Miten kiertotalouden kehitystä mitataan?
Esiselvitys kiertotalouden kansallisen barometrin kehittämisestä
Gaia Consulting Oy 4.9.2015
Päivi Luoma, Lauri Larvus, Mari Hjelt, Minna Päällysaho ja Maija Aho
2. 2
Sisältö
1. Tausta ja tavoitteet
2. Mitä on kiertotalous?
3. Mitä hyvä barometri kertoo?
4. Kiertotalouden näkökulmat ja indikaattorivaihtoehdot
5. Johtopäätökset ja suositukset
3. 3
Tausta ja tavoitteet
• Sitran tavoitteena on edistää kiertotaloutta rakentamalla Suomelle yhdessä
muiden toimijoiden kanssa tiekarttaa kiertotalouteen siirtymiseksi
• Tavoiteltu muutos synnyttää tarpeen myös kiertotalouden mittaamiselle ja
seuraamiselle
• Tämän työn tavoitteena on tuoda esiin ajatuksia kiertotalouden kehitystä
mittaavan ja kuvaavan barometrin sisällöstä ja toteuttamisesta
• Barometrilla tarkoitetaan kattavaa indikaattorijoukkoa, joka kuvaa Suomen
kiertotalouden kehitystä
• Työ on luonteeltaan esiselvitys, ja se pyrkii tuomaan esiin kiertotalouden
mittaamisen kokonaisuutta monipuolisesti
4. 4
Mitä on kiertotalous?
• materiaalihukkaa ja jätevirtoja minimoidaan ja poistetaan
• materiaalien ja tavaroiden arvo säilyy ja kiertää - niitä jaetaan,
uudelleenkäytetään ja kierrätetään
• materiaa korvataan palveluilla
• näin käytettävät luonnonvarat ja resurssit tuottavat
mahdollisimman paljon hyvinvointia
Katso lisää kiertotaloudesta esim. Sitran sivuilta
http://www.sitra.fi/ekologia/kiertotalous
5. 5
Mitä hyvä barometri kertoo? 1/2
• Kuvaa kiertotalouden nykytilaa ja kehitystä ja antaa riittävän
monipuolisen kuvan kiertotaloudesta, parhaimmillaan myös
tulevaisuuden potentiaalista
• Tiivistää asian järkevään määrään indikaattoreita
• Perustuu ainakin osin jo käytettävissä olevaan tietoon, mutta voi tuoda
esiin myös uusia mitattavia indikaattoreita
• Mahdollistaa kansainvälisen vertailun
• Tarjoaa käyttökelpoista tietoa päätöksentekijöille ja medialle
6. 6
Mitä hyvä barometri kertoo? 2/2
• Eri yhteyksissä jo käytetyistä indikaattoreista löytyy kiertotalouttakin
kuvaavia mittareita, mutta kaikki kiertotalouden näkökulmat eivät
näissä näy
• Kiertotalous syntyy usein rajapinnoilla, mikä on haaste tilastoinnille
• Kiertotalous tarkoittaa usein myös erilaisia trade-offeja yhteiskunnallisissa
ja ympäristövaikutuksissa, parhaimmillaan hyvä barometri auttaisi
ymmärtämään myös näitä
8. 8
Kiertotalouden keskeiset näkökulmat
1. Luonnonvarojen käyttö ja resurssituottavuus
2. Materiaalikierrot
3. Kulutustottumukset
4. Liiketoiminta, konseptit ja innovaatiot
5. Talouden ja yhteiskunnan laajemmat muutokset
6. Ajurit ja mahdollistajat Barometrin tärkeimpiä rakennusaineita
ovat ne kiertotalouden keskeiset
näkökulmat, joiden kehityksestä
barometrin tulisi kertoa. Näiden
näkökulmien tulisi kuvata kiertotalouden
sisältöä ja auttaa ymmärtämään sen
dynamiikkaa.
9. 9
Kiertotalouden keskeiset näkökulmat
Kiertotalouden
liiketoiminta,
konseptit ja
innovaatiot
Kulutus-
tottumukset
Talouden ja
yhteiskunnan
laajemmat
muutokset
Kiertotalouden
ajurit ja
mahdollistajat
IHMISET
YRITYKSET JA
ORGANISAATIOT
YHTEISKUNTA
Materiaali-
kierrot
Luonnon-
varojen käyttö
ja resurssi-
tehokkuus
YMPÄRISTÖ-JAHYVINVOINTIVAIKUTUKSET
10. 10
Indikaattorivaihtoehtoja
1. Luonnonvarojen käyttö ja
resurssituottavuus
• Luonnonvarojen kokonaiskäytöstä
kertovat indikaattorit
• Resurssituottavuudesta kertovat
indikaattorit
• Uusiutumattomien ja kriittisten
luonnonvarojen käytöstä kertovat
indikaattorit
2. Materiaalikierrot
• Materiaalihävikkiä kuvaavat indikaattorit
• Ravinteiden kierrosta kertovat
indikaattorit
• Veden kierrosta kertovat indikaattorit
• Energiaan liittyvät indikaattorit
• Elinkaarinäkökulman esiin tuovat
indikaattorit
11. 11
Indikaattorivaihtoehtoja
3. Kulutustottumukset
• Ruokaan liittyvästä resurssienkulutuksesta
kertovat indikaattorit
• Asumiseen liittyvästä resurssienkulutuksesta
kertovat indikaattorit
• Liikkumiseen liittyvästä
resurssienkulutuksesta kertovat indikaattorit
• Muusta kiertotalouden kannalta
merkittävästä kulutuksesta kertovat
indikaattorit
• Kotitalouksien kulutusmenoista kertovat
indikaattorit
• Kuluttamisen arvot ja asenteet
4. Liiketoiminta, konseptit ja
innovaatiot
• Kiertotalouden liiketoiminnan,
investointien ja viennin määrä
• Tuotteiden elinikä ja kestävyys sekä
tuotesuunnittelu
• Kiertotalouden innovaatiot
• Arvot ja asenteet liiketoiminnassa
12. 12
Indikaattorivaihtoehtoja
5. Talouden ja yhteiskunnan
laajemmat muutokset
• Talouden rakenteesta kertovat
indikaattorit
• Maankäytön tehokkuus
• Kiertotalous sosiaalisessa mediassa ja
internetissä
6. Ajurit ja mahdollistajat
• Raaka-aineiden hintakehitys
• Sääntely
• Digitalisaatio
14. 14
Johtopäätökset
• Kiertotalouden moniulotteisuus, sen sisällön epäselvyys ja kiertotaloutta kuvaavan tiedon vähyys ovat
haaste hyvän kiertotalouden barometrin kokoamiselle
• Lisäksi monet kiertotalouden ilmiöistä tapahtuvat tänä päivänä ensisijaisesti mikrotasolla, eli
yritysten sisällä ja yksittäisten kuluttajien käyttäytymisenä. Näitä muutoksia kansallisen tason
indikaattorin on vaikea tavoittaa
• Monet indikaattoreista näyttää toimivan paremmin mahdollisuuksien tunnistamisessa ja ajallisen
muutoksen seuraamisessa kuin kansainvälisessä vertailussa
• Barometriin ehdotettujen indikaattorien lisäksi on tärkeää pitää mielessä ne ympäristö- ja
hyvinvointivaikutukset, joita kiertotaloudella tavoitellaan ja saadaan aikaan (voivat olla myös
negatiivisia)
• Vaikutuspolut kiertotalouden toiminnasta ja ilmiöistä sen tuloksiin ja vaikutuksiin on oltava selvät.
Muuten käy helposti niin, että indikaattorit kertovat kiertotaloutta enemmän muista ilmiöistä
15. 15
Potentiaaliset indikaattorit jatkokehitystyöhön (1/2)
1. Resurssituottavuus kuvaamaan luonnonvaroista saatavaa arvoa. Sen perinteisiin
mittareihin liittyy haasteita erityisesti kansainvälisessä vertailussa, joten tarvitaan nykyistä
kehittyneempiä, esimerkiksi uusiutuvien ja kriittisten luonnonvarojen käytön huomioivia
mittareita.
2. Materiaalihäviö kuvaamaan materiaalikiertojen resurssihukkaa. Jo tilastoiduista tiedoista
materiaalihäviötä kuvaavat esimerkiksi virrat kaatopaikoille ja uusiutumattomien
materiaalien poltto sekä yhdyskuntajätteiden määrä. Myös indikaattori ravinnehäviöille on
syytä kehittää. Ruokahävikillä voidaan kuvata ruokaketjun resurssihukkaa ja kuluttajan
käyttäytymistä.
3. Uudenlaisia tapoja kuluttaa sekä kuluttamisen arvoja ja asenteita kuvaava
indikaattori kuvaamaan kulutustottumusten (esim. yhteiskäyttö ja jakaminen sekä tavaroiden
kierrätys) muutosta nyt ja tulevaisuudessa. Tämä vaatii kehitystyötä oikeiden indikaattorien
ja tietolähteiden tunnistamiseksi, sillä vakiintunutta määrittelyä, indikaattoria ja tietolähteitä
tälle alueelle ei ole.
16. 16
Potentiaaliset indikaattorit jatkokehitystyöhön (1/2)
4. Kiertotalouden liiketoiminnan määrittely ja mittaaminen on haastavaa, mutta
tarpeellista kiertotalouden kasvuun ja yhteiskunnalliseen merkitykseen liittyvien
mahdollisuuksien ymmärtämiseksi. Haaste on se, että kiertotalouden ilmiöt syntyvät pitkälti
yritysten ja toimialojen rajapinnoilla. Kiertotalouden näkyvyys ja merkitys sosiaalisessa
mediassa voisi olla yksi mittari tämän toiminnan kuvaamiseen.
5. Materiaalikiertojen kestävyys kuvaamaan materiaalikiertojen pituutta ja lisäämään
ymmärrystä tavaroiden ja materiaalien elinkaarista. Tämä indikaattori vaatii kehitystyötä,
mutta lähtökohtana voi olla esimerkiksi valittujen tuotteiden elinikä.
17. Gaia Group Oy, Bulevardi 6 A, FI-00120 HELSINKI, Finland – Tel +358 9686 6620 – Fax +358 9686 66210
www.gaia.fi
Our Clients Make
the World Safer
and Cleaner.
ADDIS ABEBA | BEIJING | BUENOS AIRES | CHICAGO | HELSINKI | TURKU | ZÜRICH