Kansallinen resurssiviisaus -foorumi 4.12.2013
Johtava asiantuntija Johanna Kirkinen:
"Resurssiviisaus Sitran missiona - Hallittu muutos ihmiskunnan suurimpaan haasteeseen"
Kansallinen resurssiviisaus -foorumi: Johanna Kirkinen
1. Resurssiviisaus Sitran missiona
- Hallittu muutos ihmiskunnan
suurimpaan haasteeseen
Tkt Johanna Kirkinen, johtava asiantuntija 4.12.2013
2. Global material extraction in billion tons, 1900-2005
Lähde: Krausmann et al., 2009
Material extraction
GDP
Billion tons
Trillion
(1012)
international dollars
100
50
80
40
60
30
40
20
20
10
0
1900
0
1910
1920
1930
1940
1950
1960
1970
1980
1990
Ores and industrial minerals
Fossil energy carriers
Construction minerals
Biomass
GDP
2000
Sitra • Johanna Kirkinen • 04.12.2013 • 2
3. Resurssien käytön lakipiste on saavutettu
Maapinta-ala
Hopea
Veden kulutus
Öljy
Nikkeli
Ruoka
Lannoitteet
Sinkki
Kulta
Kupari
Sitra • Johanna Kirkinen • 04.12.2013 • 3
4. Luonnonvarojen käytön pitää puolittua vuoteen 2050 mennessä
- 50 %
2000
2050
Sitra • Johanna Kirkinen • 04.12.2013 • 4
5. Tavoitteena talouskasvun ja luonnonvarojen kulutuksen irtikytkentä
Suomi
Luonnonvarojen kokonaiskäyttö
ja BKT
Indeksoitu
bruttokansantuote
(viitev. 2000 hinnoin)
Index 1975 = 100
Indeksoitu
luonnonvarojen
kokonaiskäyttö
Lähde: Tilastokeskus/Ympäristötilinpidon avainluvut
Saksa
Raw material productivity,
economic growth
Index 1995 = 100, 2012 = preliminary results
10
Gross domestic
product,
price-adjusted
Raw material
extraction and imports
Lähde: Statistisches Bundesamt, Wiesbaden 2013
Sitra • Johanna Kirkinen • 04.12.2013 • 5
6. Resurssiviisaudessa on merkittävä talouspotentiaali
40
miljoonaa
euroa
170-240
7
miljoonaa
euroa
3x
työpaikkoja
miljoonaa euroa
240-380
miljardia euroa
164 600
1,4-2,8
euroa/vuosi
2 033 000
miljoonaa työpaikkaa
ateriaa
Sitra • Johanna Kirkinen • 04.12.2013 • 6
8. •
Kohti
resurssiviisautta
Sitran eli Suomen itsenäisyyden juhlarahaston tehtävänä on rakentaa
Suomen tulevaisuutta ja hyvinvointia.
•
Jyväskylä on Suomen koelaboratorio resurssiviisauden edistämisessä ja
resurssitehokkaiden ratkaisujen ja elämäntapojen etsimisessä.
•
Tavoitteena on säästää luonnonvaroja, vähentää päästöjä, mutta
samalla lisätä hyvinvointia.
•
Hankkeen lopputuloksena meidän on saavutettava Suomen
kaupungeille monistettava toimintamalli, jonka avulla menestyvä
hyvinvointiyhteiskunta toimii luonnon kantokyvyn rajoissa.
Sitra • Johanna Kirkinen • 04.12.2013 • 8
9. •
Ja miten se
tehdään?
15 kokeilua kriittisten resurssien - jätteen, veden, energia, liikkumisen
ja ruuan - parissa.
•
Toteutetaan pilotteja ja hankkeita, joiden tavoitteena on selkeä
luonnonvarojen säästö.
•
Kehitämme ja testaamme työkaluja resurssitehokkuuden
saavuttamiseksi.
Sitra • Johanna Kirkinen • 04.12.2013 • 9
- NISPin avulla saavutetaan Britanniassa vuosittain yli 400 miljoonan euron taloudellinen hyöty, ja sen kautta on luotu tai säilytetty noin 10 000 työpaikkaa. Jos malli alkaa toimia yhtä hyvin Suomessa, täällä taloudelliset hyödyt saattavat Sitran arvion mukaan olla vuosittain noin 40 miljoonaa euroa.- Aluetalousselvitys: Kotimaisten biopolttoaineiden käyttöön liittyy positiivisia talous- ja työllisyysvaikutuksia erityisesti kunta- ja aluetalouden kannalta. Tämä ilmenee tuoreesta Sitran GaiaConsultingilla teettämästä selvityksestä, joka analysoi energiainvestointien taloudellisia vaikutuksia. Vaikka kivihiili vaikuttaa energiayhtiöiden kannalta houkuttelevalta ja edulliselta polttoaineelta, kivihiiltä käytettäessä menetetään alueella useiden miljoonien eurojen vuosittaiset lisätulot. Esimerkiksi Kuopion Energian tapauksessa kaupunki ja kotimaisen puupolttoaineen tuotantoketjuun osallistuvat yritykset hyötyisivät lähes seitsemän miljoonaa euroa enemmän vuosittain, jos voimalassa käytettäisiin puuhaketta kivihiilen sijaan. Tämän lisäksi puuhakkeen tuotannosta ja kuljetuksista syntyvä työllistävyys on yli kolminkertainen verrattuna kivihiilen työllistävyyteen.-Iin kunta: Kokonaissäästö käyttökuluissa 164 600 € / vuosi energiatehokkuustoimenpiteitä- Porvoon energiakaavoitus: Jos koko Suomessa kaavoitus tehtäisiin kuten Porvoon Skaftkärrissä, kuntien investoinnit alueiden infrastruktuurirakentamiseen voisivat olla 170 – 240 miljoonaa euroa alhaisemmat vuosittain. Se vastaa noin 5 prosenttia kuntien kaikista investoinneista.- Jos kaikki Suomen koulut hyödyntäisivät tähteeksi jääneet ruuat sen sijaan että ne heitettäisiin biojätteeseen, asukkaille voitaisiin tarjota Suomessa yli 2 000 000 ateriaa vuodessa. Jyväskylässä tästä on tehty kokeilu Vaajakummun koulussa, jota on jatkettu kaupunkilaisten aloitteesta ja vastaavasta toiminnasta on tehty aloitteita lähes kymmenellä paikkakunnalla ja jopa eduskunnassa.Parantamalla resurssitehokkuutta 17-23 % Euroopan BKT voisi kasvaa 240-380 mrd. euroa ja Eurooppaan syntyisi 1,4 – 2,8 miljoonaa työpaikkaa.Saksan resurssitehokkuuskatselmuksetosoittavat pk-sektorin yrityksissä resurssitehokkuuden parantamisen kautta saavutettavaksi huimat 200 000 euron vuosittaiset säästöt.