SlideShare ist ein Scribd-Unternehmen logo
1 von 10
Resurssiviisaus Sitran missiona
- Hallittu muutos ihmiskunnan
suurimpaan haasteeseen
Tkt Johanna Kirkinen, johtava asiantuntija 4.12.2013
Global material extraction in billion tons, 1900-2005
Lähde: Krausmann et al., 2009

Material extraction

GDP

Billion tons

Trillion

(1012)

international dollars

100

50

80

40

60

30

40

20

20

10

0
1900

0
1910

1920

1930

1940

1950

1960

1970

1980

1990

Ores and industrial minerals

Fossil energy carriers

Construction minerals

Biomass

GDP

2000

Sitra • Johanna Kirkinen • 04.12.2013 • 2
Resurssien käytön lakipiste on saavutettu

Maapinta-ala

Hopea
Veden kulutus
Öljy

Nikkeli

Ruoka

Lannoitteet

Sinkki
Kulta

Kupari

Sitra • Johanna Kirkinen • 04.12.2013 • 3
Luonnonvarojen käytön pitää puolittua vuoteen 2050 mennessä

- 50 %
2000

2050
Sitra • Johanna Kirkinen • 04.12.2013 • 4
Tavoitteena talouskasvun ja luonnonvarojen kulutuksen irtikytkentä

Suomi

Luonnonvarojen kokonaiskäyttö
ja BKT

Indeksoitu
bruttokansantuote
(viitev. 2000 hinnoin)

Index 1975 = 100

Indeksoitu
luonnonvarojen
kokonaiskäyttö

Lähde: Tilastokeskus/Ympäristötilinpidon avainluvut

Saksa

Raw material productivity,
economic growth
Index 1995 = 100, 2012 = preliminary results

10
Gross domestic
product,
price-adjusted
Raw material
extraction and imports

Lähde: Statistisches Bundesamt, Wiesbaden 2013

Sitra • Johanna Kirkinen • 04.12.2013 • 5
Resurssiviisaudessa on merkittävä talouspotentiaali

40
miljoonaa
euroa

170-240

7

miljoonaa
euroa

3x

työpaikkoja

miljoonaa euroa

240-380
miljardia euroa

164 600

1,4-2,8

euroa/vuosi

2 033 000

miljoonaa työpaikkaa

ateriaa

Sitra • Johanna Kirkinen • 04.12.2013 • 6
Sitra • Johanna Kirkinen • 04.12.2013 • 7
•
Kohti
resurssiviisautta

Sitran eli Suomen itsenäisyyden juhlarahaston tehtävänä on rakentaa
Suomen tulevaisuutta ja hyvinvointia.

•

Jyväskylä on Suomen koelaboratorio resurssiviisauden edistämisessä ja
resurssitehokkaiden ratkaisujen ja elämäntapojen etsimisessä.

•

Tavoitteena on säästää luonnonvaroja, vähentää päästöjä, mutta
samalla lisätä hyvinvointia.

•

Hankkeen lopputuloksena meidän on saavutettava Suomen
kaupungeille monistettava toimintamalli, jonka avulla menestyvä
hyvinvointiyhteiskunta toimii luonnon kantokyvyn rajoissa.

Sitra • Johanna Kirkinen • 04.12.2013 • 8
•
Ja miten se
tehdään?

15 kokeilua kriittisten resurssien - jätteen, veden, energia, liikkumisen
ja ruuan - parissa.

•

Toteutetaan pilotteja ja hankkeita, joiden tavoitteena on selkeä
luonnonvarojen säästö.

•

Kehitämme ja testaamme työkaluja resurssitehokkuuden
saavuttamiseksi.

Sitra • Johanna Kirkinen • 04.12.2013 • 9
Johanna Kirkinen, johtava asiantuntija
johanna.kirkinen@sitra.fi

Weitere ähnliche Inhalte

Mehr von Sitra / Ekologinen kestävyys

Outi Haanperä: Green to Scale and climate solutions
Outi Haanperä: Green to Scale and climate solutionsOuti Haanperä: Green to Scale and climate solutions
Outi Haanperä: Green to Scale and climate solutionsSitra / Ekologinen kestävyys
 
Kari Herlevi: The circular economy and WCEF2018 in Japan
Kari Herlevi: The circular economy and WCEF2018 in JapanKari Herlevi: The circular economy and WCEF2018 in Japan
Kari Herlevi: The circular economy and WCEF2018 in JapanSitra / Ekologinen kestävyys
 
Catherine Howarth: Winning Climate Strategies - Solutions for Asset Owners Fr...
Catherine Howarth: Winning Climate Strategies - Solutions for Asset Owners Fr...Catherine Howarth: Winning Climate Strategies - Solutions for Asset Owners Fr...
Catherine Howarth: Winning Climate Strategies - Solutions for Asset Owners Fr...Sitra / Ekologinen kestävyys
 
The SHIFT framework: Changing Sustainable Consumer Behaviors for Good
The SHIFT framework: Changing Sustainable Consumer Behaviors for GoodThe SHIFT framework: Changing Sustainable Consumer Behaviors for Good
The SHIFT framework: Changing Sustainable Consumer Behaviors for GoodSitra / Ekologinen kestävyys
 

Mehr von Sitra / Ekologinen kestävyys (20)

Outi Haanperä: Green to Scale and climate solutions
Outi Haanperä: Green to Scale and climate solutionsOuti Haanperä: Green to Scale and climate solutions
Outi Haanperä: Green to Scale and climate solutions
 
Jyri Arponen: Circular economy playbook
Jyri Arponen: Circular economy playbookJyri Arponen: Circular economy playbook
Jyri Arponen: Circular economy playbook
 
Kari Herlevi: The circular economy and WCEF2018 in Japan
Kari Herlevi: The circular economy and WCEF2018 in JapanKari Herlevi: The circular economy and WCEF2018 in Japan
Kari Herlevi: The circular economy and WCEF2018 in Japan
 
Ernesto Hartikainen: Future fund Sitra
Ernesto Hartikainen: Future fund SitraErnesto Hartikainen: Future fund Sitra
Ernesto Hartikainen: Future fund Sitra
 
20180608 sitra aamuharppaus annu nieminen v2
20180608 sitra aamuharppaus annu nieminen v220180608 sitra aamuharppaus annu nieminen v2
20180608 sitra aamuharppaus annu nieminen v2
 
120605 kiertotaloutta kantasioille
120605 kiertotaloutta kantasioille120605 kiertotaloutta kantasioille
120605 kiertotaloutta kantasioille
 
Reima responsibility 120618tl
Reima responsibility 120618tlReima responsibility 120618tl
Reima responsibility 120618tl
 
Catherine Howarth: Winning Climate Strategies - Solutions for Asset Owners Fr...
Catherine Howarth: Winning Climate Strategies - Solutions for Asset Owners Fr...Catherine Howarth: Winning Climate Strategies - Solutions for Asset Owners Fr...
Catherine Howarth: Winning Climate Strategies - Solutions for Asset Owners Fr...
 
Around and beyond SHIFT
Around and beyond SHIFTAround and beyond SHIFT
Around and beyond SHIFT
 
The SHIFT framework: Changing Sustainable Consumer Behaviors for Good
The SHIFT framework: Changing Sustainable Consumer Behaviors for GoodThe SHIFT framework: Changing Sustainable Consumer Behaviors for Good
The SHIFT framework: Changing Sustainable Consumer Behaviors for Good
 
Scaling up existing climate solutions in Estonia
Scaling up existing climate solutions in EstoniaScaling up existing climate solutions in Estonia
Scaling up existing climate solutions in Estonia
 
Taru Pilvi - Aamuharppaus 180418
Taru Pilvi - Aamuharppaus 180418Taru Pilvi - Aamuharppaus 180418
Taru Pilvi - Aamuharppaus 180418
 
How to make sustainability tick?
How to make sustainability tick?How to make sustainability tick?
How to make sustainability tick?
 
Aamuharppaus: The end of trash by Repack
Aamuharppaus: The end of trash by RepackAamuharppaus: The end of trash by Repack
Aamuharppaus: The end of trash by Repack
 
Aamuharppaus: Create Artificial Labor by Headai
Aamuharppaus: Create Artificial Labor by HeadaiAamuharppaus: Create Artificial Labor by Headai
Aamuharppaus: Create Artificial Labor by Headai
 
Top tips for Climate Communications
Top tips for Climate CommunicationsTop tips for Climate Communications
Top tips for Climate Communications
 
Climate Change & Public Engagement
Climate Change & Public EngagementClimate Change & Public Engagement
Climate Change & Public Engagement
 
Pieni ilmastosanasto
Pieni ilmastosanastoPieni ilmastosanasto
Pieni ilmastosanasto
 
Kiertotalouden_liiketoimintamallit_kattava
Kiertotalouden_liiketoimintamallit_kattavaKiertotalouden_liiketoimintamallit_kattava
Kiertotalouden_liiketoimintamallit_kattava
 
Ue päivät matti_kahra_230118_final_1
Ue päivät matti_kahra_230118_final_1Ue päivät matti_kahra_230118_final_1
Ue päivät matti_kahra_230118_final_1
 

Kansallinen resurssiviisaus -foorumi: Johanna Kirkinen

  • 1. Resurssiviisaus Sitran missiona - Hallittu muutos ihmiskunnan suurimpaan haasteeseen Tkt Johanna Kirkinen, johtava asiantuntija 4.12.2013
  • 2. Global material extraction in billion tons, 1900-2005 Lähde: Krausmann et al., 2009 Material extraction GDP Billion tons Trillion (1012) international dollars 100 50 80 40 60 30 40 20 20 10 0 1900 0 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 Ores and industrial minerals Fossil energy carriers Construction minerals Biomass GDP 2000 Sitra • Johanna Kirkinen • 04.12.2013 • 2
  • 3. Resurssien käytön lakipiste on saavutettu Maapinta-ala Hopea Veden kulutus Öljy Nikkeli Ruoka Lannoitteet Sinkki Kulta Kupari Sitra • Johanna Kirkinen • 04.12.2013 • 3
  • 4. Luonnonvarojen käytön pitää puolittua vuoteen 2050 mennessä - 50 % 2000 2050 Sitra • Johanna Kirkinen • 04.12.2013 • 4
  • 5. Tavoitteena talouskasvun ja luonnonvarojen kulutuksen irtikytkentä Suomi Luonnonvarojen kokonaiskäyttö ja BKT Indeksoitu bruttokansantuote (viitev. 2000 hinnoin) Index 1975 = 100 Indeksoitu luonnonvarojen kokonaiskäyttö Lähde: Tilastokeskus/Ympäristötilinpidon avainluvut Saksa Raw material productivity, economic growth Index 1995 = 100, 2012 = preliminary results 10 Gross domestic product, price-adjusted Raw material extraction and imports Lähde: Statistisches Bundesamt, Wiesbaden 2013 Sitra • Johanna Kirkinen • 04.12.2013 • 5
  • 6. Resurssiviisaudessa on merkittävä talouspotentiaali 40 miljoonaa euroa 170-240 7 miljoonaa euroa 3x työpaikkoja miljoonaa euroa 240-380 miljardia euroa 164 600 1,4-2,8 euroa/vuosi 2 033 000 miljoonaa työpaikkaa ateriaa Sitra • Johanna Kirkinen • 04.12.2013 • 6
  • 7. Sitra • Johanna Kirkinen • 04.12.2013 • 7
  • 8. • Kohti resurssiviisautta Sitran eli Suomen itsenäisyyden juhlarahaston tehtävänä on rakentaa Suomen tulevaisuutta ja hyvinvointia. • Jyväskylä on Suomen koelaboratorio resurssiviisauden edistämisessä ja resurssitehokkaiden ratkaisujen ja elämäntapojen etsimisessä. • Tavoitteena on säästää luonnonvaroja, vähentää päästöjä, mutta samalla lisätä hyvinvointia. • Hankkeen lopputuloksena meidän on saavutettava Suomen kaupungeille monistettava toimintamalli, jonka avulla menestyvä hyvinvointiyhteiskunta toimii luonnon kantokyvyn rajoissa. Sitra • Johanna Kirkinen • 04.12.2013 • 8
  • 9. • Ja miten se tehdään? 15 kokeilua kriittisten resurssien - jätteen, veden, energia, liikkumisen ja ruuan - parissa. • Toteutetaan pilotteja ja hankkeita, joiden tavoitteena on selkeä luonnonvarojen säästö. • Kehitämme ja testaamme työkaluja resurssitehokkuuden saavuttamiseksi. Sitra • Johanna Kirkinen • 04.12.2013 • 9
  • 10. Johanna Kirkinen, johtava asiantuntija johanna.kirkinen@sitra.fi

Hinweis der Redaktion

  1. - NISPin avulla saavutetaan Britanniassa vuosittain yli 400 miljoonan euron taloudellinen hyöty, ja sen kautta on luotu tai säilytetty noin 10 000 työpaikkaa. Jos malli alkaa toimia yhtä hyvin Suomessa, täällä taloudelliset hyödyt saattavat Sitran arvion mukaan olla vuosittain noin 40 miljoonaa euroa.- Aluetalousselvitys: Kotimaisten biopolttoaineiden käyttöön liittyy positiivisia talous- ja työllisyysvaikutuksia erityisesti kunta- ja aluetalouden kannalta. Tämä ilmenee tuoreesta Sitran GaiaConsultingilla teettämästä selvityksestä, joka analysoi energiainvestointien taloudellisia vaikutuksia. Vaikka kivihiili vaikuttaa energiayhtiöiden kannalta houkuttelevalta ja edulliselta polttoaineelta, kivihiiltä käytettäessä menetetään alueella useiden miljoonien eurojen vuosittaiset lisätulot. Esimerkiksi Kuopion Energian tapauksessa kaupunki ja kotimaisen puupolttoaineen tuotantoketjuun osallistuvat yritykset hyötyisivät lähes seitsemän miljoonaa euroa enemmän vuosittain, jos voimalassa käytettäisiin puuhaketta kivihiilen sijaan. Tämän lisäksi puuhakkeen tuotannosta ja kuljetuksista syntyvä työllistävyys on yli kolminkertainen verrattuna kivihiilen työllistävyyteen.-Iin kunta: Kokonaissäästö käyttökuluissa 164 600 € / vuosi energiatehokkuustoimenpiteitä- Porvoon energiakaavoitus: Jos koko Suomessa kaavoitus tehtäisiin kuten Porvoon Skaftkärrissä, kuntien investoinnit alueiden infrastruktuurirakentamiseen voisivat olla 170 – 240 miljoonaa euroa alhaisemmat vuosittain.  Se vastaa noin 5 prosenttia kuntien kaikista investoinneista.- Jos kaikki Suomen koulut hyödyntäisivät tähteeksi jääneet ruuat sen sijaan että ne heitettäisiin biojätteeseen, asukkaille voitaisiin tarjota Suomessa yli 2 000 000 ateriaa vuodessa. Jyväskylässä tästä on tehty kokeilu Vaajakummun koulussa, jota on jatkettu kaupunkilaisten aloitteesta ja vastaavasta toiminnasta on tehty aloitteita lähes kymmenellä paikkakunnalla ja jopa eduskunnassa.Parantamalla resurssitehokkuutta 17-23 % Euroopan BKT voisi kasvaa 240-380 mrd. euroa ja Eurooppaan syntyisi 1,4 – 2,8 miljoonaa työpaikkaa.Saksan resurssitehokkuuskatselmuksetosoittavat pk-sektorin yrityksissä resurssitehokkuuden parantamisen kautta saavutettavaksi huimat 200 000 euron vuosittaiset säästöt.