1. Skitsofreniakuntoutuksen
keskeisistä haasteista
Tommi Väyrynen
LL, psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti, päihdelääketieteen erityispätevyys
Ylilääkäri
Salon aikuispsykiatrian poliklinikka
Psykiatrian tulosalue, VSSHP ky
Satakunnan sairaanhoitopiirin psykiatrisen hoidon toimialueen
lääkäreiden koulutus Eurajoella 24.5.2013

2. Sidonnaisuudet
• Kongressimatkat: BMS, Pfizer, Janssen
• Asiantuntijapalkkio: Janssen
• Luentopalkkiot: Orion, Janssen, BI

3. Salon aikuispsykiatrian poliklinikka
• Järjestää erikoissairaanhoidon avopalvelut Salon ja
Someron kaupunkien aikuisväestölle sekä Salon
aluesairaalan tarvitsemat psykiatriset konsultaatiot
• Jakautuu neljään työryhmään, joita ovat
– Psykoosityöryhmä (pkl + päiväsairaala)
– Mielialahäiriötyöryhmä (pkl + päiväsairaala)
– Konsultaatiotyöryhmä
– Vanhus- ja neuropsykiatrian työryhmä
• 47 vakanssia, joissa 7 lääkärin vakanssia
• Noin 500 uutta potilasta ja 21 000 kuntalaskutettavaa
suoritetta vuosittain

4. Skitsofreniakuntoutuksen keskeisistä
haasteista – esityksen sisältö:
1. Lyhyempi elinajan odote
2. Hoitotuloksen mittaamisen ongelma
3. Kognitiivinen heikentyminen
4. Hoitoon sitoutumisen ongelma (adherenssi)
5. Toistuvat relapsit

5. 1. Lyhyempi elinajan odote

6. Skitsofreniasta ja bipolaarihäiriöstä kärsivien
elinajanodote Tanskassa
Laursen TM, Schizophrenia Res. 2011;131:101-104

7. Itsemurhat ja skitsofrenia
• Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortin (seuranta-
aika 16 – 39-v.) sadasta skitsofreniapotilaasta 14 % teki
itsemurhan (1).
– 71 % itsemurhista tapahtui 3 vuoden kuluessa ensipsykoosista
• Tanskalaistutkimuksessa seurattiin ensimmäistä kertaa
skitsofrenian vuoksi sairaalaan otettuja (n=9156) 8 vuoden
ajan (2):
– 1100 kuolemantapauksesta 46 % johtui itsemurhista ja 11 %
onnettomuuksista
• Vuonna 2005 julkaistun katsausartikkelin mukaan
skitsofreniapotilaiden elämänaikainen itsemurhariski on 4,9 %
(3).
(1) Alaräisänen et at. Suicide rate in schizophrenia in the Northern Finland 1966 Birth Cohort. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol
2009. (2) Mortensen & Juel. Mortality and causes of death in first admitted schizophrenic patients. Br J Psychiatry 1993. (3)
Palmer et al. The lifetime risk of suicide in schizophrenia: a reexamination. Arch Gen Psychiatry.2005.

8. Skitsofreniapotilaiden tautikuolleisuus
• Ennenaikainen tautikuolleisuus on ilmeisesti
parhaillaan laskussa
• Yleisimmät tautikuoleman aiheuttajat ovat
sydän- ja verisuonisairaudet (12 – 49 %) sekä
syöpätaudit (7-21 %)
– Rinta- ja keuhkosyöpään liittyvä kuolleisuus
erityisesti on skitsofreenikoilla muuta väestöä
suurempaa
– CVD-kuoleman riski nuorilla sch-potilailla on
nelinkertainen ja yli 50-vuotiailla kaksinkertainen

9. Kuolleisuus ja antipsykootit
• Haloperidolia käyttäneiden kuolleisuus on suurempaa kuin
perfenatsiinia tai toisen polven psykoosilääkkeitä
käyttäneillä (1).
• Psykoosilääkkeitä käyttävien kuoleman riski on pienempi
kuin lääkkeitä käyttämättömillä skitsofreniapotilailla (1),
(2).
• Huono sitoutuminen psykoosilääkitykseen lisää
suisidikuoleman riskiä (2).
• Psykoosilääkkeitä käyttämätömillä ilmeni viisinkertainen
suisidiriski ja kuusinkertainen kuoleman riski yleensä (2).
• Pitkään (7 – 11 vuotta) psykoosilääkettä käyttäneillä oli 20
% matalampi kuolleisuus lääkkeitä käyttämättömiin
verrattuna (1).
(1) Tiihonen et al. 11-year follow-up of mortality in patients with schizophrenia: a population-based cohort study. Lancet 2009.
(2) Tiihonen et al. Effectiveness of antipsychotic treatments in a nationwide cohort of patients in community care after first
hospitalisaiotin due to schizophrenia and schizoaffective disorder: observational follow-up study. BMJ 2006.

10. Antipsykootit, antidepresantit ja bentsodiatsepiinit ja
skitsofreniapotilaiden kuolleisuus
• ≥ 2 antipsykootin käyttö ei liittynyt
lisääntyneeseen kuolleisuuteen
• Antidepresantin käyttöön ei liittynyt lisääntynyttä
kuolleisuutta ja se liittyi vähentyneeseen
itsemurhakuolleisuuteen (HR 0,15).
• Bentsodiatsepiinien käyttö liittyi huomattavasti
lisääntyneeseen kuolleisuuteen (HR 1,91), mikä
liittyi sekä lisääntyneeseen
itsemurhakuolleisuuteen (HR 3,83) että muuhun
kuolleisuuteen (HR 1,60).
Tiihonen et al. Polypharmacy with antipsychotics, antidepressants or bentsodiatzepines and mortality in schizophrenia. Arch Gen
Psychiatry 2012.

11. Skitsofreniapotilaan elinajanodotteen
pidentäminen
• Lääkehoidon optimointi:
– Säännöllinen psykoosilääkityksen
käyttö
– Bentsodiatsepiinien säännöllisen
käytön välttäminen
– Antidepresanttien käyttö
psykoosin jälkeistä depressiota
sairastavilla
• Itsemurhariskin tiedostaminen
sairauden ensimmäisinä vuosina:
– Korkeasti koulutetut, älykkäät
– Depression säännöllinen seulonta
(esim. CDSS)
• Sydän- ja verisuonisairauksien
seulonta ja hoitaminen
– Paino, BMI, vyötärönympärys, RR,
tupakointi, Kol, fP-Gluk
– SCORE-laskuri
– Statiinit, RR-lääkkeet, DM-lääkkeet
psykiatrin lääkearsenaaliin?
– Tupakkavieroituksen järjestäminen
(bupropioni,
nikotiinikorvausvalmisteet,
psykososiaalinen tuki)
• Yleisimpien syöpäsairauksien
huomioiminen
– THX-seuranta tupakoivilla?
– Mammografiaseurannasta
huolehtiminen

12. Salon aikuispsykiatrian poliklinikan toimet
kuolleisuuden vähentämiseksi 2012 - 2013
• Metab-laboratoriopaketin käyttöönotto 1/12,
tutkitaan vuosittain kaikilta psykoosityöryhmän
potilailta
• Kaikkiin työhuoneisiin hankittiin vaa’at ja RR-mittarit,
omahoitajien pitäisi seurata 3 kk välein
• Tupakoinnin yleisyydestä ja lopettamishaluista
psykoosityöryhmän potilailla syventävä työ tekeillä
• CDSS-koulutus koko poliklinikan henkilökunnalle 1/12,
ei vielä systemaattisessa käytössä
• Statiinien aloitus SCORE:en perustuvan riskiarvion
mukaan, metformiini käytössä painonhallinnassa,
mutta ei DM:n hoidon aloituksia
• Terveyden edistämisen ryhmä (15 käyntiä)

13. Salon aikuispsykiatrian poliklinikan
suunnitelmat kuolleisuuden vähentämiseksi
• Omahoitajatyön kehittäminen siten, että
rutiiniseurantaan kuuluvat:
– RR, vyötärönympärys, paino, BMI 3 kk välein
– CDSS 3 kk välein
– Metab-laboratoriopaketti 12 kk väkein
– Tupakoinnin lopettamisen esillä pitäminen
– Adherenssin arvioiminen säännöllisesti
• Hoitoneuvotteluissa:
– SCORE-riskiarvio vähintään vuosittain (> 45-vuotiaat)
– Tupakkavieroitukseen kannustaminen

14. 2. Hoitotuloksen mittaamisen
ongelma

15. Skitsofrenian oireulottuvuudet:
Mitä mitataan?

16. Paranemisen tasot

17. Hoitotulokset arvioiminen
• Symptomaattinen remissio (PANSS ->
remissiokriteeristö)
• Mielialaoireet (CDSS, DEPS, QIDS-SR16)
• Kognitiiviset oireet (psykologiset tutkimukset)
• Somaattinen terveydentila/ kardiovaskulaaririskitekijät
• Retentio: hoidon keskeyttäneet 12 kk aikana
• Hoitopäivät sairaalassa vuoden aikana
• Rehospitalisaatio: < 30 vrk, < 90 vrk, < 12 kk
• Tyytyväisyys hoitoon (MSQ)
• Sosiaalinen toimintakyky (The Six Index, SOFAS, GAF)
• Elämänlaatu (Q-LES-Q, 15D, RAND36)

18. The Six Index
(Social outcomes index)
Osio 0 pistettä 1 piste 2 pistettä
Työllisyys Ei työtä Vapaaehtoistyö,
kuntouttava työ,
”suojatyö”
Työ vapailla
työmarkkinoilla
Asuminen Koditon tai 24
tunnin valvonta
Tuki- tai
palveluasuminen
Itsenäinen asuminen
Parisuhde / perhe Asuu yksin Asuu kumppanin
tai ystävän kanssa
Ystävät Ei ole tavannut
ystäviä edeltävän
viikon aikana
On tavannut
ystäviä edeltävän
viikon aikana
Yhteensä ( 0 – 6 p.)
Priebe et al. Acta Psyc Scand 2008.

19. Hoitotuloksen arvioiminen Salon
aikuispsykiatrian poliklinikalla
• Edelleen valitettavan satunnaista, lukuun ottamatta
somaattista seurantaa
• Henkilökunta on koulutettu PANSSin ja CDSS:n
käyttöön, joten systemaattinen seuranta periaatteessa
mahdollista
• Psykologin tekemä kognitiivista tutkimusta suositellaan
kaikille, joille sellaista ei ole tehty
• < 30 vrk ja < 90 vrk rehospitalisaatio arvioitu
ensimmäisen kerran 4/2013
• Elämänlaatu- ja toimintakykymittareita ei ole käytössä
• Potilas palautetta kysytään aktiivisesti hoidon
päättyessä, mutta tyytyväisyyttä hoitoon ei
valitettavasti hoidon aikana

20. 3. Kognitiivinen heikentyminen

21. 2
ÄO skitsofrenian eri vaiheissa
Neurocognition in First-Episode Schizophrenia: A Meta-
Analytic Review.
Mesholam-Gately, Raquelle; Giuliano, Anthony; Goff,
Kirsten; Faraone, Stephen; Seidman, Larry
Neuropsychology. 23(3):315-336, May 2009.
DOI: 10.1037/a0014708
Figure 2. IQ in schizophrenia from premorbid (PRE) to first episode (FE) to more established/chronic (CHR) illness.
Premorbid effect size (ES) value is from a meta-analytic review of premorbid IQ in schizophrenia (Woodberry, Giuliano
& Seidman, 2008) with IQ data from a wide range of psychometric measures. First-episode ES value is from this meta-
analytic review and includes Wechsler (WAIS) Full Scale IQ and Verbal IQ data, as well as non-Wechsler IQ estimates.
Both premorbid and first episode ES values are weighted to correct for sample size. Established/chronic schizophrenia
ES value is an unweighted estimate based on data from Heinrichs and Zakzanis' meta-analysis (1998); as no global IQ
ES value was reported, these authors calculated an approximate IQ ES value from the average of the weighted mean
ESs listed for WAIS-R IQ, non-WAIS-R IQ, Verbal IQ, and Performance IQ.

22. 2
Kognitiivinen suoriutuminen ensipsykoosissa ja kroonisessa psykoosissa
Neurocognition in First-Episode Schizophrenia: A Meta-
Analytic Review.
Mesholam-Gately, Raquelle; Giuliano, Anthony; Goff,
Kirsten; Faraone, Stephen; Seidman, Larry
Neuropsychology. 23(3):315-336, May 2009.
DOI: 10.1037/a0014708
Figure 1. Mean domain effect sizes (ES) ordered by magnitude in the FE samples. Comparisons to ES values for
established/chronic schizophrenia are displayed based on available ES data from Heinrichs and Zakzanis (1998);
ES values were not reported for all domains reviewed in this meta-analysis (e.g., only one bar with mean First
Episode ES data from this meta-analysis is shown for Attention-Processing Speed, as Heinrichs and Zakzanis did
not report comparable ES data for this domain). Exact values for the confidence intervals reported in Heinrichs
and Zakzanis for the above six domains are as follows: Immediate Verbal Memory [-1.62 to -1.20], Delayed Verbal
Memory and Learning Strategies (-1.36 to -0.44), Nonverbal Memory (-1.78 to + 0.30), Executive
Functioning/Wisconsin Card Sorting Test (WCST; -1.00 to -0.76), Attention-Vigilance/Continuous Performance
Tests (-1.42 to -0.90), Motor Skills/Unilateral Motor Skills (-1.17 to -0.55).

23. Kognitiivinen remediaatio (CRT)
• Kognitiivisten häiriöiden kuntoutumiseen tähtäävää
ohjattua työskentelyä (tarkkaavuus, muisti,
toiminnanohjaus)
• Kynän ja paperin tai tietokoneen kanssa tehtäviä
harjoitteita
• Harjoitteita tehdään vähintään muutamia kertoja
viikossa useiden viikkojen ajan
• Erilaisia protokollia on olemassa
• Harjoitteiden tekemisen periaatteena voi olla oikean
suorituksen toistoharjoittelu tai harjoittelun jälkeinen
ohjattu pohdinta opitun asian soveltamisesta arjessa

24. CRT Salon aikuispsykiatrian
poliklinikalla
• Psykoosityöryhmässä 8/9 hoitajasta, psykologilla ja
toimintaterapeutilla on CRT-koulutus (lisäksi kahdella
muulla toimintaterapeutilla ja yhdellä psykologilla)
• Käytössä on Psykologien kustannuksen toimittama
materiaali (kynä ja paperi -sovellus)
• 44 harjoituskertaa (tarkkaavuus, muisti,
toiminnanohjaus)
• Harjoituskerta kestää 45 – 60 min
• 3 harjoituskertaa viikossa
• Kognitiivinen tutkimus ennen ja tarvittaessa jälkeen
• Vuoden aikana toteutuu noin 15 – 20 CRT-
kuntoutusjaksoa

25. CRT:n tehokkuus skitsofreniapotilailla
Wykes et al, Am J Psychiatry 2011;168:472-485

26. Mitä voimme sanoa nykytiedon
valossa CRT:n tehosta?
1. CRT:llä vaikuttaa olevan lievästä kohtalaiseen oleva teho
(ES) sekä kognitiivisiin toimintoihin että toimintakykyyn niin
välittömästi CRT:n jälkeen kuin myös seurannassa.
2. CRT:llä ei ole vaikutusta positiivisiin tai negatiivisiin oireisiin.
3. Potilaan iällä, sukupuolella tai kuntoutusta edeltävällä
kognitiivisella häiriöllä ja oireistolla ei vaikuttaisi olevan
vaikutusta CRT:n tehokkuuteen.
4. Tietokoneen käyttö CRT:ssä ei näyttäisi parantavan
kuntoutuksen tehoa
5. Paras tulos saadaan ilmeisesti yhdistämällä CRT (strateginen
harjoittelu) muuhun psykiatriseen kuntoutukseen.
Wykes et al, Am J Psychiatry 2011;168:472-485

27. 4. Hoitoon sitoutumisen
ongelma
Adherenssi =
Sovittuun (lääke)hoitoon sitoutuminen

28. Skitsofreniapotilaiden adherenssi 1
• CATIE-tutkimuksessa (1) 74 % potilaista lopetti ensimmäisen psykoosilääkkeen
ennen 18 kk seuranta-ajan päättymistä!
• Olantsapiinilla keskimääräinen aika keskeytykseen oli 9,2 kk muilla 4,6 kk
• EUFEST-tutkimuksessa (2) lääkityksensä keskeytti ennen 12 kk määräaikaa:
• 72 % haloperidoliin satunnaistetuista
• 40 % amisulpiridille satunnaistetuista
• 33 % olantsapiiniin satunnaistetuista
• 53 % ketipiiniin satunnaistetuista
• 45 % tsiprasidoniin satunnaistetuista
(1)Naber&Lambert. CNS Drugs 2009; 23(8):649-659. (2) Kahn et al. Lancet 2008; 371: 1085-1097.

29. Skitsofreniapotilaiden adherenssi 2:
Tiihosen et al. rekisteritutkimuksessa
• 58,2 % ensimmäistä kertaa skitsofreniadiagnoosin
kanssa sairaalahoidosta kotiutuneista käytti lääkettä
30 vrk kuluessa kotiutuksesta
• 45,7 % jatkoi lääkkeen käyttöä 30 vrk jälkeen
• Toisin sanoen 54,3 % potilaista ei joko hakenut
lääkettä ollenkaan tai ei hakenut uudelleen 30 vrk
kuluttua kotiutuksesta
• 57,8 % potilaista joutui uudelleen sairaalaan 2 vuoden
seuranta-ajan kuluessa
• Depot vs. sama lääke per os (haloperidoli,
tsuklopentiksoli, perfenatsiini, risperidoni)
– Käytön lopettaminen (kaikki syyt) HR 0,41
– Uusi sairaalahoitojakso HR 0,36
Tiihonen et al. Am J Psychiatry 2011.

30. Tiihonen et al. Am J Psychiatry 2011.

31. Tiihonen et al. Am J Psychiatry 2011.

32. Adherenssin parantaminen
1. Lääkkeen valinta
– Depot-injektiot
– Klotsapiini, olantsapiini
1. Psykoedukaatio
2. Palkkiosysteemit
– Rahapalkkiot
– Muut kannustimet
1. Muistutukset
– Soitto parempi kuin tekstiviesti (?)
1. Jaettu päätöksen teko (SDM)
2. Adherenssin systemaattinen arviointi
3. Liikkuva työote

33. Miksi psykiatrit eivät määrää depot-
lääkkeitä ensipsykoosipotilaille?
Vain 27 %:lle
tarjottiin
Depotia!

34. Psykoedukaation teho
• Hoitomyöntyvyys lääkitykseen paranee:
– Lyhyellä tähtäimellä 10 RCT, n=1400, RR 0,52, NNT 11
– Keskipitkällä tähtäimellä 6 RCT, n=781, RR 0,36, NNT 5
– Pitkällä tähtäimellä 3 RCT, n=282, RR 0,48, NNT 6
• Relapsit vähenevät (kaikki syyt):
– Keskipitkällä tähtäimellä 11 RCT, n=1214, RR 0,70, NNT 9
– Pitkällä tähtäimellä (5 vuotta) RR 0,73, NNT 8
• Sairaalahoitoon johtavat relapsit vähenevät:
– Pitkällä tähtäimellä n=206, RR 0,71, NNT 5
• Hoitopäivät sairaalassa vähenevät (n=200):
– 3 vrk / 12 vko tai 8 vrk / 1 vuosi
• Skitsofreniaoireet lievittyvät (?):
– BPRS keskipitkällä aikavälillä -4,73 pistettä, pitkällä aikavälillä -6,89 pistetä
– PANSS keskipitkällä aikavälillä -2,52 pistettä
(Xia J, Merinder LB, Belgamwar MR. Psychoeducation for schizophrenia. Cochrane Database of Systematic Reviews 2011, Issue 6.
Art. No.: CD002831. DOI: 10.1002/14651858.CD002831.pub2.

35. Psykoedukaation toteutus
• Ryhmässä tai yksilökäynneillä
• Mono- tai bifokaalisesti
• Potilaille, omaisille tai sekakokoonpanolle
• Ammattilaisen tai vertaisohjaajan vetämänä
• Ilman systemaattista ohjelmaa toteutus jää
sattumanvaraiseksi ja hyöty puuttumaan!

36. Psykoedukaatio vertaisohjaajan
toteuttamana
•Osallistujien tieto skitsofreniasairaudesta lisääntyi
vertaisohjaajien vetämissä ryhmissä
•Osallistujat olivat tyytyväisiä vertaisohjaajien vetämiin
PE-ryhmiin
•Vertaisohjaajat koulutettiin 5-vaiheisen ohjelman
avulla
Rummel et al. Peer-to-peer psychoeducation in schizophrenia: a new approach. J Clin Psychiatry 2005.

37. Palkkiojärjestelmät
• Palkkiojärjestelmiä on tutkittu eri sairausryhmissä kuten
tuberkuloosipotilailla, laihdutusohjelmissa, hammashuollossa,
päihdehäiriöissä sekä verenpainetaudissa tavoitteina sekä
adherenssin paraneminen että abstinenssi / muu hoitotuloksen
paraneminen
• 13 yhdysvaltalaista ja 1 englantilainen tutkimus palkkioiden
käytöstä mielenterveyden häiriöiden (ja päihdehäiriön) hoidossa
– Palkkiona käteistä tai vouchereita
– Kaikissa tutkimuksissa palkkion tarjoaminen paransi adherenssia /
abstinenssia
– Puolessa tutkimuksista tulos säilyi palkkioiden maksamisen
loppumisen jälkeenkin
• Pienissä avoimissa potilassarjoissa huonosti hoitoon sitoutuvilla
skitsofreniapotilailla lääkitysadherenssi parani merkittävästi ja
sairaalahoidon tarve väheni huomattavasti
• Meneillään olevassa englantilaisessa kontrolloidussa tutkimuksessa
potilaille maksetaan 15 puntaa / injektio
Priebe et al. BMC Psychiatry 2009.

38. Shared Decision Making (SDM)
• Potilaan osallistumisen lisääminen hoitoa koskevassa päätöksen
teossa
• Vähentää tiedon epätasaista jakautumista potilaan ja lääkärin välillä
• Potilas saa tietoa hoitovaihtoehtojen hyvistä ja huonoista puolista
• Lääkäri saa tietoa potilaan arvoista ja asenteista
• Päätöksen teon tukia (työkirjoja, esitteitä) käytetään yleensä
• SDM sopii skitsofreniaan, koska
– Hoitopäätöksissä on yleensä useampi vaihtoehto tarjolla
– Eri hoitovaihtoehtoihin liittyy erilaisia sivuvaikutuksia
– Pitkäaikaiseen hoitoon sitoutumisen tärkeys, adherenssi paranee
potilaan osallistuessa hoitopäätöksiin
• SDM on tutkittu skitsofreniapotilailla sekä avohoidossa että
akuuttisairaalahoidossa, mutta tutkimuksia on vielä varsin vähän.
Hamann et al. Acta Psych Scand 2006: 114;
265-273

39. Adherenssin parantaminen Salon
aikuispsykiatrian poliklinikalla 2012 - 2013
• Psykoosityöryhmässä tavoitteena on, että depot-injektioita ja klotsapiinia
käyttävien osuus F2X-potilaista kasvaa ja on 40 % vuoden 2013 lopussa (vrt. 35 %
11/2012)
• Catalyst-psykoedukaatio-ohjelman käyttöön otto syksyn 2013 aikana, vanha
oireidenhallintakurssi jatkuu
• Salon seudun Lions-klubien 700 euron lahjoituksella otettiin 1/13 käyttöön ”kanta-
asiakaskortti”:
– Joka käynnistä (ei kotikäynneistä) psykoosityöryhmässä saa leiman korttiin
– 10 leiman jälkeen kortilla voi osallistua arpajaisiin, joissa arvotaan joka kuukausi 10 ja 20
euron lahjakortit
– Kaikki vuoden aikana arpajaisiin osallistuneet ovat myös mukana jouluarvonnassa, jossa
enemmän palkintoja
• Injektio- ja Leponex-vastaanotolla on ollut kahvitarjoilu toiminnan alusta alkaen,
nyt psykoosityöryhmässä on aina kahvia tarjolla keittiössä
• Vuonna 2012 noin 10 % toiminnasta psykoosityöryhmässä oli ”ulkokäyntejä” eli
liikkuvaa työtä
• Salolaisten ja somerolaisten F20- ja F25-potilaiden < 30 vrk rehospitalisaatio
vuonna 2012 oli 8,7 % ja < 90 vrk rehospitalisaatio oli 15,9 %.

40. Adherenssin parantaminen Salon
aikuispsykiatrian poliklinikalla: suunnitelmat
• Kehittämispäivällä 6/2013 tutustaan SDM-malliin
ja -materiaaliin
• Catalyst-psykoedukaatio-ohjelman pilottiryhmät
kesällä – syksyllä 2013, henkilökunnan koulutus
syksyllä 2013
• Muistutussoittojen tai -viestien tarpeen
selvittäminen potilaskyselyllä
• Adherenssin arviointiasteikon käyttöön oton
valmistelu / MARS:n käyttöönotto osaksi
omahoitajan rutiinityötä

41. 5. Toistuvat relapsit

42. Muistilista skitsofreniapotilaiden
relapseista
1. Relapsien ilmeneminen on hyvin tavallista lääkehoidon
lopettamisen jälkeen – myös ensimmäisen psykoosin
jälkeen.
2. Pitkä lääkehoitojakso ei pienennä relapsin riskiä
lääkehoidon lopettamisen jälkeen.
3. Monet potilaat saavat relapsin hyvin pian lääkityksen
lopettamisen jälkeen.
4. Siirtymä remissiosta relapsiin voi olla äkillinen ja relapsia
ennakoivat varo-oireet vähäisiä.
5. Sairauden uusiutuessa oiretaso palaa nopeasti aiempien
psykoosien tasolle.
6. Osalle (1/6) potilaista kehittyy hoitoresistenssi relapsin
jälkeen.

43. 1. Relapsien ilmeneminen on hyvin tavallista lääkehoidon
lopettamisen jälkeen – myös ensimmäisen psykoosin jälkeen.
Emsley et al. J Clin Psychiatry. 2012 Apr;73(4):e541-7.
N= 33,
2 vuotta
remissiossa
RLAI:lla

44. Muistilista skitsofreniapotilaiden
relapseista
1. Relapsien ilmeneminen on hyvin tavallista lääkehoidon
lopettamisen jälkeen – myös ensimmäisen psykoosin
jälkeen.
2. Pitkä lääkehoitojakso ei pienennä relapsin riskiä
lääkehoidon lopettamisen jälkeen.
3. Monet potilaat saavat relapsin hyvin pian lääkityksen
lopettamisen jälkeen.
4. Siirtymä remissiosta relapsiin voi olla äkillinen ja relapsia
ennakoivat varo-oireet vähäisiä.
5. Sairauden uusiutuessa oiretaso palaa nopeasti aiempien
psykoosien tasolle.
6. Osalle (1/6) potilaista kehittyy hoitoresistenssi relapsin
jälkeen.

45. 2. Pitkä lääkehoitojakso ei pienennä relapsin riskiä lääkehoidon
lopettamisen jälkeen
14. Kane et al. Arch Gen Psychiatry 1982;39:70–73; 15. Crow et al. Br J Psychiatry 1986;148:120–127; 16. Gitlin et al. Am J Psychiatry
2001;158:1835–1842; 17. Wunderink et al. J Clin Psychiatry 2007;68:654–661; 18. Chen et al. BMJ 2010;341:c4024; 19. Gaebel et al.
J Clin Psychiatry 2011;72:205–218; 20. Emsley et al. J Clin Psychiatry 2012;73:e541–e547

46. Muistilista skitsofreniapotilaiden
relapseista
1. Relapsien ilmeneminen on hyvin tavallista lääkehoidon
lopettamisen jälkeen – myös ensimmäisen psykoosin
jälkeen.
2. Pitkä lääkehoitojakso ei pienennä relapsin riskiä
lääkehoidon lopettamisen jälkeen.
3. Monet potilaat saavat relapsin hyvin pian lääkityksen
lopettamisen jälkeen.
4. Siirtymä remissiosta relapsiin voi olla äkillinen ja relapsia
ennakoivat varo-oireet vähäisiä.
5. Sairauden uusiutuessa oiretaso palaa nopeasti aiempien
psykoosien tasolle.
6. Osalle (1/6) potilaista kehittyy hoitoresistenssi relapsin
jälkeen.

47. 3. Monet potilaat saavat relapsin hyvin pian lääkityksen
lopettamisen jälkeen

48. Muistilista skitsofreniapotilaiden
relapseista
1. Relapsien ilmeneminen on hyvin tavallista lääkehoidon
lopettamisen jälkeen – myös ensimmäisen psykoosin
jälkeen.
2. Pitkä lääkehoitojakso ei pienennä relapsin riskiä
lääkehoidon lopettamisen jälkeen.
3. Monet potilaat saavat relapsin hyvin pian lääkityksen
lopettamisen jälkeen.
4. Siirtymä remissiosta relapsiin voi olla äkillinen ja relapsia
ennakoivat varo-oireet vähäisiä.
5. Sairauden uusiutuessa oiretaso palaa nopeasti aiempien
psykoosien tasolle.
6. Osalle (1/6) potilaista kehittyy hoitoresistenssi relapsin
jälkeen.

49. 4. Siirtymä remissiosta relapsiin voi olla hyvin äkillinen ja relapsia
ennakoivat varo-oireet vähäisiä

50. 4. Siirtymä remissiosta relapsiin voi olla hyvin äkillinen
ja relapsia ennakoivat varo-oireet vähäisiä
Mean±SD days between Visit-1 and relapse visit was 38.5±22.5 days

51. Muistilista skitsofreniapotilaiden
relapseista
1. Relapsien ilmeneminen on hyvin tavallista lääkehoidon
lopettamisen jälkeen – myös ensimmäisen psykoosin
jälkeen.
2. Pitkä lääkehoitojakso ei pienennä relapsin riskiä
lääkehoidon lopettamisen jälkeen.
3. Monet potilaat saavat relapsin hyvin pian lääkityksen
lopettamisen jälkeen.
4. Siirtymä remissiosta relapsiin voi olla äkillinen ja relapsia
ennakoivat varo-oireet vähäisiä.
5. Sairauden uusiutuessa oiretaso palaa nopeasti aiempien
psykoosien tasolle.
6. Osalle (1/6) potilaista kehittyy hoitoresistenssi relapsin
jälkeen.

52. Kiitos!
tommi.vayrynen@tyks.fi