Psykiatrian kesäkoulun luento 24.7.2013 / johtava psykologi Sirkku Tyni

1. Psykologin tutkimukset potilaan
hoidon tukena
Psykiatrian kesäkoulu
24.7.2013
Sirkku Tyni
johtava psykologi

2. Psykologit ammattiryhmänä
 ”psykologiatieteeseen erikoistunut
moniammatillisen tiimin jäsen”
 Ylempi korkeakoulututkinto (PsM, FM)
 Laaja-alainen: arvosanoja esim. sosiaalipsykologiassa,
sosiologiassa, kasvatustieteessä, psykiatriassa
 Laillistettu ammattinimike
 Erikoistuminen
 Opiskelu & työssä kouluttautuminen
 Muodollinen erikoispsykologin tutkinto, esim.
psykoterapian, terveyspsykologian, neuropsykologian
erikoispsykologit (lisensiaatin tutkinto)

3. Psykologin toimenkuva psykiatriassa
 Tutkiminen
 Hoito
 Välillinen potilastyö
 kehittäminen
 Psykologisen tiedon ja näkökulman tuominen
työskentelyyn
Lääkärin ja psykologin yhteistyö on tärkeä hoidon
suunnittelussa

4. Miksi psykologin tutkimuksia?
Perustuu ajatukseen, että onnistuneen hoidon
taustalla on oirekuvan lisäksi ymmärrys siitä,
millainen potilas on
 Mitkä ovat olennaisia asioita?
 Toimintakyky ja siihen vaikuttavat asiat
 Persoonallisuustekijät
 Erotusdiagnosointia auttavat piirteet
 Yksilöllisesti vaihtelevat asiat liittyen siihen mitä
halutaan selvittää
 Psykologin menetelmät on kehitetty näiden
arvioimiseen
 Psykologi tuntee menetelmänsä ja niiden rajat
 Kaikki ei näy ulospäin

5. Psykologin tutkimus:
miten toimitaan
Selvittelytarpeen toteaminen > pyyntö >lausunto > palautekeskustelu >
Integroiminen muuhun tietoon hoitoratkaisujen pohjaksi
Lausuntopyyntö
Lääkäri pyytää psykologilta lausuntoa tiettyyn tarkoitukseen, mieluiten
kirjallisesti: ”Pyydän kohteliaimmin psykologin arviota” tms. ilmaisu…
 Pyyntöön lyhyt kuvaus tilanteesta, johon lääkäri haluaa tutkimuksella
lisävalaistusta:
 psyykkisen tilanteen kartoittamiseksi
 diagnoosin tarkentamiseksi
 hoitomahdollisuuksien selvittämiseksi
 kognitiivisen tason selvittämiseksi
 persoonallisuuden kartoittamiseksi
 erotusdiagnostiseen selvittelyyn (esim. dementia-depressio, mahd.
autistiset piirteet pakkoneuroosiin liittyen yms.)
 Aloite psykologin tutkimukseen voi tulla myös psykologilta itseltään tai
muulta työryhmältä
 Tutkimuksen laajuus voi vaihdella. Tutkimus voi olla tarpeen mukaan:
 Psykologin lausunto: laaja tai suppeampi tutkimus
 Psykologin arvio
 Ensikertalaisia tutkittaessa pyynnöt tavallisesti yleisempiä ja tutkimukset
laajempia

6. Psykologin lausunnon sisältö
Lausunnossa kuvataan potilaan ominaisuuksia kiinnittäen huomiota sekä voimavaroihin
että ongelmiin.
 Pyritään ymmärrykseen siitä, mitä on käyttäytymisen taustalla
 Kuvaa tutkittavan potilaan tilannetta tutkimushetkellä
Lausunnon rakenne
 Suppea anamneesi, jossa on kuvattuna psyykkisen tilanteen kannalta relevantit asiat
 Toimintakyvyn kuvaus: kognitiot, toiminnanohjaus, muisti, toimintakyvyn
erityisongelmat
 Persoonallisuuden ja muun psyykkisen tilanteen kuvaus: persoonallisuuden
korostuneet piirteet, kuormittuneisuus, ihmissuhteisiin liittyvät psyykkiset piirteet
 Psykiatrisiin sairauksiin viittaavat seikat
 Johtopäätökset ja suositukset
 Tiivistelmä, ellei lausunto ole aivan lyhyt
 Lausunnon sisältöön vaikuttaa erikoisala: neuropsykologin lausunnot,
lastenpsykiatriassa tunnepuolen tutkimukset vanhuspsykiatrian kysymykset

7. Palautekeskustelu ja lausunnon käyttö
hoitoratkaisuissa
 Potilas hoitonsa subjektina: palautteen saaminen omista
tuloksista on tärkeää
 Oman motivaation herättäminen tutkimuksen ja hoidon
kaikissa vaiheissa on olennaista hoidon onnnistumiselle
 Palautekeskustelussa olisi syytä olla mukana potilaan ja
psykologin lisäksi hoitohenkilö, omahoitaja, mahdollisesti
omainen: esiin tulleet näkökulmat käyttöön
 Psykologin tutkimus tuo tietoa, vahvistusta ja mahdollisesti
uusia avauksia ns. ”hoitodiagnoosin” tekoon: millainen
hoito on tarpeen, millainen hoito on potilaalle mahdollista
 Lausunnosta luettavissa myös apua siihen, miten lähestyä
potilasta
 Tarvitaan tiimiaikaa

8. Psykologin tutkimusmenetelmistä
 Käytössä
 Haastattelu
 havainnointi vuorovaikutustilanteessa
 psykologiset tutkimusmenetelmät, ”testit”
 Mahdollisia tutkimusvälineitä on runsas ja laaja kirjo
 Psykiatriassa käytössä olevat tutkimusmenetelmät ovat
pääosin runsaasti tutkittuja
 Testien läpivieminen ja analysointi vaatii aikaa, mikä on
sekä etu että haitta
 Psykologin tietotaito normaalista psyykkisestä kehityksestä,
psykopatologiasta ja psykososiaalisista hoitomenetelmistä
mahdollistaa lyhyempien arviointien tekemisen tarvittaessa
 Toimintakyky, sen muutokset ja kuntoutusmahdollisuudet
ovat olennainen tieto potilaan ennusteen ja
hoitomahdollisuuksien kannalta

9. Kognitioiden tutkiminen
 Kognitiivinen suorituskyky on ihmisen kykyä informaation
prosessointiin
 Havaitseminen, oppimiskyky, muisti, ongelmanratkaisu,
kielen ja käsitteiden käyttö ovat kognitiivisia taitoja
Ns ”älykkyys” Muistin lailla arkielämän yleiskäsite, joka
koostuu useasta taidosta
 Älykkyys= ”sitä mitä älykkyystesti mittaa?”
 Nykyisin käytössä Wechslerin testit WAIS IV(aikuiset ja
nuoret >16v) ja WISC-IV
 Saadaan ikäryhmittäin standardoitu kykyprofiili: miten
sijoittuu omassa ikäryhmässään
 Ei ns. älykkyysosamäärää, vaan visuaalinen, suoritus- ja
kokonaistaso
 Uudet tason määrittelyt ovat vielä ”sisäänajovaiheessa”

10. Kognitioiden tutkiminen…
Muisti on monta eri prosessia, joiden taso vaihtelee yksilöllisesti
 Muistin tutkimisessa pääasiassa käytössä WMS III
 Karkeampia muistiongelmien seuloja ovat Mini-Mental ja Cerad
 Muistiprofiili antaa tietoa mahdollisesti vahvoista ja heikoista alueista
Keskittyminen ja tarkkaavuus ovat portti muistin, kognitioiden ja yleensäkin toiminnan
onnistumiseen
Keskittymiskyvyn arvioinnin apuna on WAISin ja WMS:n osatestien lisäksi erillisiä
keskittymistestejä
Toiminnanohjaus tarkoittaa kykyä viedä suoritusprosessi hallitusti loppuun
 Toiminnanohjaus koostuu useasta eri osatekijästä.
 Kyky aloittaa toiminta
 Tilanteen ja toimintaperiaatteen hahmottaminen
 Kyky ottaa palautetta vastaan
 Kyky arvioida ja muuttaa omaa toimintaa
 Kyky ylläpitää toimintaa
 Käytössä WCST ja haastattelu

11. Kognitiiviset puutokset
 Psykopatologiaan, varsinkin psykooseihin, mutta
myös pitkäaikaiseen masennukseen, voi liittyä
pysyvää kognitioiden heikentymistä, usein
tyypillisellä tavalla (esim. loogisen verbaalisen
muistin heikentyminen, ajattelun
konkretisoituminen, ajattelun joustavuuden
väheneminen)
 Varsinkin skitsofreniaan liittyy usein tämän
tyyppistä tason laskua, joskus
romahdusmaisestikin
 Kognitiivinen taso voi laskea myös palautuvasti
erilaisista tekijöistä johtuen. Näitä ovat liiallinen
stressi, unettomuus, lääkevaihdokset, itsetunnon,
motivaation, elämänuskon romahtaminen

12. Persoonallisuuden tutkiminen
 Kuuluisin menetelmä on Rorschachin
musteläiskätesti
 Havaintokognitiivinen testi, jonka moderni
tulkintajärjestelmä CS perustuu empiiriseen
tutkimukseen
 Tietoa psyykkisestä toimintakyvystä ja
psykopatologiasta
 Muita menetelmiä esim. CAST, Wartegg, erilaiset
kyselyt, kuten PK5, MMPI (psykopatologian
arviointiin), neuropsykologiset testit, piirrostestit
 Kyselyt ovat hyvä keskusteluin pohja, mutta niillä
on rajoituksia, joita yritetään voittaa erilaisilla
”feikkiskaaloilla”: kysely kertoo sen, minkä
tutkittava itse tietää ja haluaa kertoa

13. Ihmisten tutkimisen piirteitä
 Tutkimustilanteessa voimassa selkeät roolit: tutkija ja tutkimuksen kohde
 Ihminen tutkittavana on aina samalla subjekti, joka tekee ratkaisuja: mitä
kerron, mitä pidän itselläni - jotain kerrotaan myös tarkoittamatta
 Tutkiminen on väistämättä vuorovaikutusta, joka voi myös vaikuttaa
saatuihin tuloksiin
 verbaaliset ja non-verbaaliset elementit
 täysi neutraalisuus on mahdotonta: tiedettävä mitä itse viestii
 Hyvä, positiivinen tutkimusprosessi on samalla interventio, se motivoi,
lisää potilaan ymmärrystä, hoitaa
 Ihmisten välinen kontakti on tärkeä
 Inhimillinen tekijä x on aina mukana
 Inhimillisistä syistä voi tapahtua virheitä
 Ilman inhimillisyyttä ei tapahdu mitään!

14. Tutkimisen ja omien näkemysten yhteys:
muutamia psykiatriaan liittyviä kysymyksiä
 ”Vasaramiehestä kaikki esineet näyttävät
nauloilta”
 Omat käsitykset psykopatologiasta ja sen
hoidosta vaikuttavat siihen, mitä näkee ja,
mitä nostaa esiin – esimerkiksi psykologin
lausunnosta
 Nämä kysymykset ratkaistava
henkilökohtaisesti
 Mistä psyykkiset sairaudet johtuvat? Mikä
vaikuttaa niiden ilmenemiseen ja hoitoon?

15. Kysymyksiä
 Mitä merkitystä potilaan hoidon kulkuun
tai suunnitteluun on tiedolla, että
 Verbaalinen looginen muisti on heikko
 Hän on narsistisesti vaurioitunut
 Hänellä ei ole kykyä itsen tarkasteluun
 Hän on persoonallisuudeltaan riippuvainen
 Hän on sisäisesti korostuneen aggressiivinen
 Hän on impulsiivinen