1. Terveyshyötymallin avulla parempiin
tuloksiin diabeteksen hoidossa
Arvioiden mukaan noin 46 prosenttia Suomen terveys-
keskusten resursseista suuntautuu pitkäaikaissairai-
den hoitoon. Terveyskeskusten selviäminen kasvavien
potilasmäärien ja henkilöstövajeen aiheuttamassa
ristiaallokossa, edellyttää potilaiden oman roolin
vahvistamista kroonisten sairauksien hoidossa. Pitkäai-
kaissairauksien terveyshyötymalli (CCM) on yksi niistä
malleista, joka korostaa potilaan omaa aktiivisuutta
hoitonsa ja elämäntapamuutostensa suunnittelussa
ja toteutuksessa. Mallin avulla toivotaan päästävän
parempiin hoitotuloksiin ja hoitokustannusten pie-
nentämiseen.
”Jotta terveyshyötymallista saataisiin tehokas työkalu
kliiniseen käyttöön, tarvitaan perusteellista arviointia
sen tarjoamista hyödyistä perusterveydenhuollossa.
Aikaisemmissa tutkimuksissa sen on todettu paranta-
van hoitotuloksia ja tuovan kustannussäästöjä, mutta
kustannustehokkuuden osoittaminen vaatii lisänäyt-
töjä”, toteaa projektipäällikkö Iiris Riippa Aalto-yli-
opistosta.
Aalto-yliopisto käynnisti vuonna 2012 pitkäaikaissai-
rauksien terveyshyötymallin vaikutuksien arvioinnin
osana SalWen Älykäs monitorointi -ohjelmaa. Tutki-
SalWe - Terveyden ja hyvinvoinnin strategisen huippuosaamisen keskittymä
Pitkäaikaissairaiden terveyshyötymallin (CCM) kustannustehokkuutta on tutkittu Aalto-yliopiston
käynnistämässä tutkimuksessa, joka on ollut osa SalWe Oy:n Älykäs monitorointi -ohjelmaa.
Tutkimuksessa analysoitiin espoolaisten diabetespotilaiden hoitotuloksia ja terveyshyötymallin
avulla saatavia kustannushyötyjä.
www.salwe.fi

2. mukseen osallistuivat myös Tieto Healthcare & Welfare
Oy, Lääketietokeskus Oy ja Kustannus Oy Duodecim.
Kohorttitutkimuksessa hyödynnettiin Espoon kau-
pungin sähköisiä potilastietoja vuosilta 2007–2011
ja siinä tarkasteltiin terveyshyötymallin vaikutuk-
sia kakkostyypin diabeteshoidon tuloksiin, palvelui-
den käyttöön ja hoidon kustannuksiin espoolaisessa
terveyskeskuksessa.
Terveyshyötymallin mukaista hoitoa saaneita potilaita
tutkimukseen osallistui 6 672. Tavanomaista hoitoa
saaneita verrokkiryhmän potilaita oli 2 606.
Terveyshyötymalli – uusi tapa ajatella ja toimia
”Terveyshyötymallissa on tavoitteena järjestää pitkä-
aikaissairauksien hoito potilaan ja hoitojärjestelmän
kannalta tuloksellisemmin kuin perinteisessä, akuut-
teja käyntejä priorisoivassa hoitotavassa. Mallissa
on keskeistä potilaan hoitoprosessin suunnittelu ja
potilaan sitouttaminen oman sairautensa hoitoon.
Potilaan omahoidon tuki, hoitoa tukevat palveluket-
jut, ammattilaisen päätöksenteon tuki ja soveltuvat
kliiniset tietojärjestelmät ovat olennaisia, kun mallia
sovelletaan terveyspalveluissa”, kuvailee Iiris Riippa.
Arvot paranivat ilman lisäresursseja
CCM-ryhmän keskimääräinen verensokeriarvo aleni
1,4 mmol/mol ensimmäisen seurantavuoden aikana.
Seuraavien kolmen vuoden aikana alenema pysyi jok-
seenkin samana. CCM-ryhmä tapasi sairaanhoitajan
keskimäärin 1,8 ja lääkärin 0,7 kertaa useammin kuin
verrokkiryhmä ensimmäisen seurantavuoden aikana.
Seuraavien vuosien aikana sairaanhoitajatapaamiset
vähenivät niin, että neljäntenä vuonna CCM-ryhmäs-
sä tapaamisia oli 0,3 kertaa verrokkiryhmää enem-
män. Lääkärin tapaamiskerroissa ryhmien välillä ei
ollut merkittävää eroa ensimmäisen seurantavuoden
jälkeen.
Alenema kakkostyypin diabetes-potilaiden veren-
sokeriarvoissa säilyi koko seurantajakson ajan, vaikka
lääkärikäynnit lisääntyivät ainoastaan ensimmäisen
vuoden aikana. Tapaamiset sairaanhoitajan kanssa li-
sääntyivät koko seurantajakson aikana, joskin loppua
kohti tapaamisten määrä ei kasvanut niin paljon kuin
alussa.
”Voimme todeta, että verensokeriarvojen paranemi-
nen saavutettiin ilman hoitoresurssien merkittävää
lisäämistä, joskin hyvään tulokseen saattoi vaikuttaa
myös kontrolliryhmän tietty valikoituminen”, kertoo
Iiris Riippa.
Tutkimus antaa positiivisia viitteitä siihen, että suh-
teellisen pienillä lisäpanostuksilla terveydenhuol-
lon budjetteihin, voitaisiin saada entistä parempia
väestötason hoitotuloksia, jos mallia hyödynnettäi-
siin laajamittaisesti. Espoossa mallin soveltaminen
kaikkien kakkostyypin diabeetikoiden hoidossa oli-
si kokonaiskustannuksiltaan arvioiden mukaan vain
noin 0,5 prosenttia terveydenhuollon vuosittaisesta
budjetista.
SalWe - Terveyden ja hyvinvoinnin strategisen huippuosaamisen keskittymä
Lisätietoja
Iiris Riippa
projektipäällikkö
Aalto-yliopisto
iiris.riippa@aalto.fi
050 343 0063