1. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITON KEHITYSPOLIITTINEN STRATEGIA VUOSILLE
2011–2014
Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) liittokokous 2009 päätti kehityspoliittisen strategian tekemisestä
SYL:lle. Strategian tarkoituksena on kuvata SYL:n nykyistä kehitysyhteistoimintaa ja sen toimijoita sekä
ohjata SYL:n kehitysyhteistyötoimintaa. Strategiassa esitellään SYL:n kehitysyhteistyötoiminnan ja -
politiikan taustalla olevat arvot, niihin pohjautuvat tavoitteet sekä linjataan, millaista kehitysyhteistyötä
SYL:ssa halutaan tehdä. Lopuksi esitellään toiminnan resurssit eli KENKKU (SYL:n kehitysyhteistyöasiain
neuvottelukunta) ja SYL:n keskustoimisto sekä ylioppilaskuntien ja kehitysyhteistyöjärjestöjen roolia
suhteessa SYL:n tekemään kehitysyhteistyötoimintaan. Koska kyseessä on ensimmäinen SYL:n
kehityspoliittinen strategia, on sillä myös viestinnällinen rooli nykytilanteen kuvaamisessa.
Strategia tehdään vuosille 2011–2014, joiden aikana sen toteutumista arvioidaan kerran vuodessa.
KENKKU laatii arvion strategian toteutumisesta ja esittelee sen SYL:n hallitukselle. Vuoden 2013
liittokokouksessa päätetään uuden strategian tarpeesta.
1. Visio
Vuonna 2015 SYL:n kehitysyhteistyö on konkreettista ja tuloksellista. SYL toimii ajan hermolla
dynaamisesti ja muutoskykyisesti. Toiminta on houkuttelevaa sekä opiskelijoita osallistavaa ja
heidän osaamistaan kehittävää. Kehitysyhteistyö tukee muuta SYL:n toimintaa ja on osa SYL:n
kansainvälisiä verkostoja. SYL on erinomainen ja asiantunteva yhteistyökumppani.
2. Missio
SYL:n kehitysyhteistyön tarkoitus on edistää tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia, vähentää köyhyyttä ja
vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa erityisesti koulutuksen avulla. Toiminnallaan SYL lisää
opiskelijoiden ymmärrystä kehityskysymyksistä ja tahtoa kantaa globaalia vastuuta.
3. Arvot
SYL:n kehitysyhteistyötoimintaa ohjaa käsitys ihmisten yhdenvertaisuudesta, globaali vastuu ja
erilaisuuden kunnioittaminen. SYL:n kehitysyhteistyön on tuettava seuraavia arvoja:
-toiminnan kestävyys ja vastuullisuus
-toiminnan läpinäkyvyys ja avoimuus
-molemminpuolinen oppiminen ja vuorovaikutus hankekumppanijärjestöjen kanssa
-hankkeiden omistajuus ja toimijuus kohdealueella
1

2. 4. SYL:n kehitysyhteistyötoiminnan tavoitteet
SYL tukee kehitysyhteistyöhankkeita, joiden käytännön toteuttajina toimivat kansalaisjärjestöt
kehitysmaissa sekä tekee tiedotustoimintaa Suomessa. Yhteistyön pohjana kehitysmaiden
kansalaisjärjestöjen kanssa on molemminpuolinen luottamus ja toiminnan ennakoitavuus. Jokaisen
hankkeen tulee toimia kohdemaan kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi ja köyhyyden
vähentämiseksi. Tiedotustoiminnan tulee toimia erityisesti opiskelijoiden tietoisuuden lisäämiseksi
kehityskysymyksistä. Toiminnan tavoitteiden tulee olla toteutettavissa ja seurattavissa.
SYL:n lisäarvo kehitysyhteistyössä on toteuttaa koulutukseen ja oppimisen edistämiseen liittyvää
kehitysyhteistyötä. Koulutuspolitiikka on yksi SYL:n keskeisistä toiminta-alueista. Koulutuksen
myötä ihmiset saavuttavat tietoja ja taitoja, jotka edesauttavat heitä työskentelemään itse omien
elinolosuhteidensa parantamiseksi. Hankekumppanien valinnassa SYL selvittää mahdollisuuksia
vertaisjärjestöjen kanssa toimimiseen. Yhteistyöaloja voivat olla esimerkiksi laadukkaan
koulutuksen ulottaminen useampien saataville, tasa-arvoisten osallistumis- ja
vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen koulutuksen avulla ja opiskelijademokratian
edistäminen.
Kumppanijärjestöjen valintaan ja hankesuunnitteluun on panostettava, ja suunnittelun on oltava
mahdollisimman tasa-arvoinen prosessi. Hankkeet suunnitellaan yhteistyössä kumppanijärjestön
kanssa järjestön aloitteesta ja lähtökohdista käsin. Hankkeet on toteutettava maissa, jotka täyttävät
virallisen kehitysyhteistyön kriteerit (Official Development Assistance), muutoin hankkeiden
maantieteellinen sijainti ei ole ratkaiseva tekijä. Hankkeiden yksityiskohtaiset tavoitteet
määritellään hankesuunnitelmassa.
Jokaisen tavoitteen jälkeen on alla kuvattu keino tai keinoja sen saavuttamiseksi. Tavoitteet on
jaettu kahteen osaan: Suomen toiminnan tavoitteisiin sekä tavoitteisiin hanketoiminnan laadun
takaamiseksi. Kehitysmaissa toteutettavien hankkeiden tarkemmat tavoitteet määritellään kunkin
hankkeen hankesuunnitelmassa.
2.1. Tavoitteet Suomessa
A. Lisätään opiskelijoiden tietoisuutta kehityskysymyksistä ja omista vaikutusmahdollisuuksista
B. Vahvistetaan opiskelijoiden mahdollisuuksia osallistua kehitysyhteistyötoimintaan
C. Ylioppilaskuntien ja SYL:n välinen yhteistyö on aikaisempaa tiiviimpää
kehitysyhteistyökysymyksissä
D. SYL osallistuu kehityspoliittiseen keskusteluun koulutuspolitiikan asiantuntijana
E. SYL:n kehitysyhteistyö on läpinäkyvää ja toiminnasta tiedottaminen on avointa
2

3. 2.2. Tavoitteet hanketoiminnan laadun takaamiseksi
A. Kumppanuutta ja yhteistyötä rakennetaan yhdessä
B. Toiminta on tuloksellista ja kestävää
C. Hyödynnetään kumppanijärjestön asiantuntijuutta myös Suomessa
D. Toiminta on suunnitelmallista ja johdonmukaista
3. Resurssit
SYL:n kehitysyhteistyöhankkeita rahoitetaan ulkoasiainministeriön tuella. Nykyään hankkeiden
rahoituksesta 85 % tulee ulkoasiainministeriöltä, 7,5 % KENKKUn jäsenten tekemästä
vapaaehtoistyöstä ja 7,5 % ylioppilaskuntien omilta opiskelijoiltaan keräämistä vapaaehtoisista
kehitysyhteistyömaksuista. Henkilöstöresursseina ovat KENKKUn vapaaehtoistoimijat sekä SYL:n
keskustoimistossa erityisesti kehitysyhteistyökoordinaattori ja hallituksen kehitysyhteistyöasioista
vastaava henkilö. Kehitysyhteistyökoordinaattorin palkkaa maksetaan hankkeista. SYL:n nykyiset
resurssit huomioiden sopiva hankemäärä on yksi tai kaksi hanketta ODA-kelpoisissa maissa ja
tiedotustoiminta Suomessa.
3.1. KENKKU
KENKKUn toiminta on opiskelijalähtöistä ja perustuu vapaaehtoisuuteen. Toimijat valitaan
ylioppilaskuntien esityksistä. Kausi on lukuvuoden mittainen ja siitä suoriutuminen edellyttää
aktiivista sitoutumista toimintaan. Jatkuvuuden takaamiseksi tavoitteena on, että vähintään
neljäsosa jokaisen kauden KENKKUlaista jatkaa toiminnassa useamman kauden.
KENKKUn tehtävät liittyvät hankehallintoon, keskustoimiston ja ylioppilaskuntien kanssa tehtyyn
yhteistyöhön sekä tiedotukseen. KENKKUn ensisijainen tehtävä on toimia neuvonantajana SYL:n
kehitysyhteistyöhankkeiden hallinnossa. SYL:n on tarjottava KENKKUlle riittävät taustatiedot
kehitysyhteistyötoiminnastaan sekä niistä kehityspoliittisista teemoista, jotka koskevat SYL:a ja
ylioppilaskuntia.
A. Hankehallinto ja asiantuntijuus
Tehtävä: Asiantuntijana toimiminen SYL:n kehitysyhteistyöhankkeita koskevissa asioissa.
Keino: KENKKUn ja KENKKUn sisäisten maaryhmien kokoukset sekä sähköpostilistalla
käydyt keskustelut.
3

4. Tehtävä: Lisäarvon tuottaminen SYL:n keskustoimiston työlle toimimalla asiantuntijana
kehityspoliittisissa kysymyksissä.
Keino: Taustatiedon tuottaminen kehityspolitiikkaa ja muuta SYL:n toimintaa yhdistävistä
asioista. Valtakunnalliseen kehityspolitiikkaan liittyvien kannanottoideoiden tuominen
SYL:n hallitukselle.
B. Ylioppilaskunnat
Tehtävä: KENKKUn jäsenten toimiminen linkkinä ylioppilaskuntiin ja niiden välillä
Keino: Kuulumisten ja hyvien käytänteiden välittäminen puolin ja toisin KENKKUn ja
ylioppilaskuntien kehyvaliokuntien, -jaostojen ja -kerhojen kokouksissa sekä tarvittaessa
myös edustajiston ja hallituksen jäsenille.
C. SYL:n keskustoimisto
Tehtävä: Yhteisten toimintatapojen etsiminen keskustoimiston kanssa.
Keino: Vierailut ja keskustelut KENKKUn kokouksissa ja SYL:n aamukouluissa
(esimerkiksi hankeseurantamatkoilta raportointi) tai muutoin järjestetyissä tapaamisissa.
D. Tiedotustehtävä
Tehtävä: Kehityskysymyksistä ja SYL:n kehitysyhteistyöhankkeista tiedottaminen
opiskelijoille ja muille sidosryhmille.
Keinot: KENKKUlaisten osallistuminen mahdollisuuksien mukaan ylioppilaskuntien
kehitysyhteistyöviikkoihin ja -päiviin ja muihin tilaisuuksiin sekä juttupankin sisällön
suunnitteluun. Bloggaaminen KENKKUn blogissa ja sisällön tuottaminen SYL:n
nettisivuille.
Tehtävä: Tiedon jakaminen kehityskysymyksissä ylioppilaskuntien sisällä.
Keino: Osallistuminen mahdollisuuksien mukaan ylioppilaskunnissa käytyyn
keskusteluun kehityskysymyksistä.
3.2. Keskustoimisto
A. Kehitysyhteistyökoordinaattorin työpanos:
4

5. Hankehallinnosta vastaaminen KENKKUn avustuksella sekä SYL:n kehitysyhteistyötoiminnan
yleinen koordinointi.
B. Hallitusvastaavan työpanos:
Kehityskysymysten ylläpitäminen sidosryhmätapaamisissa ja SYL:n poliittisessa
vaikuttamistyössä ja KENKKUn puheenjohtajana toimiminen.
C. Koko keskustoimisto:
Tehtävä: Tarvittaessa toimia asiantuntijana SYL:n kehitysyhteistyötoiminnassa
Keino: KENKKUn kokoukset ja muut tapaamiset KENKKUn kanssa sekä kehityspolitiikkaan
liittyvän tiedon välittäminen.
Tehtävä: Poliittinen vaikuttamistyö SYL:n toimintaa koskevissa kehityspoliittisissa ajankohtaisissa
asioissa
Keino: Kehityspoliittisten kysymysten esiin ottaminen tapaamisissa SYL:n sidosryhmien kanssa.
Tehtävä: Lisäarvon tuottaminen SYL:ssa tehtävälle kehitysyhteistyötoiminnalle
Keino: Yhteistyön tiivistäminen keskustoimistossa tiedonvaihdossa kehitysyhteistyösektorin ja
muiden sektoreiden välillä.
4. SYL:n ja ylioppilaskuntien välinen yhteistyö
SYL:n tehtävä: Ylioppilaskuntien kehitysyhteistyötoimijoiden välisen yhteistyön tukeminen.
Keino: Kehytapaamisten järjestäminen, sähköpostilistan ylläpito, valtakunnallisen
kehitysyhteistyön teemaviikkohankkeen toteuttaminen yhteistyössä ylioppilaskuntien kanssa.
SYL:n tehtävä: Tukea ylioppilaskuntien mahdollisuutta osallistua SYL:n kehitysyhteistyön
varainkeruuseen
Keino: Yliopistojen lukuvuosi-ilmoittautumisen yhteydessä ylioppilaskunta voi antaa
opiskelijoilleen mahdollisuuden maksaa vapaaehtoinen kehitysyhteistyömaksu, jonka tuotto
käytetään SYL:n kehitysyhteistyöhankkeiden toteuttamiseen.
SYL:n tehtävä: Kehitysyhteistyösektorilla vakiintuneempien ja uudempien ylioppilaskuntien
kehitysyhteistyötoiminnan välisten erojen huomiointi
Keino: Kehytapaamisissa järjestetään ohjelmaa erilaisiin tarpeisiin ja SYLn
kehitysyhteistyömateriaalien tuottamisessa huomioidaan se että ne ovat hyödyllisiä erilaisille
toimijoille.
5

6. Ylioppilaskuntien tehtävä: Ylioppilaskuntien edustajien osallistuminen SYL:n
kehitysyhteistyötoimintaan
Keino: Ylioppilaskunnat rekrytoivat keskuudestaan jäsenehdokkaat KENKKUun.
5. Järjestöyhteistyö
SYL on Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen (Kepa), Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistyksen
(Kehys) sekä Reilun kaupan edistämisyhdistyksen (RKE) jäsen.
SYL saa näiltä järjestöiltä omaan toimintaansa tukea (koulutukset, neuvonta ja informaatio) sekä
kanavan osallistua kehityspoliittiseen vaikuttamistyöhön.
Tulevaisuudessa on hyvä pohtia mahdollista yhteistyön tiivistämistä muiden opiskelijatoimijoiden
kanssa (esimerkiksi yliopistot ja SAMOK).
6

7. LIITE 1: SYL:N KEHITYSYHTEISTYÖTOIMINNAN NYKYTILANTEEN KUVAUS
SYL on tehnyt kehitysyhteistyötä 1950-luvulta lähtien. Kehitysyhteistyö on tärkeä osa SYL:n
kansainvälistä toimintaa, ja sitä voisikin ajatella yhtenä yleisen kansainvälisyyskasvatuksen
muotona. Opiskelijoita yhteiskunnassa edustavana järjestönä SYL voi ottaa kantaa myös kestävää
yhteiskuntaa koskeviin asioihin liittokokouksen linjausten mukaisesti. On tärkeää, että SYL:n
kautta voi levitä viesti siitä, että suomalaiset opiskelijat ajattelevat maailmaa kokonaisuutena ja
ovat valmiita kantamaan globaalia vastuuta.
Tällä hetkellä SYL:lla on neljä ulkoasiainministeriön ja opiskelijoiden rahoittamaa hanketta. Niistä
kolme on kehitysmaissa (Mongolia, Sambia, Guatemala) ja yksi on tiedotushanke, jonka
tavoitteena on lisätä tietoisuutta kehityskysymyksistä opiskelijoiden keskuudessa Suomessa.
KENKKU eli kehitysyhteistyöasiain neuvottelukunta on SYL:n hallituksen neuvonantaja
kehitysyhteistyötoiminnassa. KENKKU käsittelee kehitysyhteistyöhankkeisiin liittyvät asiat. Sen
jäseninä on noin viisitoista vapaaehtoistoimijaa ylioppilaskunnista. KENKKUn puheenjohtajana
toimii hallituksen kehitysyhteistyövastaava ja KENKKUn sihteerinä
kehitysyhteistyökoordinaattori. Koordinaattorin tehtävänä on vastata hankehallinnosta
KENKKUn avustuksella sekä esitellä kehitysyhteistyöhön liittyvät asiat SYL:n hallitukselle.
Jokaisessa hankkeessa käydään kahden viikon pituisilla hankeseurantamatkoilla kerran vuodessa,
ja muutoin hankkeiden etenemistä seurataan neljännesvuosiraporteilla, vuosiraporteilla ja
säännöllisellä yhteydenpidolla kumppanijärjestöihin. Ulkoasiainministeriö seuraa rahoittamiensa
hankkeiden tavoitteiden toteutumista, ja KENKKUn tehtäviin kuuluu vuosiraporttien valmistelu
yhdessä hankekumppanijärjestöjen ja koordinaattorin kanssa.
Guatemalan nykyinen hanke loppuu vuonna 2010 ja Sambian ja Mongolian hankkeet vuonna 2011.
Hankkeiden jatko ja uudet hankkeet on syytä suunnitella hyvissä ajoin ennen nykyisten
hankkeiden päättymistä. SYL:n kehitysyhteistyötoiminta rahoitetaan nykyisin opiskelijoiden
vapaaehtoisilla kehitysyhteistyömaksuilla sekä ulkoasiainministeriön hanketuella.
Ylioppilaskuntien maksamia jäsenmaksuja ei käytetä kehitysyhteistyötoimintaan.
Kehitysyhteistyökoordinaattori työskentelee osa-aikaisesti ja hänen palkkaansa maksetaan
kehitysyhteistyöhankkeiden budjeteista.
LIITE 2: SYL:N KEHITYSHTEISTYÖN HISTORIAA
Kansainvälisen toiminnan mahdollistaminen oli alun perin vuonna 1921 myös SYL:n perustamisen
lähtökohta. SYL on ollut myöhemmin mukana perustamassa erilaisia järjestöjä ja toimikuntia, jotka
ovat yhdessä toimineet kansainvälisten kehityskysymysten parissa. Vuosien varrella osa
7

8. järjestöistä on hävinnyt kentältä ja korvattu myöhemmin uusilla. Samalla myös SYL:n tekemä
kehitysyhteistyö on muuttunut.
Kansainvälisen Ylioppilasavun Suomen Toimikunta (KYST) perustettiin toisen maailmansodan
jälkeen. Tavoite oli saada kansallinen toimielin, joka olisi osa International Student Servicen (ISS)
toimintaa. ISS:n toiminta yhdistettiin World Student Reliefin (WSR) kanssa, ja vuonna 1952
KYST:sta tuli Suomen virallinen toimikunta (FINWUST). Tätä tapahtumaa on pidetty
suomalaisten opiskelijoiden tekemän kehitysyhteistyön lähtökohtana.
Vuonna 1961 SYL oli mukana perustamassa Ylioppilaiden Kansainvälistä Apua (YKA). SYL
osallistui myös International Student Confrencen (ISC) perustamana International University
Exchange Fundin (IUEF) toimintaan.
Kansainvälisen järjestötoiminnan lisäksi SYL:n omaa asemaa kehitysyhteistyökentällä alettiin
pohtia. Vuonna 1968 perustettiin toimikunta selvittämään SYL:n tavoitteita ja toimintatapoja, ja
vuonna 1976 laadittiin säännöt SYL:n oman kehitysyhteistyörahaston perustamiselle. Sitä
hoitamaan perustettiin oma hallitus, jonka kokoonpano vastasi aluksi pitkälti liiton kulloistakin
hallitusta. Pari vuotta myöhemmin mukaan saatiin myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Vuonna
1989 perustettiin ylioppilaskuntien ehdottamista toimijoista koostuva ryhmä. Toimintaa kesti vain
muutaman vuoden, ja elin lakkautettiin vuonna 1991. Vuonna 1992 SYL:n
kehitysyhteistyörahaston (KYRH) ehdotuksesta SYL:n liittokokous lakkautti SYL:n rahaston, ja
KYRH:n tilalle perustettiin Kehitysyhteistyöasiain neuvottelukunta. KENKKU toimii edelleen, ja
sen jäsenet koostuvat ylioppilaskuntien esittämistä opiskelijoista.
SYL:n kehitysyhteistyöprojekteille on kerätty vapaaehtoista kehitysyhteistyömaksua
ylioppilaskuntien jäsenmaksun yhteydessä vuodesta 1961. Kokonaisuudessaan
kehitysyhteistyötoimintaa on leimannut rahoituksen epävarmuus ja poliittinen jännite, niin
maailmanpoliittisen tilanteen kuin jäsenkunnan intressien suhteen. Vuoden 1969 ylimääräisessä
liittokokouksessa SYL:n hallitus esitti, että ylioppilaskunnat lahjoittaisivat yhden prosentin omasta
budjetistaan kehitysyhteistyölle. Osa ylioppilaskunnista lähti tavoitteeseen myöhemmin mukaan
0,7-kampanjan hengessä. SYL:n keskustoimisto ja jäsenistö on myös osallistunut erinäisiin
lipaskeräyksiin. SYL:n kehitysyhteistyötoiminnan pitkäjänteisyyttä paransi vuoden 1975
ulkoasianministeriön linjaus alkaa tukea kansalaisjärjestöjen tekemää kehitysyhteistyötoimintaa.
SYL:n kehitysyhteistyökumppanit ovat vaihdelleet vuosikymmenien aikana. Maailmanpolitiikan
tapahtumilla on ollut omat vaikutuksensa kohteiden valinnassa. Afrikan vapautusliike, Chilen
vallankaappaus, Vietnamin sota ja Etelä-Afrikan apartheidin kaataminen olivat pitkään toiminnan
keskiössä.
8

9. SYL:n kehitysyhteistyötoiminta oli aluksi katastrofiapuluonteista, esimerkiksi erilaisten
luonnonkatastrofien tai poliittisten konfliktien uhrien auttamista. KYST ja SYL olivat mukana
tukemassa esim. Unkarin kansannousun (1956) pakolaisylioppilaita.
1970-luvulla toiminnan painopiste muuttui projektiluonteisuudesta suunnitelluksi yhteistyöksi
etelän kumppanijärjestöjen kanssa. Kansainvälisen toiminnan ohjelma otti lähtökohdakseen
kumppanijärjestön ehdoilla toimimisen. Aiempaa pitkäjänteisempi toiminnan fokus näkyi myös
siinä, että koulutusalojen ja terveydenhoidon tukemisella haluttiin ennaltaehkäistä ja tukea
suunnitellusti kehitysyhteistyömaiden yhteiskuntarakenteiden vahvistumista.
SYL:n kehitysyhteistyön luonnetta kuvastaa edelleen opiskelijalähtöisyys, sillä suurin osa
toiminnassa mukana olevista on mukana vapaaehtoistyöpohjalta. Miltei kaikissa
ylioppilaskunnassa on toiminnassa kehitysyhteistyökerho, -jaosto tai -valiokunta, joka kokoaa
yhteen paikalliset toimijat.
SYL:n kehitysyhteistyö on vuosien varrella vaihdellut solidaarisuustoiminnasta hankehallintoon.
Kaikesta poliittisesta myllerryksestä huolimatta köyhyyden poistaminen sekä
oikeudenmukaisempaan ja tasa-arvoisempaan maailmaan pyrkiminen ovat edelleen se arvopohja,
johon koko toiminta perustuu.
Lähteet:
Kehityksen tiellä. SYL:n julkaisu 1985
Kehityksen karuselli. SYL:n julkaisu 1990
Näin sen näin. Seija Silventoinen 2001
9