1. 1
KANSALAISJÄRJESTÖJEN KEHITYSYHTEISTYÖHANKKEEN VUOSIRAPORTTI
Vuodelta 2005
Järjestön nimi suomeksi: Suomen ylioppilaskuntien liitto ry
Järjestön nimi englanniksi: National union of students in Finland
Hankkeen nimi: Ammatti- ja yrittäjyyskoulutuksella paremmat työllistymismahdollisuudet Lusakan
nuorille
Hankekoodi: 28812601
Hankkeen sijainti: Lusaka, Sambia
Raportointikausi: 2005
Hankkeen alkamisvuosi: 2003
Euroa
Raportointivuodelle myönnetty tuki 22000
• josta nostettu tukea raportointivuoden aikana 22000
Edelliseltä vuodelta käyttämättä jäänyt, raportointivuonna käytetty tuki 8180,27
Raportointivuoden aikana käytetty tuki yhteensä 30 180,27
1. YHTEISTYÖKUMPPANIT. Selvitä tuen vastaanottajan, hyödynsaajien tai muiden yhteistyökumppaneiden
osallistuminen hankkeen suunnitteluun, toteutukseen ja rahoitukseen sekä hankkeen valvontaan. Mitä ja
millaisia osallistavia menetelmiä käytetään hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa?
Hankealoitteen teki KYPT keväällä 2002, kun SYL oli ensin KEPA:n Sambian toimiston kautta
tiedottanut etsivänsä yhteistyökumppania Sambiasta. Hankkeen on suunnitellut KYPT.
Valmistelumatkalla elokuussa 2002 kolme SYL:n edustajaa suunnittelivat yhdessä KYPT:n hallinnon
kanssa heidän tekemäänsä alustavaa projektiesitystä eteenpäin. Suunnitteluprosessissa haastateltiin
koulun entisiä ja silloisia opiskelijoita sekä opettajia. Tammikuussa 2005 SYL:n kahden hengen
delegaatio oli hankkeen seurantamatkalla, jonka aikana haastateltiin opiskelijoita, opettajia ja hallitusta
heidän näkemyksistään hankkeen kehittämiseksi. Molemmilla hankematkoilla on tavattu myös KYPT:n
yhteistyötahoja ja tutustuttu muihin koulutuskeskuksiin.
Yhteistyökumppanimme vastaa itsenäisesti hankkeen toteuttamisesta. KYPT järjestää vuosittain
kaksipäiväisen seuranta- ja suunnitteluseminaarin, johon osallistuu nykyisten ja entisten opiskelijoiden ja
henkilökunnan lisäksi myös paljon yhteisön edustajia (kouluja, kirkkoja, nuorisojärjestöjä). Pitkälti samat
tahot osallistuvat KYPT:n vuosikokoukseen, jonka tehtävänä on mm. keskustella ja hyväksyä järjestön
strategiasuunnitelma. Vuoden 2005 vuosikokoukseen osallistui yhteensä 45 henkeä. KYPT:n hallitus
kokoontuu neljä kertaa vuodessa suunnittelemaan ja seuraamaan hanketta. Hallituksen tehtävänä on
lisäksi linjanveto keskuksen toiminnasta, työntekijöiden palkkaus ja linjojen esittely hallinnon
toimeenpanevalle tasolle. Hallitukseen kuuluu kaksi vuosikokouksessa vaaleilla valittua jäsentä
seitsemästä pienemmästä asuinalueesta (Chibolya, Linda, Old Kanyama, New Kanyama, Makeni, John
Laing ja Chinika) eli yhteensä 14 henkeä.
Koulutuskeskuksen oppilaskunta tapaa koulun johtoa ja opettajakuntaa erikseen kuukausittain. Myös
opettajat ja koulun johto tapaavat epävirallisten keskustelujen lisäksi säännöllisesti kaksi kertaa
kuukaudessa. Kaikissa näissä tapaamisissa käsitellään hankkeen kehittämistarpeita. Opiskelijat
osallistuivat hankkeen monitorointiin tapaamisten lisäksi täyttämällä kurssiarviointilomakkeet.
Keskuksen tiloissa toimivat yhteisölliset järjestöt osallistuivat joidenkin toimintojen toteuttamiseen,

2. 2
kuten HIV/AIDS päivään ja huumevalistushankkeeseen. Nämä yhteisön järjestöjen nuoret samoin kuin
koulun opiskelijat osallistuivat koulutustarpeiden kartoitukseen.
Raportointivuonna KYPT:ssä oli ensimmäinen ETVO-vapaaehtoinen ja aloitti toinen. Syyskuusta 2004
maaliskuuhun 2005 KYPT:ssä vapaaehtoistyössä ollut Tero Heiska teki tutkimuksen KYPT:n entisten
opiskelijoiden työllistymisestä. Tutkimuksen keskeisimmät kysymykset olivat:
• Kuinka suuri osa keskuksesta valmistuneista nuorista työllistyy?
• Onko työ koulutusta vastaavaa?
• Onko työ pysyvää vai satunnaista?
• Työllistytäänkö Kanayaman alueelle vai muualle?
• Työskentelevätkö valmistuneet nuoret yrittäjinä vai palkollisina?
Syyskuussa 2005 vapaaehtoistyön KYPT:ssä aloittanut Dan Koivulaakso mm. piti
ihmisoikeuskasvatuksesta oppitunteja koulun oppilaille ja toimi ATK-tukihenkilönä. Association of
CISEP Users (ACU) suunnittelee ja toimeenpanee kaikkiin kursseihin sisältyvän
liiketoimintakoulutuksen osuuden.
Kepan Sambian yhteystoimitsija on merkittävä yhteistyötaho erityisesti kommunikaation ylläpitämisessä,
parantamisessa ja ylipäätään hankkeen monitoroinnissa. KYPT:n henkilökunta osallituu Kepan
Sambian toimiston järjestämille kursseille mm. järjestön taloushallinnosta, kapasiteetin vahvistamisesta
ja kestävyydestä kansalaisjärjestöissä. Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen Suomen toimisto on auttanut
SYL:a hankesuunnitteluun, raportointiin, koulutukseen ja hallintoon liittyvissä asioissa.
SYL valitsee vuosittain jäsenjärjestönsä edustajista Kehitysyhteistyöasiain neuvottelukunnan
(KENKKU), joka vastasi vapaaehtoistyönä hankkeen seurannasta ja tiedotuksesta Suomessa. SYL:n
molempien hankkeiden sekä tiedotuksen parissa työskenteli myös puolipäiväinen hankekoordinaattori
Teemu Sokka.
2. HANKKEEN VAIKUTUKSET JA TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN. Selvitä miten hanke on
saavuttanut sille asetetut tavoitteet. Millaisia positiivisia vaikutuksia hankkeella on ollut, kuka/ketkä ovat
niistä hyötyneet, mitä muutoksia hankkeen seurantamittareissa on tapahtunut? Missä asioissa ja mistä
syystä osa tavoitteista on ehkä jäänyt saavuttamatta?
Tavoitteiden saavuttaminen
Hankkeella on yksi pitkän tähtäimen tavoite: nuorten ja erityisesti nuorten naisten elämänlaadun ja
työllistymismahdollisuuksien parantaminen lisäämällä ammatillista ja pienyritystoimintaan liittyvää
osaamista koulutuksen kautta. Raportointivuonna tehdyn työllistymisen seurantatutkimuksen mukaan
42 tavoitetusta 58 entisestä opiskelijasta (77 %) oli työllistynyt. Näistä vain neljä oli töissä jollain muulla
kuin opiskelemallaan alalla. Tämän mukaan koulun tarjoama koulutus on auttanut nuoria saamaan
koulutustaan vastaavaa työtä. Valmistumisen jälkeen työllistyneistä opiskelijoista 51 % on saanut
vakinaista ja 49 % väliaikaista työtä. Valmistuneista opiskelijoista 19 % on perustanut oman yrityksen
mutta jopa 79 % aikoo tulevaisuudessa yrittäjäksi. Eniten omaa yritystoimintaa on vaatetusalaa
opiskelleilla, joista 40 % työskentelee yrittäjinä. Kaikista seurannassa mukana olleista opiskelijoista 64 %
piti tulojaan parempina saamansa koulutuksen ansiosta.
Hankkeella on myös neljä välitöntä, prioriteettijärjestyksessä olevaa tavoitetta:
1. Kurssitarjonnan monipuolinen kehittyminen (70%)
2. KYPT:n kehittyminen järjestönä (10%)
3. Tiiviimpi linkittyminen Kanyaman yhteisöön ja työmarkkinoihin (10%)
4. Seurannan parantuminen opiskelun vaikutusten arvioimiseksi (10%)
Näistä on hankkeen ensimmäisessä vaiheessa pystytty lähinnä keskittymään ensimmäiseen,
hankesuunnitelmassa myös suurimman painoarvon saaneeseen tavoitteeseen. Tavoite on saavutettu
siinä määrin kuin se on ollut nykyisessä toimintaympäristössä mahdollista. Kurssitarjontaa on karsittu

3. 3
keskittymällä eniten kysyttyihin kursseihin. Muiden välittömien tavoitteiden kohdalla suunniteltuja
toimintoja on toteutettu ja tuloksia saavutettu jokaisen tavoitteen osalta, mutta tavoitteita ei
kokonaisuuksina ole saavutettu siinä laajuudessa, kun hankesuunnitelmassa on ajateltu. Näin on
tapahtunut hyvin pitkälti siksi, että hankeen kolmena ensimmäisenä vuotena rahalähetys on tullut yli
puoli vuotta myöhässä johtuen ensimmäisenä vuotena ministeriön myöhäisestä rahoituspäätöksestä ja
seuraavina vuosina tilintarkastuksen myöhästymisestä.
Hyödynsaajat
Hankkeesta ovat hyötyneet hankesuunnitelmassa lopullisiksi hyödynsaajiksi määritellyt alueen
vähäosaiset nuoret. Nuorille on ollut tarjolla koulutusta, kulttuuria sekä tiedotusta erilaisista
ajankohtaisista teemoista. Hankkeen muita hyödynsaajia ovat olleet myös koulutuskeskuksen opettajat
ja muu henkilökunta sekä alueen yhteisöryhmät. Välillisesti KYPT:n toiminnasta on hyötynyt koko
Kanyaman yhteisö.
Vaikeudet tavoitteiden saavuttamisessa
Vähemmän tärkeiksi priorisoitujen (10 %) tavoitteiden saavuttamisessa jouduttiin tekemään
kompromisseja, vaikka yksittäisiä toimia tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettiinkin. Koko alkuvuoden
toiminnan lamautti venynyt tilintarkastuksen valmistuminen, eikä SYL siten voinut lähettää uutta
rahoitusta ennen kuin edelliset oli selvitetty. Onneksi perinteisesti tammikuun kurssit ovat heinäkuun
sisäänottoa huomattavasti vähemmän suosittuja, johtuen vuodenaikaan liittyvistä perheiden
talousvaikeuksista (sadekausi, muiden lasten kouluvuoden alkaminen). Hankkeessa on kahtena
ensimmäisenä vuotena rahalähetysten viivästymisen vuoksi jouduttu keskittymään lähinnä siihen, että
kurssit saadaan ylipäätään järjestettyä. Siten toimitilojen kohentamiseen tai koulutuskeskuksen
tunnetuksi tekemiseen työnantajien keskuudessa ei ole ollut mahdollisuutta panostaa riittävästi. Näihin
keskitytään nyt alkaneessa hankkeen jatkovaiheessa. Työllistymisselvityksen tekoa vaikeuttivat
osoitejärjestelmän puutteellisuus ja yhteystietojen vähäisyys.
3. TOIMINNOT JA TULOKSET.
a) Selvitä lyhyesti tärkeimmät toimintamuodot ja toimenpiteet, joiden kautta hankkeelle asetettuja tavoitteita
on pyritty saavuttamaan.
Toimintamuodot
Ehdottomasti tärkein toimintamuoto vuoden 2005 aikana olivat opiskelijoille järjestetyt kurssit, joista
SYL:n tukemana järjestettiin vain pitkäkestoisia kursseja. Automekaniikassa sekä hotelli- ja ravintola-
alalla vuoden mittaiset kurssit samoin kuten vaatetusalan kuuden kuukauden pituiset kurssit alkoivat
tammikuussa ja heinäkuussa (sisäänotto kahdesti vuodessa). Kurssit koostuivat 25 prosenttisesti
teoriasta ja 75 prosenttisesti käytännön osiosta.
Automekaniikan opiskelijoille opetettiin mm. polttoaine-, ohjaus-, jäähdytys-, voitelu, ratas-, akseli-,
jousitus- ja sytytysjärjestelmien sekä vaihdelaatikon toiminta ja miten näiden yleisimmät ongelmat
paikallistetaan ja korjataan. Autoelektroniikan opiskelijoille opetettiin mm. kojelaudan varoitusvalojen
ja moottorin ilmaisimien sekä piirilevyjen toiminta sekä mittarien kalibrointi. Ravintola-alan opiskelijat
perehdytettiin erilaisten ruokalajien valmistamisen lisäksi mm. hygieniaan, tuholaisiin, laskutukseen,
ruoka-aineiden tilaukseen, ruoan esillepanoon, erilaisiin astioihin ja ruoanlaiton välineisiin, vitamiineihin,
mausteisiin ja yrtteihin sekä tarjoilijan rutiineihin. Vaatetusalan kurssilla opetettiin mm. kaavoitus,
mittaaminen, kuvien painatus, ompeleminen käsin ja koneella, erilaiset kankaat ja kuidut,
vaatesuunnittelun perusteet sekä valmistettiin mm. essu, vauvan mekko, tyttöjen hame, poikien paita ja
shortsit, safaripaita, pitkät housut, koulupuku, pitkä mekko sekä erilaisia chitengen asukuoseja.
Seurannan parantamiseksi raportointivuonna tehtiin etvo-vapaaehtoisen johdolla tutkimus
koulutuskeskuksen entisten oppilaiden työllistymisestä. Selvityksen teon kannalta olennaisessa asemassa

4. 4
oli seurantavälineistön luominen, joka jäisi KYPT:lle ensimmäiseksi versioksi järjestelmälle, jota he
sitten voisivat kehittää eteenpäin.
Tässä olemme listanneet ainoastaan niitä toimenpiteitä, joita UM:n/SYL:n varoin on tehty, vaikka esim.
pienyritystoimintaa käsitteleviä kursseja (mukana hankesuunnitelmassamme) on toteutettu muista
rahoituslähteistä saaduilla varoilla. Näille viikon mittaisille lyhytkursseille osallistui 85 henkilöä.
Raportointivuonna yhteensä 321 pienyrittäjää sai KYPT:ltä neuvoja ja konsulttiapua yritystoimintaansa
varten, näistä 87 oli KYPT:n entisiä opiskelijoita.
Toimenpiteet (joka tavoitteelle määritelty erikseen):
Tavoite: Kurssitarjonnan monipuolinen kehittyminen ja jatkuvuuden turvaaminen
Hankittiin opetusvälineitä ja työkaluja kursseille
Pidettiin yllä tiukkaa linjaa oppilaiden arvostelussa
Opettajat keskustelivat runsaasti poissaolevien ja heikosti menestyvien opiskelijoiden kanssa pyrkien
saamaan nämä paremmin mukaan opetukseen
Joulukuussa järjestettiin kahden päivän arviointiseminaari
Opettajat tekivät vierailuja työharjoittelupaikkoihin ja saivat palautetta oppilaiden taitojen
vastaavuudesta työelämässä
Tehtiin sopimus kansallisen koeneuvoston (National Examination Council of Zambia) kanssa ja
virallinen kansallinen ammattitutkinnon koe on nyt pakollinen kaikille opiskelijoille
Tavoite: KYPT:n kehittyminen järjestönä
Toimitiloja vuokrattiin erilaisille yhteisöryhmille ja muille toimijoille
Vuokranmaksun laiminlyöneitä vuokralaisia irtisanottiin
Poliiseilla asunto käytössä molemmilla kampuksilla
Tavoite: Tiiviimpi linkittyminen Kanyaman yhteisöön ja työmarkkinoihin
Vapaa-ajan aktiviteetteja tarjottiin erilaisten yhteisöryhmien toiminnan välityksellä, lisäksi toteutettiin
tiedotuskampanjoita mm. huumeista ja HIV:stä
Teollisuuden edustajia kutsuttiin vierailemaan koulutuskeskuksissa, joko vierailuluennoitsijoina tai
keskustelukumppaneina
Opettajat tekivät vierailuja työharjoittelupaikkoihin
Opettajat avustivat oppilaita työharjoittelupaikan löytämisessä
Yhteisöryhmiä avustettiin niiden toiminnassa tarjoamalla niiden käyttöön tiloja. KYPT:n alueella toimi
raportointivuonna mm. vammaisten lasten koulu, Punaisen ristin pakolaistoimisto, Kanyama Art
Center jossa taiteilijat opettavat katulapsia ja Kandodo Memorial Theatre -yhteisöteatteri. Lisäksi
Community Voice lehden toimitus sijaitsi koulun tiloissa, mutta tällä hetkellä lehdellä ei ole rahoitusta.
KYPT perusti Kanyaman nuorisojärjestöjen verkoston auttamaan järjestöjen toimintaa. Verkostoon
kuuluu kahdeksan yhteisön nuorisojärjestöä ja verkosto kokoontuu KYPT:n City kampuksen tiloissa.
KYPT:n alueella toimi myös noin parikymmentä pienyritystä, monet KYPT:n entisiä opiskelijoita
Tavoite: Seurannan parantuminen opiskelun vaikutusten arvioimiseksi
KYPT:n entisten oppilaiden työllistyneisyyden seurantatutkimus ja seurantavälineistön luominen
SYL:n kahden hengen delegaatio teki kahden viikon seurantamatkan tammikuussa 2005
Opiskelijoilta kerättiin kurssipalautetta
Opiskelijamäärät ja osallistumisaktiivisuus tilastoitiin
Koulun johdon ja oppilaskunnan säännölliset tapaamiset

5. 5
b) Luettele lyhyesti hankkeen tulokset eli raportointikauden aikana aikaansaadut konkreettiset parannukset
ja tuotokset. Ilmoita tulosten valmistumisajankohta, määrä ja laji. Jos tulokset eivät vastaa
hakemuksessa/suunnitelmassa ilmoitettuja, selvitä syyt poikkeamiin. (Käytä tarvittaessa lisälehtiä).
Kaikilla opiskelijoilla on oman alansa perusosaaminen niin teorian kuin käytännön tasolla. He pystyvät
oman alansa itsenäiseen työskentelyyn. Opiskelijat ymmärtävät laadun merkityksen toiminnan
jatkuvuuden kannalta. He tietävät kuinka hakea töitä ja miten perustaa oma yritys.
Hankkeen tulokset tavoitekohtaisesti:
Kurssitarjonnan monipuolinen kehittyminen ja jatkuvuuden turvaaminen (70 %)
Tulokset:
Loppuvuodesta riittävästi opetusmateriaalia ja enemmän työkaluja kursseilla
Kurssitarjottimella KYPT:n vahvuusalueiden mukaiset kurssit
Poissaolot vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna
Yli puolet oppilaista saavutti vähintään arvosanan hyvä (arvosanajakauman kuvio alla)
95 % kurssin aloittaneista suorittivat sen loppuun ja läpäisivät loppukokeen
Aikaisempaa arvostetumpi koulutodistus Kansallisen koeneuvoston testijärjestelmän kautta
69 valmistunutta pitkiltä kursseilta Alla KYPT:ssä vuoden 2005 aikana SYL:n tuella järjestettyjen
pitkäkestoisten kurssien suorittaneet sukupuolittain:
Course Male Female Total
Hotel and Catering 2 11 13
Automotive Mechanics 16 0 16
Automotive electrical 7 0 7
Tailoring and Designing 0 33 33
Total 25 44 69
Arvosanajakauma kursseittain 2005
45 %
40 %
35 %
erinomainen
30 % kiitettävä
25 % hyvä
20 % tyydyttävä
15 % kohtalainen
välttävä
10 %
5%
0%
Hotel & Tailoring & Auto Auto-Electrical
Catering Designing Mechanics
Poikkeamat:
Tarvetutkimuksen tekemiselle ei ollut resursseja
KYPT:n kehittyminen järjestönä (10 %)
Tulokset:

6. 6
Vuokranmaksukykyisiä ja yhteisöä tukevia vuokralaisia
Kohentunut infrastruktuuri kampuksilla
Kampusten turvallisuustilanne parantunut kampuksilla asuvien poliisien myötä
Poikkeamat:
KYPT:n aseman heikosti ymmärtävä hallitus. Jatkohankkeessa hallituksen perehdyttämiseen ja
sitouttamiseen panostetaan.
Tiiviimpi linkittyminen Kanyaman yhteisöön ja työmarkkinoihin (10 %)
Tulokset:
Vahvistunut side yhteisöön ja työmarkkinoihin
Kaikki opiskelijat saivat oman alan työharjoittelupaikan
Poikkeamat:
KYPT:n tunnetuksi tekemiselle paikallisten työnantajien keskuudessa ei ollut paljoa resursseja
käytettävissä, tähän panostetaan jatkohankkeessa
Yhteistyötä TEVETA:n kanssa ei ole kehitetty
Palvelujen kehittämiselle ei ollut resursseja
Seurannan parantuminen opiskelun vaikutusten arvioimiseksi (10 %)
Tulokset:
Jatkokäyttöön soveltuva seurantatutkimuksen malli
Poikkeamat:
Alkuarviointeja ei ollut resursseja järjestää
Valmistuneiden tapaamisia ei voitu järjestää
4. HANKKEEN KESTÄVYYS. Arvioi hankkeen tulosten ja positiivisten vaikutusten kestävyyttä: Onko niiden
taloudellisen, teknisen, institutionaalisen, sosio-kulttuurisen ja ympäristöllisen kestävyyden suhteen riskejä?
Loppuvuodesta 2004 tehdyn perusteellisen strategiasuunnitelman avulla KYPT:n toiminnan
talousnäkymät ovat aikaisempaa lupaavammat, niin ulkopuolisen rahoituksen saamiseksi kuin
oppilastöiden liiketoiminnan aloittamiseksi. Nyt alkaneessa hankkeen jatkovaiheessa keskitytään
koulutuskeskuksen talouden vahvistamiseen, tunnettavuuden lisäämiseen ja keskuksen infrastruktuurin
parantamiseen. Näin ollen hankkeen kestävyys tulee olemaan aikaisempaa paremmalla pohjalla. Yhtenä
riskinä kestävyydelle on koulun hallituksen heikko tietoisuus koulutuskeskuksen arjesta ja heidän
vähäinen sitoutumisensa koulun kehittämiseen. Jatkohankkeessa panostetaan hallituksen
perehdyttämiseen ja sitouttamiseen.
KYPT on myös toiminut aktiivisesti sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi. Yritystoiminnan
aloittamiseen liittyviä lyhytkursseja on järjestetty siten, että alueen naisilla on ollut mahdollisuus
osallistua niille. Joillakin näillä kursseilla oli jopa naisia enemmän kuin miehiä. KYPT on myös ollut
mukana järjestämässä Kanyaman alueella HIV/AIDS –valistuskampanjoita. Kaikki nämä toimet omilta
osin lisäävät sukupuolten välisen tasa-arvon parempaa toteutumista. Yhteisöryhmien toiminta on
tärkeää kansalaistoiminnan kehittymisen kannalta, koska KYPT on yhteisökeskeinen järjestö, jonka
toimintaa raamittavat hyvin pitkälti yhteisön ihmiset ja heidän tarpeensa.
5. ONGELMAT JA MUUTOSTARPEET. Mitä ongelmia ja muutostarpeita hankkeessa on ilmennyt? Miten
hankkeen toteutusta on syytä kehittää, jotta tavoitteet saataisiin saavutetuksi ja vaikutusten sekä tulosten
kestävyys varmistetuksi?

7. 7
Kaikkien kurssien opetusvälineet ja –tilat kaipaavat runsaasti uusimista. Esimerkiksi autopuolella
työkaluista suurin osa on varastettu, tarvittaisiin uusi opetusmoottori sekä korjaamokatos. Kaikilla
kursseilla olisi tarvetta oppikirjoille ja apuopettajille. Osa-aikaisia opettajia on yritetty rekrytoida
apuopettajiksi ja sijaisreserviin mutta pätevät opettajat eivät ole halunneet ottaa osa-aikaista työtä
vastaan ja täysipäiväiseen työpaikkaan ei taas ole ollut varaa. Näihin paneudutaan nyt alkaneessa
hankkeen jatkovaiheessa. Oppilaiden alhaisen pohjakoulutusvaatimuksen seurauksena kaikki opiskelijat
eivät pysty kunnolla seuraamaan teoriaopetusta. Tämä on ratkaistu lisäämällä käytännön osuutta
opetuksessa, koska KYPT halutaan pitää avoimena mahdollisimman monille ja juuri heikoimmassa
asemassa oleville. Syksyllä 2005 alkoi kiista KYPT:n City kampuksen alueelle pari vuotta aiemmin
rakennetun talon omistajuudesta. Kina ratkesi KYPT:n hyväksi vuosikokouksen ja Kayaman alueesta
vastaavan parlamenttiedustajan puututtua asiaan.
Koulutuskeskuksen tunnettavuutta niin nuorten kuin työnantajienkin keskuudessa on kehitettävä.
Yhteisön nuoret eivät tiedä KYPT:n tarjoamista kursseista eivätkä mahdolliset työnantajat tunne vielä
KYPT:ä tarpeeksi, jotta olisivat vakuuttuneita entisten oppilaiden taidoista. Markkinointiin ja
tunnettavuuteen panostetaan jatkohankkeessa. Raportointivuonna kaikki opiskelijat saivat
työharjoittelupaikan, mutta vasta kovan työn jälkeen, ja yhteen työpaikkaan meni monesti useampi
opiskelija. Jatkohankkeessa työharjoittelupaikkoihin kiinnitetään huomiota lisäämällä yhteyksiä alan
firmoihin ja budjetoimalla opettajille resursseja paikan löytämisen avustamiseen.
KYPT:n nimi on osoittautunut ongelmalliseksi, sillä huonomaineeseen slummiin viittaava nimi ei lisää
luottamusta työnantajien keskuudessa eikä ole oppilaillekaan houkutteleva. Ajatellaan että Kanayamassa
annettava opetus ei voi olla laadukasta. KYPT:stä valmistuvien oppilaiden vakuuttavan näköisissä
todistuksissa ei enää luekaan koulun koko nimeä vaan pelkästään ”KYPT: Technical Institute”.
KYPT:n nimen kanssa on toinenkin ongelma. Järjestö aloitti toimintansa aluksi projektina (Kanayama
Youth Project) siirtyen siitä ohjelma-nimitykseen (Kanayama Youth Program) ja edelleen nykyiseksi
yhdistykseksi (Kanayama Youth Program Trust) mutta virallista hyväksyntää KYPT:n
rekisteröitymisestä ei ole vielä tullut, vaan viranomaisten rekisterissä se on yhä KYP eli Kanayama
Youth Program.
KYPT:ssä toimi vuonna 2005 kaksi toimeenpanevan tason johtajaa (Lewis Mwale vastasi hallinnosta ja
talousasioista ja Grace Mushibwe opetustoimesta) yhden johtajan kuoltua Aidsiin pari vuotta sitten. Mrs
Mushibwe erosi keväällä 2005 ja hänen tilalleen valittiin KYPT:n pitkäaikainen autopuolen opettaja
Webster Mwaanga. Tammikuun 2005 hankematkan perustella keskuksen toimeenpaneva taso oli
motivoitunut KYPT:n kehittämisestä, mutta selvästi myös stressaantunut ja ylityöllistetty. Keskuksen
johtajan puuttuessa sitä virkaa hoitaa periaatteessa KYPT:n hallitus, joka valitettavasti on pahasti
irrallaan koulutuskeskuksen todellisuudesta. KYPT kaipaisikin yleisjohtajaa, jolloin Mr. Mwale voisi
keskittyä talouspuoleen. Vuosittain vaihtuva hallitus tarvitsisi aina kunnollisen perehdytyksen siihen
miten KYPT:n toimii, mitkä ovat koulutuskeskuksen kehitettävät puolet ja mitä hallitukselta odotetaan.
KYPT:llä oli myös Ulkoasianministeriön raportointivaatimusten suhteen pieniä epäselvyyksiä, joten
tammikuun 2005 hankematkalla järjestöt tekivät yhdessä uudet yksityiskohtaiset raportointipohjat
neljännesvuosi- ja vuosiraportteja varten. Tammikuussa 2005 tehty hankematka paransi kumppanuutta
huomattavasti ja palautti luottamuksen molemmin puolin. Paikallinen tilintarkastus valmistui myös
vuonna 2005 myöhässä. Tämä johtui tilintarkastusfirman odotettua suuremmasta työsumasta. Tämä
taasen johti SYL:n rahalähetyksen viivästymiseen, koska uusia rahoja ei voitu lähettää ennen entisten
tiliselvitystä. Varojen puute taasen mm. viivästytti palkkojen maksua vähentäen näin henkilökunnan
työmotivaatiota ja siten myös opetuksen tasoa. Myöskään oppimateriaaleja ei voitu ostaa. Tämä
ongelma poistui tilintarkastuksen vihdoin valmistuttua ja maksatusten päästyä käyntiin. Myös
raportointivuoden tilintarkastus valmistui pahasti myöhässä. Tällä kertaa syynä oli vuosikokouksen
vaatimus toimittaa aikaisempien vuosien kirjanpito kaupunginneuvostoon, ja sinne vietiin
epähuomiossa myös vuoden 2005 tilikirjat. Näiden papereiden takaisin saaminen kesti pari kuukautta.

8. 8
KYPT:ssä ei ole nettiyhteyttä, joten heidän on mentävä sähköpostia lukeakseen keskustaan. Kiireisenä
työaikana nämä käynnit vievät paljon aikaa ja tapahtuvat hyvin harvakseltaan. Kommunikaatio paranee
huomattavasti, kun KYPT saa kuluvana vuonna oman Internet-yhteyden. Nettiyhteyden saaminen on
osoittautunut harvinaisen vaikeaksi eikä linjaa saatu auki vielä raportointivuonna vaikka näin oli
tarkoitus. Ongelmana on ollut kilpailun vähyys ja valtiollisen palveluntarjoajan byrokraattisuus ja hitaus.
Puutteellisiin tietokoneresursseihin tuli myös kohennus kun kesällä 2005 järjestöön saatiin Helsingin
yliopiston ylioppilaskunnan tuella kaksi kannettavaa tietokonetta.
6. HANKKEEN KUSTANNUKSET JA RAHOITUS. Tarkempi erittely kohdissa 7 ja 8.
6.1 KUSTANNUKSET
KUSTANNUKSET Vuosi 2005
Henkilökulut (liitteestä A1) Hyväksytyn Toteutuneet
hankesuunnit. kulut
kulut
Suomalaisen henkilöstön palkka- ja sosiaalikulut
Suomalaisten asuminen ja matkakulut
Paikallisen henkilöstön palkka- ja sosiaalikulut 5 530 6461,41
Muut henkilökulut
Välisumma yhteensä 5 530 6461,41
Koulutus ja valistus (liitteestä A4)
Henkilökulut 5 750 7 297,15
Materiaalit, tilat ja muut kulut 6 026 6 212,81
Välisumma yhteensä 11 776 13 509,96
Materiaalit, hankinnat ja investoinnit (liitteestä A5)
Laite- ja materiaalihankinnat 0 884,34
Rakentaminen 2 234 734,51
Muut hankinnat
Välisumma yhteensä 2 234 1 618,85
Käyttö ja kunnossapito
Käyttökulut 0 3 186,77
Kunnossapitokulut 1 345,36
Välisumma yhteensä 0 4 532,14
Seuranta ja arviointikulut yhteensä (liitteestä A2) 5 288 7 843,92
TOTEUTUSKULUT YHTEENSÄ 24 828 33 966,27
Hallintokulut (liitteestä A3)
Hallintohenkilöstön palkka- ja sosiaalikulut 1 540 2 934,00
Toimistokulut 460
Varainhankinta ja tiedottaminen 300 840,00

9. 9
Välisumma yhteensä 2 300 3 774,00
KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 27 128 37 740,27
Hallintokulujen osuus kokonaiskuluista (%) 8% 9,99 %
6.2 RAHOITUS
Kohdassa 6.1 kuvatut kustannukset on katettu seuraavasti:
RAHOITUS Vuosi 2005
Omarahoitus Hyväksytyn Toteutuneet
hankkeen kustannukset
kustannukset
Rahallinen osuus 3425 3780
Vapaaehtoistyö ja tavaralahjoitukset 2 000 3780
Omarahoitus yhteensä 5425 7 560
Omarahoitus kokonaiskuluista (%) 20% 20,03 %
Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyötuki
Rahoitus raportointivuodelle myönnetystä tuesta 22000 22000
Rahoitus aiemmilta vuosilta siirtyneistä tuista 8312 8180,27
Käytetty UM:n kehitysyhteistyötuki yhteensä 30312 30 180,27
Muu rahoitus
Rahoituslähteet:
Muut rahoitus yhteensä
RAHOITUS YHTEENSÄ 35290,64 37 740,27
7. KUSTANNUSERITTELY. Selvitä hankkeen kustannukset eriteltynä kustannuslajeittain. Erittelyssä tulee
ilmoittaa kustannuslajit (esim. henkilötyön laatu, koulutusmateriaali, rakennustarvikkeet, matkoja),
hankintojen määrä (esim. henkilötyön määrä ja työskentelyaika, kappaletta hankittuja välineitä, m2
rakennettu toimitilaa, kpl matkoja), yksikköhinta (esim. €/kuukausi, €/kappale, €/m2) sekä hankintalähde.
Kustannuserittelyn voi tarvittaessa esittää erillisillä liitteillä. Oheisia kustannustaulukoita on käytettävä (Liite
A, B). Lahjoitukset ja vapaaehtoistyön arvo sisällytetään kustannustaulukon (6.1.) asianmukaisiin kohtiin
(henkilötyö, laite- ja materiaalihankinnat jne.), lisämerkinnällä suluissa 'vapaaehtoistyö'/'tavaralahjoitukset'.
Kulut on eritelty liitteissä A
8. OMARAHOITUS. Selvitä määrällisesti ja laadullisesti kulunutta vuotta koskevan järjestön omarahoituksen
muodostuminen: mistä lähteistä omarahoitus on hankittu, miten lahjoitusten ja vapaaehtoistyön arvo on
laskettu. Onko hankkeella ollut muuta rahoitusta? Omarahoituksen erittelyn voi esittää myös liitteessä B.

10. 10
Omarahoituksen koostumus selviää liitteestä B. Omarahoitus on hankittu opiskelijoiden vapaaehtoisista
maksuista. Ylioppilaskunnissa tehdään paljon vapaaehtoistyötä hankkeidemme hyväksi, ja 14 hengen
kehitysyhteistyöasiain neuvottelukunta KENKKU kokoontuu kuukausittain koko päivän mittaisiin
kokouksiin suunnittelemaan, tiedottamaan, seuraamaan ja arvioimaan. Kokousten välillä asioita
käsitellään aktiivisesti sähköpostin välityksellä.
9. RAHATILANNE RAPORTOINTIVUODEN LOPUSSA
Euroa
Nostamatta jäänyt tuki,
josta sovittu siirtyväksi seuraavalle vuodelle
Käyttämättä jäänyt nostettu tuki, 131,73
josta sovittu siirtyväksi seuraavalle vuodelle
Ulkoasiainministeriölle palautettu tuki
Ulkoasiainministeriölle palautettava tuki 131,73
Ulkoasiainministeriö täyttää:
Euroa
Purettu tuki
Purettava tuki
10. HANKKEEN TILANNE RAPORTOINTIKAUDEN PÄÄTTYESSÄ JA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT
Onko hyödynsaajien tuen tarve vähentynyt, pysynyt ennallaan tai lisääntynyt raportointikauden aikana?
Onko Suomesta tai muualta annettavaa tukea tarkoitus jatkaa? Miten ja kuinka kauan? Arvioi hankkeen
suunnittelusta ja toteutuksesta saatuja kokemuksia: miten toimintaa on syytä kehittää jatkossa? Milloin
hanke on lopullisesti siirrettävissä yhteistyökumppanin ja/tai hyödynsaajien vastuulle?
Vähäosaiset, koulutusta tarvitsevia nuoria piisaa yhä Lusakan alueella. Myös KYPT koulutuskeskuksena
kaipaa vielä paljon kehittämistä. Hankkeen ensimmäisen vaiheen rahoitus on osoittautunut aivan
riittämättömäksi. Koulutuskeskus on pystynyt suoriutumaan juuri ja juuri perustoiminnoista, mutta
koulutuskeskuksen kehittämiselle ei ole ollut resursseja ollenkaan. Hankkeen toteutusta on ehkä hieman
haasteellista arvioida kattavasti, koska tähän mennessä on jouduttu tekemään niin monia kompromisseja
suhteessa alkuperäisiin suunnitelmiin. Hankkeen ensimmäinen vaihe on ollut haasteellista, mutta
järjestöt osoittivat sitoutuneisuutensa toiminnan käytännön järjestämisen lisäksi myös sen
kehittämiseen, mistä esimerkkinä voidaan pitää yhteistyötä Kepan Etelän vapaaehtoisohjelman kanssa
sekä raportointivuonna tehty tutkimus valmistuneiden työllistymisestä.
Hankkeen lopullista siirtoa yhteistyökumppanin ja/tai hyödynsaajien vastuulle on ajallisesti varsin
vaikea arvioida. Hanke ei lähtökohdiltaan ole täysin ulkopuolisen rahoituksen varassa, mutta on vaikea
nähdä, kuinka hanke voisi toimia suunnitellussa laajuudessa ja nykyiselle kohderyhmälle täysin ilman
ulkopuolista rahoitusta. Uusien rahoituslähteiden pohdinnassa on myös syytä miettiä, miten vaikkapa
merkittävästi nykyistä suuremmat lukukausimaksut vaikuttaisivat koulutusmääriin ja/tai
opiskelumahdollisuuksiin. Nyt alkaneessa hankkeen jatkovaiheessa tehdään kartoitus keskuksen
omarahoituksen mahdollisuuksista esimerkiksi oppilastyön myymisen kautta. Kurssien aikana tehtyjä tai
korjattuja tuotteita voitaisiin myydä, ja yritystoimintakursseihin voisi sisällyttää uusia käytännön
ulottuvuuksia esim. markkinointiin liittyen. Muun rahoituksen hankinnassa on syytä pohtia tarkkaan,

11. 11
mistä lähteistä raha tulee ja kuinka paljon rahoitus vaatii henkilöresurssien ohjaamista muuhun
toimintaan kuin mitä hankesuunnitelmassa on.
Tammikuun 2005 hankematkalla tuli entistä paremmin esille koulutuskeskuksen toiminnan tärkeys,
vaikeat olosuhteet ja hankkeen ensimmäisen vaiheen rahoituksen riittämättömyys koulun kehittämiseen.
KYPT:n oppilaiden ja opettajien sitoutuneisuus koulun kehittämiseen teki vaikutuksen delegaatioon.
Hankematkalla aloitettiin neuvottelut hankkeen jatkosta. Neuvotteluissa muokattiin jatkohankkeelle
selkeästi aikaisemmasta eroavia tavoitteita ja toimintamuotoja. Muutokset palvelevat SYL:n avun
parempaa kohdentamista ja KYPT:n taloudellisen pohjan kestävyyttä. Jatkohankkeen keskeisenä
kohtana on KYPT:n perusopetuksen laatu ja kehittäminen sekä KYPT:n tunnettavuuden parantaminen.
Tuki kohdistetaan neljän pitkäkestoisen kurssin (vaatetus, hotelli- ja ravintola, auto-elektroniikka ja
automekaniikka) rahoittamiseen ja kehittämiseen, siinä missä lyhytkurssien rahoittaminen olisi KYPT:n
ja muiden sambialaisten rahoittajatahojen (lähinnä Cisep) vastuulla, sekä KYPT:n tunnettavuuden
parantamiseen. KYPT tulee jatkohankesuunnitelman mukaan rahoittamaan kaikki hallinto- ja
ylläpitokulunsa itse, mukaan lukien hallintojohtajan palkan. Hankkeen tukemista Suomesta on tarkoitus
jatkaa ainakin vuoteen 2008 asti.
Raportin vahvistavat oikeaksi:
Paikka ja päivämäärä: ____________________________ ____________________________
Allekirjoitus: ____________________________ ____________________________
Nimen selvennys: ____________________________ ____________________________
Asema: ____________________________ tilintarkastaja

12. 12
LIITE A: KULUERITTELYT EUROINA
A1: Projektin toteuttamisen henkilökulut (seuranta- ja arviointimatkojen matkakulut liitteessä A2, hallintokulut liitteessä A3)
Tehtävä / työntekijä Työn kesto (kk) Palkka- ja sosiaalikulutMatka- ja majoituskulut Muut henkilökulut Henkilökulut yhteensä
/ kk
Suomesta palkattu henkilöstö
Kehitysmaassa palkattu henkilöstö
Koulutusjohtaja Mrs Grace Mushibwe
Koulutusjohtaja Mr Webster Mwaanga
Hallintojohtaja Mr. Lewis Mwale
Kassanhoitaja/kirjanpitäjä
Sosiaalikulut yhteensä
Henkilökunnan terveydenhoito-
ohjelma
Henkilökustannukset yhteensä
Lisätietoja: … Mrs Mushibwe erosi keväällä 2005 ja hänen tilalleen valittiin KYPT:n pitkäaikainen autopuolen opettaja Webster Mwaanga.

13. 13
A2: Seuranta- ja arviointi:
Kokoonpano Ajankohta yksikköhinta ja yksiköiden määrä yhteensä
Hankkeen paikallinen tilintarkastus huhtikuu 2006
Hankkeen seurantaa yhteydenpidon Kehitysyhteistyöasiain neuvottelukunta koko vuosi 10 hlöä * 31h/v * 6e/h 1860
ja raporttien välityksellä KENKKU (13 hlöä)
(vapaaehtoistyö)
Seurantamatka Teemu Sokka (hankekoordinaattori) ja 10.1. - 27.1.2005 lennot: 2*1210,73e 2421,46
Eeva Rask (KENKKU:N jäsen) majoitus: 2*15 yötä * 8,96e 163,97
päivärahat: 2*17,35vrk*36e 1249,20
muut matkakulut: 357,97
Seuranta- ja arviointikulut yhteensä
Lisätietoja: …. Suuri osa ylioppilaskuntien vapaaehtoisista koostuvan KENKKU:n työstä koostuu hankkeen seurannasta. Kokopäivän mittaisia kokouksia oli yhteensä 10 kertaa ja
niissä oli läsnä keskimäärin 10 henkilöä. Sambian hankkeen seurantaan käytettiin aikaa keskimäärin hieman yli 3 tuntia/kokous. Lisäksi seurantaa ja arviointia hoidettiin runsaasti
KENKKU:n kesken sähköpostilistan välityksellä.
Hankkeen seurantamatkan muut kulut koostuivat viisumeista, paikallisista matkakuluista ja lääkekuluista. Seurantamatkan matkaraportti on toimitettu edellisen vuosiraportin
yhteydessä.
A3: Hallintokulut
Kululaji Yksiköiden määrä Yksikkökustannus Yhteensä
Hankekoordinaattori Teemu Sokka
Kehitysyhteistyöasiain neuvottelukunnan ja yhteyshenkilöverkoston
vapaaehtoistyötä
Pankkikulut Suomessa
Hallintokulut yhteensä
Lisätietoja: Hankkeen hallinnoinnista vastaa osa-aikainen hankekoordinaattori. Osa ylioppilaskuntien vapaaehtoisista koostuvan KENKKU:n työstä hankkeen hallinnoinnista.

14. 14
A4: Koulutus- ja valistuskulut
Kululaji Yksiköiden Yksikkö-kustannukset Kulut yhteensä
määrä
Henkilökulut (kurssimaksut, ulkopuolisten kouluttajien palkkiot, majoitus- ja matkakulut, yms.)
Opettajien palkat
Mrs. Regina Mpundu Nyirongo, Hotelli- ja ravintola
Mrs. Royce Bamsa, Vaatetus
Mr. Webster Chitatu Mwaanga, Automekaniikka ja autoelektroniikka
Muut koulutus- ja valistuskulut (materiaalit, tilat, yms.)
Opetusmateriaalit
Hotelli- ja ravintola
Vaatetus
Automekaniikka
Autoelektroniikka
Kokeiden kustannukset
Opettajien koulutus
Valmistujaistilaisuus
Kurssien markkinointi
Muut opetuskulut
Yhteensä
Lisätietoja: Sama opettaja opettaa sekä automekaniikka että autoelektroniikkaa.

15. 15
A5: Investoinnit ja hankinnat
Investointi Hankintalähde Yksiköiden Yksikkökustannus Rahtikulut yms. Kulut yhteensä
määrä ja laatu
Laite- ja materiaalihankinnat
Suojavaatteita kursseille Lusaka
Rakentaminen
Rakennusten kunnostus Sambia
Laitteiden kunnostus Sambia
Muut hankinnat
Yhteensä
Lisätietoja: ….

16. 16
LIITE B: OMARAHOITUS EUROINA
B1: Vapaaehtoistyö ja lahjoitukset (enintään 10 % kokonaiskuluista)
Työn / tavaran laatu Työn / tavaran määrä Arvon laskentaperuste Arvo yhteensä
Vapaaehtoistyö
Kehitysyhteistyöasiain neuvottelukunnan (KENKKU) ja 10 henkilöä * 31h/vuodessa 1860
yhteyshenkilöverkoston vapaaehtoistyötä hankkeen * 6e/h
seurantaan ja arviointiin
Kehitysyhteistyöasiain neuvottelukunnan (KENKKU) ja 10 henkilöä * 8 kertaa
yhteyshenkilöverkoston vapaaehtoistyötä hankkeen vuodessa * 1h/kerta 400
hallinnointiin hallintoasioihin * 5e/h
Lahjoitustavarat
Yhteensä 2260
B2: Rahallinen omarahoitus
Rahoituslähde Määrä
Opiskelijoiden maksamat vapaaehtoiset kehitysyhteistyömaksut
Yhteensä