SlideShare ist ein Scribd-Unternehmen logo

Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)

•
•
SYL
SYL

SYL:n julkaisu Kuntavaikuttamisen käsikirja. (toim.) Liisa Ansala, Johanna Nuorteva, Tuomas Vanhanen. SYL-julkaisu 2/2008 ISBN: 978-951-703-258-2 (pdf) ISSN: 0356-8245

1 von 136
Downloaden Sie, um offline zu lesen
Kunta­ aikutta­ isen v m KÄSIKIRJA (toim.) Liisa Ansala, Tuomas Vanhanen ja Johanna Nuorteva
Kunta­ aikutta­ isen v m KÄSIKIRJA (toim.) Liisa Ansala, Tuomas Vanhanen ja Johanna Nuorteva
Kuntavaikuttamisen käsikirja (toim.) Liisa Ansala, Tuomas Vanhanen ja Johanna Nuorteva Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry Lapinrinne 2 00180 Helsinki www.syl.fi SYL-julkaisu 2/2008 ISBN 978-951-703-257-5 (nid.) ISBN 978-951-703-258-2 (pdf) ISSN 0356-8245 Taitto: Kalle Eronen Kannet: Maija Mäntykoski ja Kalle Eronen Ykkös-Offset Oy Vaasa 2008
SISÄLLYSLUETTELO Johdanto Liisa Ansala, Tuomas Vanhanen, Johanna Nuorteva 8 Kunnan toiminta Kunnan rakenteet Antti Kuopila 11 Kunta ♥ ylioppilaskunta Matti Kuronen 17 Virallisen vallan ja näkymättömän vallan suhde kuntapolitiikassa Aimo Ryynänen 23 Kuntatalous – miten kunnat suunnittelevat talouttansa ja mitä talouden tunnuslukujen taakse kätkeytyy Tuomas Vanhanen 31 Vaikuttamistyön ajoittaminen Ajoitus, ajoitus, ajoitus! – ajatuksia kuntavaikuttamisesta ja siihen valmistautumisesta Tatu Rauhamäki 47
Vaikuttamisen aikataulu vaalien alla Johanna Nuorteva 52 Kunnallisvaaleista yleisesti Puolueiden ohjelmat kunnallisvaaleissa Ilkka Miettinen 56 Kuntavaalien ehdokasasettelu opiskelijaliikkeen näkökulmasta Ville Tuominen 62 Uusi valtuustokausi – suhteiden luominen Kaupunginvaltuusto – ylimmän vallan haltija Tuomo Puumala 66 Kaupunginhallitus – arjen poliittinen johtaja Osku Pajamäki 69 Lautakunnat – oman sektorinsa asiantuntijat Mikä lautakunta on Elina Laavi 73 Miten lautakuntaan vaikutetaan Johanna Nuorteva 76 Valtuustoryhmät – poliittisen pelin joukkueet Tiia Aarnipuu 81
Kunnallispoliittisia teemoja opiskelijan silmin Ympäristökysymykset ylioppilaskuntien vastuulla Kaarina Huhtinen 86 Kestävä liikenne – joukkoliikenne, kävely ja pyöräily Mikko Laaksonen 92 Kuinka kunnat hyödyntävät korkeakouluopiskeli- joista muodostuvia innovaatiotaskuja? Tuija Hirvikoski 102 Kansainväliset opiskelijat kunnissamme Jarkko Seppälä 106 Opiskelijoiden toimeentulotuki ja sosiaalinen luototus Marjaana Koskinen 110 Julkiset palvelut opiskelijalle Liikunta on kunnan peruspalvelu – myös opiskelijalle Jussi Ansala 116 Lapsiperheet kuntapalveluiden pyörteissä Niina Kiviaho 121 Nuorten ja opiskelijoiden terveydenhuolto Lauri Pakkanen 127 Kulttuuripalvelut vastapainoa opiskelulle Iina Korkiamäki 131
8 Johdanto Hyvä ylioppilaskunnan aktiivi, kädessäsi oleva teos on Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) teet- tämä käsikirja opiskelijalähtöiseen kuntavaikuttamiseen. Käsikirja on tarkoitettu sinulle ja ylioppilaskunnallesi avuksi kohti opiske- lijoiden kannalta menestyksekkäitä kuntavaaleja vuonna 2008 ja vaikuttamistyöhön myös tulevaisuudessa. Ylioppilaskuntien on tärkeää tehdä ajoissa suunnitelma työstä ja tavoitteista joihin täh- dätään sekä vaaleissa että vaalien jälkeen. Kuntatasolla tehtävät päätökset vaikuttavat suoraan opiskelijoiden arkeen. Kunnallisessa päätöksenteossa tehdään ratkaisuja esimer- kiksi asumisen mahdollisuuksista, opiskelijaterveydenhuollosta ja liikkumisesta vaikkapa kevyenliikenteen väylillä. Näissä asioissa vaikuttaminen valtakunnallisiin päättäjiin, esimerkiksi eduskun- taan on tuloksetonta. Kunnallisissa asioissa valta, asiantuntijuus ja mahdollisuudet ovat Teillä! On sitten kyseessä maankäyttöstrategian hyväksyminen valtuus- tossa tai toimeentuloasioiden käsittely sosiaali- ja terveyslauta- kunnassa, on tärkeää että opiskelijat antavat oman näkemyksensä käsiteltäviin asioihin. Opiskelijoita voidaan sanoa omaksi väestö- ryhmäkseen, jonka tarpeet ja ongelmat ovat usein yhtenevät kau- pungista riippumatta. Me opiskelijat olemme omien tarpeidemme asiantuntijoita ja on tärkeää että voimme tuoda esille oman näkö- kulmamme valtuustoissa, hallituksissa ja lautakunnissa.
9 Osallistuminen kunnalliseen päätöksentekoon onnistuu muun muassa asettumalla ehdolle vaaleihin, kokoamalla avuksi tuki- joukko ja miettimällä hyvät vaaliteemat. Rohkeita ja järkeviä nuo- ria tarvitaan kaikissa puolueissa. Tai jos ehdokkuus vaaleissa ei tunnu luontevalta vaikuttamisen keinolta, kertoo tämä käsikirja myös muista mahdollisuuksista. Nuorten ja opiskelijoiden osallistumisen merkitystä voidaan tukea tarkastelemalla tulevien vuosikymmenten demografisten muutos- ten ennusteita. Väestön ikääntymisestä ja huoltosuhteen heikke- nemisestä voidaan päätellä kunnan elinvoimaisuuden kannalta olevan tärkeää, että nuoret ja opiskelijat voivat hyvin ja viihtyvät omassa kunnassaan Alue voimistuu tasaisella verotulokehityksellä, asukkaiden hyvinvoinnilla sekä väestömäärää eli esimerkiksi per- heen perustamisen mahdollisuuksia lisäämällä. Opiskelijoiden ei pidä kainostella vaatimuksissaan paremmasta huomisesta. Kirjassa esitellään kunnan toimintaa yleisellä tasolla sekä kunnal- lisvaalien näkökulmasta. Tarkoituksenamme on antaa yleiskatsaus kunnan toimielimiin ja talouteen sekä seikkoihin jotka ovat opiske- lijoiden kannalta tärkeitä. Yhtä nopeasti kuin vaalit tänä vuonna, saapuvat myös kunnallis- vaalit vuonna 2012. Koska monet kunnallista päätöksentekoa vaati- vat asiat vievät useita vuosia ja useita valtuustokausia päästäkseen käytäntöön, on tärkeää että tämän käsikirjan sisältö ja aiheet pysy- vät mielessä tulevinakin vuosina.
10 Haluamme kiittää kaikkia kirjoittajia heidän antamastaan asian- tuntemuksesta ja panoksesta opiskelijalähtöisen kuntavaikuttamis- oppaan toteuttamisessa. Antoisia lukuhetkiä ja tsemppiä vaikuttamistyöhön, Liisa Ansala, SYL:n hallituksen jäsen 2007 Tuomas Vanhanen, SYL:n hallituksen jäsen 2008 Johanna Nuorteva, SYL:n sosiaalipoliittinen sihteeri
11 Kunnan toiminta Kunnan rakenteet Kunnallinen itsehallinto on tärkeä lähtökohta paikallisten asioiden hoidossa. Perustuslain (121.1 §) mukaan ”Suomi jakaantuu kun- tiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehal- lintoon.” Perustuslaissa säädetään lisäksi ”kuntien hallinnon ylei- sistä perusteista ja kunnille annettavista tehtävistä” sekä kuntien verotusoikeudesta. Olennainen osa tätä kunnallista itsehallintoa on kunnan oikeus päättää hallinnostaan ja organisaatiostaan. Kunnallishallinnon perustana on kuntalaki (365/1995), jonka mukaisesti kunta voi järjestää hallintonsa. Ylin päätösvalta kun- nassa on asukkaiden valitsemalla valtuustolla. Valtuuston on pää- tettävä kunnan hallinnon järjestämisestä. Tämä tapahtuu valtuus- ton hyväksymillä johtosäännöillä, joihin sisällytetään valtuuston ohjausvallan kannalta tarpeelliset asiat. Käytännössä johtosään- nöissä siis määrätään kunnan organisaation rakenteista sekä toi- mivallan jaosta. Kunnan toimielimet ovat luottamushenkilöorganisaation ydin. Keskeisimmät toimielimet on kuvattu kuviossa 1.
12 VALTUUSTO Tarkastuslautakunta KUNNANHALLITUS LAUTAKUNNAT Päätehtävät: Opetus ja sivistys Sosiaali- ja terveydenhuolto Ympäristö ja tekninen infrastruktuuri Kuvio 1: Kunnan organisaatiorakenne Lakisääteisiä toimielimiä ovat valtuusto, kunnanhallitus ja tarkas- tuslautakunta. Valtuuston valitsevat asukkaat joka neljäs vuosi. Valtuusto päättää kunnan asioista,  vastaa kunnan taloudesta ja toiminnasta. Kunnanhallitus, jonka valtuusto nimittää, vastaa kunnan hallinnon ja taloudenhoidon käytännön sujumisesta, val- mistelee valtuustoasiat, valvoo kunnan etua sekä edustaa kuntaa. Lautakunnat eivät ole pakollisia, mutta käytännössä jokaisessa kunnassa on asetettu luottamushenkilöistä koostuvia lautakun- tia hoitamaan koulutusasioita, sosiaali- ja terveyspalveluja sekä ympäristö- ja yhdyskunta-asioita. Lisäksi jokaisessa kunnassa tulee olla valtuuston valitsema kunnanjohtaja (tai pormestari), joka joh-
13 taa kunnanhallituksen alaisena kunnan hallintoa ja taloutta sekä muuta toimintaa. Kuntalaissa korostetaan asukkaiden ja palvelujen käyttäjien suoran vaikuttamisen ja osallistumisen tärkeyttä edellä mainitun edus- tuksellisen demokratian rinnalla. Valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytyk- set osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Kuntalaisten suoran vaikuttamisen keinoina on kuntalaissa mm. kuntalaisten oikeus tehdä aloitteita kunnan asioista sekä mahdollisuus neuvoa anta- vaan kansanäänestykseen. Avoimuus ja julkisuus ovatkin Suomen kunnallishallinnon perusperiaatteita. Kunnilla on myös velvollisuus tiedottaa asukkailleen vireillä ole- vista asioista, asukkaita koskevista suunnitelmista, asioiden käsit- telystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Asukkaille on lisäksi tiedotettava, millä tavoin he voivat esittää kysymyksiä ja mielipiteitä asioiden valmistelijoille ja päättäjille. Viranomaiset ovat velvollisia edistämään tiedonsaantia ja hyvää tiedonhallin- tatapaa sekä toimimaan julkisuusmyönteisesti. Kuntien viestintä lisää niin yhteisöllisyyttä kuin kuntalaisten osallistumis- ja vuoro- vaikutusmahdollisuuksia. Palvelujen tuottaminen Kunnat tuottavat kansalaisten peruspalvelut, joista tärkeimmät liittyvät sosiaali- ja terveydenhuoltoon, opetus- ja sivistystoi-
14 meen, ympäristöön sekä tekniseen infrastruktuuriin. Palvelut eivät kuitenkaan ole itseisarvo, vaan välineitä vaikuttavuuden aikaansaamiselle: Terveyspalveluja tuotetaan kuntalaisten ter- veyden edistämiseksi ja koulupalveluja tietojen ja taitojen kehit- tämiseksi. Perinteisesti kunnat ovat tuottaneet palvelut itse oman hierark- kisen toimintatapansa avulla. Tämä tarkoittaa sitä, että palvelu- jen tuottaminen tapahtuu kunnan sektoriorganisaation alimmalla tasolla. Käytännön palveluja tuottavat muun muassa koulut, ter- veyskeskukset, vanhainkodit, lastenpäiväkodit, puistoyksiköt tai liikuntapalveluyksiköt. Näiden yksikköjen toimintaa ohjaavat ensi- sijaisesti hierarkiassa ylempänä olevat toimijat valtuusto, kunnan hallitus ja lautakunnat. Tämä ohjaus perustuu valta-asetelmaan eli ylempi hierarkiataso voi säädösten asettamissa rajoissa ohjata alemman tason toi- mintaa. Keskeisimmät ohjauksen välineitä ovat talousarviot ja -suunnitelmat. Ohjaus tapahtuu pääsääntöisesti ns. resurssioh- jauksella, jolla pyritään osoittamaan riittävät resurssit (riittävä henkilökunnan määrä ja osaaminen) ja ohjeistamaan resurssien oikea käyttö. Toisin sanoen ohjaavat yksiköt osoittavat talous- arviossa määrärahat tuotantoyksiköille tarvittavien resurssien hankkimiseen (esim. henkilöstön palkat, tarvikkeet). Resurssien käyttöä taas säädellään toiminnan aikana esimerkiksi kouluissa opetussuunnitelmilla.
15 Vaihtoehtoisia toimintatapoja tulevaisuudessa Toimintamalli, miten kunnassa organisoidaan päätöksenteko- ja palvelutoiminta, vaikuttaa aina käytännön toimintaan. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä kunnat miettivät vaihto- ehtoisia tapoja palveluiden tuottamiseen. Tällaisia tapoja ovat mm. tilaaja–tuottaja-toimintatapa ja elämänkaarimalli. Uusien palvelu- jen tuottamistapojen käyttöönottaminen vaikuttaa myös kuntien rakenteisiin. Vaikka keskeiset toimielimet kunnassa edelleen säi- lyvätkin, niin toimielinten tehtävät, ohjausvälineet ja toimintalo- giikka muuttuvat. Esimerkiksi tilaaja–tuottaja-toimintatavan soveltaminen muuttaa perinteistä hierarkkista toimintatapaa siten, että kunta toimii ensi- sijaisesti palvelun järjestäjänä ja tilaajana. Kunta ei siis välttämättä tuota palvelua enää omassa organisaatiossaan. Tilaaja–tuottaja- toimintatavassa aikaisemmin kuvatun hierarkkisen mallin valta ja vastuu jaetaan kahtia siten, että tilaajat (luottamushenkilöelin) vastaavat palveluiden järjestämisestä ja tuottajat (esim. kunnan organisaatio, toinen kunta, yritys, säätiö, jne.) palvelun tuottami- sesta kuntalaisille. Toimintatavassa palvelujen tuottamista ohjataan tilaajan ja tuottajan välisellä sopimuksella, jossa määritellään mm. palvelun tavoitteet ja vastuunjako. Vaikka toimintatavan perusajatus on yksinkertai- nen, sen sijoittaminen kunnan todelliseen toimintaan ja organisaa- tioon ei välttämättä ole kovin yksinkertaista.
16 Elämänkaarimallissa saman väestöryhmän (esim. lapset ja nuoret, vanhukset) palvelut kootaan ehyemmiksi kokonaisuuksiksi niin, että kuntalaisen on helpompi käyttää väestöryhmälle tarkoitettuja palveluja. Tavoitteena on edistää samankaltaisten tehtävien parissa olevien toimijoiden yhteistyötä. Tavoitteena on siis madaltaa kun- nan eri sektorien välistä kynnystä. Tällainen toiminnallinen yhteis- työ on ilmeistä esim. lasten- ja äitiysneuvolan, päivähoidon, koulu- laisten oppilashuollon, lastensuojelun ja nuorisotyön kesken. Antti Kuopila erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto
17 ♥ Kunnan toiminta Kunta ylioppilaskunta Laissa säädetään kuntien verovaroillaan hoidettavaksi erilaisia teh- täviä. Tällaisia ovat muun muassa perusopetus, sairaanhoito, lasten päivähoito ja katujen kunnossapito. Tämän vuoksi harvalla on kun- nasta puhuttaessa päällimmäisenä mielessä, että perustuslaki takaa kunnille itsehallinnon – tehtäväthän tulevat pääosin ylhäältä annet- tuna. Kunta voi kuitenkin ottaa itselleen minkä tahansa muunkin tarpeelliseksi katsomansa tehtävän, esimerkiksi aloittaa sosiaalisen luototuksen pikavippien kurimuksessa sinnitteleville opiskelijoille. Lainsäätäjän kunnalle antamat tehtävät kuitenkin sitovat kunnan budjetin suurelta osin, kansalaisten hoidontarve ja tiedonjano näet ovat jokseenkin rajattomat. Ennakkoluuloton opiskelijavaikuttaja voi silti saada aikaan paljon käyttämällä kunnan resurssien vipu- vartta omiin tarkoitusperiinsä. Kuntien – toisin kuin valtion – luottamustoimet ovat aina sivu- toimisia eikä eläkeläisiä lukuun ottamatta kukaan hoida niitä täysiaikaisesti. Kunnissa ei myöskään ole valtakunnanpolitiikan hallitus–oppositio-rintamajakoa, vaan kaikissa luottamuselimissä on edustettuna kaikki valtuustoryhmät, joiden äänimäärä niihin riittää. Kaikilla on yhtä suuri mahdollisuus saada äänensä kuu- luviin, tosin ison ryhmän valtuutetulla on tietysti mahdollisuus saada aikeelleen suurempi tuki.
18 Kenen kanssa? Opiskelijajärjestöille on kunnissa runsaasti mahdollisia yhteistyö- tahoja: virkamiehet, kaupunginjohto, yksittäiset poliitikot, valtuus- toryhmät ja puolueiden paikallisjärjestöt sekä lautakunnat. Minkä tahansa edellä mainitun tahon kanssa tehtävällä yhteistyöllä on omat vahvuutensa, mutta myös kompastuskivensä. Virkamiehet tietävät asioista ja niiden valmistelusta sekä pystyvät halutessaan jouduttamaan tai viivyttämään käsittelyä. On hyvä tiedostaa, että esitellessään uuden asian virkamiehelle voi helposti tulla rivien välissä viestineeksi myös siitä, että hän ei tähän asti ole hoitanut sarkaansa parhaalla mahdollisella tavalla. Kaupunginjohto ymmärtää opiskelijoiden merkityksen kaupun- gille ja sen taloudelle. Yleisluontoisella keskustelulla esimerkiksi hyvinvoinnista voi saada poliittisen johdon puolelleen. Kääntö- puolena vain on, että asia ei etene yhtään sillä perusteella, että kau- punginjohtaja on samaa mieltä, mikäli asia ei etene valmisteluun. Yksittäiset poliitikot ovat tehokkaita nostamaan asioita esiin, jos se sopii heidän profiiliinsa. Toisaalta päivätyön, perheen ja luottamustoi- men yhdistävät kuntapoliitikot ovat myös erinomaisia unohtamaan asioita, jotka heille esitetään kerran puhelimitse tai sähköpostitse. Valtuustoryhmissä käy usein erilaisia lobbaustahoja omine vies- teineen ja tällöin asioista on mahdollista keskustella useamman
19 valtuutetun kanssa. Niissä lautakunnissa, joissa päätöksenteko valmistellaan koko lautakunnan kesken eikä poliittisten ryhmien erillisissä kokouksissa, on myös mahdollista saada kuuluviin puo- luepolitiikan ulkopuolelta tulevia viestejä. Lisäksi on muistettava, etteivät kunnissa käsiteltävät asiat useinkaan ole niitä, joista on puolueiden periaateohjelmissa erikseen mainittu. Tästä kertoo sekin että monessa kunnassa sitoutumattomien ryhmät tai pai- kallisliikkeet ovat hyvin merkittäviä toimijoita. Kunnissa saate- taan valtuustoryhmästä riippumatta ryhmittyä päätöksenteossa henkilökohtaisten intressien mukaan hyvinkin erilaisten asioiden taakse. Kuntien päätöksenteko ja sen rakenteet ovat keskenään hyvin eri- laisia. Ei sovi unohtaa sitäkään, että opiskelijat ovat kuntalaisia asuinkunnassaan, vaikka oppilaitos olisi naapurikunnassa. Opis- kelijajärjestö voi siis joutua lobbaamaan asiaansa useammassa kuin yhdessä kunnassa palvellakseen jäsenistöään tasaveroisesti. Toi- saalta myös naapurikunnassa voi olla korkeakoulu, joten työnjako ja yhteistyö opiskelijajärjestöjen kesken on tärkeää. Miten teen vaikutuksen? Ota selvää asioista. Kuka päättää haluamastasi muutoksesta? Mitä asialle on aiemmin tehty, vai tuotko päätöksentekoareenalle aivan uuden asian? Vain yhtä asiaa tai tavoitetta ajavien lobbareiden merkitys poliitikoille ja virkamiehille on usein juuri siinä, että he ovat perillä edustamastaan asiasta paremmin kuin kukaan muu.
20 Viranhaltijat ovat velvollisia antamaan tietoa ja netistä löytää myös hyvin tietoa, jos osaa etsiä. Tämä vaatii useimmiten kunnan pää- töksenteko-orgaanien tuntemista. Ole ajoissa liikkeellä. Tehtyjä päätöksiä ei hevin oteta uudelleen käsittelyyn, joten käsittelyssä olevia asioita on syytä seurata sys- temaattisesti, mikäli mielii vaikuttaa useampaan kuin yhteen asiaan. Käytä julkisuutta ja osallistu asiasta käytävään keskusteluun sillä foorumilla, jolla kunnassa käydään keskustelua. Paras foorumi ei aina ole se suurin ja kaunein; esimerkiksi Espoossa Helsingin Sano- mien levikki on pienempi kuin Länsiväylä-paikallislehden. Perustele vaatimuksesi hyvin ja niillä argumenteilla, jotka lobatta- vasi tuntee ja hyväksyy. Muista, että opiskelijoiden arki ei ole tuttu ihmiselle, joka ei itse sitä elä ja tällöin käsitykset voivat olla jopa virheellisiä. Kuva stereotyyppiopiskelijasta elää vahvana, vaikka totuus on että opiskelijat ovat eri-ikäisiä ja heidän perhetilanteensa ja tulotasonsa poikkeavat toisistaan yhtä paljon kuin muullakin väestöllä. Virheellistä tietoa on oltava valmis oikomaan ja itselle päivänselviä asioita toistamaan. Opiskelijajärjestöt – ylioppilas- kunnat, SYL, Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus, Nyyti sekä myös YTHS tuottavat tutkimustietoa, jonka arvo vaikuttamistyössä on mittaamaton.
21 ”Mäkin sua” – oikeat argumentit Opiskelijan arvo kunnalle ei ole tämän päivän verotulokertymässä. Sen sijaan monessa korkeakoulukaupungissa on huoli, että val- mistuneet muuttavat muualle paremman asumisen perässä mutta jatkavat kaupungin katujen ruuhkauttamista työmatkoillaan. Toi- saalta opiskelijat ovat tutkitusti niitä, jotka käyttävät keskustojen palveluja, kampaamoita ja kapakoita, absoluuttisestikin suurilla rahamäärillä. Lisäksi opiskelijat ovat aina osa korkeakouluaan eikä ole olemassa sellaista korkeakoulukaupunkia, joka ei olisi valmis kuulemaan oppilaitoksensa huolia. Usein paikkakunnan omasta opinahjosta on myös valmistunut koko joukko luottamuspäättäjiä ja virka- miehiä. Jälkihoito Säännölliset yhteydenotot ovat kultaakin kalliimpia. Sähköposti on hyvä tapa jakaa tietoa, mutta vieraalta ihmiseltä tulleen viestin sitouttava vaikutus on hyvin pieni. Puhelin on parempi, henkilö- kohtainen tapaaminen kaikkein paras. Kun ihmiset ovat tuttuja, tulevat asiatkin tutuiksi ja meneillään olevista asioista on helpom- paa keskustella luotetun yhteistyökumppanin kuin satunnaisen lobbarin kanssa. Toisaalta yksittäisen poliitikon mahdollisuudet tehdä asialle jotain ovat rajalliset. Tämän vuoksi on syytä tehdä yhteistyötä useamman poliitikon ja poliittisen ryhmän kanssa.
22 Yhden toimintavuoden aikana ei saa aikaan muutosta. Pelkät yksittäiset budjettialoitteet tulee suurissa kaupungeissa tehdä jo alkuvuodesta. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että asioita ollaan val- miita ajamaan pitkäjänteisesti vaikka opiskelijasukupolvet vaihtu- vatkin. Matti Kuronen kaupunginvaltuutettu (vihr.), Espoo
23 Kunnan toiminta Virallisen vallan ja näkymättömän vallan suhde kuntapolitiikassa Kunta on jännitteisempi toimintaorganisaatio kuin vaikkapa mikään yksityinen yritys. Tämä tuo kuntaorganisaation kanssa asioivalle suuria vaikeuksia: kenen puoleen kannattaa asiassaan kääntyä, keihin vaikuttaa ja keillä on tosiasiallista vaikuttamisval- taa ratkaisuihin. Ongelma on pysyvä siitä huolimatta, että kunnat ovat viime vuosina panostaneet voimakkaasti palveluperiaatteen toteutumiseen. Sitä edesauttavat muun muassa päätösvallan siir- täminen mahdollisimman lähelle asiakaskontaktia, organisaation keventäminen ja tiedottamisen vahvistaminen. Mutta toisaalta kunnan toiminta on tullut läpinäkymättömämmäksi: kunnat teke- vät runsaasti yhteistyötä, verkottuvat eri asioissa ja kunnan sisäl- läkin tehtävät ovat jakautuneet ns. kuntakonsernin suhteellisen itsenäisten yksiköiden ja yhtiöiden hoitovastuulle. Päätösvalta luottamushenkilöelimillä Periaatteessa kunnan toimintajärjestelmä on yksiselitteinen: kyse on kunnan asukkaiden itsehallinnosta, omasta vastuusta paik- kakunnan asioiden hoitamisessa ja hyvinvoinnin edistämisessä. Asukkaat valitsevat käytännön tehtävien hoitamista varten val- tuuston ja se puolestaan muun luottamushenkilöorganisaation (hallituksen sekä lautakunnat ja johtokunnat). Luottamushenkilö- elinten alaisina toimivat viranhaltijat, jotka vastaavat valmistelusta ja täytäntöönpanosta.
24 Tämä perusperiaate on ankkuroitu niin kansainvälisoikeudelli- siin sopimuksiin kuin kunnan hallinnosta säätävään kuntalakiin. Euroopan neuvoston paikallisen itsehallinnon peruskirjan (SopS 66/1991) 3 artiklassa asia ilmaistaan seuraavasti: Paikallinen itsehallinto tarkoittaa kuntien oikeutta ja kelpoisuutta säännellä ja hoitaa lain nojalla huomattavaa osaa julkisista asioista omalla vastuullaan ja paikallisen väestön etujen mukaisesti. Tätä oikeutta käyttävät valtuustot tai kokoukset, joiden jäsenet on valittu salaisessa äänestyksessä vapailla välittömillä vaaleilla, yhtä- läisen ja yleisen äänioikeuden periaatteen mukaisesti, ja joilla voi olla niille vastuussa olevia toimeenpanevia elimiä. Tämä määräys ei millään tavoin vaikuta kansalaiskokousten tai kansanäänestysten järjestämiseen tai muunlaiseen kansalaisten suoraan osallistumi- seen, milloin se on lainsäädännössä sallittu. Kunnallishallinnon peruslaki, vuoden 1995 kuntalaki, perustuu edustukselliseen demokratiaan. Sen mukaisesti kunnan asukkai- den itsehallintoa hoitavat vaaleissa valitut valtuutetut ja heille vas- tuulliset valtuuston valitsemat muut luottamushenkilöt.
§ § 25 Hyvän hallinnon vaatimukset Vaatimukset hyvästä hallinnosta ovat nousseet yhä tärkeämmiksi. Oikeudellisina merkkeinä tästä voidaan pitää ainakin seuraavia syitä: „„ EU:n perusoikeuskirjan laatiminen (Nizzan sopimuksessa poliitti- sena julkilausumana ja nyt uuteen perustuslailliseen sopimuk- seen sisällytettävänä oikeudelliset vaikutukset omaavana); „„ EU:n valkoinen kirja hyvästä hallinnosta 2001 (taustalla viisi poliit- tista periaatetta: avoimuus, osallistuminen, vastuun selkeys, tehokkuus ja johdonmukaisuus); „„ Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6-artikla: oikeussuojaa antavan viranomaistoiminnan on oltava myös ulkonaisesti uskottavaa (ko. periaate on heijastunut myös hallintomenettelyyn vaati- muksena viranomaistoiminnan puolueettomuudesta ja uskot- tavuudesta); „„ Suomen perustuslain 21 §: ”Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hal- linnon takeet turvataan lailla.”; „„ Hallintolaki tuli voimaan vuoden 2004 alusta (korvaten vuodelta 1982 olevan hallintomenettelylain): lain tarkoituksena on toteut- taa ja edistää hyvää hallintoa sekä oikeusturvaa hallintoasioissa, samoin kuin edistää palvelujen laatua ja tuloksellisuutta. Lain 7 §:ssä on säädetty palveluperiaatteesta: ”Asiointi ja asian käsittely viranomaisessa on pyrittävä järjestämään siten, että hallinnossa asioiva saa asianmukaisesti hallinnon palveluita ja viranomai- nen voi suorittaa tehtävänsä tuloksellisesti.”; „„ Perusoikeusmyönteinen tulkinta (muun muassa eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausuma edellytys hallintoharkinnan käyttämiselle); ja „„ Eettisten periaatteiden huomioonottamisen vaatimus (Euroopan neuvoston taholta annetut suositukset) asettaa virkatoiminnalle lainsäädännön kirjainta pidemmälle meneviä vaatimuksia.
26 Edellä kuvatut oikeudelliset reunaehdot ovat luonnollisesti kun- nallisessa itsehallinnossa keskeiset päätöksentekoa ohjaavat, mutta eivät kuitenkaan ainoat. Merkittävää nimittäin on myös se, miten kuntaorganisaatio toimii. Keskeisen jännitteen siinä muodostaa politiikan (kunnan asukkaita edustavan luottamushenkilöjärjes- telmän) ja hallinnon (virkaorganisaation) välisen työnjaon toimi- vuus. Aikaisempi näkemys politiikan ja hallinnon keskinäisestä erosta on nyttemmin väistynyt lisääntyvän yhteenkytkeytymisen ja symbioosin seurauksena. Konkreettisesti politiikan ja hallinnon vastuunjaon toteuttamisen osalta tämä tarkoittaisi seuraavaa: Politiikka „„ kehittää kunnan tavoitteet ja sanoo, mitkä niistä kunnan itsensä on aikaansaatava „„ sopii suoritus- ja rahoituspäämääristä „„ päättää budjetista ja antaa hallinnolle tehtäväsuoritukset „„ kontrolloi ja tarpeen vaatiessa sovittaa tehtäväksiantoja Hallinto (virkakunta) „„ tukee politiikkaa sen työssä ja valmistelee valtuuston päätök- sentekoa „„ suorittaa tehtäväksiannot „„ informoi politiikkaa täytäntöönpanosta ja poikkeamista siinä
27 Ihanne – käytäntö Edellä on suhteellisen tiiviisti tarkasteltu kunnallisen toiminnan ihanteellista mallia. Millainen sitten on käytäntö? Todelliset valta- suhteet eivät aina noudata virallista organisaatiorakennetta. Viral- lisorganisaationkin toimivuuden ratkaisevat ihmiset. ”All politics is local” on amerikkalainen toteamus. Siihen voisi lisätä: All politics is personal. Politiikka on aina paikallista, siis kunnallista ja se on aina henkilöiden toteuttamaa. Suomalaista kunnallishallintoa leimaa kansainvälisesti vertailtuna viranhaltijoiden vahva asema. Se korostuu vielä sen johdosta, että ainakin johtavilla viranhaltijoilla on yleensä puoluekytkentä: he istuvat ikään kuin kahdella tuolilla. Heillä on myös poliittista val- taa, mutta he ovat pelkästään virkavastuussa. Mutta nämä erityispiirteet eivät voi tehdä tyhjäksi julkisen vallan- käytön oikeudellisia periaatteita, virkavastuuta, virkatoiminnan objektiivisuuden vaatimusta tai velvollisuutta hyvän hallinnon periaatteen noudattamiseen ja toteuttamiseen. Niinpä toimivaltai- nen viranhaltija on pääsääntöisesti aina oikea osoite asian vireille saattamiseen. Hän on myös velvollinen neuvomaan asiakasta sen suhteen, miten hän pääsee oikeuksiinsa.
28 Miten asioida kunnan kanssa? Kunnallishallinnon uudistuksissa on tavoitteena pidetty sitä, että asiakas pääsisi heti oikeuksiinsa ilman pitkäkestoisia jälkikätei- siä oikeusprosesseja. Tämä ilmenee niin sanottujen ennakollisten oikeussuojakeinojen vahvuudessa, kuten vaatimuksessa riittävään asian selvittämiseen ja asianomaisen kuulemiseen. On myös kehitetty kunnallisia ”oikeusasiamiesjärjestelmiä”: sosi- aalitoimen alueella jokaisessa kunnassa on oltava nimetty sosiaali- asiamies ja terveyskysymyksissä potilasasiamies. Heidän tehtävä- nään on opastaa asiakasta pääsemään oikeuksiinsa. On viisasta pyrkiä käyttämään kaikki kunnan organisaation kana- vat hyväksi ennen kuin ryhtyy esimerkiksi kantelun kautta perää- mään oikeuksiaan. Luottamushenkilöt ovat tällöin luonnollisesti se taho, jota kannattaa lähestyä. Jos asia koskee jotain yksittäistä toimialaa, on oikea taho kyseisen lautakunnan tai johtokunnan puheenjohtaja tai jäsen. Jos taas asialla on laajempi ulottuvuus, on valtuutettu tai hallituksen jäsen sovelias keskustelukumppani. Tämän päivän luottamushenkilöt ovat pääsääntöisesti suhteellisen herkkäkorvaisia kuuntelemaan kuntalaisia. Jo kaksikin puhelua samasta asiasta kerrotaan helposti kokouksessa ”kansalaiskäsityk- senä”. Ja aina parempi, jos voi osoittaa luottamushenkilölle myös hänen hyötyvän asian eteenpäin viemisestä. Vaikka mahdolliset äänet seuraavissa kunnallisvaaleissa unohdettaisiinkin, on luot- tamushenkilön kannalta aina tärkeää profiloitua jossain asiassa
29 ensimmäisenä tai sitä kautta huomiota saavana. Merkitystä on siis sillä, miten asia ”myydään” luottamushenkilölle. Tällaisessa menettelyssä on valitettavasti myös ongelmansa. Val- misteluvastuu on aina viranhaltijalla. Jos hän kokee itsensä syr- jäytetyksi asian vireille saattamisessa, voi asia maata pitkänkin ajan ns. valmisteltavana. Viranhaltijan passiivisuus on ongelma, vaikka- kin hyvään hallintoon tänä päivänä ilman muuta kuuluu asioiden hoitaminen ilman tarpeetonta viivästystä. Puhelinsoiton ohella voi joku muukin tapa olla suositeltava yhtey- denottokeino luottamushenkilöihin. Sähköposteihin ihmiset kui- tenkin tuppaavat työlääntyä. Tavallisen kirjeen saaminen voi siksi olla jossain tilanteessa huomattavasti mukavampaa. Eivätkä luot- tamushenkilöt varmaankaan paheksu, että heidän vastaanotoilleen tai kahvitilaisuuksiinsa (joita silloin tällöin muulloinkin kuin vaa- lien alla pidetään) tulee yleisöä esittämään myös asiallista asiaa. Periaatteellisissa asioissa kunnan asukkaan kannattaa tehdä joko yksin tai yhdessä useamman kanssa kuntalaisaloite. Kunnan on aina reagoitava aloitteisiin ja annettava vastaus niiden johdosta tehdyistä toimenpiteistä. Kuntalaisaloitetta käytetään yllättävän vähän sen käytön helppoudesta huolimatta. Mutta jos kunnan oman organisaation kautta ei tunnu asia edis- tyvän, on tietysti käytettävissä kantelumahdollisuus. Tällöin on kuitenkin asiassa onnistuakseen pyrittävä osoittamaan, että kunta
30 toimii lainvastaisesti tai ei täytä lakisääteisiä velvoitteitaan. Tämä ei välttämättä aina ole helppoa. Asianomainen lääninhallitus voi kantelun johdosta tutkia, onko kunta toiminut lainvastaisesti. Kantelun kautta ei kuitenkaan voi saada muutosta konkreettiseen päätökseen. Sellainen on mahdollista ainoastaan valittamalla konk- reettisesta päätöksestä hallintotuomioistuimeen, siten kuin pöy- täkirjan liitteenä olevasta valitusosoituksesta kulloinkin ilmenee. Lautakuntien ja kunnanhallituksen päätöksiin tyytymättömän on ensin tehtävä oikaisuvaatimus asianomaiselle toimielimelle. Aimo Ryynänen kunnallisoikeuden professori Tampereen yliopisto, oikeustieteiden laitos
31 Kunnan toiminta Kuntatalous – miten kunnat suun- nittelevat talouttansa ja mitä talouden tunnuslukujen taakse kätkeytyy Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuo- deksi laadittavalla taloussuunnitelmalla. Taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Talousarvio ja -suunni- telma laaditaan samanaikaisesti. Laadintaprosessin aloittaa taval- lisesti valtuustoseminaari, jossa käydään läpi kunnan toiminnan kehittämistarpeet ja -tavoitteet sekä taloudellinen tilanne. Tavoiteasettelun ja budjetoinnin pohjana ovat tehtäväkohtaiset palvelusuunnitelmat, joissa esitetään, miten kunnan eri toimialo- jen palvelut tuotetaan lähivuosien aikana kuntalaisille. Suunnitel- massa huomioidaan palvelutarpeiden kehitys, kunnan voimava- rojen riittävyys sekä yhteistyömahdollisuudet muiden kuntien ja yritysten kanssa. Oman palvelutuotannon vaihtoehtona voidaan käyttää ulkopuolista yksityistä tai toisen kunnan tai kuntayhtymän palvelutarjontaa. Kunnanhallitus antaa talousarviovuotta edeltävänä keväänä talousarvion ja ‑suunnitelman laadintaohjeen toimielimille. Laa- dintaohjeessaan kunnanhallitus asettaa toimialue- tai tehtävä- kohtaiset meno- ja tulokehykset sekä esittää arvion merkittävien meno- ja tulolajien muutoksista. Toimielimet laativat toimialueen talousarvioehdotuksen tavallisesti ennen kesälomakauden alkua.
32 Käytännössä toimielimet rakentavat ehdotuksensa alustavien teh- täväkohtaisten käyttösuunnitelmien pohjalta. Keskushallinto laatii alkusyksystä toimielinten ehdotuksista yhdistelmän ja tasapainotusehdotuksen kunnanhallitukselle tai taloussuunnittelusta vastaavalle kunnanhallituksen jaostolle. Tätä ehdotusta on viime vuosina nimitetty kunnanjohtajan budjettiesi- tykseksi. Talousarvion tasapainotukseen vaikuttavat olennaisesti ratkaisut, jotka valtion budjetissa tehdään muun muassa kuntien valtionosuuksista ja verotuksesta. Valtuuston on hyväksyttävä seuraavan vuoden talousarvio laadin- tavuoden loppuun mennessä. Käytännössä talousarvion valtuusto- käsittelyn takaraja ajoittuu marraskuun puoliväliin, jolloin valtiolle on ilmoitettava talousarvion suurimman tuloerän eli kunnallisve- ron veroprosentin määrä. Jos valtuusto ei ensimmäisessä käsitte- lyssä hyväksy talousarviota tai vaatii siihen muutoksia, ehdotus palautuu hallitukselle uudelleen valmisteltavaksi. Valtuuston talousarviokäsittelyjen lukumäärää ei rajoiteta laissa. Talousarvion kaikki osat päätetään yksinkertaisella enemmistöllä. Valtuuston hyväksyttyä talousarvion tarkistavat toimielimet aiem- min kesän aikana valmistelemansa tehtäväkohtaiset käyttösuun- nitelmat. Niissä toimielimet ja toimialajohto jakavat talousarvion määrärahat ja tuloarviot osakokonaisuuksiksi. Samalla tarkenne- taan valtuuston palvelualuetasoista tavoiteasettelua tehtäväkohtai- sesti palvelujen määrää ja laatua koskeviksi tuotantotavoitteiksi.
33 Suunnitelmien tavoitteet Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnal- liset ja taloudelliset tavoitteet, joita voidaan luokitella eri tavoin. Luokitusperusteena voi olla muun muassa toiminnan kohde, tavoi- tetilan yleisyys, toteuttamisaika tai päätöksentekotaso. Näiden kriteerien perusteella on mahdollista muodostaa kolme tavoite- luokkaa: strategiset tavoitteet, vaikuttavuustavoitteet ja tuotanto- tavoitteet. Strategisia tavoitteita ovat kunnan toimintavalmiutta (esimerkiksi maareservin hankkiminen tai oman palveluntuotannon ulkoistami- nen), aluetta ja asemaa (esimerkiksi visioita, jossa kunta nähdään tietyn sektorin maakunnallisena tai valtakunnallisena keskuksena) koskevat tavoitteet, kunnan väestöä tai väestöryhmää (esimerkiksi koulutustason kohentaminen tai syrjäytymisen ehkäiseminen) kos- kevat tavoitteet sekä kokonaistaloudelliset (esimerkiksi vero- tai maksuperusteet, omaisuuden myynti) tavoitteet. Vaikuttavuustavoitteet ovat tehtäväkohtaisia palvelutavoitteita, jotka määrittävät palvelun aikaansaamaa muutosta asiakkaan hyvinvoinnissa. Palvelulla tavoiteltuja muutoksia eli asiakasvaiku- tuksia ovat esimerkiksi suoritetut tutkinnot, asiakkaan tuleminen hoidetuksi, asiakkaan työllistyminen koulutuksen ansiosta tai asi- akkaan selviytyminen laitoshoidon sijasta avohoidossa. Palvelun vaikuttavuutta mitataan usein epäsuorasti palvelun saatavuutena, riittävyytenä, kohdentuvuutena ja asiakastyytyväisyytenä.
34 Tuotantotavoitteita ovat tuotannontekijöiden ja palvelusuorittei- den määrää ja laatua koskevat tavoitteet. Tuotantotavoitteita ovat myös tuotantovälineiden kapasiteettia koskevat tavoitteet sekä tuottamis- tai järjestämistapaa koskevat kehittämis- ja toimenpi- detavoitteet kuten suunnitelmat, selvitykset, tutkimukset ja asia- kaskyselyt. Tuotantotavoitteelle voidaan yleensä asettaa määrää ja laatua kuvaava tavoitearvo. Määrätavoite määrittelee kuinka paljon suo- ritteita tai tuotteita tulee saada tehdyksi määritellyllä ajanjaksolla. Laadun tavoitearvo perustuu yleensä määrättyyn laatukriteeris- töön. Laadun tavoitearvoksi voidaan esimerkiksi ottaa lain säätämä vähimmäistaso tai toimialakohtaisen keskiarvon ylittäminen. Suunnitelmien sitovuus Valtuuston talousarviossa asettamat toimintaa ja taloutta koskevat tavoitteet sitovat kunnan toimielimiä ja työntekijöitä. Tavoitteiden sitovuudesta seuraa, että niistä poikkeaminen tai niiden tarkista- minen edellyttää valtuuston hyväksymistä. Määrärahasitovuus tarkoittaa, ettei rahan käyttö saa ylittää valtuuston kyseiseen toi- mintaan myöntämiä varoja. Jos määräraha ei riitä menoon, on toi- mielimen haettava valtuustolta määrärahan korotusta. Toisaalta toimielin ei ole velvollinen käyttämään määrärahaa kokonaisuu- dessaan, mikäli toiminnalle asetetut tavoitteet muutoin saavute- taan.
35 Talousarviota on noudatettava myös tuloissa siten, että vähintään arvioitu tulojen määrä toteutuisi. Nettomääräinen toimintakate on samalla tavoin sitova kuin määrärahakin. Olennaiset vajaukset tuloissa on käsiteltävä menoylitysten tapaan valtuustossa lisätalo- usarviossa tai erillisenä asiana. Myös toimintaa koskevat tavoitteet tulee pyrkiä määrittelemään talousarviossa sitovalla tavalla. Valtuusto voi esimerkiksi edellyt- tää, että myönnetyllä määrärahalla on tuotettava vähintään mää- rätty määrä tuotteita tai että tietyn palvelun osuutta kohdeväes- tölle lisätään määrättyyn rajaan taikka että vähintään määrätyn osuuden kuntalaisista tulee olla tyytyväisiä kyseisen toiminnan palvelutasoon. Kehysbudjetointi Kunnissa noudatetaan yleisesti kehysbudjetointia, joka merkitsee, että valtuusto myöntää määrärahat ja asettaa tuloarviot toimieli- mille rahamäärältään suurina kokonaisuuksina. Toimielimille siir- retään samalla toimivaltaa jakaa määrärahat annetun kehyksen sisällä tehtävittäin pienempiin osiin. Kehysbudjetoinnin käyttöön- otto on vähentänyt oleellisesti tarvetta tehdä muutoksia valtuuston hyväksymään talousarvioon. Valtuustolla on laaja harkintavalta päättää talousarvion määrära- hakokonaisuuksista. Pääsääntöisesti määräraha tulisi asettaa tehtä- väkohtaisena, jolloin toiminnan tavoitteet ja niiden saavuttamiseen
36 varatut varat on yhdistettävissä toisiinsa. Joissakin tapauksissa talousarvion kehysajattelussa on saatettu mennä tätä pidemmälle, esimerkiksi siten, että lautakunnalle tai kokonaiselle palvelualueelle on osoitettu kokonaismääräraha useiden eri tehtävien hoitamiseen. Tällöin valtuuston mahdollisuus palvelutoiminnan tehtäväkohtai- seen ohjaamiseen voi olennaisesti heikentyä. Kuntalain mukaan valtuusto ei voi hyväksyä talousarviota niin yleispiirteisenä, ettei sen enää voida katsoa käyttävän sille kuuluvaa talousarviovaltaa. Velvollisuus talouden tasapainoisuuteen Kuntalaki velvoittaa kuntaa huolehtimaan tulorahoituksen riit- tävyydestä ja maksuvalmiuden säilyttämisestä. Suunnitellun toi- minnan ja hankkeiden on oltava realistisia suhteessa käytettäviin varoihin. Taloussuunnitelmassa on esitettävä toimenpiteet edel- lisiltä tilikausilta kertyneen tai kuluvalta tilikaudelta kertyvän alijäämän kattamiseksi. Muodollista tulojen ja menojen tasapai- nottamista vuositasolla ei sen sijaan edellytetä. Talouden tasapai- noperiaate sisältää myös sen, etteivät kunnan sitoumukset ja niihin liittyvät riskit saa ylittää sen voimavaroja. Erityinen riski liittyy muun muassa lainatakauksiin ja vakuuksiin yhteisöille, jotka eivät ole kunnan määräysvallassa. Kuntatalouden tunnuslukuja Suosittelen, että lukiessasi tätä kappaletta etsit käsiisi oman kuntasi tilinpäätöksen, jonka löydät luultavasti kätevimmin oman kuntasi
37 kotisivuilta. Näin tämän kappaleen ymmärrettävyys paranee ja saat lisäksi samalla vaivalla käsityksen kuntasi taloustilanteesta. Voit vertailla kuntasi tilannetta valtakunnalliseen keskiarvoon ja siihen onko kuntasi taloudellisesti lähempänä heikointa vai parasta kuntaa. Toimintakertomuksessa kunnanhallitus antaa selvityksen olennai- sista tapahtumista kunnan toiminnassa ja taloudessa päättyneellä tilikaudella sekä selvityksen toiminnanrahoituksesta ja rahoitus- asemasta. Lisäksi toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhte- ydessä kunnanhallitus tekee esityksen tilikauden tuloksen käsit- telystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. Toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä kunnassa ja kuntayh- tymässä on selvittää valtuuston hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Kunnan toiminnan rahoitusta tarkastellaan tuloslaskelman ja rahoituslaskelman sekä niiden tunnuslukujen avulla. Tuloslaskel- massa osoitetaan tulorahoituksen riittävyys palvelujen järjestämi- sestä aiheutuviin kustannuksiin. Rahoituslaskelmassa osoitetaan, miten investoinnit, sijoitukset ja lainanlyhennykset tulorahoituk- sen lisäksi muutoin rahoitetaan.
38 Tuloslaskelma Tuloslaskelman välituloksia ovat toimintakate, vuosikate ja tilikau- den tulos. Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa veronmaksajan osuuden toiminnan kuluista. Palvelun käyttäjän maksuosuutta kuvataan toimintatuottojen pro- senttiosuutena toimintakuluista: = 100 x Toimintatuotot / (Toimintakulut – Valmistus omaan käyt- töön) Tunnuslukuarvot 2006: koko maa keskiarvo 25,0 %, suurin 46,3 %, pienin 9,1 %. Kunnan koko, toimintojen yhtiöittäminen, liikelaitostaminen tai oppilaitosten ylläpitäminen vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät kuntakohtaisia eroja. Verotulot vaihtelevat kuntien välillä merkittävästi. Kunnilla on itsehallintoon perustuva oikeus verottaa asukkaitaan ja kiinteis- tönomistajia alueellaan. Lisäksi kunnat saavat osuuden alueellaan toimivien yhteisöjen tuloverosta. Keskimäärin kunnat rahoitta- vat verotuloilla puolet menoistaan, vaihteluvälin ollessa 25–65 % (2002). Kunta voi päättää itsenäisesti kunnan tuloveroprosentista. Kiinteistöveroprosenteissa kunnan päätösvaltaa on rajattu määrät-
39 tyihin vaihteluväleihin. Verotulojen käytöstä kunnan tehtäviin ei laissa ole rajoituksia. Eduskunta voi verolaeilla säännellä sellaisia kuntien veropohjaan liittyviä seikkoja kuten verovelvollisuutta, tulon veronalaisuutta, verovähennyksiä, veronkantoa ja verotu- lojen tilittämistä veronsaajille. Kunnallisveron veropohjaan olen- naisesti vaikuttavia verovähennyksiä ovat muun muassa ansio- tulovähennys ja tulonhankkimisvähennys. Viime vuosina näiden verovähennysten korotukset ovat aiheuttaneet kunnille merkittäviä verotulon menetyksiä. Tämän on katsottu murentaneen kunnallista itsehallintoa merkittävästi. Kunnan verotulot koostuvat kunnallisverosta, osuudesta yhteisö- veron tuottoon, kiinteistöverosta ja koiraverosta. Tunnuslukuarvot 2006: koko maa ka. 2874 euroa/as., suurin 4793 euroa/as., pienin 1672 euroa/as. Kuntien valtion avut ovat joko valtionosuuksia tai valtionavustuk- sia. Valtionosuudet määräytyvät laskennallisesti. Ne myönnetään hakemuksetta ja maksetaan säännöllisesti kuukausierinä. Valtion- avustukset ovat puolestaan harkinnanvaraisia. Ne myönnetään hakemuksesta ja maksetaan kertasuorituksena tai useammassa erässä. Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on tasata kuntien kustannuk- sia peruspalvelujen tuottamisessa. Valtionosuus määräytyy kunnan palvelujen tarvetta kuvaavien ja tuotantokustannuksiin vaikutta-
40 vien laskennallisten tekijöiden perusteella. Kunnalle maksetaan valtionosuutta laskennallisten kustannusten ja asukaskohtaisen rahoitusosuuden erotuksen määrä. Laskennalliset kustannukset määräytyvät kuntakohtaisesti. Asukaskohtainen rahoitusosuus on sen sijaan kaikille kunnille yhtä suuri. Kuntakohtaisia olosuhde- tekijöitä, jotka vaikuttavat palvelutarpeeseen ja kustannustasoon ovat taajama-aste, syrjäisyys, saaristoisuus ja kaksikielisyys. Sosi- aali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen vaikuttavat lisäksi ikä- ryhmittäiset väestömäärät. Opetustoimessa valtionosuus määräy- tyy oppilas- ja opiskelijamäärien perusteella. Vaikka valtionosuudet myönnetään ja maksetaan palvelualoittain, järjestelmä ei sido valtionosuuksia eri käyttötarkoituksiin. Harkinnanvarainen rahoitusavustus on muuta valtionosuusjärjes- telmää täydentävä tuki. Avustusta haetaan sisäasianministeriöltä ja sitä voidaan myöntää kunnalle, joka ensisijaisesti poikkeuksel- listen tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi on lisätyn taloudellisen tuen tarpeessa. Tarpeeseen vaikuttavina seikkoina otetaan huomioon myös paikalliset erityisolosuhteet. Tuen myöntämiselle voidaan asettaa ehtoja. Toistuvasti avustusta saaneilta kunnilta edellytetään hyväksyttävää suunnitelmaa kun- tatalouden tasapainottamiseksi. Tunnuslukuarvot 2006: koko maa valtionosuudet ka. 1042 euroa/ as. maksimi 3108 euroa/as., minimi 18 euroa/as.
41 Vuosikate prosenttia poistoista = 100 x Vuosikate/Poistot Tunnuslukuarvot 2006: koko maa ka. 118 %, suurin 662 %, pienin -326 %. Tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa on vakiintunut käyttöön tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden poistoista. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi inves- tointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen (100 %), kunnan tulorahoitus on riittävä. Edellytyksenä tällöin on, että poistojen määrä vastaa keskimääräistä vuotuista korvausinvestoin- titasoa. Kuntataloudessa tavoitteena ei ole taloudellisen tuloksen maksimointi vaan tulorahoituksen riittävyys. Tämä tarkoittaa, että useamman tilikauden tarkastelujaksolla tuloslaskelmaan merkittyjen tulojen tulisi kattaa tuloslaskelmaan merkityt menot. Toisaalta tulojen ei myöskään tulisi pitkällä aikavälillä olla menoja suuremmat. Vuosikate euroa/asukas Tunnuslukuarvot 2006: koko maa ka. 327 euroa/as., suurin 1308 euroa/as., pienin -453 euroa/as. Vuosikate asukasta kohden on toinen yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Keskimääräistä, kaik- kia kuntia koskevaa tavoitearvoa tunnusluvulle ei voida asettaa. Kunnan koko, taajama-aste, tekniset verkostot ja toimintojen orga-
42 nisointi ovat tekijöitä, jotka määrittävät asukaskohtaisen vuosika- tetavoitteen kunnassa. Asukasmääränä tunnusluvussa käytetään väestölaskennan mukaista asukaslukua tilikauden lopussa. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Tilikauden tulokseen saattaa olennaisesti vaikuttaa satunnaiset tuotot tai kulut, mistä syystä tulorahoituksen riittävyyden arviointia ei voida mää- ritellä sen perusteella. Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät erät ovat tuloksenkäsittelyeriä. Ylijäämäinen tilikauden tulos voidaan siirtää varauksiin, rahastoida tai liittää tilinpäätöstä seuraavan vuoden tilinpäätöksessä edellisiltä vuosilta kertyneeseen yli- tai alijäämään. Ylijäämää lisääviä tai alijäämää vähentäviä eriä ovat varausten ja rahastojen vähentäminen. Tilikauden tulos euroa/ asukas Tunnuslukuarvot 2006: koko maa 193 euroa/as., suurin 1876 euroa/ as., pienin -664 euroa/as. Rahoituslaskelma Investointien tulorahoitus, %: = 100 x Vuosikate / Investointien omahankintameno Tunnuslukuarvot 2006: koko maa ka. 62 %, suurin 5100 %, pienin -1677 %.
43 Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon inves- tointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tun- nusluku vähennettynä sadasta kertoo prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai vähentämällä kassavarojen määrää. Inves- tointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman käyt- töomaisuusinvestointeja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Kassan riittävyys (pv): = 365 pv x Kassavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella Tunnuslukuarvot 2006: koko maa ka. 43 pv, suurin 385 pv, pienin -17 pv. Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassastamaksut voidaan kattaa kassavaroilla. Maksuvalmiuden hoidon kannalta riittävänä voidaan pitää kahden viikon kassan riittävyyttä.
44 Tulorahoituksen riittävyyden arviointi Tulorahoituksen riittävyydestä korvausinvestointeihin ja lainan lyhennyksiin voidaan tehdä johtopäätöksiä tuloslaskelman ja rahoituslaskelman erien ja niistä laskettujen tunnuslukujen avulla seuraavalla tavalla: Kunnan talous on ylijäämäinen tai vahvistuva, kun vuosikate kat- taa sekä pitkäaikaisten lainojen lyhennykset että korvausinvestoin- nit. Ylijäämäisessä taloudessa tulorahoitusta jää vielä sen jälkeen, kun pitkäaikaisten lainojen lyhennykset ja korvausinvestoinnit on rahoitettu. Kunnan talous voi tilapäisesti olla ylijäämäinen esimer- kiksi omaisuuden myynnin seurauksena. Mikäli kunnan talous on useana perättäisenä vuotena ylijäämäinen, joudutaan asiantilaa perustelemaan toimintakertomuksessa. Jos kyse ei ole kriisitalou- den tervehdyttämisestä tai varautumisesta poikkeuksellisen suu- reen investointimenoon tai vastaisen menetyksen korvaamiseen, joudutaan tuntuvasti ylijäämäisen talouden tuloperusteita tarkis- tamaan esimerkiksi veroprosenttia alentamalla. Vahvistuvassa taloudessa kunnan tulorahoitus riittää sekä korva- usinvestointeihin että lainojen takaisin maksuun, mutta merkit- tävää ylijäämää ei kunnalle vielä kerry. Vahvistuvassa taloudessa kunnan omavaraisuusaste paranee. Kunnan talous on tasapainossa, kun vuosikate kattaa poistot. Poistojen on vastattava keskimääräistä korvausinvestointien tasoa
45 kunnassa. Tasapainoisessa taloudessa tulorahoitus riittää paitsi toi- mintamenoihin myös pitämään palvelujen tuotantovälineet kuten rakennukset ja verkostot toimintakunnossa, ilman lainanottoa tai omaisuuden myyntiä. Tasapainossa olevassa taloudessa vuosikate kattaa suunnitelman mukaiset poistot. Poistojen on kuitenkin vastattava keskimääräistä vuotuista korvausinvestointien tasoa. Näin ei läheskään aina ole tilanne; keskimäärin poistot ovat kunnissa alimitoitetut, jolloin vuosikate ei riitä korvausinvestointeihin, vaikka kattaakin pois- tot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioitaessa onkin syytä verrata vuosikatteen, poistojen että poistonalaisten investointien omahan- kintamenojen määrien samansuuruisuutta. Omahankintameno- jen määrä, joka saadaan vähentämällä investointimenoista niihin saadut rahoitusosuudet, vastaa likimäärin kunnan korvausinves- tointien tarvetta, kun määrä lasketaan useamman vuoden keski- arvona. Kunnan talous on heikkenevä, kun vuosikate on positiivinen, mutta tilikauden tulos negatiivinen. Heikkenevässä taloudessa vuosikate ei riitä poistoihin. Kunnan on otettava lisää velkaa, rea- lisoitava käyttöomaisuuttaan tai pitkäaikaisia sijoituksiaan taikka vähennettävä toimintapääomaansa pitääkseen tuotantovälineet toimintakunnossa. Kunnan talouden tila on heikko, kun vuosikate negatiivinen. Kun- nan taloutta voi kuvata heikoksi, kun vuosikate on merkittävässä
46 määrin negatiivinen. Erityisen vaikeana talouden tilaa on pidet- tävä silloin, kun negatiivinen vuosikate toistuu vuodesta toiseen. Heikossa taloudessa kunta joutuu ottamaan velkaa, realisoimaan omaisuuttaan tai vähentämään toimintapääomaansa juoksevien menojensa kattamiseksi. Talouden ongelmat näkyvät kunnan taseessa oman pääoman vähentymisenä ja omavaraisuuden heik- kenemisenä. Tuomas Vanhanen hallituksen jäsen, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) 2008 Lähteet: Kuntatalous – monen muuttujan summa, Suomen Kuntaliitto 2004, toim. Oiva Myllyntaus Taloudelliset tunnusluvut: www.kunnat.net
47 Vaikuttamistyön ajoittaminen Ajoitus, ajoitus, ajoitus! – ajatuksia kuntavaikuttamisesta ja siihen valmistautumisesta Oletko ajamasi asian kanssa jo liikkeelle lähtiessäsi myöhässä? Olet, jos valtuuston esityslista on jaettu ja asiasi on listalla, mutta et ole sen sisältöön sitä ennen ollut vaikuttamassa. Tämä on karu tosiasia ja valitettavan totta ainakin suurimmissa kaupungeissa. Hyvin harva – varsinkaan merkittävämpi – asia muuttuu enää val- tuuston käsittelyssä. Tämä harvoin ääneen sanottu tosiasia on liian harvalle vaikutta- miseen pyrkivälle tuttu, mutta hiemankin kunnalliseen päätök- sentekoon tutustuneelle sen pitäisi olla itsestäänselvyys. Meidän valtuutettujen suusta harvoin kuulee korostettavan tätä, mikä lie- nee vain inhimillistä. Onhan meidät valittu kaupunkilaisten äänillä tekemään päätöksiä. En osaa, enkä pyrikään, arvioimaan kuntavaikuttamista pienissä kunnissa tai kaupungeissa, joita suurin osa Suomen kunnista on. Pienet muutaman tuhannen asukkaan kunnat eroavat totaalisesti päätöksenteko- ja valmistelukoneistoltaan suurista kaupungeista. Kunnan koko vaikuttaa merkittävällä tavalla myös vaikuttamis- keinoihin. Kun mietin omaa hallituskauttani Helsingin yliopiston ylioppilas- kunnassa HYYssä 1990-luvun puolessavälissä, niin olin autuaan
48 tietämätön kunnallisen päätöksenteon mekanismismeista. Kunta- vaikuttamista ei tuolloin tunnuttu pitävän erityisen kiinnostavana opiskelijapiireissä, vaikka merkittävä määrä opiskelijan arkeen liit- tyvästä päätöksenteosta tehdäänkin kuntatasolla. Menneitä aikoja muistellen ja nykyistä kokemuspohjaani hyödyntäen, kiteytyivät alla olevat muutamat kuntavaikuttamisen perusopit: I Tutustu kaupunkisi valmistelu- ja päätöksentekomekanismiin Ennen kunnallisen päätöksentekojärjestelmän tuntemista on turha kuvitella, että voisit saada ajamiasi asioita eteenpäin. Samalla valot- tuu myös se, miksi olet autuaasti nukkunut onnesi ohi, jos asia on jo valtuuston esityslistalla. Vaikka kaupunginvaltuusto onkin kunnallisen päätöksenteon ydin, on suurin osa päätöksistä käytännössä siunattu jo joko lautakun- tavaiheessa tai kaupunginhallituksessa. Tämä tosiasia ei suinkaan tarkoita, että me valtuutetut toimisimme vain kumileimasimina. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta valtuutetut miehittävät merkittävimmät luottamushenkilöpaikat kaupunginhallituksissa, kuntayhtymissä ja tärkeimmissä lautakunnissa. II Tutustu aikaisempiin päätöksiin ja linjauksiin Jotta voit aidosti vaikuttaa tuleviin päätöksiin, on syytä tuntea asi- aasi vaikuttavat aikaisemmat päätökset. Jos esimerkiksi otetaan vaikkapa opiskelija-asuntojen lisäämistarve, on ennen lobbaamista syytä tutustua ainakin kaupungin voimassa olevaan yleiskaavaan, asuntopoliittiseen ohjelmaan, aikaisempiin hankkeisiin jne.
49 III Tunne asiasi ja sen mahdolliset laajemmat vaikutukset Muista, että sinun kauttasi vaikuttamisen kohteena oleville hen- kilöille muodostuu kuva asiastasi ja sen merkityksestä. On siis syytä tuntea ajamasi asian taustat ja vaikutukset mahdollisimman laaja-alaisesti – toista tilaisuutta ensivaikutelman luomiseen ei tule. Asiantuntemus myös vakuuttaa kuulijan siitä, että olet tosissasi ja myös nähnyt vaivaa opiskellaksesi taustat. Erityisesti luottamushenkilöt, mutta myös keskeiset virkamiehet saavat valtavasti ja hyvin eritasoisia yhteydenottoja, joilla pyritään vaikuttamaan mitä erilaisimpiin asioihin. Joukosta erottuvat eduk- seen ne, jotka ovat tehneet kotiläksynsä kunnolla. Hyvä lobbaaja osaa myös tarvittaessa mittasuhteuttaa oman asiansa suurempiin kokonaisuuksiin. Esimerkiksi kaupungin asuntopoli- tiikka on moniulotteinen kokonaisuus, jossa opiskelija-asuminen on vain yksi, jopa melko pienehkö, osa-alue. IV Tunne avainvirkamiehet ja luottamushenkilöt Päätöksenteon valmistelussa olennaisessa asemassa ovat virka- miehet. Hyvä vaikuttaja tuntee ainakin omalle asialleen keskei- set toimijat – niin virkamiehet kuin luottamushenkilöt. On hyvin pieni vaiva kaivaa esiin oikeat henkilöt – suurissa kaupungeissa valtuutettujen on pakko keskittyä tiettyihin osa-alueisiin ja siksi on turha olettaa, että valtuutettu kuin valtuutettu voisi tuntea asiaasi.
50 V Ajoita oikein ja mieti lähestymistapa Kirjoitus on otsikoitu vallitsevan trendin mukaisella toistolla: ajoitus, ajoitus, ajoitus. Tämä onkin vaikuttamiseen opastavan kirjoittajan arvokkain neuvo. Ajoittamalla (ja luonnollisesti koh- distamalla) vaikuttaminen oikein, säästää valtavasti työtä. Ehkä lobbaaminen asioiden valmisteluvaiheessa ei ole niin seksikästä kuin perinteinen kärkipoliitikkojen ja kaupunginjohtajien tapaa- miset, mutta aivan varmasti tehokkaampaa. Tosiasia vain on, että mitä paremmin ajoitat ja kohdistat vaikuttamisesi, sitä tuloksek- kaampaa se on. Mieti myös lähestymistapaasi. Kuten aikaisemmin mainitsin, niin yhteydenottoja tulee melkoisesti. Yksittäinen sähköposti tylsällä mitään sanomattomalla otsikolla, jossa pahimmillaan on kymmenen sivun liite kirjoitettuna 10-fontilla, päätyy helposti lukemattomien sähköpostien mustaan aukkoon. Hyvä vaikuttaja osaa kiteyttää ja ilmaista asiansa lyhyesti ja mielenkiintoisesti niin sähköisen viestinnän välityksellä kuin henkilökohtaisesti tavat- taessa. VI Pyri vaikuttamisessa pitkäjänteisyyteen Opiskelijoiden edunvalvonta- ja vaikuttamistyötä hankaloittaa sen parissa toimivien henkilöiden nopea vaihtuvuus. Tämä kuuluu luonnollisesti opiskelijoiden edunvalvonnan luonteeseen ja juuri siksi tiedon siirtäminen seuraavalle vaikuttajapolvelle on olennai- sen tärkeää, mutta harmiteltavan laiminlyötyä. Päättäjän kannalta taas pitkäjänteisyys ja kauemmas tulevaisuuteen katseen siirtämi-
51 nen palvelisi tarkoitusta paremmin. Älä siis pety vaikka tulokset eivät ole välittömiä – kuntapolitiikka vaatii pitkäjänteisyyttä ja sitä vaaditaan myös vaikuttamaan pyrkiviltä! Tatu Rauhamäki asuntoministerin erityisavustaja Kirjoittaja on ollut Helsingin kaupunginvaltuutettu vuodesta 2000 lähtien ja toimii tällä hetkellä myös YTV:n hallituksen puheenjohtajana. Kirjoittaja on toiminut myös Helsingin yli- opiston ylioppilaskunnan HYY:n hallituksessa 1996.
52 Vaikuttamistyön ajoittaminen Vaikuttamisen aikataulu vaalien alla Puolueiden valmistautuminen vaaleihin alkaa jo yli vuosi ennen vaaleja. Puolueet valitsevat hyvissä ajoin muun muassa vaalipäälli- kön sekä usein poliittisen sihteerin tai vaalisuunnittelijan, joka kir- joittaa ja kokoaa pohjaa puolueen vaaliohjelmalle. Ylioppilaskun- nissa vaikuttaminen valtakunnallisiin vaaliohjelmiin kannattaakin aloittaa ajoissa. Puolueiden kunnallisvaaliohjelmia valmisteltiin jo vuoden 2007 lopusta lähtien, ja suurin osa puolueista vahvisti valtakunnalliset tavoitteensa vuoden 2008 ensimmäisten kuukau- sien aikana. Paikallisten vaaliohjelmien kirjoittaminen aloitetaan yleensä täydellä teholla valtakunnallisten tavoitteiden päättämisen jälkeen. Ylioppilaskuntien on hyvä olla aktiivisesti yhteydessä puo- lueisiin ja yrittää ajaa omia tavoitteitaan läpi jo vaaliohjelmiin. Näin opiskelijoille tärkeitä teemoja on helpompi nostaa sekä ehdokkai- den että median tietoisuuteen kuin ainoastaan ylioppilaskuntien omien kampanjoiden kautta. Paikalliset poliittiset opiskelija- ja nuorisojärjestöt ovat vaaliohjelmavaikuttamisessa keskeisiä yhteis- työkumppaneita. Ennakkoäänestyspaikkojen sijoittelu on opiskelijoiden ja nuorten äänestysaktiivisuuden parantamisen kannalta tärkeää. Kunnan keskusvaalilautakunnat muotoilevat ehdotuksensa ennakkoää- nestyspisteistä ja lopullisen päätöksen tekevät kaupunginvaltuus- tot. Vuoden 2008 kunnallisvaalien ennakkoäänestyspaikat ovat keväällä 2008 kaupunginvaltuustoissa päätettävänä. Aikataulut
53 vaihtelevat kunnittain ja vaalilaissa on määritelty ainoastaan, että äänestyspisteet on määrättävä ”hyvissä ajoin”. Ylioppilaskuntien on oltava loppukevääseen saakka aktiivisesti yhteydessä keskus- vaalilautakuntaan ja vielä ennen lopullista päätöstä kaupungin- valtuutettuihin. Äänestyspisteitä sijoitellaan usein suuriin kaup- pakeskuksiin ja automarketteihin, joissa nuoret liikkuvat harvoin. Olisikin perusteltua, että opiskelija-asuntojen tai kampusten lähei- syydessä on omia äänestyspisteitä. Joissain yliopistokaupungeissa ylioppilaskunnat ovat saaneet kampuksille äänestyspisteitä, osassa kampuksille tulee äänestysbussi. Kuitenkin esimerkiksi Helsingissä keskusvaalilautakunnan mielestä yliopisto ei ole riittävän julkiseksi koettu alue, jotta sinne voitaisiin laittaa äänestyspiste. Asenteisiin vaikuttaminen sekä vaalilautakuntien näkökulmiin vaikuttaminen on tärkeää ja se on aloitettava ajoissa. Ylioppilaskunnat voivat yrittää saada opiskelijoita ehdokkaiksi esi- merkiksi kokoamalla sähköpostiin eri puolueiden opiskelijajärjes- töjen yhteystiedot ja kannustaa opiskelijoita hakeutumaan ehdok- kaiksi. Puolueita voi houkutella mainostamaan ylioppilaslehdissä tai ylioppilaslehtiä voi kannustaa kirjoittamaan ennakkoartikkeli kunnallisvaaleista ja ehdokasasettelusta. Mitä enemmän on nuoria ehdokkaita, sitä todennäköisempää on, että nuoret saavat myös enemmän ääniä. Vuoden 2004 kunnallisvaaleissa 20–24-vuotiaita ehdokkaita koko maassa oli yhteensä 1 519, kun 55–59-vuotiaita oli ehdolla 6 148 henkilöä. Kunnallisvaaleissa 2008 ehdokasasettelu on kuumimmillaan kevään lopulla sekä kesällä. Esimerkiksi eduskun- tavaaleissa ehdokkaat valitaan jo aikaisemmin.
54 Myös esimerkiksi vaihto-opiskelijat saavat äänestää ennakkovaa- leissa opiskelukaupunkinsa suurlähetystössä tai konsulaatissa. Vaihtoon lähtevien infopakettiin voikin liittää paperin, jossa ker- rotaan mahdollisuudesta äänestää myös ulkomailla. Vaihtoaika- tauluista riippuen tietopaketti voi olla hyvä liittää jo keväällä jär- jestettävään vaihto-opiskeluun lähtevien tiedotustilaisuuteen. Ylioppilaskuntien näkyvä rooli vaalien taustavaikuttajana ja kes- kustelun aiheiden määrittelijänä on juuri vaalien alla. Äänestys- aktiivisuus ennakkovaaleissa on tilastojen mukaan kasvanut kai- kissa vaaleissa. Esimerkiksi vuoden 2004 kunnallisvaaleissa äänistä noin 40 prosenttia annettiin jo ennakkovaaleissa. Ennen varsinaista vaalipäivää ehdokkaat ovat usein niin kiireisiä kaduilla kam- panjoinnissa, että keskustelutilaisuuksiin voi olla vaikeaa saada ehdokkaita. Myös yleisön houkutteleminen paikalle on helpompaa silloin, kun ihmiset eivät vielä ole kyllästyneet vaaleihin, ja oman ehdokkaan etsiminen on käynnissä. Mitä lähemmäs vaaleja tul- laan, sitä vähemmän on aikaa ja kiinnostusta osallistua erilaisiin tilaisuuksiin. Opiskelijoille keskeisten teemojen nostaminen kes- kusteluun on aloitettava jo muutama viikko ennen ennakkovaaleja. Näkyvät ja uudet ideat sekä provosoivat tempaukset herättävät kiinnostusta ja huomiota ja voivat olla hyviä välineitä keskustelun herättämiseksi. Vaaleista saa lisää tietoa osoitteesta http://www.vaalit.fi. Tältä sivustolta löytyy myös tilastotietoa vaaleista sekä muun muassa nuorten ehdokkaiden määristä ja nuorten äänestysaktiivisuudesta.
55 Tärkeimmät päivämäärät vuoden 2008 kunnallisvaaleissa: „„ Vaalipäivä sunnuntai 26.10.2008 „„ Ennakkoäänestys kotimaassa 15.–21.10.2008 „„ Ennakkoäänestys ulkomailla 15.–18.10.2008 „„ Ehdokasasettelu vahvistetaan 25.9.2008 „„ Ehdokashakemukset jätettävä viimeistään 16.9.2008 ennen klo 16.00 „„ Äänioikeustiedot määräytyvät 5.9.2008 ja äänioikeusrekisteri perustetaan 10.9.2008. Johanna Nuorteva sosiaalipoliittinen sihteeri, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) kaupunginvaltuuston varajäsen (vihr.), Helsinki
56 Kunnallisvaaleista yleisesti Puolueiden ohjelmat kunnallisvaaleissa Puolueiden kunnallisvaaliohjelmat jakautuvat ainakin kolmen alueellisen tason ohjelmiin: valtakunnallisiin, maakuntatason sekä kuntakohtaisiin ohjelmiin. Lisäksi yksittäisillä ehdokkailla on omia tavoitteitaan ja teemojaan. Valtakunnallinen ohjelma sisältää yleiset linjaukset Puolueiden aikataulut valtakunnallisten ohjelmien hyväksymiselle ja julkaisemiselle vaihtelevat. Viime aikoina yleinen suuntaus on ollut se, että varsinaiset vaaliohjelmat on julkaistu yhä lähempänä vaaleja. Tällä pyritään siihen, etteivät ohjelmalliset avaukset ehtisi väljähtyä ennen varsinaista vaalikampanjaa. Ohjelmien valmistelu aloitetaan puolueissa kuitenkin hyvissä ajoin, useimmiten noin vuosi ennen vaaleja. Lisäksi on huomattava, että puolueet tekevät erilaisia ohjelmallisia kannanottoja, avauksia ja tavoitetarkennuk- sia linjauksiinsa myös ennen ja jälkeen varsinaisen vaaliohjelman hyväksymisen. Valtakunnallisten ohjelmien kirjoittamisen haaste on siinä, että niissä puolueiden pitää linjata tavoitteensa hyvinkin erikokoisia ja erilaisissa taloudellisissa tilanteissa olevia kuntia ja niiden asuk- kaita varten. Valtakunnalliset ohjelmat sisältävät puolueen suuret ja yleiset tavoitteet. Voisi arvioida, että puolueiden suuria ”kattotee- moja” syksyn 2008 kunnallisvaaleissa ovat ainakin peruspalvelujen
57 turvaaminen kuntalaisille, viihtyisän elinympäristön edistäminen, yrittäjyyden ja elinkeinotoiminnan edellytysten kehittäminen kun- nissa, kuntien työntekijöiden asema, vaikuttamisen ja paikallisde- mokratian edistäminen sekä kuntien vakaan talouden turvaami- nen. Kunta- ja palvelurakenneuudistus, Paras-hanke, sekä siihen liit- tyvät suunnitelmat ja toimenpiteet tuovat ohjelmiin varmuudella uusia elementtejä verrattuna aiempiin vaaleihin. Vaalien ”kuu- mat”, vahvasti mediassa esille nousevat teemat tarkentuvat yleensä vasta varsinaisen vaalikamppailun aikana. Vuonna 2004 tällaiseksi aiheeksi muodostui kysymys kuntien palveluiden tuottamista- voista, siis yksityistämisestä, ulkoistamisesta ja kunnan omasta palvelutuotannosta. Maakuntaohjelmassa etsitään menestystekijöitä Kunnallisvaaleilla on myös maakunnallista merkitystä. Maakun- taliiton hallituksen ja valtuuston kokoonpano määräytyy kunnal- lisvaalien tuloksen perusteella. Siksi puolueiden piiriorganisaatiot panostavat yhä enemmän kunnallisvaalien yhteydessä myös maa- kunnallisten ohjelmien laadintaan. Maakuntaohjelmissa puolueet pyrkivät erittelemään alueen vah- vuuksia ja löytämää uusia menestystekijöitä maakunnan vetovoi- man ja kehityksen edistämiseksi. Puolueet ottavat ohjelmissaan kantaa niin aluekehityksen yleisiin edellytyksiin, yrittämisen,
58 osaamisen ja koulutuksen edistämiseen, liikennehankkeisiin, yhdyskuntarakenteeseen, ympäristöön kuin asumiseenkin. Seutu- kuntayhteistyö ja maakunnalliset hallintokysymykset ovat myös osassa ohjelmista vahvasti esillä. ”Räätälöity” kuntakohtainen ohjelma Menestyäkseen vaaleissa puolueiden täytyy ”räätälöidä” jokai- seen kuntaan oma ohjelma. Valtakunnalliset ja maakunnalliset ohjelmat ovat liian yleisluontoisia ajatellen hyvinkin erilaisia kun- tia ja niiden asukkaita. Kuntakohtaisten ohjelmien laadinnasta vastaavat puolueiden kunnallisjärjestöt tai paikallisosastot ja -yhdistykset. Ohjelmien teemat ja etenkin niiden painotukset vaihtelevat suu- resti. Kunnan asukasmäärä ja pinta-ala, maantieteellinen sijainti, väestörakenne ja -kehitys, taloudellinen tilanne, palvelujen tuotta- mistavat sekä elinkeinorakenne ovat esimerkkejä tekijöistä, jotka vaikuttavat puolueiden teemojen ja näkökulmien valintaan ohjel- makirjoituksessa. Etelän suurissa kaupungeissa ohjelmissa otetaan maaseutukun- tia enemmän huomioon esimerkiksi asuntojen saatavuuteen ja kohtuuhintaisuuteen, viher- ja virkistysalueisiin ja päivähoito- paikkojen riittävyyteen liittyviä kysymyksiä. Harvaan asutuissa muuttotappiokunnissa puolestaan pinnalla olevia asioita ovat pal- veluverkon ja palveluiden turvaaminen, elinkeinoelämän ja yrit-
59 tämisen vireyttäminen sekä yleensäkin tiukkaan kuntatalouteen liittyvät kysymykset. Puolueen koko ja valta-asema kunnassa vaikuttaa jonkin verran ohjelmien sisältöön, näkökulmiin ja tyyliin. Vaikka kunnissa ei ole- kaan samalla tavalla hallitus–oppositio-asetelmia kuin valtakun- nan politiikassa, suuren ja vaikutusvaltaisen puolueen ohjelmiin vaikuttaa ”vastuunkantajapuolueen” rooli. Se joutuu ”haastaja- puolueita” enemmän ottamaan ohjelmassaan huomioon sen, että harjoitettu ja tulevan vaalikaudenkin politiikka on pitkälti heidän johtamaansa joko yksin tai yhdessä joidenkin muiden puoluei- den kanssa. Kunnan suurten puolueiden ohjelmat saattavatkin muistuttaa kunnallispoliittisia hallitusohjelmia, joissa on melko yksityiskohtaiset toimenpide-ehdotukset seuraavalle valtuusto- kaudelle. Haastajapuolueiden ohjelmat ovat usein oppositiohen- kisempiä: kriittisiä, räväkämpiä ja vahvemmin vaihtoehtoja esit- täviä. Kuntakohtaisten ohjelmien ja tavoitteiden pohjalta puolueet raken- tavat paikalliset kampanjansa, joilla pyritään vakuuttamaan kunta- laiset äänestäjinä. Harva kuntalainen tutustuu kokonaisuudessaan sen enempää puolueiden valtakunnallisiin tai edes kuntakohtaisiin ohjelmiin. Siksi puolueet pyrkivät tiivistämään ohjelmalliset tavoit- teensa mainonnan, käsiesitteiden tai muiden kampanjamuotojen avulla. Sähköinen media – ja etenkin internet – on ohjelmien ja teemojen esille tuonnissa yhä tärkeämpi väline, jonka merkitystä mikään puolue ei voi enää väheksyä.
60 Yhteenvetona voisi sanoa, että kuntakohtaisissa ohjelmissa linja- taan tavoitteet tulevalle valtuustokaudelle ensinnäkin puolueen omaa päätöksentekoa ja toimintaa varten. Vielä tärkeämpää on se, että niiden avulla puolueet tuovat esille ohjelmalliset tavoitteensa ja jopa toimenpide-ehdotuksensa, joille ne haluavat äänestäjien luottamuksen vaaleissa entistä paremman kunnan rakentamiseksi asukkaille. Ehdokkaat antavat kasvot puolueiden sanomalle Tärkein menestystekijä puolueille kunnallisvaaleissa on hyvät ehdokkaat. He antavat kasvot puolueille ja niiden sanomalle. Harva ehdokas tekee pitkiä ohjelmajulistuksia, mutta omat pääteemat vaaleissa ja tavoitteet kunnallispolitiikassa on jokaisen vakavasti otettavan ehdokkaan tehtävä selväksi itselleen. Ja ne on tuotava esille myös äänestäjille. Hyvällä ehdokkaalla on siis omat selkeät vaaliteemansa, jotka ovat konkreettisia, ajankohtaisia ja koskettavat kuntalaisia; arkipäivän teemoja, joilla pääsee äänestäjän ”iholle”. Puiston penkkien koh- talo saattaa joillekin kuntalaisille olla äänestyspäätöstä tehtäessä ratkaisevampaa kuin vuosikatteen suuruus kunnan tilinpäätök- sessä. On yleisesti hyväksyttyä ja tunnustettua, ettei yksittäisen ehdok- kaan tarvitse olla kaikkien kuntapolitiikkaan liittyvien kysymysten asiantuntija. Taitava ehdokas ammentaa teemansa itselleen lähei-
61 sistä asioista ja arkipäivän kokemuksista. Asiantuntemus syntyy kuntapolitiikassa usein jopa huomaamatta, elämällä aivan taval- lista elämää. Ilkka Miettinen suunnittelupäällikkö, Suomen Keskusta
62 Kunnallisvaaleista yleisesti Kuntavaalien ehdokasasettelu opiskelijaliikkeen näkökulmasta Opiskelijaliikkeen – ja erityisesti sen lipunkantajan ylioppilaskun- tien – kannalta kuntavaikuttamisessa on huikeita mahdollisuuksia kerran neljässä vuodessa. Toisin kuin yleisesti ajatellaan, on tehok- kain aika noin vuosi ennen vaaleja. Opiskelijapoliitikkojen kunta- vaikuttamisen kulta-aika on siis ehdokasasettelun ja vaalivalmis- telun aika, ei niinkään vaalit tai sen jälkeinen aika. Ehdokasasettelu ja vaalivalmistautuminen on hyvää aikaa kaikille eturyhmille, mutta aivan erityisesti opiskelijaliikkeelle. Opiskeli- jaliikkeen kannalta ajankohdassa yhdistyy tilanne jossa liikkeen heikkoudet eivät näyttäydy, mutta vahvuudet korostuvat. Se, ett- eivät opiskelijaliikkeen rivit ole kovin tiiviit, ei näyttäydy kaikessa mitassaan. Lobbareiden kokemattomuus tai vähät varatkaan eivät näyttele keskeistä roolia. Erityisiä vahvuuksia on se, että opiskelija- poliittisessa vaikuttamisessa voidaan käyttää normaalia laajempaa joukkoa aktiiveja ja se, että opiskelijoilla on usein mahdollisuus käyttää hetkellisesti paljon aikaa vaalityöhön. Ylioppilasliikkeen keskeisimpiä ongelmia on rivien harvuus ja seka- vuus. Vaikka ylioppilaskunnat edustavatkin yli 145 000 opiskelijaa, on kaikille lobattaville selvää, etteivät ylioppilaskunnat kykene mobilisoimaan valtaosaa jäsenistöstään toimintaan. Tämä erottaa ylioppilaskunnat monesta muusta eturyhmästä. Opiskelijoiden joukko on muutenkin varsin pieni, kun sitä verrataan esimerkiksi
63 eläkeläisiin, ammattiliittoihin tms. Tämän vuoksi perinteinen lob- baaminen ei välttämättä ole tehokkain tapa edistää opiskelija-asiaa, vaikka se onkin monissa tapauksissa välttämätöntä ja tarpeellista. Sen sijaan ehdokkuus ja vaikuttaminen suoraan ehdokkaisiin esi- merkiksi näiden henkilökohtaisissa tukiryhmissä on tehokasta vaikuttamista. Tässä työssä voidaan hyödyntää samanaikaisesti useampaa toimijasukupolvea. Ehdokasasetteluun osallistuminen opiskelijapoliittisena vaikuttamisena on helppoa ja tuloksekasta, mutta edellyttää pieniä muutoksia opiskelijapolitiikan toiminta- filosofiassa. Lähinnä uudelleen ajattelua tarvitaan sitoutumatto- muus- ja poliittisuus-linjausten kohdalla. Tehokas opiskelijaliike pitää huolen, että sen edustajia on runsaasti ehdolla kunnallisvaaleissa. Opiskelijaliikkeen ehdokkaiden tulee koota itselleen vahva tukiryhmä ja tässäkin ylioppilaskunnan aktii- vit voivat luoda merkittävän pohjan. Useimmissa kunnissa opiske- lijapoliitikon on helppo päästä ehdokkaaksi, ainakin Vihreiden ja luultavasti myös muiden puolueiden listoille. Kunnallisvaaleissa hyvä kampanja tuo varsin helposti ainakin joitain kunnallisia luot- tamustoimia, vaikka läpimeno ei heti onnistuisikaan. Ylioppilas- kunnan on siis aidosti helppo saada omia aktiivejaan kunnalliseen päätöksentekoon ja puolueiden kunnallispoliittiseen sisäpiiriin, jossa vaikuttaminen on paitsi helppoa, myös tehokasta. Opiskelijaliikkeen tavoitteiden kannalta olennaisinta on suhtautua eri puolueiden toimintaan osallistuviin ylioppilaskunnan jäseniin
64 omina edustajina ja pitää huoli, että ehdokkaat kokevat olevansa opiskelijaliikkeen yhteisellä asialla. Poliittisesti sitoutuneisiin opis- kelijoihin suhtaudutaan usein kuten ulkopuolisiin, ja tämä on opis- kelijaliikkeen tavoitteiden edistämisen kannalta vahingollista. On tärkeää pitää huoli siitä, että valtuustoissa on itsensä opiskelijaliik- keeseen kuuluviksi kokevia edustajia. Ylioppilaskuntien kannattaa käyttää energiaansa siihen, että sen aktiivit lähtevät ehdolle ja kokevat ehdokkuudellaan edistävänsä opiskelijoille tärkeitä asioita. Tämän lisäksi opiskelijoita kannattaa kannustaa osallistumaan vapaaehtoisina myös muiden kuin opis- kelijaehdokkaiden kampanjoihin. Kampanja-aktiivit muodostuvat parhaissa tapauksissa ehdokkaiden luotetuiksi tukihenkilöiksi ja saavat omien vahvuusalojensa osalta asiantuntijastatuksen koh- tuullisen helposti. On opiskelijaliikkeen etu, että useilla ehdok- kailla on lähipiirissään opiskelija-aktiiveja. Sen lisäksi, että opiskelija-aktiiveja kannustetaan ehdokkaiksi ja vaalityöhön, tulee ylioppilaskunnan pitää heihin yhteyttä ja kertoa tavoitteistaan jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Ohjelmatavoitteiden viestinnän jatkeeksi kannattaa muodostaa perinne kunnallisissa luottamustoimissa toimivien ja niihin pyrkivien opiskelijoiden ja ylioppilaskunnan johdon tapaamisista esim. puolivuosittain. Tapaamisissa ylioppilaskunnan johto saa tärkeää tietoa mm. kun- nallispolitiikan aikatauluista ja kykenee pitämään läheiset suhteet omiin edustajiinsa.
65 Kunnallisasiat ovat kaikkien kunnassa asuvien asioita, ja siten myös opiskelija-asioita. Tehokas ja ajoissa liikkeellä oleva opiskeli- jaliike voi varmistaa äänensä kuulumisen aktiivisella osallistumi- sella kunnallisvaaleihin. Mitä enemmän kunnallispolitiikassa on opiskelijaliikkeeseen itsensä mieltäviä poliitikkoja, sitä paremmin opiskelijoiden tarpeet huomioidaan päätöksenteossa. Ville Tuominen kampanjapäällikkö, Vihreät De Gröna Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaskunnan TOKYOn hallituksen puheenjohtaja 2003
66 Uusi valtuustokausi – suhteiden luominen Kaupunginvaltuusto – ylimmän vallan haltija Suomessa kunnilla on perustuslailla turvattu itsehallinto. Demo- kratia toteutuu kunnallisessa itsehallinnossa siten, että kuntalaiset valitsevat luottamushenkilöt päättämään kunnan asioista. Kunnan korkein päättävä elin on valtuusto. Neljän vuoden välein järjestet- tävissä kunnallisvaaleissa valitaan valtuuston jäsenet ja varajäsenet eli valtuutetut ja varavaltuutetut. Valtuutettuja on 13–85 kunnan asukasluvusta riippuen. Valtuusto valitsee keskuudestaan puheen- johtajan ja tarvittavan määrän varapuheenjohtajia. He edustavat yleensä suurimpia valtuustoryhmiä. Valtuusto on järjestäytynyt valtuustoryhmittäin, jotka usein vastaavat vaaleissa ehdokkaita asettaneita ryhmittymiä. Valtuustoryhmän voi muodostaa yksikin valtuutettu. Valtuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kol- masosaa valtuutetuista on läsnä. Ylimpänä päättävänä elimenä valtuuston tehtävänä on vastata kunnan toiminnasta, palveluista ja taloudesta päättämällä nii- den yleisistä periaatteista. Valtuusto päättää myös kunnan hal- lintosäännöstä, jolla määrätään kunnan hallintomenettelystä. Val- tuusto valitsee kunnanjohtajan ja kunnanhallituksen sekä asettaa lautakunnat. Käytännön työn tekevät päätettyjen suuntaviivojen mukaisesti lautakunnat, virkamiehet ja kunnanhallitus. Hallitus valmistelee valtuustoon menevät asiat sekä vastaa niiden täytän- töönpanosta ja laillisuudesta.
67 Pääsääntöisesti valtuustossa käsiteltävät asiat ovat kunnanhallituk- sen ehdotuksia. Valtuusto voi hyväksyä asiat esitysten mukaisesti tai tarvittaessa päättää toisin. Kuntalain mukaan kunnanhallituk- sen on valmisteltava kaikki valtuustossa käsiteltävät asiat. Poikke- uksen tähän muodostavat valtuuston toiminnan sisäistä järjestelyä koskevat asiat, valtuuston asettaman tilapäisen valiokunnan tai tarkastusvaliokunnan valmistelevat asiat. Valtuuston käsiteltäväksi voivat myös valtuutetut tai kuntalaiset esittää asioita. Valtuutetut voivat tehdä valtuustoaloitteita. Niistä ei ole säädetty kuntalaissa, vaan yleensä kuntien hallintosäännöissä tai valtuustojen työjärjes- tyksissä. Tästä seuraa, että kunnissa saattaa olla eroja valtuusto- aloitteiden käsittelyssä. Usein valtuustoaloite lähetetään kunnan- hallituksen valmisteltavaksi. Tähän liittyen voidaan valtuustossa käydä myös lähetekeskustelu. Kunnan asukkailla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimin- taa koskevissa asioissa. Kuntalaisaloitteen tekijälle on ilmoitettava toimenpiteet, jotka on suoritettu aloitteen johdosta. Valtuustoa on vähintään kerran vuodessa informoitava sen toimivaltaan kuulu- vissa asioissa tehdyistä aloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Kuntalaisaloite on otettava valtuuston käsittelyyn, mikäli sen toimivaltaan kuuluvassa asiassa aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista. Valtuusto voi käsitellä asian, joka on mainittu kokouskutsussa ja valmisteltu kuntalain edellyttämällä (yllä kerrotulla) tavalla. Jos asia on kiireellinen, valtuusto voi päättää ottaa asian käsiteltäväk-
68 seen, vaikka sitä ei ole mainittu kokouskutsussa. Jos asiaa ei ole lainkaan valmisteltu, se voidaan ottaa käsittelyyn vain yksimieli- sellä päätöksellä. Valtuuston kokoukset ovat pääsääntöisesti jul- kisia, toisin kuin kunnanhallituksen tai lautakuntien kokoukset. Kokouksen julkisuudesta voidaan poiketa silloin, jos kokouksessa käsitellään asiaa tai asiakirjaa, joka on lailla säädetty salassa pidet- täväksi tai valtuusto muuten painavan syyn vuoksi niin päättää. Tuomo Puumala kansanedustaja (kesk.) kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, Kokkola
69 Uusi valtuustokausi – suhteiden luominen Kaupunginhallitus – arjen poliittinen johtaja Kunnallispolitiikka on aika vähän tunnettu politiikan lohko. Ja vielä huonommin tunnetaan kunnallisissa asioissa käytetyt vallan- käyttötavat. Turun yliopiston valtio-opin professori Matti Wibergin laajassa oppikirjassa Politiikka Suomessa ei löydy asiahakemistosta kaupunginhallitusta, eikä kunnanhallitusta. Ainoa kunnallispo- litiikkaan liittyvä hakusana on kunnallinen työmarkkinalaitos. Lukion yhteiskuntatiedossa kunnanhallituksesta kerrotaan suo- raan vain puolen sivun verran. Kirjassa ylikorostuu kunnan pal- velutehtävien ja niiden hallinnoinnin kuvailu suhteessa itse poliit- tiseen päätöksentekoprosessiin. Tästä on hieman vaikea syyttää oppikirjantekijöitä, sillä suuri osa kunnallispolitiikoista on itsekin omaksunut tämän heille tarjotun hallinnollisen roolin. He ovat usein unohtaneet olevansa kaikesta päättäviä poliittisia toimijoita. Tässä nykyisessä käytännössä hämärtyy se tosiasia, että poliitti- sesti valittu kaupunginhallitus käyttää ylintä toimeenpanovaltaa kaupungissa. Se myös johtaa kaupungin hallintoa, ja vastaa sen talouden hoidosta. Se myös valmistelee kaupunginvaltuustossa käsiteltävät asiat, ja huolehtii sitten niiden käytäntöön panosta ja laillisuuden valvonnasta.
70 Kaupunginhallitus koostuu kaupunginvaltuuston valitsemasta 15:sta henkilöstä, jotka istuvat yleensä koko vaalikauden (Hel- singissä tosin vain kaksi vuotta kerrallaan). Yleensä hallitukseen valitaan vaaleissa valittuja kaupunginvaltuutettuja, joilla on sekä vaaleissa hankittu kansalaisten, että oman valtuustoryhmänsä luot- tamus. Tämä käytäntö tuo mukanaan tietyn poliittisen vastuunalai- suuden ja sidonnaisuuden. Poliittisesti valitut luottamushenkilöt noudattavat yleensä poliittisen ryhmänsä kannanottoja, vaikka täl- laista sidonnaisuutta ei missään suoraan vaadita. Tätä käytäntöä kutsutaan myös tutummalla nimellä ryhmäkuri. Äskeinen selostus on mielestäni tarpeen tietää, jos opiskelija haluaa lähestyä kaupunginhallitusta. On tiedettävä keitä kaupunginhalli- tuksen jäsenet ovat ja millä valtuuksilla he toimivat. Muuten odo- tukset saattavat olla kohtuuttomat, ja johtavat vieraantumiseen politiikasta. Kaupunginhallituksen jäsenet ja ryhmät kun voivat vain luvata, sen mihin heillä on valtuudet ja mihin heidän rah- keensa riittävät. Valtaa kaupunginhallituksella kuitenkin on. Itsekään ei oikein tule ajatelleeksi kuinka rankka työkalu kau- punginhallitus poliitikkojen käsissä on. Sitä voi verrata maan hallitukseen, tosin sillä erolla, että Helsingin kaupunginhallituk- sessa ovat edustettuna äänimääriensä suhteessa kaikki suurem- mat puolueet. Näin sillä ei käytännössä ole edes sitä tarkkailevaa oppositiota.
71 Kaupunginhallitus on elin, joka pystyy reagoimaan nopeimmin tärkeisiin ajankohtaisiin asioihin; on kyseessä sitten Elimäenkadun talonvaltaus tai sairaanhoitajien joukkoirtisanoutumisen uhka. Näissä tapauksissa kaupunginhallitus kuulee asiantuntijoita, ja ohjeistaa osaltaan kaupungin johdon toimimaan haluamallaan tavalla. Kaupunginhallitus voi myös alistaa kaupungin lauta- ja johtokun- tien tekemiä päätöksiä itselleen. Asioita alistetaan kohtuullisen harvoin, mutta kuitenkin useita kertoja vuodessa. Kussakin lauta- ja johtokunnassa istuu myös kaupunginhallituksen edustaja, joka valvoo, että kaupunginhallituksen periaatepäätöksiä noudatetaan myös lautakuntatasolla. Vaikuttaminen kaupunginhallituksen jäseniin Olisi helppo koettaa vähätellen ja huumorin kautta esitellä tapoja, joilla kaupunginhallitukseen on parasta vaikuttaa. Sillä on osin totta, että puhelinsoittaja, joka esittelee itsensä äänestäjäksi, otetaan aina vakavasti, vaikka skeptiset kellot soisivatkin. Paras ja toimivin vaikuttamisen muoto on kohtelias asiallinen kirje, ja sen jälkeen suora yhteydenotto puhelimitse. Perinteisiin van- hoihin puolueorganisaatioihin, kuten esimerkiksi edustamaani SDP:hen vahva vaikutustapa on kirjoittaa kirje jollekin isolle puo- lueosastolle, ja vedota, että he vaikuttaisivat puolueensa edustajiin kaupunginhallituksessa. Tämä toimii aina, ja puolueaktiivit hoita- vat lobbauksen puolestasi.
72 On hyvä tuntea politiikan yleinen logiikka. Kokoomusta ei ensisi- jaisesti kannata lähestyä, jos haluat rajoittaa yksityisautoilua, eikä vastaavasti Vihreitä, jos Malmin lentokentän toiminta on sinulle tärkeä asia. Samat ideologiset rajoitteet koskevat kaikkia puolu- eita. Ketään ei voi pakottaa olemaan kiinnostunut kunnallispolitiikasta, mutta on hyvä muistaa, että tietyistä asioista ei pääse mihinkään. Kunta on pakkoyhteisö, koska jokaisella kansalaisella on oltava kotipaikka. Kotipaikan voi kukin valita vapaasti, mutta kuntalai- sen velvollisuuksista eikä palveluista pääse mihinkään. Ilmastonmuutokseen, ihmisoikeuksiin ja Itämeren suojeluun voi toki edelleen osallistua hurskaasti facebook-klikkauksilla, mutta jos todella haluat vaikuttaa näihinkin asioihin, on sinun otettava vastuuta myös kaupunkilaisena. Ei parane ulkoistaa itseään yhteiskunnan päätöksenteosta. Ja kyyni- syys kunnallispolitiikan suhteen on vain laiskuutta ja itsepetosta. Osku Pajamäki kaupunginvaltuutettu (sd.), Helsinki kaupunginhallituksen jäsen
73 Uusi valtuustokausi – suhteiden luominen Mikä lautakunta on Kuntalailla on määrätty ainoastaan kaupunginhallituksen ja tar- kastuslautakunnan toiminnasta. Valtuusto voi johtosäännöllään delegoida päätösvaltaa lautakunnille, jotka ovat erikoistuneet kunnallisen toiminnan eri sektoreille. Lautakunnat ovat oman sek- torinsa asiantuntijoita ja toisaalta ensimmäisen asteen poliittinen juntta. Lautakuntien nimet eivät ole standardeja, vaan valtuuston päät- tämiä. Kouluasioista voi siis päättää nimeltään koululautakunta, sivistyslautakunta tai osaamislautakunta. Lautakunnille dele- goidut tehtävät myös vaihtelevat, mutta jako on melko perinteinen: koululautakunta, sosiaalilautakunta, terveyslautakunta, tekninen lautakunta, liikuntalautakunta, kulttuurilautakunta, yhdyskunta- suunnittelun lautakunta, ympäristölautakunta, jne. Lautakuntien työnjako noudatteleekin pitkälti hallinnon rajoja. Lautakunta valmistelee ja päättää sille delegoidut asiat. Toisaalta taho, joka on delegoinut päätöksiä alemmalle tasolle, voi ottaa alem- man tason päätöksen itselleen päätettäväksi. Lautakunnan alaisena toimii virkahenkilöstö, joka toimeenpanee päätöksiä henkilökun- nan kautta. Lautakunta siis valmistelee ja päättää sille delegoidut asiat ja valmistelee edelleen kaupunginhallitukselle ja valtuustolle päätettäväksi määrätyt asiat, jotka kuuluvat sen hallinnonalaan. Esimerkiksi koululautakunta päättää koulujen opetussuunnitel- mista, joita opetushenkilöstö toimeenpanee kouluissa. Toisaalta
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)
Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)

Empfohlen

Mikkola et al. Omaishoitajien tulorakenne ja tulokehitys
Mikkola et al. Omaishoitajien tulorakenne ja tulokehitysMikkola et al. Omaishoitajien tulorakenne ja tulokehitys
Mikkola et al. Omaishoitajien tulorakenne ja tulokehitysKelan tutkimus / Research at Kela
 
Maarit Sulavuori Osallisuus nuorten sosiaalityössä
Maarit Sulavuori Osallisuus nuorten sosiaalityössäMaarit Sulavuori Osallisuus nuorten sosiaalityössä
Maarit Sulavuori Osallisuus nuorten sosiaalityössäSocca_osaamiskeskus
 
Kuntien ja järjestöjen yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Kuntien ja järjestöjen yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessäKuntien ja järjestöjen yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Kuntien ja järjestöjen yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessäTHL
 
Ajankohtaista omaishoidossa – hoitopalkkioiden vaihtelu ja sote
Ajankohtaista omaishoidossa – hoitopalkkioiden vaihtelu ja soteAjankohtaista omaishoidossa – hoitopalkkioiden vaihtelu ja sote
Ajankohtaista omaishoidossa – hoitopalkkioiden vaihtelu ja soteKelan tutkimus / Research at Kela
 
Tulevien uudistusten tueksi –mitä vuoden 2017 toimeentulotukiuudistuksesta vo...
Tulevien uudistusten tueksi –mitä vuoden 2017 toimeentulotukiuudistuksesta vo...Tulevien uudistusten tueksi –mitä vuoden 2017 toimeentulotukiuudistuksesta vo...
Tulevien uudistusten tueksi –mitä vuoden 2017 toimeentulotukiuudistuksesta vo...Kelan tutkimus / Research at Kela
 
Sosiaalisen kestävyyden haasteet lähiyhteiskunnassa, Tapio Salonen
Sosiaalisen kestävyyden haasteet lähiyhteiskunnassa, Tapio SalonenSosiaalisen kestävyyden haasteet lähiyhteiskunnassa, Tapio Salonen
Sosiaalisen kestävyyden haasteet lähiyhteiskunnassa, Tapio SalonenSocca_osaamiskeskus
 
Toimeentulotuen ja sosiaalityön uusi asento
Toimeentulotuen ja sosiaalityön uusi asentoToimeentulotuen ja sosiaalityön uusi asento
Toimeentulotuen ja sosiaalityön uusi asentoKelan tutkimus / Research at Kela
 
Jarno Karjalainen: Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke ...
Jarno Karjalainen: Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke ...Jarno Karjalainen: Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke ...
Jarno Karjalainen: Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke ...THL
 

Empfohlen

Mikkola et al. Omaishoitajien tulorakenne ja tulokehitys
Mikkola et al. Omaishoitajien tulorakenne ja tulokehitysMikkola et al. Omaishoitajien tulorakenne ja tulokehitys
Mikkola et al. Omaishoitajien tulorakenne ja tulokehitysKelan tutkimus / Research at Kela
 
Maarit Sulavuori Osallisuus nuorten sosiaalityössä
Maarit Sulavuori Osallisuus nuorten sosiaalityössäMaarit Sulavuori Osallisuus nuorten sosiaalityössä
Maarit Sulavuori Osallisuus nuorten sosiaalityössäSocca_osaamiskeskus
 
Kuntien ja järjestöjen yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Kuntien ja järjestöjen yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessäKuntien ja järjestöjen yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Kuntien ja järjestöjen yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessäTHL
 
Ajankohtaista omaishoidossa – hoitopalkkioiden vaihtelu ja sote
Ajankohtaista omaishoidossa – hoitopalkkioiden vaihtelu ja soteAjankohtaista omaishoidossa – hoitopalkkioiden vaihtelu ja sote
Ajankohtaista omaishoidossa – hoitopalkkioiden vaihtelu ja soteKelan tutkimus / Research at Kela
 
Tulevien uudistusten tueksi –mitä vuoden 2017 toimeentulotukiuudistuksesta vo...
Tulevien uudistusten tueksi –mitä vuoden 2017 toimeentulotukiuudistuksesta vo...Tulevien uudistusten tueksi –mitä vuoden 2017 toimeentulotukiuudistuksesta vo...
Tulevien uudistusten tueksi –mitä vuoden 2017 toimeentulotukiuudistuksesta vo...Kelan tutkimus / Research at Kela
 
Sosiaalisen kestävyyden haasteet lähiyhteiskunnassa, Tapio Salonen
Sosiaalisen kestävyyden haasteet lähiyhteiskunnassa, Tapio SalonenSosiaalisen kestävyyden haasteet lähiyhteiskunnassa, Tapio Salonen
Sosiaalisen kestävyyden haasteet lähiyhteiskunnassa, Tapio SalonenSocca_osaamiskeskus
 
Toimeentulotuen ja sosiaalityön uusi asento
Toimeentulotuen ja sosiaalityön uusi asentoToimeentulotuen ja sosiaalityön uusi asento
Toimeentulotuen ja sosiaalityön uusi asentoKelan tutkimus / Research at Kela
 
Jarno Karjalainen: Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke ...
Jarno Karjalainen: Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke ...Jarno Karjalainen: Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke ...
Jarno Karjalainen: Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke ...THL
 
Liikkuva koulu hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön ytimessä. Kunnan ja ma...
Liikkuva koulu hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön ytimessä. Kunnan ja ma...Liikkuva koulu hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön ytimessä. Kunnan ja ma...
Liikkuva koulu hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön ytimessä. Kunnan ja ma...THL
 
Elina Palola Sosiaalityön uusista kehyksistä
Elina Palola Sosiaalityön uusista kehyksistäElina Palola Sosiaalityön uusista kehyksistä
Elina Palola Sosiaalityön uusista kehyksistäSocca_osaamiskeskus
 
Soili Partanen: Miten tästä eteenpäin?
Soili Partanen: Miten tästä eteenpäin?Soili Partanen: Miten tästä eteenpäin?
Soili Partanen: Miten tästä eteenpäin?THL
 
Elina Palola: Sosiaalinen kuntoutus – sotea ja kuntoutusta
Elina Palola: Sosiaalinen kuntoutus – sotea ja kuntoutustaElina Palola: Sosiaalinen kuntoutus – sotea ja kuntoutusta
Elina Palola: Sosiaalinen kuntoutus – sotea ja kuntoutustaTHL
 
Maakunnan tuki kunnille hyvinvointityössä - HYTE-työn yhdyspinnat ja miten n...
Maakunnan tuki kunnille hyvinvointityössä - HYTE-työn yhdyspinnat ja miten n... Maakunnan tuki kunnille hyvinvointityössä - HYTE-työn yhdyspinnat ja miten n...
Maakunnan tuki kunnille hyvinvointityössä - HYTE-työn yhdyspinnat ja miten n...THL
 
Peppi Saikku: Näinhän tässä pitikin käydä?
Peppi Saikku: Näinhän tässä pitikin käydä?Peppi Saikku: Näinhän tässä pitikin käydä?
Peppi Saikku: Näinhän tässä pitikin käydä?THL
 
Kunnat
KunnatKunnat
KunnatMikko Siitonen
 
Erja Lindberg: Kunnalliset työllisyyspalvelut?
Erja Lindberg: Kunnalliset työllisyyspalvelut?Erja Lindberg: Kunnalliset työllisyyspalvelut?
Erja Lindberg: Kunnalliset työllisyyspalvelut?THL
 
Eeva Nykänen: Sosiaalipalvelut sote-uudistuksessa
Eeva Nykänen: Sosiaalipalvelut sote-uudistuksessaEeva Nykänen: Sosiaalipalvelut sote-uudistuksessa
Eeva Nykänen: Sosiaalipalvelut sote-uudistuksessaTHL
 
Haavoittuvassa asemassa olevien huomiointi tulevissa uudistuksissa
Haavoittuvassa asemassa olevien huomiointi tulevissa uudistuksissaHaavoittuvassa asemassa olevien huomiointi tulevissa uudistuksissa
Haavoittuvassa asemassa olevien huomiointi tulevissa uudistuksissaKelan tutkimus / Research at Kela
 
Riikka Perälä: Soten haasteet kansalaisten edunvalvonnassa
Riikka Perälä: Soten haasteet kansalaisten edunvalvonnassaRiikka Perälä: Soten haasteet kansalaisten edunvalvonnassa
Riikka Perälä: Soten haasteet kansalaisten edunvalvonnassaTHL
 
Näkökulmia kunnallisesta itsehallinosta
Näkökulmia kunnallisesta itsehallinostaNäkökulmia kunnallisesta itsehallinosta
Näkökulmia kunnallisesta itsehallinostaMarkku Pyykkölä
 
Kuntien ja hyvinvointialueiden tehtävät ja yhteistyö
Kuntien ja hyvinvointialueiden tehtävät ja yhteistyöKuntien ja hyvinvointialueiden tehtävät ja yhteistyö
Kuntien ja hyvinvointialueiden tehtävät ja yhteistyöSuomenKuntaliittory
 
Elina Aaltio: Osallisuus ja sote-integraatio hyvinvoinnin rakentumisessa
Elina Aaltio: Osallisuus ja sote-integraatio hyvinvoinnin rakentumisessaElina Aaltio: Osallisuus ja sote-integraatio hyvinvoinnin rakentumisessa
Elina Aaltio: Osallisuus ja sote-integraatio hyvinvoinnin rakentumisessaTHL
 
Jukka Haapakoski: Muuttuuko pitkäaikaistyöttömien asema?
Jukka Haapakoski: Muuttuuko pitkäaikaistyöttömien asema?Jukka Haapakoski: Muuttuuko pitkäaikaistyöttömien asema?
Jukka Haapakoski: Muuttuuko pitkäaikaistyöttömien asema?THL
 
Päihdepäivät 2018, seminaari 20: Tainio
Päihdepäivät 2018, seminaari 20: TainioPäihdepäivät 2018, seminaari 20: Tainio
Päihdepäivät 2018, seminaari 20: TainioEHYT
 
Anni Vilkko. Omais- ja läheisauttajasta omaishoitajaksi.
Anni Vilkko. Omais- ja läheisauttajasta omaishoitajaksi.Anni Vilkko. Omais- ja läheisauttajasta omaishoitajaksi.
Anni Vilkko. Omais- ja läheisauttajasta omaishoitajaksi.Kelan tutkimus / Research at Kela
 
Marjamäki thl 11 1-2018
Marjamäki thl 11 1-2018Marjamäki thl 11 1-2018
Marjamäki thl 11 1-2018THL
 
Sote vai tete?
Sote vai tete?Sote vai tete?
Sote vai tete?THL
 
Eveliina Pöyhönen: TEOS ja kuntouttava työtoiminta
Eveliina Pöyhönen: TEOS ja kuntouttava työtoimintaEveliina Pöyhönen: TEOS ja kuntouttava työtoiminta
Eveliina Pöyhönen: TEOS ja kuntouttava työtoimintaTHL
 
Trousse de secour
Trousse de secourTrousse de secour
Trousse de secourcot123
 
160303 conference.talentslatents.prb.pour site
160303 conference.talentslatents.prb.pour site160303 conference.talentslatents.prb.pour site
160303 conference.talentslatents.prb.pour sitegroupeqpc
 

Weitere ähnliche Inhalte

Was ist angesagt?

Liikkuva koulu hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön ytimessä. Kunnan ja ma...
Liikkuva koulu hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön ytimessä. Kunnan ja ma...Liikkuva koulu hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön ytimessä. Kunnan ja ma...
Liikkuva koulu hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön ytimessä. Kunnan ja ma...THL
 
Elina Palola Sosiaalityön uusista kehyksistä
Elina Palola Sosiaalityön uusista kehyksistäElina Palola Sosiaalityön uusista kehyksistä
Elina Palola Sosiaalityön uusista kehyksistäSocca_osaamiskeskus
 
Soili Partanen: Miten tästä eteenpäin?
Soili Partanen: Miten tästä eteenpäin?Soili Partanen: Miten tästä eteenpäin?
Soili Partanen: Miten tästä eteenpäin?THL
 
Elina Palola: Sosiaalinen kuntoutus – sotea ja kuntoutusta
Elina Palola: Sosiaalinen kuntoutus – sotea ja kuntoutustaElina Palola: Sosiaalinen kuntoutus – sotea ja kuntoutusta
Elina Palola: Sosiaalinen kuntoutus – sotea ja kuntoutustaTHL
 
Maakunnan tuki kunnille hyvinvointityössä - HYTE-työn yhdyspinnat ja miten n...
Maakunnan tuki kunnille hyvinvointityössä - HYTE-työn yhdyspinnat ja miten n... Maakunnan tuki kunnille hyvinvointityössä - HYTE-työn yhdyspinnat ja miten n...
Maakunnan tuki kunnille hyvinvointityössä - HYTE-työn yhdyspinnat ja miten n...THL
 
Peppi Saikku: Näinhän tässä pitikin käydä?
Peppi Saikku: Näinhän tässä pitikin käydä?Peppi Saikku: Näinhän tässä pitikin käydä?
Peppi Saikku: Näinhän tässä pitikin käydä?THL
 
Erja Lindberg: Kunnalliset työllisyyspalvelut?
Erja Lindberg: Kunnalliset työllisyyspalvelut?Erja Lindberg: Kunnalliset työllisyyspalvelut?
Erja Lindberg: Kunnalliset työllisyyspalvelut?THL
 
Eeva Nykänen: Sosiaalipalvelut sote-uudistuksessa
Eeva Nykänen: Sosiaalipalvelut sote-uudistuksessaEeva Nykänen: Sosiaalipalvelut sote-uudistuksessa
Eeva Nykänen: Sosiaalipalvelut sote-uudistuksessaTHL
 
Haavoittuvassa asemassa olevien huomiointi tulevissa uudistuksissa
Haavoittuvassa asemassa olevien huomiointi tulevissa uudistuksissaHaavoittuvassa asemassa olevien huomiointi tulevissa uudistuksissa
Haavoittuvassa asemassa olevien huomiointi tulevissa uudistuksissaKelan tutkimus / Research at Kela
 
Riikka Perälä: Soten haasteet kansalaisten edunvalvonnassa
Riikka Perälä: Soten haasteet kansalaisten edunvalvonnassaRiikka Perälä: Soten haasteet kansalaisten edunvalvonnassa
Riikka Perälä: Soten haasteet kansalaisten edunvalvonnassaTHL
 
Näkökulmia kunnallisesta itsehallinosta
Näkökulmia kunnallisesta itsehallinostaNäkökulmia kunnallisesta itsehallinosta
Näkökulmia kunnallisesta itsehallinostaMarkku Pyykkölä
 
Kuntien ja hyvinvointialueiden tehtävät ja yhteistyö
Kuntien ja hyvinvointialueiden tehtävät ja yhteistyöKuntien ja hyvinvointialueiden tehtävät ja yhteistyö
Kuntien ja hyvinvointialueiden tehtävät ja yhteistyöSuomenKuntaliittory
 
Elina Aaltio: Osallisuus ja sote-integraatio hyvinvoinnin rakentumisessa
Elina Aaltio: Osallisuus ja sote-integraatio hyvinvoinnin rakentumisessaElina Aaltio: Osallisuus ja sote-integraatio hyvinvoinnin rakentumisessa
Elina Aaltio: Osallisuus ja sote-integraatio hyvinvoinnin rakentumisessaTHL
 
Jukka Haapakoski: Muuttuuko pitkäaikaistyöttömien asema?
Jukka Haapakoski: Muuttuuko pitkäaikaistyöttömien asema?Jukka Haapakoski: Muuttuuko pitkäaikaistyöttömien asema?
Jukka Haapakoski: Muuttuuko pitkäaikaistyöttömien asema?THL
 
Päihdepäivät 2018, seminaari 20: Tainio
Päihdepäivät 2018, seminaari 20: TainioPäihdepäivät 2018, seminaari 20: Tainio
Päihdepäivät 2018, seminaari 20: TainioEHYT
 
Marjamäki thl 11 1-2018
Marjamäki thl 11 1-2018Marjamäki thl 11 1-2018
Marjamäki thl 11 1-2018THL
 
Sote vai tete?
Sote vai tete?Sote vai tete?
Sote vai tete?THL
 
Eveliina Pöyhönen: TEOS ja kuntouttava työtoiminta
Eveliina Pöyhönen: TEOS ja kuntouttava työtoimintaEveliina Pöyhönen: TEOS ja kuntouttava työtoiminta
Eveliina Pöyhönen: TEOS ja kuntouttava työtoimintaTHL
 

Was ist angesagt? (20)

Liikkuva koulu hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön ytimessä. Kunnan ja ma...
Liikkuva koulu hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön ytimessä. Kunnan ja ma...Liikkuva koulu hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön ytimessä. Kunnan ja ma...
Liikkuva koulu hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön ytimessä. Kunnan ja ma...
 
Elina Palola Sosiaalityön uusista kehyksistä
Elina Palola Sosiaalityön uusista kehyksistäElina Palola Sosiaalityön uusista kehyksistä
Elina Palola Sosiaalityön uusista kehyksistä
 
Soili Partanen: Miten tästä eteenpäin?
Soili Partanen: Miten tästä eteenpäin?Soili Partanen: Miten tästä eteenpäin?
Soili Partanen: Miten tästä eteenpäin?
 
Elina Palola: Sosiaalinen kuntoutus – sotea ja kuntoutusta
Elina Palola: Sosiaalinen kuntoutus – sotea ja kuntoutustaElina Palola: Sosiaalinen kuntoutus – sotea ja kuntoutusta
Elina Palola: Sosiaalinen kuntoutus – sotea ja kuntoutusta
 
Maakunnan tuki kunnille hyvinvointityössä - HYTE-työn yhdyspinnat ja miten n...
Maakunnan tuki kunnille hyvinvointityössä - HYTE-työn yhdyspinnat ja miten n... Maakunnan tuki kunnille hyvinvointityössä - HYTE-työn yhdyspinnat ja miten n...
Maakunnan tuki kunnille hyvinvointityössä - HYTE-työn yhdyspinnat ja miten n...
 
Peppi Saikku: Näinhän tässä pitikin käydä?
Peppi Saikku: Näinhän tässä pitikin käydä?Peppi Saikku: Näinhän tässä pitikin käydä?
Peppi Saikku: Näinhän tässä pitikin käydä?
 
Kunnat
KunnatKunnat
Kunnat
 
Erja Lindberg: Kunnalliset työllisyyspalvelut?
Erja Lindberg: Kunnalliset työllisyyspalvelut?Erja Lindberg: Kunnalliset työllisyyspalvelut?
Erja Lindberg: Kunnalliset työllisyyspalvelut?
 
Eeva Nykänen: Sosiaalipalvelut sote-uudistuksessa
Eeva Nykänen: Sosiaalipalvelut sote-uudistuksessaEeva Nykänen: Sosiaalipalvelut sote-uudistuksessa
Eeva Nykänen: Sosiaalipalvelut sote-uudistuksessa
 
Haavoittuvassa asemassa olevien huomiointi tulevissa uudistuksissa
Haavoittuvassa asemassa olevien huomiointi tulevissa uudistuksissaHaavoittuvassa asemassa olevien huomiointi tulevissa uudistuksissa
Haavoittuvassa asemassa olevien huomiointi tulevissa uudistuksissa
 
Riikka Perälä: Soten haasteet kansalaisten edunvalvonnassa
Riikka Perälä: Soten haasteet kansalaisten edunvalvonnassaRiikka Perälä: Soten haasteet kansalaisten edunvalvonnassa
Riikka Perälä: Soten haasteet kansalaisten edunvalvonnassa
 
Näkökulmia kunnallisesta itsehallinosta
Näkökulmia kunnallisesta itsehallinostaNäkökulmia kunnallisesta itsehallinosta
Näkökulmia kunnallisesta itsehallinosta
 
Kuntien ja hyvinvointialueiden tehtävät ja yhteistyö
Kuntien ja hyvinvointialueiden tehtävät ja yhteistyöKuntien ja hyvinvointialueiden tehtävät ja yhteistyö
Kuntien ja hyvinvointialueiden tehtävät ja yhteistyö
 
Elina Aaltio: Osallisuus ja sote-integraatio hyvinvoinnin rakentumisessa
Elina Aaltio: Osallisuus ja sote-integraatio hyvinvoinnin rakentumisessaElina Aaltio: Osallisuus ja sote-integraatio hyvinvoinnin rakentumisessa
Elina Aaltio: Osallisuus ja sote-integraatio hyvinvoinnin rakentumisessa
 
Jukka Haapakoski: Muuttuuko pitkäaikaistyöttömien asema?
Jukka Haapakoski: Muuttuuko pitkäaikaistyöttömien asema?Jukka Haapakoski: Muuttuuko pitkäaikaistyöttömien asema?
Jukka Haapakoski: Muuttuuko pitkäaikaistyöttömien asema?
 
Päihdepäivät 2018, seminaari 20: Tainio
Päihdepäivät 2018, seminaari 20: TainioPäihdepäivät 2018, seminaari 20: Tainio
Päihdepäivät 2018, seminaari 20: Tainio
 
Anni Vilkko. Omais- ja läheisauttajasta omaishoitajaksi.
Anni Vilkko. Omais- ja läheisauttajasta omaishoitajaksi.Anni Vilkko. Omais- ja läheisauttajasta omaishoitajaksi.
Anni Vilkko. Omais- ja läheisauttajasta omaishoitajaksi.
 
Marjamäki thl 11 1-2018
Marjamäki thl 11 1-2018Marjamäki thl 11 1-2018
Marjamäki thl 11 1-2018
 
Sote vai tete?
Sote vai tete?Sote vai tete?
Sote vai tete?
 
Eveliina Pöyhönen: TEOS ja kuntouttava työtoiminta
Eveliina Pöyhönen: TEOS ja kuntouttava työtoimintaEveliina Pöyhönen: TEOS ja kuntouttava työtoiminta
Eveliina Pöyhönen: TEOS ja kuntouttava työtoiminta
 

Andere mochten auch

Trousse de secour
Trousse de secourTrousse de secour
Trousse de secourcot123
 
160303 conference.talentslatents.prb.pour site
160303 conference.talentslatents.prb.pour site160303 conference.talentslatents.prb.pour site
160303 conference.talentslatents.prb.pour sitegroupeqpc
 
Great Photos
Great PhotosGreat Photos
Great Photoshorsyguy
 
Programme définitif pdf
Programme définitif pdfProgramme définitif pdf
Programme définitif pdfAmira Kallel
 
Le cadeau
Le cadeauLe cadeau
Le cadeaucot123
 
La famille et son ane ttb
La famille et son ane ttbLa famille et son ane ttb
La famille et son ane ttbcot123
 
Feudal System (short)
Feudal System (short)Feudal System (short)
Feudal System (short)benstory
 
Puhujakutsu malli
Puhujakutsu malliPuhujakutsu malli
Puhujakutsu malliSYL
 
Kyky kuulumiset 3 2012
Kyky kuulumiset 3 2012Kyky kuulumiset 3 2012
Kyky kuulumiset 3 2012SYL
 
SYL:n lausunto Nordic Master -ohjelmasta
SYL:n lausunto Nordic Master -ohjelmastaSYL:n lausunto Nordic Master -ohjelmasta
SYL:n lausunto Nordic Master -ohjelmastaSYL
 
SYL:n toimintasuunnitelma 2013 lausuntokierrokselle
SYL:n toimintasuunnitelma 2013 lausuntokierrokselleSYL:n toimintasuunnitelma 2013 lausuntokierrokselle
SYL:n toimintasuunnitelma 2013 lausuntokierrokselleSYL
 
Hyy um raportti
Hyy um raporttiHyy um raportti
Hyy um raporttiSYL
 
Strategy english updated2011
Strategy english updated2011Strategy english updated2011
Strategy english updated2011SYL
 
121109 syl lausunto työttömyysturvalain muuttamisesta_st_v (id 1820)
121109 syl lausunto työttömyysturvalain muuttamisesta_st_v (id 1820)121109 syl lausunto työttömyysturvalain muuttamisesta_st_v (id 1820)
121109 syl lausunto työttömyysturvalain muuttamisesta_st_v (id 1820)SYL
 
Hyväksytty toimintasuunnitelma 2013 (id 2232)
Hyväksytty toimintasuunnitelma 2013 (id 2232)Hyväksytty toimintasuunnitelma 2013 (id 2232)
Hyväksytty toimintasuunnitelma 2013 (id 2232)SYL
 
Kenkuillaan 2013 final (id 2294)
Kenkuillaan 2013 final (id 2294)Kenkuillaan 2013 final (id 2294)
Kenkuillaan 2013 final (id 2294)SYL
 
Opiskelijatoiminnan saavutettavuus-04052012-lavikainen (id 923)
Opiskelijatoiminnan saavutettavuus-04052012-lavikainen (id 923)Opiskelijatoiminnan saavutettavuus-04052012-lavikainen (id 923)
Opiskelijatoiminnan saavutettavuus-04052012-lavikainen (id 923)SYL
 
FSF:s politiska policydokument
FSF:s politiska policydokumentFSF:s politiska policydokument
FSF:s politiska policydokumentSYL
 

Andere mochten auch (19)

Trousse de secour
Trousse de secourTrousse de secour
Trousse de secour
 
160303 conference.talentslatents.prb.pour site
160303 conference.talentslatents.prb.pour site160303 conference.talentslatents.prb.pour site
160303 conference.talentslatents.prb.pour site
 
Great Photos
Great PhotosGreat Photos
Great Photos
 
Programme définitif pdf
Programme définitif pdfProgramme définitif pdf
Programme définitif pdf
 
Le cadeau
Le cadeauLe cadeau
Le cadeau
 
La famille et son ane ttb
La famille et son ane ttbLa famille et son ane ttb
La famille et son ane ttb
 
Feudal System (short)
Feudal System (short)Feudal System (short)
Feudal System (short)
 
Puhujakutsu malli
Puhujakutsu malliPuhujakutsu malli
Puhujakutsu malli
 
Kyky kuulumiset 3 2012
Kyky kuulumiset 3 2012Kyky kuulumiset 3 2012
Kyky kuulumiset 3 2012
 
SYL:n lausunto Nordic Master -ohjelmasta
SYL:n lausunto Nordic Master -ohjelmastaSYL:n lausunto Nordic Master -ohjelmasta
SYL:n lausunto Nordic Master -ohjelmasta
 
SYL:n toimintasuunnitelma 2013 lausuntokierrokselle
SYL:n toimintasuunnitelma 2013 lausuntokierrokselleSYL:n toimintasuunnitelma 2013 lausuntokierrokselle
SYL:n toimintasuunnitelma 2013 lausuntokierrokselle
 
Hyy um raportti
Hyy um raporttiHyy um raportti
Hyy um raportti
 
Strategy english updated2011
Strategy english updated2011Strategy english updated2011
Strategy english updated2011
 
121109 syl lausunto työttömyysturvalain muuttamisesta_st_v (id 1820)
121109 syl lausunto työttömyysturvalain muuttamisesta_st_v (id 1820)121109 syl lausunto työttömyysturvalain muuttamisesta_st_v (id 1820)
121109 syl lausunto työttömyysturvalain muuttamisesta_st_v (id 1820)
 
Hyväksytty toimintasuunnitelma 2013 (id 2232)
Hyväksytty toimintasuunnitelma 2013 (id 2232)Hyväksytty toimintasuunnitelma 2013 (id 2232)
Hyväksytty toimintasuunnitelma 2013 (id 2232)
 
Kenkuillaan 2013 final (id 2294)
Kenkuillaan 2013 final (id 2294)Kenkuillaan 2013 final (id 2294)
Kenkuillaan 2013 final (id 2294)
 
Opiskelijatoiminnan saavutettavuus-04052012-lavikainen (id 923)
Opiskelijatoiminnan saavutettavuus-04052012-lavikainen (id 923)Opiskelijatoiminnan saavutettavuus-04052012-lavikainen (id 923)
Opiskelijatoiminnan saavutettavuus-04052012-lavikainen (id 923)
 
FSF:s politiska policydokument
FSF:s politiska policydokumentFSF:s politiska policydokument
FSF:s politiska policydokument
 
Présentation IES Llobregat
Présentation IES LlobregatPrésentation IES Llobregat
Présentation IES Llobregat
 

Ähnlich wie Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)

Hyvinvointikertomus kuntajohtamisen välineenä
Hyvinvointikertomus kuntajohtamisen välineenäHyvinvointikertomus kuntajohtamisen välineenä
Hyvinvointikertomus kuntajohtamisen välineenäTHL
 
Nella Savolainen: Hyvinvointityö Varsinais-Suomen kunnissa
Nella Savolainen: Hyvinvointityö Varsinais-Suomen kunnissaNella Savolainen: Hyvinvointityö Varsinais-Suomen kunnissa
Nella Savolainen: Hyvinvointityö Varsinais-Suomen kunnissaTHL
 
SDP:n vanhuspoliittinen ohjelma
SDP:n vanhuspoliittinen ohjelmaSDP:n vanhuspoliittinen ohjelma
SDP:n vanhuspoliittinen ohjelmaSDP
 
Kunnallinen sosiaalipolitiikka aulikki kananoja
Kunnallinen sosiaalipolitiikka aulikki kananojaKunnallinen sosiaalipolitiikka aulikki kananoja
Kunnallinen sosiaalipolitiikka aulikki kananojaSamuli Sukkula
 
Sote tulevaisuusseminaari seinajoki
Sote tulevaisuusseminaari seinajokiSote tulevaisuusseminaari seinajoki
Sote tulevaisuusseminaari seinajokiMinna Kivipelto
 
Pirjo Nikula: Elinvoimasopimus kuntien hyte työtä tukemassa
Pirjo Nikula: Elinvoimasopimus kuntien hyte työtä tukemassa Pirjo Nikula: Elinvoimasopimus kuntien hyte työtä tukemassa
Pirjo Nikula: Elinvoimasopimus kuntien hyte työtä tukemassa THL
 
Nuorisoasiainkeskus strategia
Nuorisoasiainkeskus strategiaNuorisoasiainkeskus strategia
Nuorisoasiainkeskus strategiaTommi Laitio
 
Onko potilaalla roolia potilasturvallisuudessa?
Onko potilaalla roolia potilasturvallisuudessa?Onko potilaalla roolia potilasturvallisuudessa?
Onko potilaalla roolia potilasturvallisuudessa?Lääketietokeskus
 
Järjestöt mukana kuntien hyvinvointityössä/OULU
Järjestöt mukana kuntien hyvinvointityössä/OULUJärjestöt mukana kuntien hyvinvointityössä/OULU
Järjestöt mukana kuntien hyvinvointityössä/OULUMS SOSTE
 
Jorma Niemelä Sosiaalityön varjot ja visiot
Jorma Niemelä Sosiaalityön varjot ja visiotJorma Niemelä Sosiaalityön varjot ja visiot
Jorma Niemelä Sosiaalityön varjot ja visiotTHL
 
Ratkaisukeskeinen asiakasohjaus ja uudet innovaatiot
Ratkaisukeskeinen asiakasohjaus ja uudet innovaatiotRatkaisukeskeinen asiakasohjaus ja uudet innovaatiot
Ratkaisukeskeinen asiakasohjaus ja uudet innovaatiotTHL
 
Mikä ihmeen SOTE?
Mikä ihmeen SOTE?Mikä ihmeen SOTE?
Mikä ihmeen SOTE?Marjo Orava
 
Tuomas Pöysti: Maakunnan ja kunnan rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämise...
Tuomas Pöysti: Maakunnan ja kunnan rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämise...Tuomas Pöysti: Maakunnan ja kunnan rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämise...
Tuomas Pöysti: Maakunnan ja kunnan rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämise...Sosiaali- ja terveysministeriö / yleiset
 
Jälkimoderni Johtaminen Laitio
Jälkimoderni Johtaminen LaitioJälkimoderni Johtaminen Laitio
Jälkimoderni Johtaminen LaitioTommi Laitio
 
Hyvä elämä maaseudulla -webinaarin 16.3.2022 esitykset
Hyvä elämä maaseudulla -webinaarin 16.3.2022 esityksetHyvä elämä maaseudulla -webinaarin 16.3.2022 esitykset
Hyvä elämä maaseudulla -webinaarin 16.3.2022 esityksetMaaseutupolitiikan verkosto
 
Lanuke – palveluiden tasa arvoisuus
Lanuke – palveluiden tasa arvoisuusLanuke – palveluiden tasa arvoisuus
Lanuke – palveluiden tasa arvoisuusToni Leinonen
 
Luottamuksen vuoropuhelua THL:n rooli ja tehtävät sote-tiedonhallinnan ja Kan...
Luottamuksen vuoropuhelua THL:n rooli ja tehtävät sote-tiedonhallinnan ja Kan...Luottamuksen vuoropuhelua THL:n rooli ja tehtävät sote-tiedonhallinnan ja Kan...
Luottamuksen vuoropuhelua THL:n rooli ja tehtävät sote-tiedonhallinnan ja Kan...THL
 

Ähnlich wie Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008) (20)

Hyvinvointikertomus kuntajohtamisen välineenä
Hyvinvointikertomus kuntajohtamisen välineenäHyvinvointikertomus kuntajohtamisen välineenä
Hyvinvointikertomus kuntajohtamisen välineenä
 
Nella Savolainen: Hyvinvointityö Varsinais-Suomen kunnissa
Nella Savolainen: Hyvinvointityö Varsinais-Suomen kunnissaNella Savolainen: Hyvinvointityö Varsinais-Suomen kunnissa
Nella Savolainen: Hyvinvointityö Varsinais-Suomen kunnissa
 
SDP:n vanhuspoliittinen ohjelma
SDP:n vanhuspoliittinen ohjelmaSDP:n vanhuspoliittinen ohjelma
SDP:n vanhuspoliittinen ohjelma
 
Kunnallinen sosiaalipolitiikka aulikki kananoja
Kunnallinen sosiaalipolitiikka aulikki kananojaKunnallinen sosiaalipolitiikka aulikki kananoja
Kunnallinen sosiaalipolitiikka aulikki kananoja
 
Sote tulevaisuusseminaari seinajoki
Sote tulevaisuusseminaari seinajokiSote tulevaisuusseminaari seinajoki
Sote tulevaisuusseminaari seinajoki
 
Lape kick off Uosukainen Kimi
Lape kick off Uosukainen KimiLape kick off Uosukainen Kimi
Lape kick off Uosukainen Kimi
 
Pirjo Nikula: Elinvoimasopimus kuntien hyte työtä tukemassa
Pirjo Nikula: Elinvoimasopimus kuntien hyte työtä tukemassa Pirjo Nikula: Elinvoimasopimus kuntien hyte työtä tukemassa
Pirjo Nikula: Elinvoimasopimus kuntien hyte työtä tukemassa
 
Nuorisoasiainkeskus strategia
Nuorisoasiainkeskus strategiaNuorisoasiainkeskus strategia
Nuorisoasiainkeskus strategia
 
Onko potilaalla roolia potilasturvallisuudessa?
Onko potilaalla roolia potilasturvallisuudessa?Onko potilaalla roolia potilasturvallisuudessa?
Onko potilaalla roolia potilasturvallisuudessa?
 
Järjestöt mukana kuntien hyvinvointityössä/OULU
Järjestöt mukana kuntien hyvinvointityössä/OULUJärjestöt mukana kuntien hyvinvointityössä/OULU
Järjestöt mukana kuntien hyvinvointityössä/OULU
 
Nuorten ja hallinnon vuoropuhelu
Nuorten ja hallinnon vuoropuheluNuorten ja hallinnon vuoropuhelu
Nuorten ja hallinnon vuoropuhelu
 
Jälkimoderni julkinen johtaminen
Jälkimoderni julkinen johtaminenJälkimoderni julkinen johtaminen
Jälkimoderni julkinen johtaminen
 
Jorma Niemelä Sosiaalityön varjot ja visiot
Jorma Niemelä Sosiaalityön varjot ja visiotJorma Niemelä Sosiaalityön varjot ja visiot
Jorma Niemelä Sosiaalityön varjot ja visiot
 
Ratkaisukeskeinen asiakasohjaus ja uudet innovaatiot
Ratkaisukeskeinen asiakasohjaus ja uudet innovaatiotRatkaisukeskeinen asiakasohjaus ja uudet innovaatiot
Ratkaisukeskeinen asiakasohjaus ja uudet innovaatiot
 
Mikä ihmeen SOTE?
Mikä ihmeen SOTE?Mikä ihmeen SOTE?
Mikä ihmeen SOTE?
 
Tuomas Pöysti: Maakunnan ja kunnan rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämise...
Tuomas Pöysti: Maakunnan ja kunnan rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämise...Tuomas Pöysti: Maakunnan ja kunnan rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämise...
Tuomas Pöysti: Maakunnan ja kunnan rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämise...
 
Jälkimoderni Johtaminen Laitio
Jälkimoderni Johtaminen LaitioJälkimoderni Johtaminen Laitio
Jälkimoderni Johtaminen Laitio
 
Hyvä elämä maaseudulla -webinaarin 16.3.2022 esitykset
Hyvä elämä maaseudulla -webinaarin 16.3.2022 esityksetHyvä elämä maaseudulla -webinaarin 16.3.2022 esitykset
Hyvä elämä maaseudulla -webinaarin 16.3.2022 esitykset
 
Lanuke – palveluiden tasa arvoisuus
Lanuke – palveluiden tasa arvoisuusLanuke – palveluiden tasa arvoisuus
Lanuke – palveluiden tasa arvoisuus
 
Luottamuksen vuoropuhelua THL:n rooli ja tehtävät sote-tiedonhallinnan ja Kan...
Luottamuksen vuoropuhelua THL:n rooli ja tehtävät sote-tiedonhallinnan ja Kan...Luottamuksen vuoropuhelua THL:n rooli ja tehtävät sote-tiedonhallinnan ja Kan...
Luottamuksen vuoropuhelua THL:n rooli ja tehtävät sote-tiedonhallinnan ja Kan...
 

Mehr von SYL

Mozambique project plan 2013-15_final_updatetd_9.2013
Mozambique project plan 2013-15_final_updatetd_9.2013Mozambique project plan 2013-15_final_updatetd_9.2013
Mozambique project plan 2013-15_final_updatetd_9.2013SYL
 
Mos project monitoring_trip_report_2013
Mos project monitoring_trip_report_2013Mos project monitoring_trip_report_2013
Mos project monitoring_trip_report_2013SYL
 
Kyky kuulumiset 3 2013
Kyky kuulumiset 3 2013Kyky kuulumiset 3 2013
Kyky kuulumiset 3 2013SYL
 
Kenkkuillaan syksy 2013 sv (id 3185)
Kenkkuillaan syksy 2013 sv (id 3185)Kenkkuillaan syksy 2013 sv (id 3185)
Kenkkuillaan syksy 2013 sv (id 3185)SYL
 
Kenkkuillaan syksy 2013 eng (id 3184)
Kenkkuillaan syksy 2013 eng (id 3184)Kenkkuillaan syksy 2013 eng (id 3184)
Kenkkuillaan syksy 2013 eng (id 3184)SYL
 
Kenkkuillaan syksy 2013 (id 3186)
Kenkkuillaan syksy 2013 (id 3186)Kenkkuillaan syksy 2013 (id 3186)
Kenkkuillaan syksy 2013 (id 3186)SYL
 
Innolla opiskelukykyä - materiaali
Innolla opiskelukykyä - materiaaliInnolla opiskelukykyä - materiaali
Innolla opiskelukykyä - materiaaliSYL
 
130626 syl lausunto yths-kokeilun jatkosta vuoden 2015 loppuun (id 3064)
130626 syl lausunto yths-kokeilun jatkosta vuoden 2015 loppuun (id 3064)130626 syl lausunto yths-kokeilun jatkosta vuoden 2015 loppuun (id 3064)
130626 syl lausunto yths-kokeilun jatkosta vuoden 2015 loppuun (id 3064)SYL
 
130620 syl lausunto_opintotukilaki_luonnos_okm
130620 syl lausunto_opintotukilaki_luonnos_okm130620 syl lausunto_opintotukilaki_luonnos_okm
130620 syl lausunto_opintotukilaki_luonnos_okmSYL
 
Kyky kuulumiset 2 2013 (id 2915)
Kyky kuulumiset 2 2013 (id 2915)Kyky kuulumiset 2 2013 (id 2915)
Kyky kuulumiset 2 2013 (id 2915)SYL
 
130523 syl lausunto_yhdenvertaisuuslaki
130523 syl lausunto_yhdenvertaisuuslaki130523 syl lausunto_yhdenvertaisuuslaki
130523 syl lausunto_yhdenvertaisuuslakiSYL
 
Tiedosta kauppatavaraa? - Näkökulmia koulutuksen kaupallistumiseen ja kansain...
Tiedosta kauppatavaraa? - Näkökulmia koulutuksen kaupallistumiseen ja kansain...Tiedosta kauppatavaraa? - Näkökulmia koulutuksen kaupallistumiseen ja kansain...
Tiedosta kauppatavaraa? - Näkökulmia koulutuksen kaupallistumiseen ja kansain...SYL
 
SYL:n lausunto koulutuksen uudelleenajattelusta
SYL:n lausunto koulutuksen uudelleenajattelustaSYL:n lausunto koulutuksen uudelleenajattelusta
SYL:n lausunto koulutuksen uudelleenajattelustaSYL
 
Kyky kuulumiset 1{2}2013
Kyky kuulumiset 1{2}2013Kyky kuulumiset 1{2}2013
Kyky kuulumiset 1{2}2013SYL
 
Kyky terveystutkimus kott_130213 (id 2326) (id 2490)
Kyky terveystutkimus kott_130213 (id 2326) (id 2490)Kyky terveystutkimus kott_130213 (id 2326) (id 2490)
Kyky terveystutkimus kott_130213 (id 2326) (id 2490)SYL
 
Kenkku newsletter 1_2012 (id 1137)
Kenkku newsletter 1_2012 (id 1137)Kenkku newsletter 1_2012 (id 1137)
Kenkku newsletter 1_2012 (id 1137)SYL
 
Eka vuosi työpaja16.1.2013 mäkinen.pdf eka vuosi työpaja16.1.2013_mäkinen
Eka vuosi työpaja16.1.2013 mäkinen.pdf eka vuosi työpaja16.1.2013_mäkinenEka vuosi työpaja16.1.2013 mäkinen.pdf eka vuosi työpaja16.1.2013_mäkinen
Eka vuosi työpaja16.1.2013 mäkinen.pdf eka vuosi työpaja16.1.2013_mäkinenSYL
 
Eka vuosi ryhmäkeskustelut (id 2278)
Eka vuosi ryhmäkeskustelut (id 2278)Eka vuosi ryhmäkeskustelut (id 2278)
Eka vuosi ryhmäkeskustelut (id 2278)SYL
 
20130115 utufye
20130115 utufye20130115 utufye
20130115 utufyeSYL
 
Ensimmäinen vuosi tampere
Ensimmäinen vuosi tampereEnsimmäinen vuosi tampere
Ensimmäinen vuosi tampereSYL
 

Mehr von SYL (20)

Mozambique project plan 2013-15_final_updatetd_9.2013
Mozambique project plan 2013-15_final_updatetd_9.2013Mozambique project plan 2013-15_final_updatetd_9.2013
Mozambique project plan 2013-15_final_updatetd_9.2013
 
Mos project monitoring_trip_report_2013
Mos project monitoring_trip_report_2013Mos project monitoring_trip_report_2013
Mos project monitoring_trip_report_2013
 
Kyky kuulumiset 3 2013
Kyky kuulumiset 3 2013Kyky kuulumiset 3 2013
Kyky kuulumiset 3 2013
 
Kenkkuillaan syksy 2013 sv (id 3185)
Kenkkuillaan syksy 2013 sv (id 3185)Kenkkuillaan syksy 2013 sv (id 3185)
Kenkkuillaan syksy 2013 sv (id 3185)
 
Kenkkuillaan syksy 2013 eng (id 3184)
Kenkkuillaan syksy 2013 eng (id 3184)Kenkkuillaan syksy 2013 eng (id 3184)
Kenkkuillaan syksy 2013 eng (id 3184)
 
Kenkkuillaan syksy 2013 (id 3186)
Kenkkuillaan syksy 2013 (id 3186)Kenkkuillaan syksy 2013 (id 3186)
Kenkkuillaan syksy 2013 (id 3186)
 
Innolla opiskelukykyä - materiaali
Innolla opiskelukykyä - materiaaliInnolla opiskelukykyä - materiaali
Innolla opiskelukykyä - materiaali
 
130626 syl lausunto yths-kokeilun jatkosta vuoden 2015 loppuun (id 3064)
130626 syl lausunto yths-kokeilun jatkosta vuoden 2015 loppuun (id 3064)130626 syl lausunto yths-kokeilun jatkosta vuoden 2015 loppuun (id 3064)
130626 syl lausunto yths-kokeilun jatkosta vuoden 2015 loppuun (id 3064)
 
130620 syl lausunto_opintotukilaki_luonnos_okm
130620 syl lausunto_opintotukilaki_luonnos_okm130620 syl lausunto_opintotukilaki_luonnos_okm
130620 syl lausunto_opintotukilaki_luonnos_okm
 
Kyky kuulumiset 2 2013 (id 2915)
Kyky kuulumiset 2 2013 (id 2915)Kyky kuulumiset 2 2013 (id 2915)
Kyky kuulumiset 2 2013 (id 2915)
 
130523 syl lausunto_yhdenvertaisuuslaki
130523 syl lausunto_yhdenvertaisuuslaki130523 syl lausunto_yhdenvertaisuuslaki
130523 syl lausunto_yhdenvertaisuuslaki
 
Tiedosta kauppatavaraa? - Näkökulmia koulutuksen kaupallistumiseen ja kansain...
Tiedosta kauppatavaraa? - Näkökulmia koulutuksen kaupallistumiseen ja kansain...Tiedosta kauppatavaraa? - Näkökulmia koulutuksen kaupallistumiseen ja kansain...
Tiedosta kauppatavaraa? - Näkökulmia koulutuksen kaupallistumiseen ja kansain...
 
SYL:n lausunto koulutuksen uudelleenajattelusta
SYL:n lausunto koulutuksen uudelleenajattelustaSYL:n lausunto koulutuksen uudelleenajattelusta
SYL:n lausunto koulutuksen uudelleenajattelusta
 
Kyky kuulumiset 1{2}2013
Kyky kuulumiset 1{2}2013Kyky kuulumiset 1{2}2013
Kyky kuulumiset 1{2}2013
 
Kyky terveystutkimus kott_130213 (id 2326) (id 2490)
Kyky terveystutkimus kott_130213 (id 2326) (id 2490)Kyky terveystutkimus kott_130213 (id 2326) (id 2490)
Kyky terveystutkimus kott_130213 (id 2326) (id 2490)
 
Kenkku newsletter 1_2012 (id 1137)
Kenkku newsletter 1_2012 (id 1137)Kenkku newsletter 1_2012 (id 1137)
Kenkku newsletter 1_2012 (id 1137)
 
Eka vuosi työpaja16.1.2013 mäkinen.pdf eka vuosi työpaja16.1.2013_mäkinen
Eka vuosi työpaja16.1.2013 mäkinen.pdf eka vuosi työpaja16.1.2013_mäkinenEka vuosi työpaja16.1.2013 mäkinen.pdf eka vuosi työpaja16.1.2013_mäkinen
Eka vuosi työpaja16.1.2013 mäkinen.pdf eka vuosi työpaja16.1.2013_mäkinen
 
Eka vuosi ryhmäkeskustelut (id 2278)
Eka vuosi ryhmäkeskustelut (id 2278)Eka vuosi ryhmäkeskustelut (id 2278)
Eka vuosi ryhmäkeskustelut (id 2278)
 
20130115 utufye
20130115 utufye20130115 utufye
20130115 utufye
 
Ensimmäinen vuosi tampere
Ensimmäinen vuosi tampereEnsimmäinen vuosi tampere
Ensimmäinen vuosi tampere
 

Kuntavaikuttamisen käsikirja (SYL, 2008)

  • 1. Kunta­ aikutta­ isen v m KÄSIKIRJA (toim.) Liisa Ansala, Tuomas Vanhanen ja Johanna Nuorteva
  • 2.
  • 3. Kunta­ aikutta­ isen v m KÄSIKIRJA (toim.) Liisa Ansala, Tuomas Vanhanen ja Johanna Nuorteva
  • 4. Kuntavaikuttamisen käsikirja (toim.) Liisa Ansala, Tuomas Vanhanen ja Johanna Nuorteva Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry Lapinrinne 2 00180 Helsinki www.syl.fi SYL-julkaisu 2/2008 ISBN 978-951-703-257-5 (nid.) ISBN 978-951-703-258-2 (pdf) ISSN 0356-8245 Taitto: Kalle Eronen Kannet: Maija Mäntykoski ja Kalle Eronen Ykkös-Offset Oy Vaasa 2008
  • 5. SISÄLLYSLUETTELO Johdanto Liisa Ansala, Tuomas Vanhanen, Johanna Nuorteva 8 Kunnan toiminta Kunnan rakenteet Antti Kuopila 11 Kunta ♥ ylioppilaskunta Matti Kuronen 17 Virallisen vallan ja näkymättömän vallan suhde kuntapolitiikassa Aimo Ryynänen 23 Kuntatalous – miten kunnat suunnittelevat talouttansa ja mitä talouden tunnuslukujen taakse kätkeytyy Tuomas Vanhanen 31 Vaikuttamistyön ajoittaminen Ajoitus, ajoitus, ajoitus! – ajatuksia kuntavaikuttamisesta ja siihen valmistautumisesta Tatu Rauhamäki 47
  • 6. Vaikuttamisen aikataulu vaalien alla Johanna Nuorteva 52 Kunnallisvaaleista yleisesti Puolueiden ohjelmat kunnallisvaaleissa Ilkka Miettinen 56 Kuntavaalien ehdokasasettelu opiskelijaliikkeen näkökulmasta Ville Tuominen 62 Uusi valtuustokausi – suhteiden luominen Kaupunginvaltuusto – ylimmän vallan haltija Tuomo Puumala 66 Kaupunginhallitus – arjen poliittinen johtaja Osku Pajamäki 69 Lautakunnat – oman sektorinsa asiantuntijat Mikä lautakunta on Elina Laavi 73 Miten lautakuntaan vaikutetaan Johanna Nuorteva 76 Valtuustoryhmät – poliittisen pelin joukkueet Tiia Aarnipuu 81
  • 7. Kunnallispoliittisia teemoja opiskelijan silmin Ympäristökysymykset ylioppilaskuntien vastuulla Kaarina Huhtinen 86 Kestävä liikenne – joukkoliikenne, kävely ja pyöräily Mikko Laaksonen 92 Kuinka kunnat hyödyntävät korkeakouluopiskeli- joista muodostuvia innovaatiotaskuja? Tuija Hirvikoski 102 Kansainväliset opiskelijat kunnissamme Jarkko Seppälä 106 Opiskelijoiden toimeentulotuki ja sosiaalinen luototus Marjaana Koskinen 110 Julkiset palvelut opiskelijalle Liikunta on kunnan peruspalvelu – myös opiskelijalle Jussi Ansala 116 Lapsiperheet kuntapalveluiden pyörteissä Niina Kiviaho 121 Nuorten ja opiskelijoiden terveydenhuolto Lauri Pakkanen 127 Kulttuuripalvelut vastapainoa opiskelulle Iina Korkiamäki 131
  • 8. 8 Johdanto Hyvä ylioppilaskunnan aktiivi, kädessäsi oleva teos on Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) teet- tämä käsikirja opiskelijalähtöiseen kuntavaikuttamiseen. Käsikirja on tarkoitettu sinulle ja ylioppilaskunnallesi avuksi kohti opiske- lijoiden kannalta menestyksekkäitä kuntavaaleja vuonna 2008 ja vaikuttamistyöhön myös tulevaisuudessa. Ylioppilaskuntien on tärkeää tehdä ajoissa suunnitelma työstä ja tavoitteista joihin täh- dätään sekä vaaleissa että vaalien jälkeen. Kuntatasolla tehtävät päätökset vaikuttavat suoraan opiskelijoiden arkeen. Kunnallisessa päätöksenteossa tehdään ratkaisuja esimer- kiksi asumisen mahdollisuuksista, opiskelijaterveydenhuollosta ja liikkumisesta vaikkapa kevyenliikenteen väylillä. Näissä asioissa vaikuttaminen valtakunnallisiin päättäjiin, esimerkiksi eduskun- taan on tuloksetonta. Kunnallisissa asioissa valta, asiantuntijuus ja mahdollisuudet ovat Teillä! On sitten kyseessä maankäyttöstrategian hyväksyminen valtuus- tossa tai toimeentuloasioiden käsittely sosiaali- ja terveyslauta- kunnassa, on tärkeää että opiskelijat antavat oman näkemyksensä käsiteltäviin asioihin. Opiskelijoita voidaan sanoa omaksi väestö- ryhmäkseen, jonka tarpeet ja ongelmat ovat usein yhtenevät kau- pungista riippumatta. Me opiskelijat olemme omien tarpeidemme asiantuntijoita ja on tärkeää että voimme tuoda esille oman näkö- kulmamme valtuustoissa, hallituksissa ja lautakunnissa.
  • 9. 9 Osallistuminen kunnalliseen päätöksentekoon onnistuu muun muassa asettumalla ehdolle vaaleihin, kokoamalla avuksi tuki- joukko ja miettimällä hyvät vaaliteemat. Rohkeita ja järkeviä nuo- ria tarvitaan kaikissa puolueissa. Tai jos ehdokkuus vaaleissa ei tunnu luontevalta vaikuttamisen keinolta, kertoo tämä käsikirja myös muista mahdollisuuksista. Nuorten ja opiskelijoiden osallistumisen merkitystä voidaan tukea tarkastelemalla tulevien vuosikymmenten demografisten muutos- ten ennusteita. Väestön ikääntymisestä ja huoltosuhteen heikke- nemisestä voidaan päätellä kunnan elinvoimaisuuden kannalta olevan tärkeää, että nuoret ja opiskelijat voivat hyvin ja viihtyvät omassa kunnassaan Alue voimistuu tasaisella verotulokehityksellä, asukkaiden hyvinvoinnilla sekä väestömäärää eli esimerkiksi per- heen perustamisen mahdollisuuksia lisäämällä. Opiskelijoiden ei pidä kainostella vaatimuksissaan paremmasta huomisesta. Kirjassa esitellään kunnan toimintaa yleisellä tasolla sekä kunnal- lisvaalien näkökulmasta. Tarkoituksenamme on antaa yleiskatsaus kunnan toimielimiin ja talouteen sekä seikkoihin jotka ovat opiske- lijoiden kannalta tärkeitä. Yhtä nopeasti kuin vaalit tänä vuonna, saapuvat myös kunnallis- vaalit vuonna 2012. Koska monet kunnallista päätöksentekoa vaati- vat asiat vievät useita vuosia ja useita valtuustokausia päästäkseen käytäntöön, on tärkeää että tämän käsikirjan sisältö ja aiheet pysy- vät mielessä tulevinakin vuosina.
  • 10. 10 Haluamme kiittää kaikkia kirjoittajia heidän antamastaan asian- tuntemuksesta ja panoksesta opiskelijalähtöisen kuntavaikuttamis- oppaan toteuttamisessa. Antoisia lukuhetkiä ja tsemppiä vaikuttamistyöhön, Liisa Ansala, SYL:n hallituksen jäsen 2007 Tuomas Vanhanen, SYL:n hallituksen jäsen 2008 Johanna Nuorteva, SYL:n sosiaalipoliittinen sihteeri
  • 11. 11 Kunnan toiminta Kunnan rakenteet Kunnallinen itsehallinto on tärkeä lähtökohta paikallisten asioiden hoidossa. Perustuslain (121.1 §) mukaan ”Suomi jakaantuu kun- tiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehal- lintoon.” Perustuslaissa säädetään lisäksi ”kuntien hallinnon ylei- sistä perusteista ja kunnille annettavista tehtävistä” sekä kuntien verotusoikeudesta. Olennainen osa tätä kunnallista itsehallintoa on kunnan oikeus päättää hallinnostaan ja organisaatiostaan. Kunnallishallinnon perustana on kuntalaki (365/1995), jonka mukaisesti kunta voi järjestää hallintonsa. Ylin päätösvalta kun- nassa on asukkaiden valitsemalla valtuustolla. Valtuuston on pää- tettävä kunnan hallinnon järjestämisestä. Tämä tapahtuu valtuus- ton hyväksymillä johtosäännöillä, joihin sisällytetään valtuuston ohjausvallan kannalta tarpeelliset asiat. Käytännössä johtosään- nöissä siis määrätään kunnan organisaation rakenteista sekä toi- mivallan jaosta. Kunnan toimielimet ovat luottamushenkilöorganisaation ydin. Keskeisimmät toimielimet on kuvattu kuviossa 1.
  • 12. 12 VALTUUSTO Tarkastuslautakunta KUNNANHALLITUS LAUTAKUNNAT Päätehtävät: Opetus ja sivistys Sosiaali- ja terveydenhuolto Ympäristö ja tekninen infrastruktuuri Kuvio 1: Kunnan organisaatiorakenne Lakisääteisiä toimielimiä ovat valtuusto, kunnanhallitus ja tarkas- tuslautakunta. Valtuuston valitsevat asukkaat joka neljäs vuosi. Valtuusto päättää kunnan asioista,  vastaa kunnan taloudesta ja toiminnasta. Kunnanhallitus, jonka valtuusto nimittää, vastaa kunnan hallinnon ja taloudenhoidon käytännön sujumisesta, val- mistelee valtuustoasiat, valvoo kunnan etua sekä edustaa kuntaa. Lautakunnat eivät ole pakollisia, mutta käytännössä jokaisessa kunnassa on asetettu luottamushenkilöistä koostuvia lautakun- tia hoitamaan koulutusasioita, sosiaali- ja terveyspalveluja sekä ympäristö- ja yhdyskunta-asioita. Lisäksi jokaisessa kunnassa tulee olla valtuuston valitsema kunnanjohtaja (tai pormestari), joka joh-
  • 13. 13 taa kunnanhallituksen alaisena kunnan hallintoa ja taloutta sekä muuta toimintaa. Kuntalaissa korostetaan asukkaiden ja palvelujen käyttäjien suoran vaikuttamisen ja osallistumisen tärkeyttä edellä mainitun edus- tuksellisen demokratian rinnalla. Valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytyk- set osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Kuntalaisten suoran vaikuttamisen keinoina on kuntalaissa mm. kuntalaisten oikeus tehdä aloitteita kunnan asioista sekä mahdollisuus neuvoa anta- vaan kansanäänestykseen. Avoimuus ja julkisuus ovatkin Suomen kunnallishallinnon perusperiaatteita. Kunnilla on myös velvollisuus tiedottaa asukkailleen vireillä ole- vista asioista, asukkaita koskevista suunnitelmista, asioiden käsit- telystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Asukkaille on lisäksi tiedotettava, millä tavoin he voivat esittää kysymyksiä ja mielipiteitä asioiden valmistelijoille ja päättäjille. Viranomaiset ovat velvollisia edistämään tiedonsaantia ja hyvää tiedonhallin- tatapaa sekä toimimaan julkisuusmyönteisesti. Kuntien viestintä lisää niin yhteisöllisyyttä kuin kuntalaisten osallistumis- ja vuoro- vaikutusmahdollisuuksia. Palvelujen tuottaminen Kunnat tuottavat kansalaisten peruspalvelut, joista tärkeimmät liittyvät sosiaali- ja terveydenhuoltoon, opetus- ja sivistystoi-
  • 14. 14 meen, ympäristöön sekä tekniseen infrastruktuuriin. Palvelut eivät kuitenkaan ole itseisarvo, vaan välineitä vaikuttavuuden aikaansaamiselle: Terveyspalveluja tuotetaan kuntalaisten ter- veyden edistämiseksi ja koulupalveluja tietojen ja taitojen kehit- tämiseksi. Perinteisesti kunnat ovat tuottaneet palvelut itse oman hierark- kisen toimintatapansa avulla. Tämä tarkoittaa sitä, että palvelu- jen tuottaminen tapahtuu kunnan sektoriorganisaation alimmalla tasolla. Käytännön palveluja tuottavat muun muassa koulut, ter- veyskeskukset, vanhainkodit, lastenpäiväkodit, puistoyksiköt tai liikuntapalveluyksiköt. Näiden yksikköjen toimintaa ohjaavat ensi- sijaisesti hierarkiassa ylempänä olevat toimijat valtuusto, kunnan hallitus ja lautakunnat. Tämä ohjaus perustuu valta-asetelmaan eli ylempi hierarkiataso voi säädösten asettamissa rajoissa ohjata alemman tason toi- mintaa. Keskeisimmät ohjauksen välineitä ovat talousarviot ja -suunnitelmat. Ohjaus tapahtuu pääsääntöisesti ns. resurssioh- jauksella, jolla pyritään osoittamaan riittävät resurssit (riittävä henkilökunnan määrä ja osaaminen) ja ohjeistamaan resurssien oikea käyttö. Toisin sanoen ohjaavat yksiköt osoittavat talous- arviossa määrärahat tuotantoyksiköille tarvittavien resurssien hankkimiseen (esim. henkilöstön palkat, tarvikkeet). Resurssien käyttöä taas säädellään toiminnan aikana esimerkiksi kouluissa opetussuunnitelmilla.
  • 15. 15 Vaihtoehtoisia toimintatapoja tulevaisuudessa Toimintamalli, miten kunnassa organisoidaan päätöksenteko- ja palvelutoiminta, vaikuttaa aina käytännön toimintaan. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä kunnat miettivät vaihto- ehtoisia tapoja palveluiden tuottamiseen. Tällaisia tapoja ovat mm. tilaaja–tuottaja-toimintatapa ja elämänkaarimalli. Uusien palvelu- jen tuottamistapojen käyttöönottaminen vaikuttaa myös kuntien rakenteisiin. Vaikka keskeiset toimielimet kunnassa edelleen säi- lyvätkin, niin toimielinten tehtävät, ohjausvälineet ja toimintalo- giikka muuttuvat. Esimerkiksi tilaaja–tuottaja-toimintatavan soveltaminen muuttaa perinteistä hierarkkista toimintatapaa siten, että kunta toimii ensi- sijaisesti palvelun järjestäjänä ja tilaajana. Kunta ei siis välttämättä tuota palvelua enää omassa organisaatiossaan. Tilaaja–tuottaja- toimintatavassa aikaisemmin kuvatun hierarkkisen mallin valta ja vastuu jaetaan kahtia siten, että tilaajat (luottamushenkilöelin) vastaavat palveluiden järjestämisestä ja tuottajat (esim. kunnan organisaatio, toinen kunta, yritys, säätiö, jne.) palvelun tuottami- sesta kuntalaisille. Toimintatavassa palvelujen tuottamista ohjataan tilaajan ja tuottajan välisellä sopimuksella, jossa määritellään mm. palvelun tavoitteet ja vastuunjako. Vaikka toimintatavan perusajatus on yksinkertai- nen, sen sijoittaminen kunnan todelliseen toimintaan ja organisaa- tioon ei välttämättä ole kovin yksinkertaista.
  • 16. 16 Elämänkaarimallissa saman väestöryhmän (esim. lapset ja nuoret, vanhukset) palvelut kootaan ehyemmiksi kokonaisuuksiksi niin, että kuntalaisen on helpompi käyttää väestöryhmälle tarkoitettuja palveluja. Tavoitteena on edistää samankaltaisten tehtävien parissa olevien toimijoiden yhteistyötä. Tavoitteena on siis madaltaa kun- nan eri sektorien välistä kynnystä. Tällainen toiminnallinen yhteis- työ on ilmeistä esim. lasten- ja äitiysneuvolan, päivähoidon, koulu- laisten oppilashuollon, lastensuojelun ja nuorisotyön kesken. Antti Kuopila erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto
  • 17. 17 ♥ Kunnan toiminta Kunta ylioppilaskunta Laissa säädetään kuntien verovaroillaan hoidettavaksi erilaisia teh- täviä. Tällaisia ovat muun muassa perusopetus, sairaanhoito, lasten päivähoito ja katujen kunnossapito. Tämän vuoksi harvalla on kun- nasta puhuttaessa päällimmäisenä mielessä, että perustuslaki takaa kunnille itsehallinnon – tehtäväthän tulevat pääosin ylhäältä annet- tuna. Kunta voi kuitenkin ottaa itselleen minkä tahansa muunkin tarpeelliseksi katsomansa tehtävän, esimerkiksi aloittaa sosiaalisen luototuksen pikavippien kurimuksessa sinnitteleville opiskelijoille. Lainsäätäjän kunnalle antamat tehtävät kuitenkin sitovat kunnan budjetin suurelta osin, kansalaisten hoidontarve ja tiedonjano näet ovat jokseenkin rajattomat. Ennakkoluuloton opiskelijavaikuttaja voi silti saada aikaan paljon käyttämällä kunnan resurssien vipu- vartta omiin tarkoitusperiinsä. Kuntien – toisin kuin valtion – luottamustoimet ovat aina sivu- toimisia eikä eläkeläisiä lukuun ottamatta kukaan hoida niitä täysiaikaisesti. Kunnissa ei myöskään ole valtakunnanpolitiikan hallitus–oppositio-rintamajakoa, vaan kaikissa luottamuselimissä on edustettuna kaikki valtuustoryhmät, joiden äänimäärä niihin riittää. Kaikilla on yhtä suuri mahdollisuus saada äänensä kuu- luviin, tosin ison ryhmän valtuutetulla on tietysti mahdollisuus saada aikeelleen suurempi tuki.
  • 18. 18 Kenen kanssa? Opiskelijajärjestöille on kunnissa runsaasti mahdollisia yhteistyö- tahoja: virkamiehet, kaupunginjohto, yksittäiset poliitikot, valtuus- toryhmät ja puolueiden paikallisjärjestöt sekä lautakunnat. Minkä tahansa edellä mainitun tahon kanssa tehtävällä yhteistyöllä on omat vahvuutensa, mutta myös kompastuskivensä. Virkamiehet tietävät asioista ja niiden valmistelusta sekä pystyvät halutessaan jouduttamaan tai viivyttämään käsittelyä. On hyvä tiedostaa, että esitellessään uuden asian virkamiehelle voi helposti tulla rivien välissä viestineeksi myös siitä, että hän ei tähän asti ole hoitanut sarkaansa parhaalla mahdollisella tavalla. Kaupunginjohto ymmärtää opiskelijoiden merkityksen kaupun- gille ja sen taloudelle. Yleisluontoisella keskustelulla esimerkiksi hyvinvoinnista voi saada poliittisen johdon puolelleen. Kääntö- puolena vain on, että asia ei etene yhtään sillä perusteella, että kau- punginjohtaja on samaa mieltä, mikäli asia ei etene valmisteluun. Yksittäiset poliitikot ovat tehokkaita nostamaan asioita esiin, jos se sopii heidän profiiliinsa. Toisaalta päivätyön, perheen ja luottamustoi- men yhdistävät kuntapoliitikot ovat myös erinomaisia unohtamaan asioita, jotka heille esitetään kerran puhelimitse tai sähköpostitse. Valtuustoryhmissä käy usein erilaisia lobbaustahoja omine vies- teineen ja tällöin asioista on mahdollista keskustella useamman
  • 19. 19 valtuutetun kanssa. Niissä lautakunnissa, joissa päätöksenteko valmistellaan koko lautakunnan kesken eikä poliittisten ryhmien erillisissä kokouksissa, on myös mahdollista saada kuuluviin puo- luepolitiikan ulkopuolelta tulevia viestejä. Lisäksi on muistettava, etteivät kunnissa käsiteltävät asiat useinkaan ole niitä, joista on puolueiden periaateohjelmissa erikseen mainittu. Tästä kertoo sekin että monessa kunnassa sitoutumattomien ryhmät tai pai- kallisliikkeet ovat hyvin merkittäviä toimijoita. Kunnissa saate- taan valtuustoryhmästä riippumatta ryhmittyä päätöksenteossa henkilökohtaisten intressien mukaan hyvinkin erilaisten asioiden taakse. Kuntien päätöksenteko ja sen rakenteet ovat keskenään hyvin eri- laisia. Ei sovi unohtaa sitäkään, että opiskelijat ovat kuntalaisia asuinkunnassaan, vaikka oppilaitos olisi naapurikunnassa. Opis- kelijajärjestö voi siis joutua lobbaamaan asiaansa useammassa kuin yhdessä kunnassa palvellakseen jäsenistöään tasaveroisesti. Toi- saalta myös naapurikunnassa voi olla korkeakoulu, joten työnjako ja yhteistyö opiskelijajärjestöjen kesken on tärkeää. Miten teen vaikutuksen? Ota selvää asioista. Kuka päättää haluamastasi muutoksesta? Mitä asialle on aiemmin tehty, vai tuotko päätöksentekoareenalle aivan uuden asian? Vain yhtä asiaa tai tavoitetta ajavien lobbareiden merkitys poliitikoille ja virkamiehille on usein juuri siinä, että he ovat perillä edustamastaan asiasta paremmin kuin kukaan muu.
  • 20. 20 Viranhaltijat ovat velvollisia antamaan tietoa ja netistä löytää myös hyvin tietoa, jos osaa etsiä. Tämä vaatii useimmiten kunnan pää- töksenteko-orgaanien tuntemista. Ole ajoissa liikkeellä. Tehtyjä päätöksiä ei hevin oteta uudelleen käsittelyyn, joten käsittelyssä olevia asioita on syytä seurata sys- temaattisesti, mikäli mielii vaikuttaa useampaan kuin yhteen asiaan. Käytä julkisuutta ja osallistu asiasta käytävään keskusteluun sillä foorumilla, jolla kunnassa käydään keskustelua. Paras foorumi ei aina ole se suurin ja kaunein; esimerkiksi Espoossa Helsingin Sano- mien levikki on pienempi kuin Länsiväylä-paikallislehden. Perustele vaatimuksesi hyvin ja niillä argumenteilla, jotka lobatta- vasi tuntee ja hyväksyy. Muista, että opiskelijoiden arki ei ole tuttu ihmiselle, joka ei itse sitä elä ja tällöin käsitykset voivat olla jopa virheellisiä. Kuva stereotyyppiopiskelijasta elää vahvana, vaikka totuus on että opiskelijat ovat eri-ikäisiä ja heidän perhetilanteensa ja tulotasonsa poikkeavat toisistaan yhtä paljon kuin muullakin väestöllä. Virheellistä tietoa on oltava valmis oikomaan ja itselle päivänselviä asioita toistamaan. Opiskelijajärjestöt – ylioppilas- kunnat, SYL, Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus, Nyyti sekä myös YTHS tuottavat tutkimustietoa, jonka arvo vaikuttamistyössä on mittaamaton.
  • 21. 21 ”Mäkin sua” – oikeat argumentit Opiskelijan arvo kunnalle ei ole tämän päivän verotulokertymässä. Sen sijaan monessa korkeakoulukaupungissa on huoli, että val- mistuneet muuttavat muualle paremman asumisen perässä mutta jatkavat kaupungin katujen ruuhkauttamista työmatkoillaan. Toi- saalta opiskelijat ovat tutkitusti niitä, jotka käyttävät keskustojen palveluja, kampaamoita ja kapakoita, absoluuttisestikin suurilla rahamäärillä. Lisäksi opiskelijat ovat aina osa korkeakouluaan eikä ole olemassa sellaista korkeakoulukaupunkia, joka ei olisi valmis kuulemaan oppilaitoksensa huolia. Usein paikkakunnan omasta opinahjosta on myös valmistunut koko joukko luottamuspäättäjiä ja virka- miehiä. Jälkihoito Säännölliset yhteydenotot ovat kultaakin kalliimpia. Sähköposti on hyvä tapa jakaa tietoa, mutta vieraalta ihmiseltä tulleen viestin sitouttava vaikutus on hyvin pieni. Puhelin on parempi, henkilö- kohtainen tapaaminen kaikkein paras. Kun ihmiset ovat tuttuja, tulevat asiatkin tutuiksi ja meneillään olevista asioista on helpom- paa keskustella luotetun yhteistyökumppanin kuin satunnaisen lobbarin kanssa. Toisaalta yksittäisen poliitikon mahdollisuudet tehdä asialle jotain ovat rajalliset. Tämän vuoksi on syytä tehdä yhteistyötä useamman poliitikon ja poliittisen ryhmän kanssa.
  • 22. 22 Yhden toimintavuoden aikana ei saa aikaan muutosta. Pelkät yksittäiset budjettialoitteet tulee suurissa kaupungeissa tehdä jo alkuvuodesta. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että asioita ollaan val- miita ajamaan pitkäjänteisesti vaikka opiskelijasukupolvet vaihtu- vatkin. Matti Kuronen kaupunginvaltuutettu (vihr.), Espoo
  • 23. 23 Kunnan toiminta Virallisen vallan ja näkymättömän vallan suhde kuntapolitiikassa Kunta on jännitteisempi toimintaorganisaatio kuin vaikkapa mikään yksityinen yritys. Tämä tuo kuntaorganisaation kanssa asioivalle suuria vaikeuksia: kenen puoleen kannattaa asiassaan kääntyä, keihin vaikuttaa ja keillä on tosiasiallista vaikuttamisval- taa ratkaisuihin. Ongelma on pysyvä siitä huolimatta, että kunnat ovat viime vuosina panostaneet voimakkaasti palveluperiaatteen toteutumiseen. Sitä edesauttavat muun muassa päätösvallan siir- täminen mahdollisimman lähelle asiakaskontaktia, organisaation keventäminen ja tiedottamisen vahvistaminen. Mutta toisaalta kunnan toiminta on tullut läpinäkymättömämmäksi: kunnat teke- vät runsaasti yhteistyötä, verkottuvat eri asioissa ja kunnan sisäl- läkin tehtävät ovat jakautuneet ns. kuntakonsernin suhteellisen itsenäisten yksiköiden ja yhtiöiden hoitovastuulle. Päätösvalta luottamushenkilöelimillä Periaatteessa kunnan toimintajärjestelmä on yksiselitteinen: kyse on kunnan asukkaiden itsehallinnosta, omasta vastuusta paik- kakunnan asioiden hoitamisessa ja hyvinvoinnin edistämisessä. Asukkaat valitsevat käytännön tehtävien hoitamista varten val- tuuston ja se puolestaan muun luottamushenkilöorganisaation (hallituksen sekä lautakunnat ja johtokunnat). Luottamushenkilö- elinten alaisina toimivat viranhaltijat, jotka vastaavat valmistelusta ja täytäntöönpanosta.
  • 24. 24 Tämä perusperiaate on ankkuroitu niin kansainvälisoikeudelli- siin sopimuksiin kuin kunnan hallinnosta säätävään kuntalakiin. Euroopan neuvoston paikallisen itsehallinnon peruskirjan (SopS 66/1991) 3 artiklassa asia ilmaistaan seuraavasti: Paikallinen itsehallinto tarkoittaa kuntien oikeutta ja kelpoisuutta säännellä ja hoitaa lain nojalla huomattavaa osaa julkisista asioista omalla vastuullaan ja paikallisen väestön etujen mukaisesti. Tätä oikeutta käyttävät valtuustot tai kokoukset, joiden jäsenet on valittu salaisessa äänestyksessä vapailla välittömillä vaaleilla, yhtä- läisen ja yleisen äänioikeuden periaatteen mukaisesti, ja joilla voi olla niille vastuussa olevia toimeenpanevia elimiä. Tämä määräys ei millään tavoin vaikuta kansalaiskokousten tai kansanäänestysten järjestämiseen tai muunlaiseen kansalaisten suoraan osallistumi- seen, milloin se on lainsäädännössä sallittu. Kunnallishallinnon peruslaki, vuoden 1995 kuntalaki, perustuu edustukselliseen demokratiaan. Sen mukaisesti kunnan asukkai- den itsehallintoa hoitavat vaaleissa valitut valtuutetut ja heille vas- tuulliset valtuuston valitsemat muut luottamushenkilöt.
  • 25. § § 25 Hyvän hallinnon vaatimukset Vaatimukset hyvästä hallinnosta ovat nousseet yhä tärkeämmiksi. Oikeudellisina merkkeinä tästä voidaan pitää ainakin seuraavia syitä: „„ EU:n perusoikeuskirjan laatiminen (Nizzan sopimuksessa poliitti- sena julkilausumana ja nyt uuteen perustuslailliseen sopimuk- seen sisällytettävänä oikeudelliset vaikutukset omaavana); „„ EU:n valkoinen kirja hyvästä hallinnosta 2001 (taustalla viisi poliit- tista periaatetta: avoimuus, osallistuminen, vastuun selkeys, tehokkuus ja johdonmukaisuus); „„ Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6-artikla: oikeussuojaa antavan viranomaistoiminnan on oltava myös ulkonaisesti uskottavaa (ko. periaate on heijastunut myös hallintomenettelyyn vaati- muksena viranomaistoiminnan puolueettomuudesta ja uskot- tavuudesta); „„ Suomen perustuslain 21 §: ”Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hal- linnon takeet turvataan lailla.”; „„ Hallintolaki tuli voimaan vuoden 2004 alusta (korvaten vuodelta 1982 olevan hallintomenettelylain): lain tarkoituksena on toteut- taa ja edistää hyvää hallintoa sekä oikeusturvaa hallintoasioissa, samoin kuin edistää palvelujen laatua ja tuloksellisuutta. Lain 7 §:ssä on säädetty palveluperiaatteesta: ”Asiointi ja asian käsittely viranomaisessa on pyrittävä järjestämään siten, että hallinnossa asioiva saa asianmukaisesti hallinnon palveluita ja viranomai- nen voi suorittaa tehtävänsä tuloksellisesti.”; „„ Perusoikeusmyönteinen tulkinta (muun muassa eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausuma edellytys hallintoharkinnan käyttämiselle); ja „„ Eettisten periaatteiden huomioonottamisen vaatimus (Euroopan neuvoston taholta annetut suositukset) asettaa virkatoiminnalle lainsäädännön kirjainta pidemmälle meneviä vaatimuksia.
  • 26. 26 Edellä kuvatut oikeudelliset reunaehdot ovat luonnollisesti kun- nallisessa itsehallinnossa keskeiset päätöksentekoa ohjaavat, mutta eivät kuitenkaan ainoat. Merkittävää nimittäin on myös se, miten kuntaorganisaatio toimii. Keskeisen jännitteen siinä muodostaa politiikan (kunnan asukkaita edustavan luottamushenkilöjärjes- telmän) ja hallinnon (virkaorganisaation) välisen työnjaon toimi- vuus. Aikaisempi näkemys politiikan ja hallinnon keskinäisestä erosta on nyttemmin väistynyt lisääntyvän yhteenkytkeytymisen ja symbioosin seurauksena. Konkreettisesti politiikan ja hallinnon vastuunjaon toteuttamisen osalta tämä tarkoittaisi seuraavaa: Politiikka „„ kehittää kunnan tavoitteet ja sanoo, mitkä niistä kunnan itsensä on aikaansaatava „„ sopii suoritus- ja rahoituspäämääristä „„ päättää budjetista ja antaa hallinnolle tehtäväsuoritukset „„ kontrolloi ja tarpeen vaatiessa sovittaa tehtäväksiantoja Hallinto (virkakunta) „„ tukee politiikkaa sen työssä ja valmistelee valtuuston päätök- sentekoa „„ suorittaa tehtäväksiannot „„ informoi politiikkaa täytäntöönpanosta ja poikkeamista siinä
  • 27. 27 Ihanne – käytäntö Edellä on suhteellisen tiiviisti tarkasteltu kunnallisen toiminnan ihanteellista mallia. Millainen sitten on käytäntö? Todelliset valta- suhteet eivät aina noudata virallista organisaatiorakennetta. Viral- lisorganisaationkin toimivuuden ratkaisevat ihmiset. ”All politics is local” on amerikkalainen toteamus. Siihen voisi lisätä: All politics is personal. Politiikka on aina paikallista, siis kunnallista ja se on aina henkilöiden toteuttamaa. Suomalaista kunnallishallintoa leimaa kansainvälisesti vertailtuna viranhaltijoiden vahva asema. Se korostuu vielä sen johdosta, että ainakin johtavilla viranhaltijoilla on yleensä puoluekytkentä: he istuvat ikään kuin kahdella tuolilla. Heillä on myös poliittista val- taa, mutta he ovat pelkästään virkavastuussa. Mutta nämä erityispiirteet eivät voi tehdä tyhjäksi julkisen vallan- käytön oikeudellisia periaatteita, virkavastuuta, virkatoiminnan objektiivisuuden vaatimusta tai velvollisuutta hyvän hallinnon periaatteen noudattamiseen ja toteuttamiseen. Niinpä toimivaltai- nen viranhaltija on pääsääntöisesti aina oikea osoite asian vireille saattamiseen. Hän on myös velvollinen neuvomaan asiakasta sen suhteen, miten hän pääsee oikeuksiinsa.
  • 28. 28 Miten asioida kunnan kanssa? Kunnallishallinnon uudistuksissa on tavoitteena pidetty sitä, että asiakas pääsisi heti oikeuksiinsa ilman pitkäkestoisia jälkikätei- siä oikeusprosesseja. Tämä ilmenee niin sanottujen ennakollisten oikeussuojakeinojen vahvuudessa, kuten vaatimuksessa riittävään asian selvittämiseen ja asianomaisen kuulemiseen. On myös kehitetty kunnallisia ”oikeusasiamiesjärjestelmiä”: sosi- aalitoimen alueella jokaisessa kunnassa on oltava nimetty sosiaali- asiamies ja terveyskysymyksissä potilasasiamies. Heidän tehtävä- nään on opastaa asiakasta pääsemään oikeuksiinsa. On viisasta pyrkiä käyttämään kaikki kunnan organisaation kana- vat hyväksi ennen kuin ryhtyy esimerkiksi kantelun kautta perää- mään oikeuksiaan. Luottamushenkilöt ovat tällöin luonnollisesti se taho, jota kannattaa lähestyä. Jos asia koskee jotain yksittäistä toimialaa, on oikea taho kyseisen lautakunnan tai johtokunnan puheenjohtaja tai jäsen. Jos taas asialla on laajempi ulottuvuus, on valtuutettu tai hallituksen jäsen sovelias keskustelukumppani. Tämän päivän luottamushenkilöt ovat pääsääntöisesti suhteellisen herkkäkorvaisia kuuntelemaan kuntalaisia. Jo kaksikin puhelua samasta asiasta kerrotaan helposti kokouksessa ”kansalaiskäsityk- senä”. Ja aina parempi, jos voi osoittaa luottamushenkilölle myös hänen hyötyvän asian eteenpäin viemisestä. Vaikka mahdolliset äänet seuraavissa kunnallisvaaleissa unohdettaisiinkin, on luot- tamushenkilön kannalta aina tärkeää profiloitua jossain asiassa
  • 29. 29 ensimmäisenä tai sitä kautta huomiota saavana. Merkitystä on siis sillä, miten asia ”myydään” luottamushenkilölle. Tällaisessa menettelyssä on valitettavasti myös ongelmansa. Val- misteluvastuu on aina viranhaltijalla. Jos hän kokee itsensä syr- jäytetyksi asian vireille saattamisessa, voi asia maata pitkänkin ajan ns. valmisteltavana. Viranhaltijan passiivisuus on ongelma, vaikka- kin hyvään hallintoon tänä päivänä ilman muuta kuuluu asioiden hoitaminen ilman tarpeetonta viivästystä. Puhelinsoiton ohella voi joku muukin tapa olla suositeltava yhtey- denottokeino luottamushenkilöihin. Sähköposteihin ihmiset kui- tenkin tuppaavat työlääntyä. Tavallisen kirjeen saaminen voi siksi olla jossain tilanteessa huomattavasti mukavampaa. Eivätkä luot- tamushenkilöt varmaankaan paheksu, että heidän vastaanotoilleen tai kahvitilaisuuksiinsa (joita silloin tällöin muulloinkin kuin vaa- lien alla pidetään) tulee yleisöä esittämään myös asiallista asiaa. Periaatteellisissa asioissa kunnan asukkaan kannattaa tehdä joko yksin tai yhdessä useamman kanssa kuntalaisaloite. Kunnan on aina reagoitava aloitteisiin ja annettava vastaus niiden johdosta tehdyistä toimenpiteistä. Kuntalaisaloitetta käytetään yllättävän vähän sen käytön helppoudesta huolimatta. Mutta jos kunnan oman organisaation kautta ei tunnu asia edis- tyvän, on tietysti käytettävissä kantelumahdollisuus. Tällöin on kuitenkin asiassa onnistuakseen pyrittävä osoittamaan, että kunta
  • 30. 30 toimii lainvastaisesti tai ei täytä lakisääteisiä velvoitteitaan. Tämä ei välttämättä aina ole helppoa. Asianomainen lääninhallitus voi kantelun johdosta tutkia, onko kunta toiminut lainvastaisesti. Kantelun kautta ei kuitenkaan voi saada muutosta konkreettiseen päätökseen. Sellainen on mahdollista ainoastaan valittamalla konk- reettisesta päätöksestä hallintotuomioistuimeen, siten kuin pöy- täkirjan liitteenä olevasta valitusosoituksesta kulloinkin ilmenee. Lautakuntien ja kunnanhallituksen päätöksiin tyytymättömän on ensin tehtävä oikaisuvaatimus asianomaiselle toimielimelle. Aimo Ryynänen kunnallisoikeuden professori Tampereen yliopisto, oikeustieteiden laitos
  • 31. 31 Kunnan toiminta Kuntatalous – miten kunnat suun- nittelevat talouttansa ja mitä talouden tunnuslukujen taakse kätkeytyy Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuo- deksi laadittavalla taloussuunnitelmalla. Taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Talousarvio ja -suunni- telma laaditaan samanaikaisesti. Laadintaprosessin aloittaa taval- lisesti valtuustoseminaari, jossa käydään läpi kunnan toiminnan kehittämistarpeet ja -tavoitteet sekä taloudellinen tilanne. Tavoiteasettelun ja budjetoinnin pohjana ovat tehtäväkohtaiset palvelusuunnitelmat, joissa esitetään, miten kunnan eri toimialo- jen palvelut tuotetaan lähivuosien aikana kuntalaisille. Suunnitel- massa huomioidaan palvelutarpeiden kehitys, kunnan voimava- rojen riittävyys sekä yhteistyömahdollisuudet muiden kuntien ja yritysten kanssa. Oman palvelutuotannon vaihtoehtona voidaan käyttää ulkopuolista yksityistä tai toisen kunnan tai kuntayhtymän palvelutarjontaa. Kunnanhallitus antaa talousarviovuotta edeltävänä keväänä talousarvion ja ‑suunnitelman laadintaohjeen toimielimille. Laa- dintaohjeessaan kunnanhallitus asettaa toimialue- tai tehtävä- kohtaiset meno- ja tulokehykset sekä esittää arvion merkittävien meno- ja tulolajien muutoksista. Toimielimet laativat toimialueen talousarvioehdotuksen tavallisesti ennen kesälomakauden alkua.
  • 32. 32 Käytännössä toimielimet rakentavat ehdotuksensa alustavien teh- täväkohtaisten käyttösuunnitelmien pohjalta. Keskushallinto laatii alkusyksystä toimielinten ehdotuksista yhdistelmän ja tasapainotusehdotuksen kunnanhallitukselle tai taloussuunnittelusta vastaavalle kunnanhallituksen jaostolle. Tätä ehdotusta on viime vuosina nimitetty kunnanjohtajan budjettiesi- tykseksi. Talousarvion tasapainotukseen vaikuttavat olennaisesti ratkaisut, jotka valtion budjetissa tehdään muun muassa kuntien valtionosuuksista ja verotuksesta. Valtuuston on hyväksyttävä seuraavan vuoden talousarvio laadin- tavuoden loppuun mennessä. Käytännössä talousarvion valtuusto- käsittelyn takaraja ajoittuu marraskuun puoliväliin, jolloin valtiolle on ilmoitettava talousarvion suurimman tuloerän eli kunnallisve- ron veroprosentin määrä. Jos valtuusto ei ensimmäisessä käsitte- lyssä hyväksy talousarviota tai vaatii siihen muutoksia, ehdotus palautuu hallitukselle uudelleen valmisteltavaksi. Valtuuston talousarviokäsittelyjen lukumäärää ei rajoiteta laissa. Talousarvion kaikki osat päätetään yksinkertaisella enemmistöllä. Valtuuston hyväksyttyä talousarvion tarkistavat toimielimet aiem- min kesän aikana valmistelemansa tehtäväkohtaiset käyttösuun- nitelmat. Niissä toimielimet ja toimialajohto jakavat talousarvion määrärahat ja tuloarviot osakokonaisuuksiksi. Samalla tarkenne- taan valtuuston palvelualuetasoista tavoiteasettelua tehtäväkohtai- sesti palvelujen määrää ja laatua koskeviksi tuotantotavoitteiksi.
  • 33. 33 Suunnitelmien tavoitteet Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnal- liset ja taloudelliset tavoitteet, joita voidaan luokitella eri tavoin. Luokitusperusteena voi olla muun muassa toiminnan kohde, tavoi- tetilan yleisyys, toteuttamisaika tai päätöksentekotaso. Näiden kriteerien perusteella on mahdollista muodostaa kolme tavoite- luokkaa: strategiset tavoitteet, vaikuttavuustavoitteet ja tuotanto- tavoitteet. Strategisia tavoitteita ovat kunnan toimintavalmiutta (esimerkiksi maareservin hankkiminen tai oman palveluntuotannon ulkoistami- nen), aluetta ja asemaa (esimerkiksi visioita, jossa kunta nähdään tietyn sektorin maakunnallisena tai valtakunnallisena keskuksena) koskevat tavoitteet, kunnan väestöä tai väestöryhmää (esimerkiksi koulutustason kohentaminen tai syrjäytymisen ehkäiseminen) kos- kevat tavoitteet sekä kokonaistaloudelliset (esimerkiksi vero- tai maksuperusteet, omaisuuden myynti) tavoitteet. Vaikuttavuustavoitteet ovat tehtäväkohtaisia palvelutavoitteita, jotka määrittävät palvelun aikaansaamaa muutosta asiakkaan hyvinvoinnissa. Palvelulla tavoiteltuja muutoksia eli asiakasvaiku- tuksia ovat esimerkiksi suoritetut tutkinnot, asiakkaan tuleminen hoidetuksi, asiakkaan työllistyminen koulutuksen ansiosta tai asi- akkaan selviytyminen laitoshoidon sijasta avohoidossa. Palvelun vaikuttavuutta mitataan usein epäsuorasti palvelun saatavuutena, riittävyytenä, kohdentuvuutena ja asiakastyytyväisyytenä.
  • 34. 34 Tuotantotavoitteita ovat tuotannontekijöiden ja palvelusuorittei- den määrää ja laatua koskevat tavoitteet. Tuotantotavoitteita ovat myös tuotantovälineiden kapasiteettia koskevat tavoitteet sekä tuottamis- tai järjestämistapaa koskevat kehittämis- ja toimenpi- detavoitteet kuten suunnitelmat, selvitykset, tutkimukset ja asia- kaskyselyt. Tuotantotavoitteelle voidaan yleensä asettaa määrää ja laatua kuvaava tavoitearvo. Määrätavoite määrittelee kuinka paljon suo- ritteita tai tuotteita tulee saada tehdyksi määritellyllä ajanjaksolla. Laadun tavoitearvo perustuu yleensä määrättyyn laatukriteeris- töön. Laadun tavoitearvoksi voidaan esimerkiksi ottaa lain säätämä vähimmäistaso tai toimialakohtaisen keskiarvon ylittäminen. Suunnitelmien sitovuus Valtuuston talousarviossa asettamat toimintaa ja taloutta koskevat tavoitteet sitovat kunnan toimielimiä ja työntekijöitä. Tavoitteiden sitovuudesta seuraa, että niistä poikkeaminen tai niiden tarkista- minen edellyttää valtuuston hyväksymistä. Määrärahasitovuus tarkoittaa, ettei rahan käyttö saa ylittää valtuuston kyseiseen toi- mintaan myöntämiä varoja. Jos määräraha ei riitä menoon, on toi- mielimen haettava valtuustolta määrärahan korotusta. Toisaalta toimielin ei ole velvollinen käyttämään määrärahaa kokonaisuu- dessaan, mikäli toiminnalle asetetut tavoitteet muutoin saavute- taan.
  • 35. 35 Talousarviota on noudatettava myös tuloissa siten, että vähintään arvioitu tulojen määrä toteutuisi. Nettomääräinen toimintakate on samalla tavoin sitova kuin määrärahakin. Olennaiset vajaukset tuloissa on käsiteltävä menoylitysten tapaan valtuustossa lisätalo- usarviossa tai erillisenä asiana. Myös toimintaa koskevat tavoitteet tulee pyrkiä määrittelemään talousarviossa sitovalla tavalla. Valtuusto voi esimerkiksi edellyt- tää, että myönnetyllä määrärahalla on tuotettava vähintään mää- rätty määrä tuotteita tai että tietyn palvelun osuutta kohdeväes- tölle lisätään määrättyyn rajaan taikka että vähintään määrätyn osuuden kuntalaisista tulee olla tyytyväisiä kyseisen toiminnan palvelutasoon. Kehysbudjetointi Kunnissa noudatetaan yleisesti kehysbudjetointia, joka merkitsee, että valtuusto myöntää määrärahat ja asettaa tuloarviot toimieli- mille rahamäärältään suurina kokonaisuuksina. Toimielimille siir- retään samalla toimivaltaa jakaa määrärahat annetun kehyksen sisällä tehtävittäin pienempiin osiin. Kehysbudjetoinnin käyttöön- otto on vähentänyt oleellisesti tarvetta tehdä muutoksia valtuuston hyväksymään talousarvioon. Valtuustolla on laaja harkintavalta päättää talousarvion määrära- hakokonaisuuksista. Pääsääntöisesti määräraha tulisi asettaa tehtä- väkohtaisena, jolloin toiminnan tavoitteet ja niiden saavuttamiseen
  • 36. 36 varatut varat on yhdistettävissä toisiinsa. Joissakin tapauksissa talousarvion kehysajattelussa on saatettu mennä tätä pidemmälle, esimerkiksi siten, että lautakunnalle tai kokonaiselle palvelualueelle on osoitettu kokonaismääräraha useiden eri tehtävien hoitamiseen. Tällöin valtuuston mahdollisuus palvelutoiminnan tehtäväkohtai- seen ohjaamiseen voi olennaisesti heikentyä. Kuntalain mukaan valtuusto ei voi hyväksyä talousarviota niin yleispiirteisenä, ettei sen enää voida katsoa käyttävän sille kuuluvaa talousarviovaltaa. Velvollisuus talouden tasapainoisuuteen Kuntalaki velvoittaa kuntaa huolehtimaan tulorahoituksen riit- tävyydestä ja maksuvalmiuden säilyttämisestä. Suunnitellun toi- minnan ja hankkeiden on oltava realistisia suhteessa käytettäviin varoihin. Taloussuunnitelmassa on esitettävä toimenpiteet edel- lisiltä tilikausilta kertyneen tai kuluvalta tilikaudelta kertyvän alijäämän kattamiseksi. Muodollista tulojen ja menojen tasapai- nottamista vuositasolla ei sen sijaan edellytetä. Talouden tasapai- noperiaate sisältää myös sen, etteivät kunnan sitoumukset ja niihin liittyvät riskit saa ylittää sen voimavaroja. Erityinen riski liittyy muun muassa lainatakauksiin ja vakuuksiin yhteisöille, jotka eivät ole kunnan määräysvallassa. Kuntatalouden tunnuslukuja Suosittelen, että lukiessasi tätä kappaletta etsit käsiisi oman kuntasi tilinpäätöksen, jonka löydät luultavasti kätevimmin oman kuntasi
  • 37. 37 kotisivuilta. Näin tämän kappaleen ymmärrettävyys paranee ja saat lisäksi samalla vaivalla käsityksen kuntasi taloustilanteesta. Voit vertailla kuntasi tilannetta valtakunnalliseen keskiarvoon ja siihen onko kuntasi taloudellisesti lähempänä heikointa vai parasta kuntaa. Toimintakertomuksessa kunnanhallitus antaa selvityksen olennai- sista tapahtumista kunnan toiminnassa ja taloudessa päättyneellä tilikaudella sekä selvityksen toiminnanrahoituksesta ja rahoitus- asemasta. Lisäksi toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhte- ydessä kunnanhallitus tekee esityksen tilikauden tuloksen käsit- telystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. Toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä kunnassa ja kuntayh- tymässä on selvittää valtuuston hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Kunnan toiminnan rahoitusta tarkastellaan tuloslaskelman ja rahoituslaskelman sekä niiden tunnuslukujen avulla. Tuloslaskel- massa osoitetaan tulorahoituksen riittävyys palvelujen järjestämi- sestä aiheutuviin kustannuksiin. Rahoituslaskelmassa osoitetaan, miten investoinnit, sijoitukset ja lainanlyhennykset tulorahoituk- sen lisäksi muutoin rahoitetaan.
  • 38. 38 Tuloslaskelma Tuloslaskelman välituloksia ovat toimintakate, vuosikate ja tilikau- den tulos. Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa veronmaksajan osuuden toiminnan kuluista. Palvelun käyttäjän maksuosuutta kuvataan toimintatuottojen pro- senttiosuutena toimintakuluista: = 100 x Toimintatuotot / (Toimintakulut – Valmistus omaan käyt- töön) Tunnuslukuarvot 2006: koko maa keskiarvo 25,0 %, suurin 46,3 %, pienin 9,1 %. Kunnan koko, toimintojen yhtiöittäminen, liikelaitostaminen tai oppilaitosten ylläpitäminen vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät kuntakohtaisia eroja. Verotulot vaihtelevat kuntien välillä merkittävästi. Kunnilla on itsehallintoon perustuva oikeus verottaa asukkaitaan ja kiinteis- tönomistajia alueellaan. Lisäksi kunnat saavat osuuden alueellaan toimivien yhteisöjen tuloverosta. Keskimäärin kunnat rahoitta- vat verotuloilla puolet menoistaan, vaihteluvälin ollessa 25–65 % (2002). Kunta voi päättää itsenäisesti kunnan tuloveroprosentista. Kiinteistöveroprosenteissa kunnan päätösvaltaa on rajattu määrät-
  • 39. 39 tyihin vaihteluväleihin. Verotulojen käytöstä kunnan tehtäviin ei laissa ole rajoituksia. Eduskunta voi verolaeilla säännellä sellaisia kuntien veropohjaan liittyviä seikkoja kuten verovelvollisuutta, tulon veronalaisuutta, verovähennyksiä, veronkantoa ja verotu- lojen tilittämistä veronsaajille. Kunnallisveron veropohjaan olen- naisesti vaikuttavia verovähennyksiä ovat muun muassa ansio- tulovähennys ja tulonhankkimisvähennys. Viime vuosina näiden verovähennysten korotukset ovat aiheuttaneet kunnille merkittäviä verotulon menetyksiä. Tämän on katsottu murentaneen kunnallista itsehallintoa merkittävästi. Kunnan verotulot koostuvat kunnallisverosta, osuudesta yhteisö- veron tuottoon, kiinteistöverosta ja koiraverosta. Tunnuslukuarvot 2006: koko maa ka. 2874 euroa/as., suurin 4793 euroa/as., pienin 1672 euroa/as. Kuntien valtion avut ovat joko valtionosuuksia tai valtionavustuk- sia. Valtionosuudet määräytyvät laskennallisesti. Ne myönnetään hakemuksetta ja maksetaan säännöllisesti kuukausierinä. Valtion- avustukset ovat puolestaan harkinnanvaraisia. Ne myönnetään hakemuksesta ja maksetaan kertasuorituksena tai useammassa erässä. Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on tasata kuntien kustannuk- sia peruspalvelujen tuottamisessa. Valtionosuus määräytyy kunnan palvelujen tarvetta kuvaavien ja tuotantokustannuksiin vaikutta-
  • 40. 40 vien laskennallisten tekijöiden perusteella. Kunnalle maksetaan valtionosuutta laskennallisten kustannusten ja asukaskohtaisen rahoitusosuuden erotuksen määrä. Laskennalliset kustannukset määräytyvät kuntakohtaisesti. Asukaskohtainen rahoitusosuus on sen sijaan kaikille kunnille yhtä suuri. Kuntakohtaisia olosuhde- tekijöitä, jotka vaikuttavat palvelutarpeeseen ja kustannustasoon ovat taajama-aste, syrjäisyys, saaristoisuus ja kaksikielisyys. Sosi- aali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen vaikuttavat lisäksi ikä- ryhmittäiset väestömäärät. Opetustoimessa valtionosuus määräy- tyy oppilas- ja opiskelijamäärien perusteella. Vaikka valtionosuudet myönnetään ja maksetaan palvelualoittain, järjestelmä ei sido valtionosuuksia eri käyttötarkoituksiin. Harkinnanvarainen rahoitusavustus on muuta valtionosuusjärjes- telmää täydentävä tuki. Avustusta haetaan sisäasianministeriöltä ja sitä voidaan myöntää kunnalle, joka ensisijaisesti poikkeuksel- listen tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi on lisätyn taloudellisen tuen tarpeessa. Tarpeeseen vaikuttavina seikkoina otetaan huomioon myös paikalliset erityisolosuhteet. Tuen myöntämiselle voidaan asettaa ehtoja. Toistuvasti avustusta saaneilta kunnilta edellytetään hyväksyttävää suunnitelmaa kun- tatalouden tasapainottamiseksi. Tunnuslukuarvot 2006: koko maa valtionosuudet ka. 1042 euroa/ as. maksimi 3108 euroa/as., minimi 18 euroa/as.
  • 41. 41 Vuosikate prosenttia poistoista = 100 x Vuosikate/Poistot Tunnuslukuarvot 2006: koko maa ka. 118 %, suurin 662 %, pienin -326 %. Tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa on vakiintunut käyttöön tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden poistoista. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi inves- tointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen (100 %), kunnan tulorahoitus on riittävä. Edellytyksenä tällöin on, että poistojen määrä vastaa keskimääräistä vuotuista korvausinvestoin- titasoa. Kuntataloudessa tavoitteena ei ole taloudellisen tuloksen maksimointi vaan tulorahoituksen riittävyys. Tämä tarkoittaa, että useamman tilikauden tarkastelujaksolla tuloslaskelmaan merkittyjen tulojen tulisi kattaa tuloslaskelmaan merkityt menot. Toisaalta tulojen ei myöskään tulisi pitkällä aikavälillä olla menoja suuremmat. Vuosikate euroa/asukas Tunnuslukuarvot 2006: koko maa ka. 327 euroa/as., suurin 1308 euroa/as., pienin -453 euroa/as. Vuosikate asukasta kohden on toinen yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Keskimääräistä, kaik- kia kuntia koskevaa tavoitearvoa tunnusluvulle ei voida asettaa. Kunnan koko, taajama-aste, tekniset verkostot ja toimintojen orga-
  • 42. 42 nisointi ovat tekijöitä, jotka määrittävät asukaskohtaisen vuosika- tetavoitteen kunnassa. Asukasmääränä tunnusluvussa käytetään väestölaskennan mukaista asukaslukua tilikauden lopussa. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Tilikauden tulokseen saattaa olennaisesti vaikuttaa satunnaiset tuotot tai kulut, mistä syystä tulorahoituksen riittävyyden arviointia ei voida mää- ritellä sen perusteella. Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät erät ovat tuloksenkäsittelyeriä. Ylijäämäinen tilikauden tulos voidaan siirtää varauksiin, rahastoida tai liittää tilinpäätöstä seuraavan vuoden tilinpäätöksessä edellisiltä vuosilta kertyneeseen yli- tai alijäämään. Ylijäämää lisääviä tai alijäämää vähentäviä eriä ovat varausten ja rahastojen vähentäminen. Tilikauden tulos euroa/ asukas Tunnuslukuarvot 2006: koko maa 193 euroa/as., suurin 1876 euroa/ as., pienin -664 euroa/as. Rahoituslaskelma Investointien tulorahoitus, %: = 100 x Vuosikate / Investointien omahankintameno Tunnuslukuarvot 2006: koko maa ka. 62 %, suurin 5100 %, pienin -1677 %.
  • 43. 43 Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon inves- tointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tun- nusluku vähennettynä sadasta kertoo prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai vähentämällä kassavarojen määrää. Inves- tointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman käyt- töomaisuusinvestointeja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Kassan riittävyys (pv): = 365 pv x Kassavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella Tunnuslukuarvot 2006: koko maa ka. 43 pv, suurin 385 pv, pienin -17 pv. Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassastamaksut voidaan kattaa kassavaroilla. Maksuvalmiuden hoidon kannalta riittävänä voidaan pitää kahden viikon kassan riittävyyttä.
  • 44. 44 Tulorahoituksen riittävyyden arviointi Tulorahoituksen riittävyydestä korvausinvestointeihin ja lainan lyhennyksiin voidaan tehdä johtopäätöksiä tuloslaskelman ja rahoituslaskelman erien ja niistä laskettujen tunnuslukujen avulla seuraavalla tavalla: Kunnan talous on ylijäämäinen tai vahvistuva, kun vuosikate kat- taa sekä pitkäaikaisten lainojen lyhennykset että korvausinvestoin- nit. Ylijäämäisessä taloudessa tulorahoitusta jää vielä sen jälkeen, kun pitkäaikaisten lainojen lyhennykset ja korvausinvestoinnit on rahoitettu. Kunnan talous voi tilapäisesti olla ylijäämäinen esimer- kiksi omaisuuden myynnin seurauksena. Mikäli kunnan talous on useana perättäisenä vuotena ylijäämäinen, joudutaan asiantilaa perustelemaan toimintakertomuksessa. Jos kyse ei ole kriisitalou- den tervehdyttämisestä tai varautumisesta poikkeuksellisen suu- reen investointimenoon tai vastaisen menetyksen korvaamiseen, joudutaan tuntuvasti ylijäämäisen talouden tuloperusteita tarkis- tamaan esimerkiksi veroprosenttia alentamalla. Vahvistuvassa taloudessa kunnan tulorahoitus riittää sekä korva- usinvestointeihin että lainojen takaisin maksuun, mutta merkit- tävää ylijäämää ei kunnalle vielä kerry. Vahvistuvassa taloudessa kunnan omavaraisuusaste paranee. Kunnan talous on tasapainossa, kun vuosikate kattaa poistot. Poistojen on vastattava keskimääräistä korvausinvestointien tasoa
  • 45. 45 kunnassa. Tasapainoisessa taloudessa tulorahoitus riittää paitsi toi- mintamenoihin myös pitämään palvelujen tuotantovälineet kuten rakennukset ja verkostot toimintakunnossa, ilman lainanottoa tai omaisuuden myyntiä. Tasapainossa olevassa taloudessa vuosikate kattaa suunnitelman mukaiset poistot. Poistojen on kuitenkin vastattava keskimääräistä vuotuista korvausinvestointien tasoa. Näin ei läheskään aina ole tilanne; keskimäärin poistot ovat kunnissa alimitoitetut, jolloin vuosikate ei riitä korvausinvestointeihin, vaikka kattaakin pois- tot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioitaessa onkin syytä verrata vuosikatteen, poistojen että poistonalaisten investointien omahan- kintamenojen määrien samansuuruisuutta. Omahankintameno- jen määrä, joka saadaan vähentämällä investointimenoista niihin saadut rahoitusosuudet, vastaa likimäärin kunnan korvausinves- tointien tarvetta, kun määrä lasketaan useamman vuoden keski- arvona. Kunnan talous on heikkenevä, kun vuosikate on positiivinen, mutta tilikauden tulos negatiivinen. Heikkenevässä taloudessa vuosikate ei riitä poistoihin. Kunnan on otettava lisää velkaa, rea- lisoitava käyttöomaisuuttaan tai pitkäaikaisia sijoituksiaan taikka vähennettävä toimintapääomaansa pitääkseen tuotantovälineet toimintakunnossa. Kunnan talouden tila on heikko, kun vuosikate negatiivinen. Kun- nan taloutta voi kuvata heikoksi, kun vuosikate on merkittävässä
  • 46. 46 määrin negatiivinen. Erityisen vaikeana talouden tilaa on pidet- tävä silloin, kun negatiivinen vuosikate toistuu vuodesta toiseen. Heikossa taloudessa kunta joutuu ottamaan velkaa, realisoimaan omaisuuttaan tai vähentämään toimintapääomaansa juoksevien menojensa kattamiseksi. Talouden ongelmat näkyvät kunnan taseessa oman pääoman vähentymisenä ja omavaraisuuden heik- kenemisenä. Tuomas Vanhanen hallituksen jäsen, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) 2008 Lähteet: Kuntatalous – monen muuttujan summa, Suomen Kuntaliitto 2004, toim. Oiva Myllyntaus Taloudelliset tunnusluvut: www.kunnat.net
  • 47. 47 Vaikuttamistyön ajoittaminen Ajoitus, ajoitus, ajoitus! – ajatuksia kuntavaikuttamisesta ja siihen valmistautumisesta Oletko ajamasi asian kanssa jo liikkeelle lähtiessäsi myöhässä? Olet, jos valtuuston esityslista on jaettu ja asiasi on listalla, mutta et ole sen sisältöön sitä ennen ollut vaikuttamassa. Tämä on karu tosiasia ja valitettavan totta ainakin suurimmissa kaupungeissa. Hyvin harva – varsinkaan merkittävämpi – asia muuttuu enää val- tuuston käsittelyssä. Tämä harvoin ääneen sanottu tosiasia on liian harvalle vaikutta- miseen pyrkivälle tuttu, mutta hiemankin kunnalliseen päätök- sentekoon tutustuneelle sen pitäisi olla itsestäänselvyys. Meidän valtuutettujen suusta harvoin kuulee korostettavan tätä, mikä lie- nee vain inhimillistä. Onhan meidät valittu kaupunkilaisten äänillä tekemään päätöksiä. En osaa, enkä pyrikään, arvioimaan kuntavaikuttamista pienissä kunnissa tai kaupungeissa, joita suurin osa Suomen kunnista on. Pienet muutaman tuhannen asukkaan kunnat eroavat totaalisesti päätöksenteko- ja valmistelukoneistoltaan suurista kaupungeista. Kunnan koko vaikuttaa merkittävällä tavalla myös vaikuttamis- keinoihin. Kun mietin omaa hallituskauttani Helsingin yliopiston ylioppilas- kunnassa HYYssä 1990-luvun puolessavälissä, niin olin autuaan
  • 48. 48 tietämätön kunnallisen päätöksenteon mekanismismeista. Kunta- vaikuttamista ei tuolloin tunnuttu pitävän erityisen kiinnostavana opiskelijapiireissä, vaikka merkittävä määrä opiskelijan arkeen liit- tyvästä päätöksenteosta tehdäänkin kuntatasolla. Menneitä aikoja muistellen ja nykyistä kokemuspohjaani hyödyntäen, kiteytyivät alla olevat muutamat kuntavaikuttamisen perusopit: I Tutustu kaupunkisi valmistelu- ja päätöksentekomekanismiin Ennen kunnallisen päätöksentekojärjestelmän tuntemista on turha kuvitella, että voisit saada ajamiasi asioita eteenpäin. Samalla valot- tuu myös se, miksi olet autuaasti nukkunut onnesi ohi, jos asia on jo valtuuston esityslistalla. Vaikka kaupunginvaltuusto onkin kunnallisen päätöksenteon ydin, on suurin osa päätöksistä käytännössä siunattu jo joko lautakun- tavaiheessa tai kaupunginhallituksessa. Tämä tosiasia ei suinkaan tarkoita, että me valtuutetut toimisimme vain kumileimasimina. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta valtuutetut miehittävät merkittävimmät luottamushenkilöpaikat kaupunginhallituksissa, kuntayhtymissä ja tärkeimmissä lautakunnissa. II Tutustu aikaisempiin päätöksiin ja linjauksiin Jotta voit aidosti vaikuttaa tuleviin päätöksiin, on syytä tuntea asi- aasi vaikuttavat aikaisemmat päätökset. Jos esimerkiksi otetaan vaikkapa opiskelija-asuntojen lisäämistarve, on ennen lobbaamista syytä tutustua ainakin kaupungin voimassa olevaan yleiskaavaan, asuntopoliittiseen ohjelmaan, aikaisempiin hankkeisiin jne.
  • 49. 49 III Tunne asiasi ja sen mahdolliset laajemmat vaikutukset Muista, että sinun kauttasi vaikuttamisen kohteena oleville hen- kilöille muodostuu kuva asiastasi ja sen merkityksestä. On siis syytä tuntea ajamasi asian taustat ja vaikutukset mahdollisimman laaja-alaisesti – toista tilaisuutta ensivaikutelman luomiseen ei tule. Asiantuntemus myös vakuuttaa kuulijan siitä, että olet tosissasi ja myös nähnyt vaivaa opiskellaksesi taustat. Erityisesti luottamushenkilöt, mutta myös keskeiset virkamiehet saavat valtavasti ja hyvin eritasoisia yhteydenottoja, joilla pyritään vaikuttamaan mitä erilaisimpiin asioihin. Joukosta erottuvat eduk- seen ne, jotka ovat tehneet kotiläksynsä kunnolla. Hyvä lobbaaja osaa myös tarvittaessa mittasuhteuttaa oman asiansa suurempiin kokonaisuuksiin. Esimerkiksi kaupungin asuntopoli- tiikka on moniulotteinen kokonaisuus, jossa opiskelija-asuminen on vain yksi, jopa melko pienehkö, osa-alue. IV Tunne avainvirkamiehet ja luottamushenkilöt Päätöksenteon valmistelussa olennaisessa asemassa ovat virka- miehet. Hyvä vaikuttaja tuntee ainakin omalle asialleen keskei- set toimijat – niin virkamiehet kuin luottamushenkilöt. On hyvin pieni vaiva kaivaa esiin oikeat henkilöt – suurissa kaupungeissa valtuutettujen on pakko keskittyä tiettyihin osa-alueisiin ja siksi on turha olettaa, että valtuutettu kuin valtuutettu voisi tuntea asiaasi.
  • 50. 50 V Ajoita oikein ja mieti lähestymistapa Kirjoitus on otsikoitu vallitsevan trendin mukaisella toistolla: ajoitus, ajoitus, ajoitus. Tämä onkin vaikuttamiseen opastavan kirjoittajan arvokkain neuvo. Ajoittamalla (ja luonnollisesti koh- distamalla) vaikuttaminen oikein, säästää valtavasti työtä. Ehkä lobbaaminen asioiden valmisteluvaiheessa ei ole niin seksikästä kuin perinteinen kärkipoliitikkojen ja kaupunginjohtajien tapaa- miset, mutta aivan varmasti tehokkaampaa. Tosiasia vain on, että mitä paremmin ajoitat ja kohdistat vaikuttamisesi, sitä tuloksek- kaampaa se on. Mieti myös lähestymistapaasi. Kuten aikaisemmin mainitsin, niin yhteydenottoja tulee melkoisesti. Yksittäinen sähköposti tylsällä mitään sanomattomalla otsikolla, jossa pahimmillaan on kymmenen sivun liite kirjoitettuna 10-fontilla, päätyy helposti lukemattomien sähköpostien mustaan aukkoon. Hyvä vaikuttaja osaa kiteyttää ja ilmaista asiansa lyhyesti ja mielenkiintoisesti niin sähköisen viestinnän välityksellä kuin henkilökohtaisesti tavat- taessa. VI Pyri vaikuttamisessa pitkäjänteisyyteen Opiskelijoiden edunvalvonta- ja vaikuttamistyötä hankaloittaa sen parissa toimivien henkilöiden nopea vaihtuvuus. Tämä kuuluu luonnollisesti opiskelijoiden edunvalvonnan luonteeseen ja juuri siksi tiedon siirtäminen seuraavalle vaikuttajapolvelle on olennai- sen tärkeää, mutta harmiteltavan laiminlyötyä. Päättäjän kannalta taas pitkäjänteisyys ja kauemmas tulevaisuuteen katseen siirtämi-
  • 51. 51 nen palvelisi tarkoitusta paremmin. Älä siis pety vaikka tulokset eivät ole välittömiä – kuntapolitiikka vaatii pitkäjänteisyyttä ja sitä vaaditaan myös vaikuttamaan pyrkiviltä! Tatu Rauhamäki asuntoministerin erityisavustaja Kirjoittaja on ollut Helsingin kaupunginvaltuutettu vuodesta 2000 lähtien ja toimii tällä hetkellä myös YTV:n hallituksen puheenjohtajana. Kirjoittaja on toiminut myös Helsingin yli- opiston ylioppilaskunnan HYY:n hallituksessa 1996.
  • 52. 52 Vaikuttamistyön ajoittaminen Vaikuttamisen aikataulu vaalien alla Puolueiden valmistautuminen vaaleihin alkaa jo yli vuosi ennen vaaleja. Puolueet valitsevat hyvissä ajoin muun muassa vaalipäälli- kön sekä usein poliittisen sihteerin tai vaalisuunnittelijan, joka kir- joittaa ja kokoaa pohjaa puolueen vaaliohjelmalle. Ylioppilaskun- nissa vaikuttaminen valtakunnallisiin vaaliohjelmiin kannattaakin aloittaa ajoissa. Puolueiden kunnallisvaaliohjelmia valmisteltiin jo vuoden 2007 lopusta lähtien, ja suurin osa puolueista vahvisti valtakunnalliset tavoitteensa vuoden 2008 ensimmäisten kuukau- sien aikana. Paikallisten vaaliohjelmien kirjoittaminen aloitetaan yleensä täydellä teholla valtakunnallisten tavoitteiden päättämisen jälkeen. Ylioppilaskuntien on hyvä olla aktiivisesti yhteydessä puo- lueisiin ja yrittää ajaa omia tavoitteitaan läpi jo vaaliohjelmiin. Näin opiskelijoille tärkeitä teemoja on helpompi nostaa sekä ehdokkai- den että median tietoisuuteen kuin ainoastaan ylioppilaskuntien omien kampanjoiden kautta. Paikalliset poliittiset opiskelija- ja nuorisojärjestöt ovat vaaliohjelmavaikuttamisessa keskeisiä yhteis- työkumppaneita. Ennakkoäänestyspaikkojen sijoittelu on opiskelijoiden ja nuorten äänestysaktiivisuuden parantamisen kannalta tärkeää. Kunnan keskusvaalilautakunnat muotoilevat ehdotuksensa ennakkoää- nestyspisteistä ja lopullisen päätöksen tekevät kaupunginvaltuus- tot. Vuoden 2008 kunnallisvaalien ennakkoäänestyspaikat ovat keväällä 2008 kaupunginvaltuustoissa päätettävänä. Aikataulut
  • 53. 53 vaihtelevat kunnittain ja vaalilaissa on määritelty ainoastaan, että äänestyspisteet on määrättävä ”hyvissä ajoin”. Ylioppilaskuntien on oltava loppukevääseen saakka aktiivisesti yhteydessä keskus- vaalilautakuntaan ja vielä ennen lopullista päätöstä kaupungin- valtuutettuihin. Äänestyspisteitä sijoitellaan usein suuriin kaup- pakeskuksiin ja automarketteihin, joissa nuoret liikkuvat harvoin. Olisikin perusteltua, että opiskelija-asuntojen tai kampusten lähei- syydessä on omia äänestyspisteitä. Joissain yliopistokaupungeissa ylioppilaskunnat ovat saaneet kampuksille äänestyspisteitä, osassa kampuksille tulee äänestysbussi. Kuitenkin esimerkiksi Helsingissä keskusvaalilautakunnan mielestä yliopisto ei ole riittävän julkiseksi koettu alue, jotta sinne voitaisiin laittaa äänestyspiste. Asenteisiin vaikuttaminen sekä vaalilautakuntien näkökulmiin vaikuttaminen on tärkeää ja se on aloitettava ajoissa. Ylioppilaskunnat voivat yrittää saada opiskelijoita ehdokkaiksi esi- merkiksi kokoamalla sähköpostiin eri puolueiden opiskelijajärjes- töjen yhteystiedot ja kannustaa opiskelijoita hakeutumaan ehdok- kaiksi. Puolueita voi houkutella mainostamaan ylioppilaslehdissä tai ylioppilaslehtiä voi kannustaa kirjoittamaan ennakkoartikkeli kunnallisvaaleista ja ehdokasasettelusta. Mitä enemmän on nuoria ehdokkaita, sitä todennäköisempää on, että nuoret saavat myös enemmän ääniä. Vuoden 2004 kunnallisvaaleissa 20–24-vuotiaita ehdokkaita koko maassa oli yhteensä 1 519, kun 55–59-vuotiaita oli ehdolla 6 148 henkilöä. Kunnallisvaaleissa 2008 ehdokasasettelu on kuumimmillaan kevään lopulla sekä kesällä. Esimerkiksi eduskun- tavaaleissa ehdokkaat valitaan jo aikaisemmin.
  • 54. 54 Myös esimerkiksi vaihto-opiskelijat saavat äänestää ennakkovaa- leissa opiskelukaupunkinsa suurlähetystössä tai konsulaatissa. Vaihtoon lähtevien infopakettiin voikin liittää paperin, jossa ker- rotaan mahdollisuudesta äänestää myös ulkomailla. Vaihtoaika- tauluista riippuen tietopaketti voi olla hyvä liittää jo keväällä jär- jestettävään vaihto-opiskeluun lähtevien tiedotustilaisuuteen. Ylioppilaskuntien näkyvä rooli vaalien taustavaikuttajana ja kes- kustelun aiheiden määrittelijänä on juuri vaalien alla. Äänestys- aktiivisuus ennakkovaaleissa on tilastojen mukaan kasvanut kai- kissa vaaleissa. Esimerkiksi vuoden 2004 kunnallisvaaleissa äänistä noin 40 prosenttia annettiin jo ennakkovaaleissa. Ennen varsinaista vaalipäivää ehdokkaat ovat usein niin kiireisiä kaduilla kam- panjoinnissa, että keskustelutilaisuuksiin voi olla vaikeaa saada ehdokkaita. Myös yleisön houkutteleminen paikalle on helpompaa silloin, kun ihmiset eivät vielä ole kyllästyneet vaaleihin, ja oman ehdokkaan etsiminen on käynnissä. Mitä lähemmäs vaaleja tul- laan, sitä vähemmän on aikaa ja kiinnostusta osallistua erilaisiin tilaisuuksiin. Opiskelijoille keskeisten teemojen nostaminen kes- kusteluun on aloitettava jo muutama viikko ennen ennakkovaaleja. Näkyvät ja uudet ideat sekä provosoivat tempaukset herättävät kiinnostusta ja huomiota ja voivat olla hyviä välineitä keskustelun herättämiseksi. Vaaleista saa lisää tietoa osoitteesta http://www.vaalit.fi. Tältä sivustolta löytyy myös tilastotietoa vaaleista sekä muun muassa nuorten ehdokkaiden määristä ja nuorten äänestysaktiivisuudesta.
  • 55. 55 Tärkeimmät päivämäärät vuoden 2008 kunnallisvaaleissa: „„ Vaalipäivä sunnuntai 26.10.2008 „„ Ennakkoäänestys kotimaassa 15.–21.10.2008 „„ Ennakkoäänestys ulkomailla 15.–18.10.2008 „„ Ehdokasasettelu vahvistetaan 25.9.2008 „„ Ehdokashakemukset jätettävä viimeistään 16.9.2008 ennen klo 16.00 „„ Äänioikeustiedot määräytyvät 5.9.2008 ja äänioikeusrekisteri perustetaan 10.9.2008. Johanna Nuorteva sosiaalipoliittinen sihteeri, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) kaupunginvaltuuston varajäsen (vihr.), Helsinki
  • 56. 56 Kunnallisvaaleista yleisesti Puolueiden ohjelmat kunnallisvaaleissa Puolueiden kunnallisvaaliohjelmat jakautuvat ainakin kolmen alueellisen tason ohjelmiin: valtakunnallisiin, maakuntatason sekä kuntakohtaisiin ohjelmiin. Lisäksi yksittäisillä ehdokkailla on omia tavoitteitaan ja teemojaan. Valtakunnallinen ohjelma sisältää yleiset linjaukset Puolueiden aikataulut valtakunnallisten ohjelmien hyväksymiselle ja julkaisemiselle vaihtelevat. Viime aikoina yleinen suuntaus on ollut se, että varsinaiset vaaliohjelmat on julkaistu yhä lähempänä vaaleja. Tällä pyritään siihen, etteivät ohjelmalliset avaukset ehtisi väljähtyä ennen varsinaista vaalikampanjaa. Ohjelmien valmistelu aloitetaan puolueissa kuitenkin hyvissä ajoin, useimmiten noin vuosi ennen vaaleja. Lisäksi on huomattava, että puolueet tekevät erilaisia ohjelmallisia kannanottoja, avauksia ja tavoitetarkennuk- sia linjauksiinsa myös ennen ja jälkeen varsinaisen vaaliohjelman hyväksymisen. Valtakunnallisten ohjelmien kirjoittamisen haaste on siinä, että niissä puolueiden pitää linjata tavoitteensa hyvinkin erikokoisia ja erilaisissa taloudellisissa tilanteissa olevia kuntia ja niiden asuk- kaita varten. Valtakunnalliset ohjelmat sisältävät puolueen suuret ja yleiset tavoitteet. Voisi arvioida, että puolueiden suuria ”kattotee- moja” syksyn 2008 kunnallisvaaleissa ovat ainakin peruspalvelujen
  • 57. 57 turvaaminen kuntalaisille, viihtyisän elinympäristön edistäminen, yrittäjyyden ja elinkeinotoiminnan edellytysten kehittäminen kun- nissa, kuntien työntekijöiden asema, vaikuttamisen ja paikallisde- mokratian edistäminen sekä kuntien vakaan talouden turvaami- nen. Kunta- ja palvelurakenneuudistus, Paras-hanke, sekä siihen liit- tyvät suunnitelmat ja toimenpiteet tuovat ohjelmiin varmuudella uusia elementtejä verrattuna aiempiin vaaleihin. Vaalien ”kuu- mat”, vahvasti mediassa esille nousevat teemat tarkentuvat yleensä vasta varsinaisen vaalikamppailun aikana. Vuonna 2004 tällaiseksi aiheeksi muodostui kysymys kuntien palveluiden tuottamista- voista, siis yksityistämisestä, ulkoistamisesta ja kunnan omasta palvelutuotannosta. Maakuntaohjelmassa etsitään menestystekijöitä Kunnallisvaaleilla on myös maakunnallista merkitystä. Maakun- taliiton hallituksen ja valtuuston kokoonpano määräytyy kunnal- lisvaalien tuloksen perusteella. Siksi puolueiden piiriorganisaatiot panostavat yhä enemmän kunnallisvaalien yhteydessä myös maa- kunnallisten ohjelmien laadintaan. Maakuntaohjelmissa puolueet pyrkivät erittelemään alueen vah- vuuksia ja löytämää uusia menestystekijöitä maakunnan vetovoi- man ja kehityksen edistämiseksi. Puolueet ottavat ohjelmissaan kantaa niin aluekehityksen yleisiin edellytyksiin, yrittämisen,
  • 58. 58 osaamisen ja koulutuksen edistämiseen, liikennehankkeisiin, yhdyskuntarakenteeseen, ympäristöön kuin asumiseenkin. Seutu- kuntayhteistyö ja maakunnalliset hallintokysymykset ovat myös osassa ohjelmista vahvasti esillä. ”Räätälöity” kuntakohtainen ohjelma Menestyäkseen vaaleissa puolueiden täytyy ”räätälöidä” jokai- seen kuntaan oma ohjelma. Valtakunnalliset ja maakunnalliset ohjelmat ovat liian yleisluontoisia ajatellen hyvinkin erilaisia kun- tia ja niiden asukkaita. Kuntakohtaisten ohjelmien laadinnasta vastaavat puolueiden kunnallisjärjestöt tai paikallisosastot ja -yhdistykset. Ohjelmien teemat ja etenkin niiden painotukset vaihtelevat suu- resti. Kunnan asukasmäärä ja pinta-ala, maantieteellinen sijainti, väestörakenne ja -kehitys, taloudellinen tilanne, palvelujen tuotta- mistavat sekä elinkeinorakenne ovat esimerkkejä tekijöistä, jotka vaikuttavat puolueiden teemojen ja näkökulmien valintaan ohjel- makirjoituksessa. Etelän suurissa kaupungeissa ohjelmissa otetaan maaseutukun- tia enemmän huomioon esimerkiksi asuntojen saatavuuteen ja kohtuuhintaisuuteen, viher- ja virkistysalueisiin ja päivähoito- paikkojen riittävyyteen liittyviä kysymyksiä. Harvaan asutuissa muuttotappiokunnissa puolestaan pinnalla olevia asioita ovat pal- veluverkon ja palveluiden turvaaminen, elinkeinoelämän ja yrit-
  • 59. 59 tämisen vireyttäminen sekä yleensäkin tiukkaan kuntatalouteen liittyvät kysymykset. Puolueen koko ja valta-asema kunnassa vaikuttaa jonkin verran ohjelmien sisältöön, näkökulmiin ja tyyliin. Vaikka kunnissa ei ole- kaan samalla tavalla hallitus–oppositio-asetelmia kuin valtakun- nan politiikassa, suuren ja vaikutusvaltaisen puolueen ohjelmiin vaikuttaa ”vastuunkantajapuolueen” rooli. Se joutuu ”haastaja- puolueita” enemmän ottamaan ohjelmassaan huomioon sen, että harjoitettu ja tulevan vaalikaudenkin politiikka on pitkälti heidän johtamaansa joko yksin tai yhdessä joidenkin muiden puoluei- den kanssa. Kunnan suurten puolueiden ohjelmat saattavatkin muistuttaa kunnallispoliittisia hallitusohjelmia, joissa on melko yksityiskohtaiset toimenpide-ehdotukset seuraavalle valtuusto- kaudelle. Haastajapuolueiden ohjelmat ovat usein oppositiohen- kisempiä: kriittisiä, räväkämpiä ja vahvemmin vaihtoehtoja esit- täviä. Kuntakohtaisten ohjelmien ja tavoitteiden pohjalta puolueet raken- tavat paikalliset kampanjansa, joilla pyritään vakuuttamaan kunta- laiset äänestäjinä. Harva kuntalainen tutustuu kokonaisuudessaan sen enempää puolueiden valtakunnallisiin tai edes kuntakohtaisiin ohjelmiin. Siksi puolueet pyrkivät tiivistämään ohjelmalliset tavoit- teensa mainonnan, käsiesitteiden tai muiden kampanjamuotojen avulla. Sähköinen media – ja etenkin internet – on ohjelmien ja teemojen esille tuonnissa yhä tärkeämpi väline, jonka merkitystä mikään puolue ei voi enää väheksyä.
  • 60. 60 Yhteenvetona voisi sanoa, että kuntakohtaisissa ohjelmissa linja- taan tavoitteet tulevalle valtuustokaudelle ensinnäkin puolueen omaa päätöksentekoa ja toimintaa varten. Vielä tärkeämpää on se, että niiden avulla puolueet tuovat esille ohjelmalliset tavoitteensa ja jopa toimenpide-ehdotuksensa, joille ne haluavat äänestäjien luottamuksen vaaleissa entistä paremman kunnan rakentamiseksi asukkaille. Ehdokkaat antavat kasvot puolueiden sanomalle Tärkein menestystekijä puolueille kunnallisvaaleissa on hyvät ehdokkaat. He antavat kasvot puolueille ja niiden sanomalle. Harva ehdokas tekee pitkiä ohjelmajulistuksia, mutta omat pääteemat vaaleissa ja tavoitteet kunnallispolitiikassa on jokaisen vakavasti otettavan ehdokkaan tehtävä selväksi itselleen. Ja ne on tuotava esille myös äänestäjille. Hyvällä ehdokkaalla on siis omat selkeät vaaliteemansa, jotka ovat konkreettisia, ajankohtaisia ja koskettavat kuntalaisia; arkipäivän teemoja, joilla pääsee äänestäjän ”iholle”. Puiston penkkien koh- talo saattaa joillekin kuntalaisille olla äänestyspäätöstä tehtäessä ratkaisevampaa kuin vuosikatteen suuruus kunnan tilinpäätök- sessä. On yleisesti hyväksyttyä ja tunnustettua, ettei yksittäisen ehdok- kaan tarvitse olla kaikkien kuntapolitiikkaan liittyvien kysymysten asiantuntija. Taitava ehdokas ammentaa teemansa itselleen lähei-
  • 61. 61 sistä asioista ja arkipäivän kokemuksista. Asiantuntemus syntyy kuntapolitiikassa usein jopa huomaamatta, elämällä aivan taval- lista elämää. Ilkka Miettinen suunnittelupäällikkö, Suomen Keskusta
  • 62. 62 Kunnallisvaaleista yleisesti Kuntavaalien ehdokasasettelu opiskelijaliikkeen näkökulmasta Opiskelijaliikkeen – ja erityisesti sen lipunkantajan ylioppilaskun- tien – kannalta kuntavaikuttamisessa on huikeita mahdollisuuksia kerran neljässä vuodessa. Toisin kuin yleisesti ajatellaan, on tehok- kain aika noin vuosi ennen vaaleja. Opiskelijapoliitikkojen kunta- vaikuttamisen kulta-aika on siis ehdokasasettelun ja vaalivalmis- telun aika, ei niinkään vaalit tai sen jälkeinen aika. Ehdokasasettelu ja vaalivalmistautuminen on hyvää aikaa kaikille eturyhmille, mutta aivan erityisesti opiskelijaliikkeelle. Opiskeli- jaliikkeen kannalta ajankohdassa yhdistyy tilanne jossa liikkeen heikkoudet eivät näyttäydy, mutta vahvuudet korostuvat. Se, ett- eivät opiskelijaliikkeen rivit ole kovin tiiviit, ei näyttäydy kaikessa mitassaan. Lobbareiden kokemattomuus tai vähät varatkaan eivät näyttele keskeistä roolia. Erityisiä vahvuuksia on se, että opiskelija- poliittisessa vaikuttamisessa voidaan käyttää normaalia laajempaa joukkoa aktiiveja ja se, että opiskelijoilla on usein mahdollisuus käyttää hetkellisesti paljon aikaa vaalityöhön. Ylioppilasliikkeen keskeisimpiä ongelmia on rivien harvuus ja seka- vuus. Vaikka ylioppilaskunnat edustavatkin yli 145 000 opiskelijaa, on kaikille lobattaville selvää, etteivät ylioppilaskunnat kykene mobilisoimaan valtaosaa jäsenistöstään toimintaan. Tämä erottaa ylioppilaskunnat monesta muusta eturyhmästä. Opiskelijoiden joukko on muutenkin varsin pieni, kun sitä verrataan esimerkiksi
  • 63. 63 eläkeläisiin, ammattiliittoihin tms. Tämän vuoksi perinteinen lob- baaminen ei välttämättä ole tehokkain tapa edistää opiskelija-asiaa, vaikka se onkin monissa tapauksissa välttämätöntä ja tarpeellista. Sen sijaan ehdokkuus ja vaikuttaminen suoraan ehdokkaisiin esi- merkiksi näiden henkilökohtaisissa tukiryhmissä on tehokasta vaikuttamista. Tässä työssä voidaan hyödyntää samanaikaisesti useampaa toimijasukupolvea. Ehdokasasetteluun osallistuminen opiskelijapoliittisena vaikuttamisena on helppoa ja tuloksekasta, mutta edellyttää pieniä muutoksia opiskelijapolitiikan toiminta- filosofiassa. Lähinnä uudelleen ajattelua tarvitaan sitoutumatto- muus- ja poliittisuus-linjausten kohdalla. Tehokas opiskelijaliike pitää huolen, että sen edustajia on runsaasti ehdolla kunnallisvaaleissa. Opiskelijaliikkeen ehdokkaiden tulee koota itselleen vahva tukiryhmä ja tässäkin ylioppilaskunnan aktii- vit voivat luoda merkittävän pohjan. Useimmissa kunnissa opiske- lijapoliitikon on helppo päästä ehdokkaaksi, ainakin Vihreiden ja luultavasti myös muiden puolueiden listoille. Kunnallisvaaleissa hyvä kampanja tuo varsin helposti ainakin joitain kunnallisia luot- tamustoimia, vaikka läpimeno ei heti onnistuisikaan. Ylioppilas- kunnan on siis aidosti helppo saada omia aktiivejaan kunnalliseen päätöksentekoon ja puolueiden kunnallispoliittiseen sisäpiiriin, jossa vaikuttaminen on paitsi helppoa, myös tehokasta. Opiskelijaliikkeen tavoitteiden kannalta olennaisinta on suhtautua eri puolueiden toimintaan osallistuviin ylioppilaskunnan jäseniin
  • 64. 64 omina edustajina ja pitää huoli, että ehdokkaat kokevat olevansa opiskelijaliikkeen yhteisellä asialla. Poliittisesti sitoutuneisiin opis- kelijoihin suhtaudutaan usein kuten ulkopuolisiin, ja tämä on opis- kelijaliikkeen tavoitteiden edistämisen kannalta vahingollista. On tärkeää pitää huoli siitä, että valtuustoissa on itsensä opiskelijaliik- keeseen kuuluviksi kokevia edustajia. Ylioppilaskuntien kannattaa käyttää energiaansa siihen, että sen aktiivit lähtevät ehdolle ja kokevat ehdokkuudellaan edistävänsä opiskelijoille tärkeitä asioita. Tämän lisäksi opiskelijoita kannattaa kannustaa osallistumaan vapaaehtoisina myös muiden kuin opis- kelijaehdokkaiden kampanjoihin. Kampanja-aktiivit muodostuvat parhaissa tapauksissa ehdokkaiden luotetuiksi tukihenkilöiksi ja saavat omien vahvuusalojensa osalta asiantuntijastatuksen koh- tuullisen helposti. On opiskelijaliikkeen etu, että useilla ehdok- kailla on lähipiirissään opiskelija-aktiiveja. Sen lisäksi, että opiskelija-aktiiveja kannustetaan ehdokkaiksi ja vaalityöhön, tulee ylioppilaskunnan pitää heihin yhteyttä ja kertoa tavoitteistaan jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Ohjelmatavoitteiden viestinnän jatkeeksi kannattaa muodostaa perinne kunnallisissa luottamustoimissa toimivien ja niihin pyrkivien opiskelijoiden ja ylioppilaskunnan johdon tapaamisista esim. puolivuosittain. Tapaamisissa ylioppilaskunnan johto saa tärkeää tietoa mm. kun- nallispolitiikan aikatauluista ja kykenee pitämään läheiset suhteet omiin edustajiinsa.
  • 65. 65 Kunnallisasiat ovat kaikkien kunnassa asuvien asioita, ja siten myös opiskelija-asioita. Tehokas ja ajoissa liikkeellä oleva opiskeli- jaliike voi varmistaa äänensä kuulumisen aktiivisella osallistumi- sella kunnallisvaaleihin. Mitä enemmän kunnallispolitiikassa on opiskelijaliikkeeseen itsensä mieltäviä poliitikkoja, sitä paremmin opiskelijoiden tarpeet huomioidaan päätöksenteossa. Ville Tuominen kampanjapäällikkö, Vihreät De Gröna Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaskunnan TOKYOn hallituksen puheenjohtaja 2003
  • 66. 66 Uusi valtuustokausi – suhteiden luominen Kaupunginvaltuusto – ylimmän vallan haltija Suomessa kunnilla on perustuslailla turvattu itsehallinto. Demo- kratia toteutuu kunnallisessa itsehallinnossa siten, että kuntalaiset valitsevat luottamushenkilöt päättämään kunnan asioista. Kunnan korkein päättävä elin on valtuusto. Neljän vuoden välein järjestet- tävissä kunnallisvaaleissa valitaan valtuuston jäsenet ja varajäsenet eli valtuutetut ja varavaltuutetut. Valtuutettuja on 13–85 kunnan asukasluvusta riippuen. Valtuusto valitsee keskuudestaan puheen- johtajan ja tarvittavan määrän varapuheenjohtajia. He edustavat yleensä suurimpia valtuustoryhmiä. Valtuusto on järjestäytynyt valtuustoryhmittäin, jotka usein vastaavat vaaleissa ehdokkaita asettaneita ryhmittymiä. Valtuustoryhmän voi muodostaa yksikin valtuutettu. Valtuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kol- masosaa valtuutetuista on läsnä. Ylimpänä päättävänä elimenä valtuuston tehtävänä on vastata kunnan toiminnasta, palveluista ja taloudesta päättämällä nii- den yleisistä periaatteista. Valtuusto päättää myös kunnan hal- lintosäännöstä, jolla määrätään kunnan hallintomenettelystä. Val- tuusto valitsee kunnanjohtajan ja kunnanhallituksen sekä asettaa lautakunnat. Käytännön työn tekevät päätettyjen suuntaviivojen mukaisesti lautakunnat, virkamiehet ja kunnanhallitus. Hallitus valmistelee valtuustoon menevät asiat sekä vastaa niiden täytän- töönpanosta ja laillisuudesta.
  • 67. 67 Pääsääntöisesti valtuustossa käsiteltävät asiat ovat kunnanhallituk- sen ehdotuksia. Valtuusto voi hyväksyä asiat esitysten mukaisesti tai tarvittaessa päättää toisin. Kuntalain mukaan kunnanhallituk- sen on valmisteltava kaikki valtuustossa käsiteltävät asiat. Poikke- uksen tähän muodostavat valtuuston toiminnan sisäistä järjestelyä koskevat asiat, valtuuston asettaman tilapäisen valiokunnan tai tarkastusvaliokunnan valmistelevat asiat. Valtuuston käsiteltäväksi voivat myös valtuutetut tai kuntalaiset esittää asioita. Valtuutetut voivat tehdä valtuustoaloitteita. Niistä ei ole säädetty kuntalaissa, vaan yleensä kuntien hallintosäännöissä tai valtuustojen työjärjes- tyksissä. Tästä seuraa, että kunnissa saattaa olla eroja valtuusto- aloitteiden käsittelyssä. Usein valtuustoaloite lähetetään kunnan- hallituksen valmisteltavaksi. Tähän liittyen voidaan valtuustossa käydä myös lähetekeskustelu. Kunnan asukkailla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimin- taa koskevissa asioissa. Kuntalaisaloitteen tekijälle on ilmoitettava toimenpiteet, jotka on suoritettu aloitteen johdosta. Valtuustoa on vähintään kerran vuodessa informoitava sen toimivaltaan kuulu- vissa asioissa tehdyistä aloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Kuntalaisaloite on otettava valtuuston käsittelyyn, mikäli sen toimivaltaan kuuluvassa asiassa aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista. Valtuusto voi käsitellä asian, joka on mainittu kokouskutsussa ja valmisteltu kuntalain edellyttämällä (yllä kerrotulla) tavalla. Jos asia on kiireellinen, valtuusto voi päättää ottaa asian käsiteltäväk-
  • 68. 68 seen, vaikka sitä ei ole mainittu kokouskutsussa. Jos asiaa ei ole lainkaan valmisteltu, se voidaan ottaa käsittelyyn vain yksimieli- sellä päätöksellä. Valtuuston kokoukset ovat pääsääntöisesti jul- kisia, toisin kuin kunnanhallituksen tai lautakuntien kokoukset. Kokouksen julkisuudesta voidaan poiketa silloin, jos kokouksessa käsitellään asiaa tai asiakirjaa, joka on lailla säädetty salassa pidet- täväksi tai valtuusto muuten painavan syyn vuoksi niin päättää. Tuomo Puumala kansanedustaja (kesk.) kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, Kokkola
  • 69. 69 Uusi valtuustokausi – suhteiden luominen Kaupunginhallitus – arjen poliittinen johtaja Kunnallispolitiikka on aika vähän tunnettu politiikan lohko. Ja vielä huonommin tunnetaan kunnallisissa asioissa käytetyt vallan- käyttötavat. Turun yliopiston valtio-opin professori Matti Wibergin laajassa oppikirjassa Politiikka Suomessa ei löydy asiahakemistosta kaupunginhallitusta, eikä kunnanhallitusta. Ainoa kunnallispo- litiikkaan liittyvä hakusana on kunnallinen työmarkkinalaitos. Lukion yhteiskuntatiedossa kunnanhallituksesta kerrotaan suo- raan vain puolen sivun verran. Kirjassa ylikorostuu kunnan pal- velutehtävien ja niiden hallinnoinnin kuvailu suhteessa itse poliit- tiseen päätöksentekoprosessiin. Tästä on hieman vaikea syyttää oppikirjantekijöitä, sillä suuri osa kunnallispolitiikoista on itsekin omaksunut tämän heille tarjotun hallinnollisen roolin. He ovat usein unohtaneet olevansa kaikesta päättäviä poliittisia toimijoita. Tässä nykyisessä käytännössä hämärtyy se tosiasia, että poliitti- sesti valittu kaupunginhallitus käyttää ylintä toimeenpanovaltaa kaupungissa. Se myös johtaa kaupungin hallintoa, ja vastaa sen talouden hoidosta. Se myös valmistelee kaupunginvaltuustossa käsiteltävät asiat, ja huolehtii sitten niiden käytäntöön panosta ja laillisuuden valvonnasta.
  • 70. 70 Kaupunginhallitus koostuu kaupunginvaltuuston valitsemasta 15:sta henkilöstä, jotka istuvat yleensä koko vaalikauden (Hel- singissä tosin vain kaksi vuotta kerrallaan). Yleensä hallitukseen valitaan vaaleissa valittuja kaupunginvaltuutettuja, joilla on sekä vaaleissa hankittu kansalaisten, että oman valtuustoryhmänsä luot- tamus. Tämä käytäntö tuo mukanaan tietyn poliittisen vastuunalai- suuden ja sidonnaisuuden. Poliittisesti valitut luottamushenkilöt noudattavat yleensä poliittisen ryhmänsä kannanottoja, vaikka täl- laista sidonnaisuutta ei missään suoraan vaadita. Tätä käytäntöä kutsutaan myös tutummalla nimellä ryhmäkuri. Äskeinen selostus on mielestäni tarpeen tietää, jos opiskelija haluaa lähestyä kaupunginhallitusta. On tiedettävä keitä kaupunginhalli- tuksen jäsenet ovat ja millä valtuuksilla he toimivat. Muuten odo- tukset saattavat olla kohtuuttomat, ja johtavat vieraantumiseen politiikasta. Kaupunginhallituksen jäsenet ja ryhmät kun voivat vain luvata, sen mihin heillä on valtuudet ja mihin heidän rah- keensa riittävät. Valtaa kaupunginhallituksella kuitenkin on. Itsekään ei oikein tule ajatelleeksi kuinka rankka työkalu kau- punginhallitus poliitikkojen käsissä on. Sitä voi verrata maan hallitukseen, tosin sillä erolla, että Helsingin kaupunginhallituk- sessa ovat edustettuna äänimääriensä suhteessa kaikki suurem- mat puolueet. Näin sillä ei käytännössä ole edes sitä tarkkailevaa oppositiota.
  • 71. 71 Kaupunginhallitus on elin, joka pystyy reagoimaan nopeimmin tärkeisiin ajankohtaisiin asioihin; on kyseessä sitten Elimäenkadun talonvaltaus tai sairaanhoitajien joukkoirtisanoutumisen uhka. Näissä tapauksissa kaupunginhallitus kuulee asiantuntijoita, ja ohjeistaa osaltaan kaupungin johdon toimimaan haluamallaan tavalla. Kaupunginhallitus voi myös alistaa kaupungin lauta- ja johtokun- tien tekemiä päätöksiä itselleen. Asioita alistetaan kohtuullisen harvoin, mutta kuitenkin useita kertoja vuodessa. Kussakin lauta- ja johtokunnassa istuu myös kaupunginhallituksen edustaja, joka valvoo, että kaupunginhallituksen periaatepäätöksiä noudatetaan myös lautakuntatasolla. Vaikuttaminen kaupunginhallituksen jäseniin Olisi helppo koettaa vähätellen ja huumorin kautta esitellä tapoja, joilla kaupunginhallitukseen on parasta vaikuttaa. Sillä on osin totta, että puhelinsoittaja, joka esittelee itsensä äänestäjäksi, otetaan aina vakavasti, vaikka skeptiset kellot soisivatkin. Paras ja toimivin vaikuttamisen muoto on kohtelias asiallinen kirje, ja sen jälkeen suora yhteydenotto puhelimitse. Perinteisiin van- hoihin puolueorganisaatioihin, kuten esimerkiksi edustamaani SDP:hen vahva vaikutustapa on kirjoittaa kirje jollekin isolle puo- lueosastolle, ja vedota, että he vaikuttaisivat puolueensa edustajiin kaupunginhallituksessa. Tämä toimii aina, ja puolueaktiivit hoita- vat lobbauksen puolestasi.
  • 72. 72 On hyvä tuntea politiikan yleinen logiikka. Kokoomusta ei ensisi- jaisesti kannata lähestyä, jos haluat rajoittaa yksityisautoilua, eikä vastaavasti Vihreitä, jos Malmin lentokentän toiminta on sinulle tärkeä asia. Samat ideologiset rajoitteet koskevat kaikkia puolu- eita. Ketään ei voi pakottaa olemaan kiinnostunut kunnallispolitiikasta, mutta on hyvä muistaa, että tietyistä asioista ei pääse mihinkään. Kunta on pakkoyhteisö, koska jokaisella kansalaisella on oltava kotipaikka. Kotipaikan voi kukin valita vapaasti, mutta kuntalai- sen velvollisuuksista eikä palveluista pääse mihinkään. Ilmastonmuutokseen, ihmisoikeuksiin ja Itämeren suojeluun voi toki edelleen osallistua hurskaasti facebook-klikkauksilla, mutta jos todella haluat vaikuttaa näihinkin asioihin, on sinun otettava vastuuta myös kaupunkilaisena. Ei parane ulkoistaa itseään yhteiskunnan päätöksenteosta. Ja kyyni- syys kunnallispolitiikan suhteen on vain laiskuutta ja itsepetosta. Osku Pajamäki kaupunginvaltuutettu (sd.), Helsinki kaupunginhallituksen jäsen
  • 73. 73 Uusi valtuustokausi – suhteiden luominen Mikä lautakunta on Kuntalailla on määrätty ainoastaan kaupunginhallituksen ja tar- kastuslautakunnan toiminnasta. Valtuusto voi johtosäännöllään delegoida päätösvaltaa lautakunnille, jotka ovat erikoistuneet kunnallisen toiminnan eri sektoreille. Lautakunnat ovat oman sek- torinsa asiantuntijoita ja toisaalta ensimmäisen asteen poliittinen juntta. Lautakuntien nimet eivät ole standardeja, vaan valtuuston päät- tämiä. Kouluasioista voi siis päättää nimeltään koululautakunta, sivistyslautakunta tai osaamislautakunta. Lautakunnille dele- goidut tehtävät myös vaihtelevat, mutta jako on melko perinteinen: koululautakunta, sosiaalilautakunta, terveyslautakunta, tekninen lautakunta, liikuntalautakunta, kulttuurilautakunta, yhdyskunta- suunnittelun lautakunta, ympäristölautakunta, jne. Lautakuntien työnjako noudatteleekin pitkälti hallinnon rajoja. Lautakunta valmistelee ja päättää sille delegoidut asiat. Toisaalta taho, joka on delegoinut päätöksiä alemmalle tasolle, voi ottaa alem- man tason päätöksen itselleen päätettäväksi. Lautakunnan alaisena toimii virkahenkilöstö, joka toimeenpanee päätöksiä henkilökun- nan kautta. Lautakunta siis valmistelee ja päättää sille delegoidut asiat ja valmistelee edelleen kaupunginhallitukselle ja valtuustolle päätettäväksi määrätyt asiat, jotka kuuluvat sen hallinnonalaan. Esimerkiksi koululautakunta päättää koulujen opetussuunnitel- mista, joita opetushenkilöstö toimeenpanee kouluissa. Toisaalta