SAK:n esitykset kuntien elinvoiman, työllisyyden ja yhteistyön parantamiseksi.

1. 1/8
SAK KUNTAVAALIOHJELMA
7.2.2017
SAK JA KUNTAVAALIT 2017
Yleistä
Tämän vuoden kunnallisvaaleilla on kunta-asioiden lisäksi myös yleispoliittista merkitystä.
Mielipidetiedustelujen mukaan enemmistö suomalaisista ei ole tyytyväinen maan
hallituksen politiikkaan. Jos tämä gallup-näkemys toteutuu huhtikuun kunnallisvaaleissa,
hallituksen politiikka voi joutua uudelleenarvioinnin kohteeksi. Lisäksi vaalitulos voi
heijastua vuoden päästä pidettäviin maakuntavaaleihin ja kahden vuoden päästä
pidettävien eduskuntavaalien tulokseen.
Valmisteilla oleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus muuttaa toteutuessaan
merkittävällä tavalla kuntien tehtäviä ja asemaa. Uudistuksen myötä yli 200 000 kuntien ja
kuntayhtymien työntekijälle työnantajaksi vaihtuu maakunta vuoden 2019 alussa. Kuntien
järjestämis- ja rahoitusvastuulla oleva sosiaali- ja terveydenhuolto siirtyy maakuntien
vastuulle. Samalla leikataan kuntien valtionosuuksia ja kunnallisveroa. Kuntien olisi
pystyttävä leikatulla rahoituksella hoitamaan jäljelle jääneet tehtävät, huolehtimaan
aiemmin kertyneistä veloista ja vastaamaan kuntien elinvoimaisuuden kehittämisestä.
Kun soten myötä kuntien taloudesta keskimäärin noin 60 prosenttia siirtyy maakuntien
hallinnoitavaksi, monet, etenkin väestömäärältään pienet kunnat joutuvat helposti entistä
pahempaan talousahdinkoon. Tällöin niiden mahdollisuudet harjoittaa esimerkiksi
tuloksellista elinkeinopolitiikkaa jäävät väistämättä vaatimattomiksi.
Sote- uudistuksen tavoitteiksi on asetettu ihmisten hyvinvoinnin lisääminen ja
terveyserojen kaventaminen sekä asiakaskeskeiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat
palvelut. Lisäksi julkisen sektorin kestävyysvajeen pitäisi supistua 3 mrd euroa. Kun
aiemmin lähtökohtana pidettiin palvelujen integroimista suurempiin yksiköihin, ollaan nyt
tulossa tilanteeseen, jossa entistä suurempi joukko organisaatioita ja yrityksiä tuottaisi
palveluja. Palvelujen yksityistäminen ja valinnanvapauden nimissä tapahtuva markkina- ja
talouspolitiikka ovat ohittaneet sosiaali- ja terveyspolitiikan tavoitteet eikä uudistuksen
alkuperäisiä tavoitteita hallituksen esittämillä keinoilla saavuteta. Toisaalta tavoitteeksi
asetettuja säästöjä ei esitetyllä mallilla edes saavuteta.
Sote-uudistuksessa on monta muutakin avoinna olevaa kysymystä, eikä läheskään
kaikkiin saada lopullisia vastauksia kuntavaaleihin mennessä. Auki on edelleen muun
muassa se, miten palvelujen riittävä rahoitus turvataan, miten demokraattinen
päätöksenteko toteutuu, miten kansalaiset voivat vaikuttaa saamaansa palveluun ja mikä
tulee olemaan maakuntien rooli palvelujen tuottajana.

2. 2/8
Sote pitää toteuttaa niin, että ihmiset saavat nykyistä parempia palveluja. Esimerkiksi
valinnanvapauteen ja markkinaehtoisuuteen liittyvät linjaukset eivät välttämättä johda
tähän lopputulokseen.
Sote-uudistuksen yhteydessä kuntien on omalta osalta vaikutettava siihen, että
maakuntien palvelukseen siirtyvän henkilöstön työsuhdeturvasta ja jatkuvuudesta
huolehditaan.
SAK vaatii:
- sote-uudistuksen tärkeät asiat saatava kansalaisten tietoon ennen kuntavaaleja
- maan hallituksen on arvioitava uudelleen soten tavoitteet
- soten tavoitteena pitää olla nykyistä paremmat palvelut
- asiakasmaksut eivät saa nousta
Palvelut ja kuntatalous
Sotesta huolimatta kuntapalveluilla on tulevinakin vuosina suuri merkitys kaikille
kansalaisille, ei vähiten palkansaajille. Kuntien järjestettävänä on jatkossakin iso joukko
kaikkien tarvitsemia palveluja. Taloudellisesti eniten rahaa käytetään
varhaiskasvatukseen, perusopetukseen ja ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi erilaiset
vapaa-aikaan liittyvät palvelut, kuten liikunta, nuoriso, kulttuuri, kirjasto, jäävät edelleen
kuntien vastuulle.
Kuntien taloudellisten voimavarojen väheneminen puoltaa entistä enemmän kuntien
välisen yhteistyön tekemisen tärkeyttä. Esimerkiksi juuri vapaa-aikapalveluissa nykyistä
kiinteämpi kuntien välinen keskinäinen yhteistyö toisi niille paitsi kustannussäästöjä myös
tehokkaammat palvelut.
Tavoitteena pitäisi olla, että kuntarakennetta lähdettäisiin tiivistämään pääosin kuntien
omilla päätöksillä. Yli 300 kunnan Suomessa tarvittavaa dynamiikkaa palvelujen
järjestämiseen on vaikea saada. Numeraalista tavoitetta ottamatta kuntien määrää on
hyvä saada vähennettyä alkavalla vaalikaudella selvästi. Sen myötä palvelujen
kustannuksia saataisiin alennettua ja tehokkuutta parannettua.
Palvelujen tuottamisessa kunnan oma tuotanto ja kuntien välinen yhteistyö ovat edelleen
ykkösvaihtoehtoja. Näiden tuottamistapojen rinnalla voidaan käyttää myös kunnan omien
yhtiöiden, kolmannen sektorin ja yksityisten yritysten tuottamia palveluja. Oleellista on, että
palvelujen laatu, saatavuus ja kohtuuhintaisuus toteutuvat.
Kuntien kilpailuttaessa palvelujaan on tärkeää, ettei pelkkä hinta ole määräävä tekijä
palveluntuottajaa valittaessa. Myös muita kriteereitä on otettava huomioon, muun muassa
palvelujen laatu. Yhteiskunnan toimiessa yhä enemmän 24/7 myös palvelujen on
seurattava mukana. Esimerkiksi vuorotyöläisille on tärkeää, että julkinen liikenne ja
päivähoito ovat tarvittaessa käytettävissä ympäri vuorokauden.

3. 3/8
Suomalainen peruskoulu on ollut menestystarina, mutta viime vuosina laskussa olleet
oppimistulokset sekä koulujen eriytyminen kertovat, että peruskoulu tarvitsee uudistamista.
Kunnallista peruskoulua haastavat kuntien väliset valtavat erot. Pienimmissä kunnissa ei
ole kuin yksi koulu ja haasteena ovat pienenevät ikäluokat. Suuremmissa kaupungeissa
haasteena on koulujen välisten oppimiserojen kasvu. Uudet opetussuunnitelmat antavat
hyvän pohjan sille, että oppilaiden opiskelumotivaatio saadaan jälleen kasvuun.
Perusopetuksen ongelmat heijastuvat toiselle asteelle. Liian monella peruskoulun
päättäneellä on oppimisvaikeuksia ja motivaatio-ongelmia, jotka johtavat opintojen
keskeyttämiseen erityisesti ammatillisessa koulutuksessa. Näiden nuorten tilannetta
helpottaisi oppivelvollisuuden ulottaminen toiselle asteelle sekä entistä vahvempi
nuorisotakuu, jossa yhdistyisivät moniammatillinen tuki ja opintojen ohjaus.
Valitettavasti Sipilän hallitus päätti leikata yli 190 miljoonaa euroa ammatillisesta
koulutuksesta. Massiiviset leikkaukset vaikeuttavat ammatillisen koulutuksen kykyä
selviytyä sille annetuista tehtävistä. Kuntien tulee pitää huolta ammatillisesta koulutuksesta
ja kompensoitava valtion tekemiä leikkauksia. Tärkeintä on se, että koko ikäluokan
koulutustakuusta pidetään kiinni ja kaikille peruskoulunsa päättäneille nuorille löytyy
opiskelupaikka ammatillisesta oppilaitoksesta läheltä kotia.
Uudistettu hankintalaki velvoittaa kilpailuttamaan muun muassa kuntien, kuntayhtiöiden ja
maakuntien suurimmat hankinnat avoimesti ja syrjimättömästi. Kilpailutukset pitää aina
tehdä kokonaisedullisemman tarjouksen mukaan siten, että hankinnoissa otetaan
huomioon sosiaaliset, työoikeudelliset ja ympäristölliset velvoitteet. Uudistus painottaa
tasapuolisuutta julkisen ja yksityisen toimijan välillä, mikä johtanee yksityisen
palvelutuotannon lisääntymiseen. Siksi on entistä tärkeämpää, että kuntapäättäjät saavat
kuntien viranomaisilta riittävästi tietoa kilpailutuksesta hankinta-asiakirjoineen ennen
päätösten tekoa.
Työvoimapolitiikan tarkoituksena on ehkäistä työttömyyden pitkittyminen. TE-toimistojen
tarjoamien työvoimapalveluiden avulla tuetaan työttömien siirtymistä työhön sekä
ammattitaidon ylläpitämistä ja päivittämistä. Julkisten työvoimapalveluiden vahvuutena on
työttömien yhdenvertaisuus.
Kuntien roolia pitkäaikaistyöttömien työttömyyden hoidossa on viime vuosina vahvistettu
erityisesti pitkäaikaistyöttömille suunnatun työllistymistä edistävän yhteispalvelun kautta.
Niin sanotun TYP toiminnan avulla TE-toimistot, Kela ja kunnat voivat tarjota julkisia
työvoimapalveluja, sosiaali- ja terveyspalveluja sekä kuntoutuspalveluja yhteistyössä.
Maakuntauudistuksen myötä työvoima- ja yrityspalvelut muutetaan maakunnallisiksi
kasvupalveluiksi. Työttömien palvelut on suunniteltu siirrettäväksi valtion vastuulta
maakuntien järjestettäväksi ja yksityisten palveluntuottajien toteutettavaksi. TE-toimistot ja
työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu on tarkoitus lopettaa. Muutosten
valmisteluihin liittyy suuri huoli työttömien palveluprosessin ja erityisesti vaikeimmin
työllistyvien palveluiden tulevaisuudesta.
Myös maahanmuuttajien ja nuorten työllistämisessä kuntien ja maakuntien on kannettava
oma vastuunsa.

4. 4/8
SAK vaatii:
- kuntien tehtävä enemmän yhteistyötä eri toimijoiden kanssa palvelujen tuotannossa
- palvelujen saatavuus turvattava tarvittaessa ympärivuorokauden ja viikonloppuisin
- kilpailutukset pitää aina tehdä siten, että otetaan huomioon sosiaaliset,
työoikeudelliset ja ympäristölliset velvoitteet
- uudisrakentamisen rakennusvalvontaa tehostettava kosteus- ja sisäilmaongelmien
ehkäisemiseksi
- julkisten rakennusten kunnossapitoa ei pidä laiminlyödä ja mahdolliset todetut
kosteusvauriot sekä sisäilmaongelmat on korjattava nopeasti
- peruskoulujen välistä eriarvoistumista vastaan on toimittava kohdentamalla
resursseja sinne, missä oppimiseen liittyviä haasteita on enemmän
- kuntien huolehdittava ammatillisten oppilaitosten omistajina, että peruskoulun
päättäville on tarjolla ammatillisen koulutuksen vaihtoehto lähellä kotia
- työttömillä on oikeus henkilökohtaiseen tukeen ja ohjaukseen sekä laadukkaisiin
työvoimapalveluihin
- kunnilla ja tulevilla maakunnilla on oltava vahva rooli työttömien palveluiden
turvaamisessa
- pitkäaikaistyöttömien työvoimapalvelut on toteutettava yhteistyössä sosiaali- ja
terveyspalveluiden kanssa
- kuntien on panostettava maahanmuuttajien kotouttamiseen ja työllistämisen
edistämiseen
Varhaiskasvatus
Varhaiskasvatus muodostaa pohjan myöhemmälle koulutielle ja parantaa lapsen
oppimisvalmiuksia. Laadukas varhaiskasvatus ehkäisee lasten myöhempää syrjäytymistä.
Hallitus päätti rajoittaa lasten subjektiivista oikeutta kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen
niiden lasten osalta, joiden vanhemmat ovat perhevapailla tai työttömänä. Päätös asettaa
lapset eriarvoiseen asemaan. Rajaus kohdistuu erityisesti niihin lapsiin, jotka tutkitusti
hyötyvät eniten varhaiskasvatuksesta. Varhaiskasvatuksen saatavuuden rajoittaminen on
haaste myös erityisesti naisten työmarkkina-asemalle.
Hallitus myös väljensi päivähoidon ryhmäkokosääntelyä yli 3-vuotiaiden lasten ryhmissä.
Kasvavat lapsiryhmät ovat kuormitustekijä varhaiskasvatuksen parissa työskenteleville.
Myös lapset saavat isommissa ryhmissä vähemmän yksilöllistä tukea sekä kasvua
tukevaa ohjausta.
Käytännössä päätökset päivähoito-oikeuden rajoittamisesta tai ryhmäkokojen
kasvattamisesta tehdään kunnissa. Useat kunnat ovatkin päättäneet olla rajaamatta
oikeutta kokopäiväiseen hoitoon hallituksen esittämällä tavalla. Monet kunnat eivät ole

5. 5/8
myöskään kasvattaneet ryhmäkokoja, koska siitä saatavat säästöt ovat osoittautuneet
vähäisiksi.
Valtio säätelee päivähoidon enimmäismaksuja, mutta kunnat voivat halutessaan asettaa
maksut enimmäismäärä pienemmiksi.
SAK vaatii:
- kuntien ei tule ottaa käyttöön subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamista tai
kasvattaa lapsiryhmien kokoa
- hallituksen tulee perua päätökset päivähoito-oikeuden rajaamisesta ja
ryhmäkokosääntelyn kasvattamisesta
- kuntien tulee pitää päivähoidon hinta kohtuullisena ja maksuja porrastamalla
varmistaa myös osa-aikatyön houkuttelevuus
- kuntien on varmistettava päivähoidon saatavuus kaikille halukkaille, erityisesti
vuoropäivähoidon saatavuus on paikoin heikkoa ja muodostaa tosiasiallisen esteen
työssäkäynnille.
Kuntien elinkeinopolitiikka
SAK:n valtakunnan politiikasta tutun linjan mukaisesti talouteen ja työllisyyteen
panostaminen on nostettava kärkeen myös kuntapolitiikassa. Tulevalla vaalikaudella on
pyrittävä siihen, että kunnat ovat aikaisempaa vahvempia sekä taloudellisesti että
elinkeinopoliittisesti. Se vaatii muun muassa nykyisen kuntarakenteen tiivistämistä.
Soten mahdollinen toteutuminen vie kunnilta kuitenkin niin paljon sekä taloudellisia että
henkilöstöön liittyviä resursseja, että elinkeinopolitiikan tuloksellinen harjoittaminen
vaikeutuu.
Tästä huolimatta kuntien on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä ottamaan nykyistä
vahvempi rooli elinkeinopolitiikassa. Niiden on vahvistettava kykyään houkutella alueelleen
yrityksiä, jotka tuovat sinne uusia, oikeita työpaikkoja. Kyse ei voi olla vain siitä, että
aikaisemmin kunnan työnä tehtyä työtä vaihdetaan yksityisen yrityksen tekemään työhön.
Tarve on uusista, aitoon kysyntään perustuvista yksityisistä työpaikoista.
Tuloksellinen elinkeinopolitiikka vaatii vahvaa taloudellista perustaa kunnilta, mikä pienten
kuntien osalta voidaan parhaiten toteuttaa vapaaehtoisilla kuntaliitoksilla. Näin niillä olisi
enemmän mahdollisuuksia saada uutta työtä kuntaan.
Oleellista on, että maankäyttöpolitiikalla, kaavoituksella mahdollistetaan niin järkevä
yritystoiminta kuin kohtuuhintainen asuminen. Tärkeää on, että kaikkien kunnan eri
tehtävien välillä on toimiva koordinaatio, joka tähtää parempaan työllisyyskehitykseen.
Myös liikennejärjestelyjen on tuettava kuntien työllisyyttä ja yleensäkin sujuvaa liikkumista
niin kunnan sisällä kuin lähikuntien välillä. Etenkin kasvukeskuksissa, joissa uusille

6. 6/8
työpaikoille on parhaat syntyedellytykset, julkisen liikenteen toimivuus on tärkeässä
roolissa.
Kuntien on kaavoitettava riittävästi maata asuntotuotantoon ja kasvukeskuksien on
ylläpidettävä viiden vuoden asuntorakentamiseen valmista tonttivarantoa.
Kaavoituksessa on enemmän sekoitettava toimintoja eli sijoitettava työpaikkoja,
asuntorakentamista ja palveluita samoille alueille. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen
säästää kuntien kustannuksia ja kasvava asiakasmäärä turvaa paremmin kansalaisille
palveluiden saatavuuden.
Matkailu on elinkeino, jolla kunnat voivat monin tavoin edistää alueensa elinvoimaa.
Matkailuyritysten toimintamahdollisuuksia voidaan parantaa muun muassa panostamalla
liikenneyhteyksiin, virkistysalueisiin sekä raja-asemien toimivuuteen. Kaavoituksella
voidaan edistää matkailuinvestointeja mahdollistamalla alueellisiin vahvuuksiin perustuva
rakentaminen.
Kiertotaloudessa kunnille olisi myös työllistämispotentiaalia. Jätteiden ja raaka-aineiden
tehokkaampi kierrättäminen, uudelleenkäyttö olisi sekä ympäristöllisesti että taloudellisesti
järkevää.
SAK vaatii:
- kuntien panostettava entistä enemmän omaan talouteensa ja alueensa työllisyyteen
- kuntien määrää vähennettävä tulevalla vaalikaudella
- maankäyttö, asuntorakentaminen ja liikenne palvelemaan nykyistä paremmin
alueen työllisyyttä
- kaavoitus- ja maakäyttöpolitiikassa on tavoiteltava yhdyskuntarakenteen
tiivistämistä ja sijoitettava samoille alueille asumista, työpaikkoja ja palveluita
- kuntien on kaavoitettava riittävästi maata asuntotuotantoon ja kasvukeskuksien on
ylläpidettävä viiden vuoden asuntorakentamiseen valmista tonttivarantoa
Kunta työnantajana
Kunnan itsensä on hyvä olla malliesimerkkinä hyvästä työnantajasta. Kunnan on pidettävä
omilla palkkalistoillaan sellainen määrä ihmisiä, joka mahdollistaa kuntalaisille palvelujen
laadun, saatavuuden ja sujuvuuden.
Kun monet uudistukset tuovat erilaista muutospainetta kuntiin, kunnan on työnantajana
huolehdittava siitä, että työntekijöiden hyvinvointi ja osallisuus muutoksissa otetaan
riittävällä tavalla huomioon. Toimintojen yksityistämisen tai kilpailutuksien motiivina tai
seurauksena ei saa olla työntekijöiden työehtojen heikentäminen.
Kunnissa on pitkään ollut määräaikaisissa työsuhteissa olevia työntekijöitä enemmän kuin
muilla aloilla. Myös muunlaisen pätkä- ja silpputyön sekä epäitsenäisillä yrittäjillä

7. 7/8
teetettävän työn määrä on lisääntynyt huolestuttavasti. Tässä suhteessa kuntien on
parannettava työnantajapolitiikkaansa. Määräaikaisten työsuhteiden ketjutus on
työntekijän näkökulmasta kohtuutonta samoin kuin työnantajavelvoitteiden kiertäminen
vaatimalla työn tekijöiltä laskutuspalveluiden käyttöä työsuhteisen työn sijaan.
SAK vaatii:
- kunnan oltava itse esimerkillinen työnantaja
- muutostilanteissa turvattava kuntatyöntekijöiden hyvinvointi ja osallisuus
- kuntien vähennettävä epätyypillisten työsuhteiden käyttöä
Demokratian merkitys
Kuntavaaleissa valitaan kuntien päättäjät demokraattisessa vaalissa. Valittujen
kunnanvaltuutettujen on määrä päättää kunnan asioista apunaan muut vaalien jälkeen
valittavat luottamushenkilöt (muun muassa kunnanhallitus ja lautakunnat) sekä
virkamiesjohto.
Monet asiat ovat kuitenkin kaventamassa kunnallista demokratiaa, kunnan itsehallintoa ja
autonomiaa. Jo pelkkä huono taloudellinen asema heikentää kunnan omaa päätösvaltaa.
Sen takia kuntien taloudellinen vahvistaminen ja yhteistyö toisten kuntien kanssa lisäisi
kuntien itsehallinnollista asemaa.
Palvelutuotannossa tapahtuvat muutokset saattavat heikentää kunnan vaaleilla valittujen
päättäjien mahdollisuutta saada riittävää tietoa kunnan asioista. Yksityinen yritys voi salata
talous- ja muita tietojaan kuntien päättäjiltä, jolloin demokraattisilla vaaleilla valittujen
valtuutettujen valta kapenee. Kunnan omistajaohjauksen on toimittava kunnan palveluja
tuottaviin yksityisiin yrityksiin.
Kuntien on yritysten – sekä omien että yksityisten – kanssa palvelusopimuksia tehdessään
vaadittava niiltä mahdollisimman suurta avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Kuntien omien
yhtiöiden hallintoon pitää saada henkilöstön edustus mukaan. Yksityisille yrityksille
voidaan harkita kattoa voitontavoittelussa.
Palkansaajat ovat kuntapalvelujen aktiivisia käyttäjiä. Näin ollen on oleellista, että myös
heidän äänensä kuuluu kunnallisessa päätöksenteossa. On tärkeää, että
palkansaajataustaisia ihmisiä asettuu eri puolueiden ehdokkaiksi vaaleissa ja että
mahdollisimman moni tulee myös valituksi. Näin varmistetaan hyvällä tavalla palvelujen
käyttäjien näkökulma kunnan hallinnossa.
SAK vaatii:
- kunnallinen demokratia ja itsemääräämisoikeus säilytettävä
- palkansaajien ääni paremmin kuuluviin kunnissa

8. 8/8
Lopuksi
SAK haluaa tällä esitteellä tuoda esille palkansaajille tärkeitä asioita kuntavaaleja ajatellen.
On tärkeää, että mahdollisimman moni SAK:lainen käy äänestämässä, jotta
mahdollisimman monen ääni kuuluisi kuntien päätöksenteossa.
SAK:laisten ammattiliittojen jäsenten aktivoiminen vaaliuurnille on perusteltua, koska
selvitysten mukaan SAK:laiset käyvät äänestämässä keskimääräistä passiivisemmin.
- Äänestä kuntavaaleissa sunnuntaina 9.4.2017 ja vaikuta oman kuntasi
tulevaisuuteen!
- Ennakkoäänestys Suomessa 29.3. – 4.4.2017