2. Esittely • Pauli Forma, VTT, dosentti
• Johtaja, työkyky ja työurat
• Aikaisemmin toiminut Kevan työelämäpalvelujen johtajana ja
sosiaalipolitiikan professorina Turun yliopistossa
• Tutkimusalueita muun muassa mielipiteet sosiaaliturvasta ja
hyvinvointivaltiosta, työhyvinvointi, työkyky, työurien pidentäminen,
julkisen sektorin muutos.
• Tällä hetkellä vastaa työterveyden alustan kehittämisestä
Työterveyslaitoksella.
• Työkokemusta asiantuntijaorganisaation johtamisesta,
muutosprosesseista, strategiatyöstä, toimintaympäristön seurannasta,
tiedolla johtamisen kehittämisestä.
• Tehnyt yhteistyötä tutkimusverkostoissa, työmarkkinaosapuolten kanssa
sekä työkykyjohtamiseen liittyvissä verkostoissa.
• pauli.forma@ttl.fi | twitter: @paufor | blogi: Rantaradan varrelta
3. Lähtökohta työhyvinvoinnin johtamiseen
organisaatiossa
1.2.2018
Monet asiat organisaatiossa
kilpailevat johdon huomiosta.
Työhyvinvointi on asia, joka ei ole
yhtä itsestäänselvästi johdon
huomion kohteena samalla tavalla
kuin esimerkiksi talous.
Esimiehet ovat keskeisessä roolissa
työhyvinvoinnin johtamisessa.
4. Johtaminen ja työhyvinvointi ovat kiinteässä
yhteydessä
Työhyvinvointia tuotetaan hyvällä johtamisella.
• Management: työ sujuu
• Leadership: työpaikalla on hyvä vire, tehdään hyvää
yhteistyötä hyvässä ilmapiirissä.
Työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtaminen tuo paitsi parempaa
työhyvinvointia, myös tuloksia
• Koettu työhyvinvointi
• Tuloksellisuus, pienemmät kustannukset, pidemmät työurat
1.
2.
6. Työpaikkojen työkyvyn tuen
järjestelmät
Yhteiskunnan työkyvyn tuen järjestelmät
Työntekijöiden oma
työkyvyn tuki
Digitalisaatio
• Tietopohja ja analyysit
• Toimenpiteiden oikea-aikaisuus
• Uudet innovaatiot
• Uudet prosessit
Vaikuttavuus
Digitalisaation mahdollisuudet
7. Työhyvinvoinnin kokonaisvaltaisuus
Nukkuu
Matkustaa
työpaikalle, ellei jää
etätöihin, vie
lapsen/lapset
hoitoon
On töissä Matkustaa kotiin,
hakee lapsen/lapset
hoidosta
Harrastaa,
on perheen
kanssa
Nukkuu
Lähde: Pauli Forma, TTL
Työpaikka
Työntekijän jaksaminen ja hyvinvointi syntyy tästä kokonaisuudesta
8. Mitä on työhyvinvoinnin johtaminen?
Organisaatio on kiinnostunut henkilöstön työhyvinvoinnista ja
työkyvystä sekä haluaa vaikuttaa näihin.
Johdon asia, esimiesten asia,
työntekijöiden asia
Hankitaan
tietoa
Rakennetaan
toimintamalleja
Hyödynnetään kumppaneita
Seurataan ja
analysoidaan
Kehitetään
toimintaa
9. Työhyvinvoinnin johtaminen perustuu tietoon
K ÄY T E T T ÄV I S S Ä O L E V A T I E T O
Tilastotieto Työhyvinvointi-
kysely
Kehitys-
keskustelut
Huhut,
hiljainen tieto
Vuorovaikutus-
tilanteet
Työsuojelu-
toiminta,
TTH-yhteistyö
N Y K Y H E T K I
Nykyiset
toimintatavat ja
johtaminen
Kehitystoimien
käynnistäminen
Arviointi
Ennustaminen
T U L E V A I S U U S
Tavoitteena
työelämän olosuhteiden
parantaminen:
Työkyky
Työturvallisuus
Työhyvinvointi
10. Miksi työhyvinvoinnin ja työkyvyn ongelmat
maksavat?
Työpanos
menetetään
Joudutaan
rekrytoimaan
sijaisia
Joudutaan
teettämään
ylitöitä
Työilmapiiri
heikkenee
Poissaoloja
joudutaan
hallinnoimaan
Tuottavuus ja
tuloksellisuus
alenee
Palvelujen laatu
heikkenee
Työterveyshuollon
kustannukset
kasvavat
Vakuutusmaksut
kasvavat
Organisaatiolle
syntyy suoria tai
epäsuoria
kustannuksia
11. Työuran vaiheita johtamisen näkökulmasta
Eläkkeellä
Työkyky
• Varhainen tuki
• Paluun tuki
• Työterveysyhteistyö
• Ammatillinen kuntoutus
• Määräaikaiset ja osaeläkkeet
Merkkejä työkyvyn menetyksestä.
Työhyvinvointi
• Ilmapiiri
• Yhteistyö
• Johtaminen
• Työn imu
Ei työkykyongelmia.
Työuran loppu
• Hallittu
eläkkeellesiirtyminen
• Osaamisen siirtäminen
• Henkilöstösuunnittelu
Eläkkeelle siirtymisen
kriteerit täyttyvät.
Työssä
Työhyvinvoinnin ja
työkyvyn johtaminen
Olennaista: Työkykyriskin varhainen tunnistaminen
12. Inhimillisellä tekijällä on suuri rooli
työkykyjohtamisen prosesseissa
•Osaaminen, tietämys
•Ongelmien havaitseminen
•Puuttuminen
•Toimenpiteiden
käynnistäminen
•Seuranta
13. Miten teknologia voi auttaa työkykyjohtamisessa?
• Datojen visualisointi, “sense making”, mittarointi, seuranta.
Datan käyttö
• Työkykyskenaarioiden tekeminen datan perusteella. Esimerkiksi minkälaiset kehityskulut ovat
todennäköisiä tietyillä oireilla, kuormituksella ja elintavoilla.
Ennusteet
• Yrityksen tietovarantojen yhdistäminen uudella tavalla. Esimerkiksi suoritusta ja asiakaskokemusta
kuvaavan datan yhdistäminen työhyvinvointia, työterveyttä ja työkykyä kuvaavaan dataan.
Analyysit
• Työkyvyn tuen prosessit jäävät kesken. Virtuaalinen coach voisi muistuttaa prosessien jatkamisesta
sekä etenemisvaihtoehdoista eri tilanteissa.
Prosessit
• Esimerkiksi sairauspoissaolojen perusteella ”älykkäiden” ehdotusten/suositusten tekeminen
perustuen esimerkiksi toistuviin tai toisaalta poikkeaviin käyttäytymismalleihin
Ohjaus
• Esimies voisi saada coachausta varhaisen puuttumisen tilanteisiin ja työntekijä omaan
terveysdataansa liittyvää palautetta.
Valmennus
14. Vanha Uusi
Toiminnan fokus Poissaolojen ja työkyvyttömyyden
torjunta
”Terveysläsnäolo”, valmentaminen parempiin suorituksiin
Työkyvyn johtaminen Ongelmiin reagoivaa Olosuhteita edistävää, ennakoivaa
HR:n rooli Pääpaino perinteisessä HR-roolissa Tunnustettu ja olennainen osa organisaation strategista
johtamista
Johdon rooli Sallii, antaa tukensa Johtaa työhyvinvointia ja työkykyä, näyttää suuntaa
Työntekijän rooli Riskikäyttäytymisen välttäminen Palautuminen, oma tuloksellisuus, vuorovaikutustaidot,
uudistuminen, oma vastuu kasvaa
Esimiehen rooli Kontrolloida Valmentaa
Työterveyshuolto Sairauksien hoito Työkykyriskien ennakointi, ennaltaehkäisy, johdon
strateginen kumppani
Työhyvinvointia ja työkykyä
koskeva tieto
Eri lähteistä asiantuntijatyönä
koostettavat mittarit ja raportit
Eri lähteiden tieto yhdistyy kokonaisuudeksi, online-
seuranta, ennustaminen
Organisaation tieto vs. muu
tieto
Hyödynnetään vain organisaation
omaa tietoa
Organisaation tieto yhdistyy muihin työkykyjohtamisessa
tarvittaviin tietolähteisiin, myös yksilön tietoon (MyData)
Työhyvinvoinnin mittaaminen Työhyvinvointikyselyt vuosittain/joka
toinen vuosi
Jatkuva seuranta
Työhyvinvoinnin johtamisen muutossuuntia
16. Työelämän kannalta merkityksellisiä uusia
teknologioita ja suuntauksia
• Työvälineiden digitalisoituminen,
Ympäristöön liittyvät älyjärjestelmät
• Tekoäly, virtuaalitodellisuus
• Laajennettu todellisuus
• Itse organisoituvat tuotantojärjestelmät
• Tilaan ja aikaan liittyvä lisääntyvä joustavuus
• Etäkontrolli, virtuaalinen yhteistyö
Lähde: New Forms of Work, New Forms of Prevention. Work 4.0. DGUV 2016.
• Vaarallista, raskasta, yksitoikkoista työtä voidaan
siirtää koneellisesti tehtäväksi
• Työprosessit eivät ole aikaisemmalla tavalla aikaan ja
paikkaan sidottuja
• Virtuaalinen yhteistyö edesauttaa vuorovaikutusta
• Pääsy informaatioon helpottaa työtä, mutta voi
myös lisätä kuormitusta (tehokkuusvaatimukset,
informaatioähky)
Johtaminen
• Epäsuora johtaminen, etäjohtaminen
• Työntekijöillä itsenäisempi rooli
• Kontrolli ja kannustimet perustuvat
tulokseen
• Johtajasta tulee valmentaja
• Kulttuuri ja arvot korostuvat, johtamisessa
tärkeässä roolissa ovat arvostaminen,
luottamus, innostaminen ja yhteinen
oppiminen
Työelämätaidot
• Vuorovaikutus ja viestintä
• Itsensä johtaminen, priorisointi ja
keskittyminen
• Kokeilevuus, nopea oppiminen ja
oppimistavoitteen määrittely
• Yrittäjähenkisyys asenteena ja taitona
pyrkiä uuteen
• Luovuus, vaihtoehtojen etsiminen
Vaikutukset johtamiseen ja
työelämätaitoihin
Vaikutuksia ihmisille
17. Kompleksisessa toimintaympäristössä nopea päätöksenteko ja
toimeenpano korostuvat:
• Hierarkian madaltaminen
• Vallan antaminen asiantuntijoille
• Tiedonkulun edistäminen
18. Miksi itseohjautuvuus lisääntyy?
1. Maailma on monimutkaisempi, tarvitaan
nopeampaa päätöksentekoa
2. Kun rutiinit siirtyvät koneiden tekemäksi, luova työ
jää ihmisille
• Rutiinityötä voi tehdä huonolla työhyvinvoinnilla ollen silti
aika tehokas. Luovuutta ja ongelmanratkaisua ei voida
johtaa käskyttämällä ja kontrolloimalla. Kukaan ei ole
luova huonossa työvireessä!
3. Laajojenkin organisaatioiden ja joukkojen
kommunikointi ja koordinointi on mahdollista
uudella teknologialla.
• Aikaisemmin esimiehet olivat
informaationkulun solmukohtia
Lähde: Frank Martela ja Karoliina
Jarenko 2017.
19. Työn murroksen vuoksi työkykyasioihin
kohdistuu paljon muutoksia
Terveydentila ja toimintakyky paranevat
keskimäärin, uudet hoitomuodot, toisaalta
uudet riskit, sosioekonomiset erot edelleen
relevantteja
Osaaminen vanhenee aikaisempaa
nopeammin, kyky oppia uutta korostuu
voimakkaasti, muutoskyvykkyys tärkeää
Fyysinen työ vähenee, työ muuttuu
vuorovaikutteisemmaksi, digitaalisuuden
hyödyntäminen kaikissa ammateissa, kone-
ihminen-työparit, ihmistyön uusi rooli,
uudet ammatit, työkykyriskien painopiste
muuttuu, syntyy myös kokonaan uusia
riskejä, yrittäjämäisyys korostuu
Syntyy uudenlaisia organisaatioita,
itseohjautuvuus lisääntyy,
valmentava johtaminen, arvot,
kulttuuri korostuvat johtamisessa
Arvot muuttuvat hitaasti, nuorten
suhtautuminen työhön hieman erilaista,
työn yhteiskunnallinen merkitys
muutoksessa.
Julkisen vallan vaikutusmahdollisuudet
muuttuvat, työnantajuus muuttuu, yhteisöjen ja
verkostojen merkitys mahdollisesti korostuu
Työn ja muun elämän raja
haurastuu aikaisempaa
enemmän
Juhani Ilmarinen
20. Työn murroksen mahdollisia vaikutuksia
työterveydelle ja työhyvinvoinnille
Työn epävarmuudesta johtuva stressi, jolla terveysvaikutuksia
Työn ja vapaa-ajan rajan hämärtyminen
Vaikeudet kontrolloida työaikaa
Eriarvoisuuden kasvulla voi olla terveysvaikutuksia
Työn yksilöllistyminen (johtajuus ja tiimityö ovat suojaavia tekijöitä)
Työterveyspalvelujen puute
Työn
murros
1
2
3
4
5
6
22. “Just another day at the office”
KOKOUS
JUNA
Herätys klo 5,
työskentelyä
kotona.
Työskentelyä
junassa
KOKOUS
LOUNAS
KOKOUS
KOKOUS
KOKOUS
JUNA
Työskentelyä
junassa
PYÖRÄILY
PÄIVÄLLINEN
Ilta-askareita
23. Esimiehen rooliin kuuluvia
asioita
• Toimia työnantajan edustajana työyhteisössä
• Ennakointi, muutoksen johtaminen
• Työn organisointi
• Esimerkkinä oleminen
• Päätösten tekeminen
Toimintakykyisenä säilyminen edellyttää omasta
hyvinvoinnista huolehtimista.