1. Taloudellinen
toimintaympäristömme 1
Kansantaloustiede
Tampereen ammattiopisto
Sammonkatu
Lukuvuosi 2009-2010

2. SÄÄNNÖT luentosalissa
1. Ajoissa paikalle
2. Hiljaisuus/kuuntelu K O K E E T:
3. Annetaan muille
työrauha
4. Ei nuuskaa, ei pipoja
5. Ei kiroilua Harjoitukset
Rangaistus
=> ULOS LUOKASTA

3. Ta l o u d e l l i n e n t o i m i n t ay m p ä r i s t ö m m e 1
1. Taloudellinen toiminta
2. Kansantalouden tilinpito
3. Kotitalouksien tulot
4. Yrittäjyyden merkitys kansantaloudessa
5. Hyödykemarkkinat
6. Kilpailumuodot
7. Rahan tehtävät
8. Rahoitus- ja valuuttamarkkinat

4. 9.Talouselämän vaihtelut ja häiriöt 2
→ Taloudellinen kasvu
→ Suhdannevaihtelut
→ Työttömyys
→ Inflaatio
→ Deflaatio
→ Ulkomaankaupan epätasapainot

5. 10. Talouspolitiikka
→ Julkiset tulot ja menot
→ Verotus
→ Työmarkkinajärjestöt
11. Tulevaisuuden näkymät
→ Uhkatekijät
→ Taloudellisen kasvun rajat

6. Tilatuki
Maatalous
Luonnonhaittakorvaus
ALKUTUOTANT Metsätalous Pohjoinen tuki
O Vientituki
Metsästys ja
kalastus
Elektroniikka – ja
sähköteollisuus
Tekstiiliteollisu
us Metalliteollisu
us
JALOSTUS Metsäteollisu
us
Kemianteollisu
us
Rakentaminen
Julkiset
palvelut
Kiinteistöjen hoito
Kaupan palvelut
PALVELU
Liikenne ja Rahoitus
Majoitus ja
Ravintolat

7. Tietoyhteiskunta
 Teknologian kehitystaso kasvanut
 Koulutukseen ja osaamiseen
perustuva Tiedon (ei aineen)
käsittelyä.
=> jakaa ihmisiä luokkaan
 Työllisyys?
 Työpaikkojen sijainti
 Yhteiskunnan haavoittuvuus

8. Taloudellisen toiminnan perusteet
Ihmisillä on
 Ihmisen tarpeet enemmän tarpeita
kuin mahdollisuuksia
 Hyödykkeet niiden
tyydyttämiseen.
Kulutushyödykkeet ja
 Tuotannontekijät Tuotantohyödykkeet
Lopputuotteet
 Investoinnit Välituotteet
 Miten niukkuus vaikuttaa edellisiin?

9. Kansantalouden tilinpito
= koko kansantalouden tuotanto + palkat
 Bruttokansantuote (BKT)
Myyjä Ostaja Myyntihinta Välituotekäyttö Arvonlisä
Maanviljelijä Mylly 500,0 € 0,0 € 500,0 €
Mylly Leipomo 1 300,0 € 500,0 € 800,0 €
Leipomo Kuluttaja 2 000,0 € 1 300,0 € 700,0 €
BKT 2 000,0 €
 Kansantulo
 Palkat, yrittäjätulot, omaisuustulot, voitto
 Miten elintasoa mitataan?

10. BKT
 Vuoden aikana tuotetut tavarat ja
palvelut ovat laskettu yhteen euroina
- poislukien ns. välituotteet (eli leipä-jauhot)
 Julkisten palvelujen arvo määräytyy
tuotantokustannusten mukaan
 Mukana vain markkinoilla vaihdetut
tuotteet, ei kotitalouksissa omaan
käyttöön valmistetut tuotteet

11. Vihreä BKT
 Yleistymään päin
 Luonnonvarojen väheneminen
 Ympäristön tuhoutuminen
 Kotitalouksien työ
 YK:n kehittämä mittari
Inhimillisen kehityksen mittari
HDI (Human Development Index)

12. Kotitalouksien kulutus ja säästäminen
=> Kotitalouksien ja yritysten väliset tuotannontekijä- ja tulovirrat
Kansantalouden
toimijat ja niiden Myyntitulot eli
välinen kotitalouksien
tulon kiertokulku ostokset Euroina
Hyödykkeet
Koti-
Yritykset
taloudet
Tuotannontekijät
Yritykset huolehtivat
tuotannosta ja
Tuotannontekijätul Kotitalouksien
ot tehtävänä on hankkia
Kotitaloudet tuloja (palkka).
eli palkat
omistavat
tuotannontekijät

13. Säästäminen ja investoinnit ja julkisyhteisöt
Muita kansantalouden toimijoita ovat pankit
ja rahoituslaitokset ja eduskunta.
Myyntitulot
Koti- Valtio ja kunnat myös Yritykset
taloudet tuottavat ja ostavat!
Tuotannon-
tekijätulot
Säästöt
Kotitaloudet
Rahoitus joutuvat
Yritykset
säästävät osan
palkastaan. tekemään
investointeja
=> reaalipääoma
Pankki lisääntyy
=> tuotanto kasvaa

14. Ulkomaat ja EU?
Myyntitulot
Koti-
taloudet
Yritykset
Tuotannon-
tekijätulot
Säästöt
Rahoitus
Pankki

15.  Henkilön kulutusmenot 30,1% 4.
15,2 % 7.
1. Ruoka
2. Alkoholi ja tupakka 10,6 % 1.
3. Vaatteet ja jalkineet 9,6 % 12
4. Asuminen ja energia 9,4 % .
5. Kalusteet ja koneet 7,2 % 9.
6. Terveys 11
4,2 %
7. Liikenne .
8. Tietoliikenne
4,2 %
5.
9. Kulttuuri ja vapaa- 3,9 %
aika
8.
2,8 %
10. Koulutus 2.
2,6 %
11. Hotellit, ravintolat 3.
Muut tavarat ja palvelut
0,2 %
12. 6.

16. Yritys ja yrittäjyys
 Oikeus harjoittaa elinkeinoa oman
valintansa mukaan
=> mutta ei suinkaan kaikkia?
 Yrityksistä 44 % on osakeyhtiöitä
 ja 41% on ammatinharjoittajia
=> Mitä yrittäjyyden muotoja on?

17.  Yritykset kokoluokittain henkilöstön lukumäärän
mukaan v. 2006 (yht 236 435 yritystä)
%
0-9 93,1
10-49 5,7
50-249 1,0
250-499 0,1
500- 0,1
100 %

18. Yrittäjyyden muotoja:
 Sisäinen yrittäjyys
 Uusyrittäjyys
 Uusosuuskunnat
 Hoivayrittäjyys ja kotipalvelu
 Franchising-yrittäjyys
 Osaamispohjainen yrittäjyys

19. Edellytykset yrittäjäksi
ryhtymiselle ja
Yrittäjyyden erityispiirteet
Luonne Idea
Osaaminen Riski
Rahoitus Voitto

20. Yrittäjyyden merkitys kansantaloudessa
 Hyödykkeiden tuottaminen
 Arvonlisän tuottaminen
 Työllistäminen
 Investoinnit
 Verojen maksaminen
 Tuoteideat

21.  HINNAT MÄÄRÄYTYVÄT MARKKINOILLA
Kotitalouksien osto riippuu:
• hyödykkeen hinnasta
=> mitä korkeampi hinta, sitä vähemmän
menee kaupaksi
Yrityksien myynti riippuu:
• hyödykkeen hinnasta
=> mitä alhaisempi hinta, sitä vähemmän
tuotetaan

22.  Kysyntä
riippuu
-Hyödykkeen hinnasta
-Kotitalouksien
käytettävissä
olevista tuloista
 Tarjonta
riippuu -Muiden hyödykkeiden
hinnoista

23. Hinnan määräytyminen markkinoilla
KYSYNTÄKÄYRÄ M
 Hinta ja kysyntä €
6,0 a
 Kysynnällä tarkoitetaan sitä 5,0
r
k
hyödykemäärää, jonka 4,0
k
3,0
kuluttajat haluavat ostaa tietyllä i
2,0
hinnalla n
1,0
a
H= tuotteen hinta (p) 10 20 30 40 50 60
t
M= tuotteiden määrä 70
TARJONTAKÄYR M a
€
(q) 6,0 Ä s
 Yrityksen tarjonta 5,0 a
p
4,0
 Tarjonnalla tarkoitetaan sitä a
3,0
hyödykemäärää, jonka i
2,0
n
yritykset haluavat tuoda 1,0
o
markkinoille tietyllä hinnalla. 10 20 30 40 50 60 ?
M
70

24. 6,0
5,0
Kysynnän
4,0
vahvistuminen ja Markkinoid
heikkeneminen
3,0 en
2,0
1,0
6,0
5,0
Tasapaino
10 20 30 40 50 60 4,0
€
70 3,0
2,0
6,0
H= tuotteen hinta
1,0 M= tuotteiden määrä
5,0
10 20 30 40 50 60
4,0
70 M
3,0
2,0
Tarjonnan
vahvistuminen ja
1,0
heikkeneminen
10 20 30 40 50 60
70

25. Kysynnän vahvistuminen ja heikkeneminen
6,0
• muiden tuotteiden hinnat ja kuluttajien
5,0
maku vaikuttavat kysyntää nostavasti tai
€4,0
3,0
laskevasti
2,0 => tuotetta joko ostetaan enemmän tai
1,0 vähemmän samalla hinnalla
10 20 30 40 50 60 M=> kysyntäkäyrä siirtyy
Tarjonnan vahvistuminen ja
70
heikkeneminen
6,0 • tarjontakäyrän siirtymiseen vaikuttavat
5,0 tekniikan kehittyminen, muiden
€4,0 hyödykkeiden hintojen muutokset samoin
3,0 kuin tuotannontekijöiden hintojen ja
2,0
luonnonolojen muutokset.
1,0
• Tekniikan kehittyminen pienentää
10 20 30 40 50 60
tuotanto-kustannuksia, joten kannattaa
70 M
tuottaa enemmän samalla hinnalla.

26. Markkinoiden
Kysyntä
vahvistuu tasapaino
siirtyy
6,0
Tarjonta 5,0
4,0
€
vahvistuu 3,0
2,0
1,0
10 20 30 40 50 60
Kysyntä 70 M
heikkenee
Uusi hinta ja
määrä!

27. Esim1:Yrittäjä nostaa
tuotteen hinnan 5€.
Markkinoiden
Mutta kuluttajat tasapaino
haluavat maksaa vain
4€. siirtyy
Tuotetta jää 6,0
varastoon. 5,0 Kysyntä ja
=> Hintoja on € 4,0
Tarjonta
laskettava.
Esim2: Yrittäjä laskee
3,0
palaavat
tuotteen hintaa 3€.
2,0
”aina”
1,0
10 20 30 40 50 60
tasapainoon
Tuotteen kysyntä 70 M
kasvaa.
Tuotteesta tulee
ylikysyntää
=> Hintoja on
nostettava.

28. Markkinatalous
 Markkinatasapaino on mahdollista vain
markkinatalousjärjestelmässä
 Valtio ei puutu markkinoiden toimintaan
 Yritykset päättävät mitä tuottavat
 Yrittäjien
tavoitteena on saada
mahdollisimman suuri voitto, ja
mahdollisimman pienillä kustannuksilla
 Kotitaloudet päättävät kulutuksestaan

29. Kilpailumuodot
 Täydellinen kilpailu
 Paljon myyjiä ja paljon ostajia (tavaratalot)
 Monopoli
 Vain yksi myyjä ja paljon ostajia (alko)
 Myytävä tuote on ainutlaatuinen
 Oligopoli
 Vain muutama myyjä ja jäykät hinnat (bensa)
 Monopolistinen kilpailu
 Useita myyjiä, mutta erilaistetut tuotteet
(merkkimyymälät)

30.  Monopoli
oLakiin
oPatenttioikeus
oLuonnonvarat
oTekninen Suuret
osaaminen Voitot
oSuurissa erissä Houkutteleva
 Oligopoli
oHintojen jäykkyys
t!
oHintajohtajuus
=> Jos yksi yritys laskee
hintoja, on
todennäköistä, että

31. Raha ja sen tehtävät
 Vaihdon väline
 Arvon mitta, Tilinpidot
 Arvon säilyttäjä
 Suomi sai oman rahan 1860
 Vuonna 1877 siirryttiin kultakantaan
 Mitä tapahtui markalle vuonna 1963?
 Milloin Euro otettiin käyttöön?

32. Talous ja rahaliitto EMU
 Valuuttakurssimuutosten aiheuttamien
riskien poistuminen
 Valuutan vaihtoon liittyvät kustannukset
 Maiden väliset hintavertailut helpottuivat
 => johti kilpailun kiristymiseen
 => tuotannon tehostuminen
 => kustannusten laskeminen

33. Rahoitusmarkkinoiden rakenne
rahoitusylijäämää rahoitusalijäämää
korkotuloa korkomenoa

34. Koron määräytyminen
 Korko on rahan hinta
 Korko on tuloa lainaajalle
 Korko on menoa lainan ottajalle
 Viitekorko
 Lainan korko voi olla kiinteä tai sidottu
johonkin viitekorkoon (vaihtuva korko)
 Mm. Euriborkorot, primekorot

35. Euribor-koron vaihtelu
5.0
1 kk (tod.pv/360)
4.5 3 kk (tod.pv/360)
6 kk (tod.pv/360)
12 kk (tod.pv/360)
4.0
3.5
3.0 Euribor 12 kk
2.5
=>1.235%.
Euribor 6 kk =>
2.0
1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1.004%.
2007 2008
Euribor 3 kk =>
Euribor-korot lasketaan euroalueella toimivien parhaiksi
0.722%
luokiteltujen suurten pankkien (n. 50 kpl) klo 12 Suomen aikaa
antamien noteerausten pohjalta. Suomesta laskennassa on
mukana Nordea. Laskennassa jätetään 15 % alimmista ja
ylimmistä tarjouksista huomioimatta, ja lopuista lasketaan

36. Euroopan keskuspankki
 talous- ja rahaliittoon kuuluvilla mailla on
yhteinen raha, yhteinen keskuspankki ja
yhteinen rahapolitiikka
 Eurojärjestelmä (EKP + kansalliset
pankit)
Päättää euroalueen yhteisestä
rahapolitiikasta
Huolehtii eurojen valmistamisesta
Hoitaa valuuttavarantoa
Rahan arvon vakaana pitäminen, siis

37. Rahapolitiikka
Rahan määrän säätelyä
Rahan määrän kasvu merkitsee
rahapääoman tarjonnan lisääntymistä
=> johtaa korkojen alenemiseen
Ulkomaankaupan kehitys vaikuttaa
rahan määrään. Jos vienti on suurempi
kuin tuonti. Rahamäärä kasvaa.

38. Valuuttamarkkinat
 Vapaasti muuttuvat kurssit
 Valuutta
vahvistuu, jos kyseisessä
maassa tai alueella viennillä ansaitaan
enemmän kuin tuonnista on
maksettava.
 Kiinteiden kurssien järjestelmä
 Maan keskuspankki sääntelee kurssin
vakaiksi.
 Keskuspankin on pidettävä
valuuttavarantoa, jotta se voi

39. Euron ulkoisen arvon kehitys
Euron
kurssi
5. 6. =
1,4177
30.10=
1,4316
Yhdysvaltojen Euro alkoi 2004
vahva talous, ja EU:n talouskehitys 2005 alussa
vahvistua, syynä oli alkuvuonna
euroalueen oli suotuisa ja euron kurssi
USA:n Euro
tuotannon USA:n talous oli lähti
kauppataseen laski, koska
kasvu oli epävarma ja laskuun, kos
alijäämä, joka Yhdysvaltojen
hitaampaa. Ja inflaatio ka USA:n
huolestuttu sijoittajia talouden
USA:n kiihtyi, mutta kurssi korkotaso
ja heikensi dollaria. kasvu oli
korkotaso oli laski, koska USA:n kohosi ja se
V. 2003 vaikutti nopeampaa
EURO alueen korkotaso oli teki dollarin
myös Irakin kuin EU:n
korkotasoa korkeampi kuin houkutteleva
sota, joka aiheutti talouden
korkeampi. EU:n ksi.
epävarmuutta. kasvu.