Jari Lyytimäen (SYKE) lausunto eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle 7.5.2021: Kestävyysmurros taloudessa ja yhteiskunnassa

1. Jari Lyytimäki
jari.lyytimaki @ syke.fi
Suomen ympäristökeskus SYKE
ORSI- & STYLE -hankkeet
Kestävyysmurros taloudessa ja
yhteiskunnassa
Kestävän kasvun ja talouden kestävyysmurroksen määritelmät,
tunnistaminen, toteutumisen seuranta ja mittaaminen
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 7.5.2021

2. • Kestävyysmurrokselle ei ole laajasti hyväksyttyä ja täsmällistä
määritelmää, sillä kestävyys ja murros voidaan ymmärtää
monin tavoin
• Pienin yhteinen nimittäjä: Ripeä pyrkimys johonkin kestävän
kehityksen mukaiseen yhteiskunnalliseen tilanteeseen
• Oleellista on ainakin: yhteenkietoutuvat, kiihtyneet ja laajat
muutokset, epäjatkuvuudet ja palautumattomuudet,
monitoimijaisuus ja epävarmuudet
• Aika hyvä kestävyysmurroksen määritelmä on:
”Jouhevat yhteiskunnalliset muutokset eivät enää riitä”
Kestävyysmurroksen määritelmä, eli:
Miten murrosmaisuus ilmenee?

3. Paljon tietoa kehityksen kestävyydestä,
vähemmän murroskohdista
● Kestävää kehitystä kuvataan lukuisten kansallisten,
alueellisten ja sektoriseurantojen ja indikaattorien avulla
● Kestävyysmurroksen hahmottaminen hankalaa, koska:
• Mittarit kuvaavat mennyttä maailmaa (jatkuvuusharha)
• Mittarit voivat kuvata tarkasti väärää asiaa (BKT)
• Relevanteimman tiedon valikointi aidosti vaikeaa (myös
harhauttava kirsikanpoiminta)
• Tiedossa on puutteita (emmekä aina tiedä edes mitä
emme tiedä)
• Indikaattoreiden kyky ennustaa sosiaalisia
keikahduskohtia on erityisen heikko
Photo by Erik Kroon on Unsplash

4. Palkintosija kestävän kehityksen maavertailussa!
Mutta kun Suomella menee hyvin,
niin pieni säätö riittänee?
Lähde: Sustainable Development Report 2020
https://dashboards.sdgindex.org/rankings

5. Kaikissa vertailuissa Suomi ei huipulla keiku
Lähde: Sustainable Development Report 2020
https://dashboards.sdgindex.org/rankings/spillovers
Sijoituksemme romahtaa (140/193) jos painotetaan
vaikutuksiamme muihin maihin

6. Mikään maa ei ole saavuttanut
kestävää onnellisuutta
https://www.ecowelfare.fi/2021/03/31/riittaako-kestavan-onnellisuuden-
ylamummo-vai-tarvitsemmeko-ekologisuuden-ilmaveivin-ratkaisuja/

7. Yksin emme voi olla onnellisia:
Antroposeeni planetaarisena murroksena
Lähde: Elhacham et al. 2020
https://doi.org/10.1038/s41586-020-3010-5
Viime
vuosisadan
alussa
ihmisen
käytössä
elotonta
materiaa
3 % elollisesta
biomassasta
Nykyään
maapallolla
biomassaa
vähemmän
kuin ihmisen
tuottamaa
tavaraa

8. Näkyykö mittareissa kestävyyskäännettä?
Wiedmann et al. 2020
https://www.nature.com/article
s/s41467-020-16941-y
Hiilidioksidipäästöt
Globaali BKT
Globaali materiaalien käyttö

9. Vakiintuneihin mittareihin täytyy tukeutua,
mutta niihin ei pidä jumiutua
Päästöt nollaan ja
negatiiviseksi!
Energiasta materiaa
(power-to-x)?
BKT:n rinnalle
ihmisten ja muun
luonnon hyvinvointi!
Materiaalit kiertotaloudessa:
louhinta ei voi enää olla
oleellisin asia!

10. Lisätietoa:
STYLE www.styletutkimus.fi
ORSI www.ecowelfare.fi
Nopeampi vauhti ei auta,
jos kestävyyden käytävä on liian kapea
Photo by Gareth Harrison on Unsplash