Kirurgisen potilaan hoito

1. KIRURGISEN POTILAAN HOITO – PERIOPERATIIVINEN HOITOTYÖ Nina Eskola Lähteet: Duodecim, terveyskirjasto, Sairaanhoito ja huolenpito: Anttila, Hirvelä, Jaatinen, Polviander, Puska

2. PERIOPERATIIVINEN HOITOTYÖ Perioperatiivisen hoitotyön vaiheet:    Preoperatiivinen = ennen leikkausta Intraoperatiivinen = leikkauksen aikana Postoperatiivinen = leikkauksen jälkeen →Kukin vaihe yhtä tärkeä, muodostavat kokonaisuuden, joka vaikuttaa potilaan toipumiseen

3. PREOPERATIIVINEN HOITO  Hoidon tavoitteena on, että potilas tietää leikkaussuunnitelman ja tuntee turvallisuutta anestesiamuotoa, leikkausta sekä jatkohoidon järjestymistä kohtaan  potilaan fyysinen kunto ja perussairaudet (esimerkiksi diabetes, sydän- ja verisuonitaudit, hengityselinsairaudet) hoidetaan niin, että alttius leikkauskomplikaatioille on mahdollisimman vähäinen  potilas tietää kuntoutumisen ja komplikaatioiden ehkäisyn kannalta tärkeät toiminnot, kuten hengittäminen, yskiminen, liikkuminen ja apuvälineiden käyttö  → Ohjausta, opettamista, hoitamista 

4. TARKKAILU, HAVAINNOINTI JA KIRJAAMINEN Leikkausalueen iho: ihorikot ja ihottumat voivat olla este koko leikkaukselle.  Muut infektiot, mm. ylähengitystie-, hammas- tai virtsatieinfektio  Orientoituneisuus, levottomuus, pelokkuus  Yhteistyöhalukkuus ja -kyvykkyys  Päihteiden väärinkäyttöön viittaavat oireet  Hoidettavaan vaivaan tai perussairauksiin liittyvät oireet (kipu, vuoto ym.) 

5. TUTKIMUKSET Esitiedot: allergiat, aikaisemmat anestesiat  Tarvittaessa alkoholipromillet  EKG, verenpaine, syke  Pituus ja paino  Tarvittaessa U-Tutk-1  Tarvittaessa röntgenkuvat  Tarvittaessa laboratoriokokeet    B-PVK, P-K, P-Na, P-Krea Veriryhmä, sopivuuskoe

6. LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI  Preoperatiiviset tutkimukset riippuvat potilan iästä ja yksilöllisistä tarpeista. Esim. Alle 50v. PVK ja veriryhmän määritys, jos sitä ei tiedetä Noin 60v. Edellisten lisäksi veren ja virtsan sokeriarvo Yli 60v. Edellisten lisäksi thoraxrtg ja EKG

7. ASA-LUOKITUS (ANESTESIARISKILUOKITUS)        ASA 1: terve yli 1-vuotias tai alle 65-vuotias henkilö ASA 2: alle 1-vuotias tai yli 65-vuotias terve henkilö tai henkilö, jolla on lievä, hyvässä hoitotasapainossa oleva sairaus (esim. hypertonia) ASA 3: henkilö, jolla on vakava yleissairaus, joka rajoittaa toimintaa, mutta ei uhkaa henkeä (esim. insuliinihoitoinen diabetes, stabiili koronaaritauti) ASA 4: henkilö, jolla on vakava, henkeä uhkaava yleissairaus (esim. epästabiili koronaaritauti, huonossa tasapainossa oleva diabetes, aivoverenkiertohäiriö) ASA 5: kuolemansairas potilas Päivystyspotilas merkitään kirjaimella E Esim. nuori terve umpisuolenleikkauspotilas olisi riskiluokitukseltaan ASA 1 E

8. LEIKKAUSLISTAN ELI LEIKKAUSOHJELMAN MÄÄRÄYTYMINEN Leikkaussali, leikkaustiimi, potilaiden leikkausjärjestys sekä potilaiden hlö.tiedot, diagnoosi ja suunniteltu toimenpide.  Leikkausohjelmaan vaikuttavat:   Potilaan  yleiskunto ja ikä huonokuntoiset vanhukset ja lapset ensin  Leikkauksen arvioitu pituus, luonne ja infektioalttius Pitkät leikkaukset aloitetaan aamulla  Ns. puhtaat leikkaukset ensin ja likaiset infektioleikkaukset viimeiseksi   Anestesiamuoto

9. HOITOTYÖN TOIMINNOT ENNEN LEIKKAUSTA Potilaan informointi  Anestesiaa varten on oltava ravinnotta vähintään 6 tuntia.  I.v.-nesteytys aloitetaan tarvittaessa, esimerkiksi diabeetikot, pitkäaikainen ravinnottaolo, runsaat vuodot.  Tarvittaessa suoli tyhjennetään ja laitetaan kestokatetri.  Perussairauksien hoitotasapaino tarkistetaan (mm. diabetes, sydämen vajaatoiminta, antikoagulanttihoito (esim. Marevan)).  Kipulääkitys tarvittaessa 

10. OHJAAMINEN JA OPETTAMINEN PREOPERATIIVISESSA HOITOTYÖSSÄ Potilaan ja/tai perheenjäsenen tulee  olla tietoinen leikkauksen luonteesta ja vaikutuksesta  tietää leikkausohjelmaan suunniteltu leikkausajankohta  tietää leikkauksen jälkeinen hoitoyksikkö  tietää tarkkailu- ja hoitolaitteista tai materiaaleista, joita todennäköisesti tullaan käyttämään postoperatiivisen hoidon aikana  olla mahdollisuus kysyä toimenpiteen aikana tapahtuvista asioista  huolehtia omalta osaltaan esim. preoperatiivisesta hygieniasta, tupakoimattomuudesta ja ravinnotta olosta.

11. OHJAAMINEN JA OPETTAMINEN PERIOPERATIIVISESSA HOITOTYÖSSÄ Syvähengitys ja yskiminen  Ruoka, juoma ja eritys  Hygienia  Passiivinen liikeharjoitus ja mahdolliset aktiiviset liikeharjoitukset  Vuoteesta nouseminen ja vuoteeseen laskeutuminen  Apuvälineet ja niiden käyttö  Kotiutuminen  Toipilasajan erikoispiirteet 

12. LEIKKAUKSEN JÄLKEEN TARVITTAVIEN HARJOITUSTEN OHJAAMINEN Hengitysharjoitukset tarvittaessa  Liike- ja voimisteluohjeet   Sängystä nousu ja sänkyyn meno  Laskimotukoksen, keuhkoembolian ehkäisy  Haavojen kiristymisen, venymisen ja repeämisen ehkäisy, turvallinen yskiminen

13. PUHTAUS  Leikkausaamuna  Peseytyminen ja suihku  Suun, kynsien ja genitaalien tehostettu puhtaus  Ihokarvat poistetaan tai lyhennetään leikkausalueelta.  Vuode  Puhdas tyynyliina ja poikkilakana  Leikkausta varten varataan tarpeen mukaan tyynyt ja apuvälineet.

14. VAATETUS JA EHOSTUS  Vaatetus  Avopaita,pikkuhousut ja sukat  Lääkinnälliset hoitosukat mitataan ja puetaan tarvittaessa  Korut ja kellot riisutaan.  Kuulolaite saa jäädä, samoin kuin yleensä puudutusleikkauksissa hammasproteesit saavat jäädä.  Silmälasit otetaan mukaan leikkaussaliin, mikäli potilas ei tule toimeen ilman niitä.  Ehostus  Värivoide, puuteri, huulipuna ja kynsilakka (myös väritön) ovat kiellettyjä

15. LÄÄKITSEMINEN Unilääke tarvittaessa edellisenä iltana  Esilääkitys, joka lievittää kipua ja rentouttaa  Mikrobilääkeprofylaksia tarvittaessa  Pienimolekyylinen hepariini määräyksen mukaan 

16. LEIKKAUSSALIIN SIIRTO Esilääkitty potilas viedään leikkausosastolle sängyllä, muutoin hän voi kävellä (sänky mukaan).  Leikkausosaston sairaanhoitajalle annetaan   suullinen raportti  esitäytetty anestesiakaavake  potilaan sairauskertomus  tarvittavat röntgenkuvat.

17. POSTOPERATIIVINEN HOITO VUODEOSASTOLLA: TARKKAILU JA KIRJAAMINEN            Hengittäminen; Hengitystiheys , Hengenahdistus, Happisatiraatio, ihon väri Verenkierto; Verenpaine, syke, leikatun raajan vertailu toiseen, väri, lämpö Tajunta: Uneliaisuus, sekavuus, levottomuus , Kivuliaisuus ja kivun paikantuminen: asento, ilme, verenpaine syke Iho ; Kosteus, väri ja lämpö Erittäminen  Virtsaamisen onnistuminen, virtsan määrä, väri ja haju  Suolen toiminta  Hikoilu Pahoinvointi, oksennukset Nesteytys: iv-infuusio, erityismääräykset Haava-alue  Vuoto, punoitus, turvotus, kipu, ympäröivän ihon kunto Dreenit ja liuskat, nenä-mahaletkut, katetrit, infuusiot  Paikoillaan pysyminen, toiminta  Eritteiden määrä, laatu ja ulkonäkö  Dreenien poistamisen jälkeen dreeniaukko suojataan paksuilla, eritettä imevillä siteillä. Leikatun raajan väri, turvotus, asento ja liikkuvuus

18. POSTOPERATIIVINEN HOITO VUODEOSASTOLLA TARKKAILU JA KIRJAAMINEN: Verenpaine ja syke mitataan tiheästi, jos on haavavuotoa  suuri leikkaus ja pitkäkestoinen anestesia  kohonnut verenvuotoriski.      Happisaturaatio, normaali yli 90 % Ihon tunnon ja lämmön palautuminen spinaali- ja epiduraalipuudutuksen jälkeen Kipsatun tai leikatun raajan ääreisosien tunto ja lämpö Lämpö  Sahaava kuume ilman paikallisia oireita viittaa komplikaatioon.

19. POSTOPERATIIVINEN HOITO VUODEOSASTOLLA HOITO: Potilaan lämpötilan turvaaminen  Pitkä yleisanestesia ja/tai iso leikkaus jäähdyttävät potilasta.  Potilasta peitellään esim. avaruuslakanalla. Hengityksen helpottaminen, pneumonian ehkäisy  Hengitystiet puhdistetaan limasta yskimis- ja hengitysharjoituksilla, ohjataan syvään hengittäminen.  Kireät siteet, esimerkiksi M-side, löysätään tarvittaessa.

20. POSTOPERATIIVINEN HOITO VUODEOSASTOLLA LEIKKAUSKIVUN HOITO:          Potilaalle kerrotaan kivun hoidon mahdollisuuksista ennen leikkausta. Potilas otetaan mukaan kivun arviointiin ja hoitoon ainakin kerran työvuoron aikana ja lääkkeen annon yhteydessä. Kivun mittaamisen (NRS 0–10, VAS), arvioinnin ja dokumentoinnin tulee olla säännöllistä Kaikille potilaille tulee olla määrättynä peruskipulääke ja lisäksi tarvittaessa otettava kipulääke. Kipulääkkeiden haittavaikutukset eivät saa estää hyvää kivun hoitoa. Lääkkeet annostellaan suun kautta aina, kun on mahdollista. Käytettäessä epiduraalista tai potilaan itse annostelemaa (PCA) hoitoa tulee niiden jälkeinen kivunhoito olla suunniteltuna Kipulääkkeen teho tarkistetaan tunnin kuluttua lääkkeen annosta. Kivunhoitoa tulee tehostaa, kun lepo-VAS on yli 3. Eri mekanismeilla vaikuttavia lääkkeitä yhdistetään tehon lisäämiseksi, esimerkiksi opioidi yhdessä tulehduskipulääkkeen kanssa. Asentohoito

21. VUODEOSASTOLLA RAVITSEMINEN JA NESTEYTTÄMINEN:    Puudutusleikkauksien jälkeen saa yleensä ruokailla vapaasti (pahoinvoinnin ehkäisemiseksi alkuun varovaisesti). Suolistoleikatun potilaan kuivuminen ja elektrolyyttihäiriöt ehkäistään nesteyttämällä aluksi suonensisäisesti, jonka jälkeen siirrytään vähitellen nestemäiseen ja kevyeen ruokaan. Parenteraalisessa ravitsemuksessa suun kuivuminen, haavaumat ja pahanhajuinen hengitys ehkäistään suuhygieniaa tehostamalla.

22. POSTOPERATIIVINEN HOITO VUODEOSASTOLLA ERITTÄMINEN: Virtsan residuaalin mittaaminen ja tarvittaessa kertakatetrointi, jos edellisestä virtsaamisesta on kulunut yli 6 tuntia tai potilaalla on virtsaamisen tarve, mutta virtsaaminen ei onnistu rohkaisusta ja kipulääkityksestä huolimatta.  Kestokatetri ja tuntidiureesin mittaus suurissa leikkauksissa.  Suolen toiminnasta huolehditaan tarvittaessa laksatiiveilla. 

23. POSTOPERATIIVINEN HOITO VUODEOSASTOLLA LIIKKUMINEN: Ensimmäisessä vuoteesta ylösnousussa sairaanhoitaja on aina läsnä.  Trombiprofylaksina nilkkoja ja varpaita koukistellaan ja ojennetaan.  Ortopedisten potilaiden varausluvat, asentohoito ja kääntyilyt vuoteessa sekä siirtymiset vuoteesta ja vuoteeseen ohjeiden mukaan.  Fysioterapeutin konsultaatio tarvittaessa  Kipu huomioidaan, tarvittaessa kipulääkitys. 

24. POSTOPERATIIVINEN HOITO VUODEOSASTOLLA HAAVAN TARKKAILU JA HOITO:   Leikkaushaavan suojana haavateippi ja imevä haavatyyny LEIKKAUSHAVA RAUHOITETAAN 24 TUNNIKSI!        Jos pakko vaihdetaan päällimmäiset sidokset STERIILISTI Haavaimu ylläpidetään aseptisesti Haavateippi saa olla paikoillaan ompeleiden poistoon asti. Mikäli irtoaa voidaan laittaa uusi Haavainfektio ilmenee aikaisintaan 3vrk:n kuluttua Suihkuun voi mennä 24h kuluttua leikkauksesta Ompeleet poistetaan 7-10 vrk:n kuluttua Haavan saa kastella ja saunoa 24h kuluttua ompeleiden poistosta

25. POSTOPERATIIVINEN HOITO VUODEOSASTOLLA TAPATURMIEN EHKÄISY:  Jos potilas on levoton Vuoteeseen laidat Turvavyöt Hoitovälineistö sijoitetaan siten, ettei se aiheuta vaaraa potilaalle.

26. POSTOPERATIIVINEN HOITO VUODEOSASTOLLA HENKINEN VIREYS JA MIELIALA: Potilasta informoidaan tehtävistä toimenpiteistä ja toipumista edistävistä tekijöistä.  Mahdollistetaan yhteys omaisiin.  Mahdollisen levottomuuden aiheuttaja selvitetään, esim. kipu, riittämätön hapetus, virtsaamisen tarve. 

27. POSTOPERATIIVINEN HOITO VUODEOSASTOLLA OHJAUS  Suullinen ja kirjallinen ohjaus annetaan myös omaisille, jos on kyse iäkkäästä potilaasta tai lapsipotilaasta. Ohjaus sisältää mm.            ruokailuohjeet haavanhoito- ja ompeleiden poisto-ohjeet kipsinhoito-ohjeet liike- ja voimisteluohjeet, varausluvat ja kuntoutus lääkehoito-ohjeet. Yhteys hoitopaikkaan, annetaan yhteystiedot. Sovitaan jälkitarkastus, -paikka ja -aika. Epikriisi mukaan tai lähetetään myöhemmin postitse Sosiaaliturva ja vakuutukset (sosiaalityöntekijän konsultointi) Apuvälineiden ja kotiavun tarve Jatkohoitopaikan tarve.

Kirurgisen potilaan hoito

Du liest eine Vorschau.

Hier ansehen

Kirurgisen potilaan hoito

Weitere Verwandte Inhalte

Diashows für Sie (20)

Ähnlich wie Kirurgisen potilaan hoito (12)

Weitere von Nina Eskola-Salin (20)

Kirurgisen potilaan hoito