SlideShare ist ein Scribd-Unternehmen logo
1 von 13
Downloaden Sie, um offline zu lesen
Polvelta Toiselle – messut
Lahti 26.1.2019
Antti Pajula, johtava asiantuntija, Suomen metsäkeskus
Miten metsänomistus vaikuttaa pysyvässä
kunnallisessa hoidossa olevien henkilöiden
hoitomaksuihin ja erilaisiin KELA:n
maksamiin etuuksiin
Kunnat perivät pysyvässä hoidossa olevilta
henkilöiltä maksuja seuraavasti:
• Vuokra (€/kk), määräytyy neliöiden mukaan
• Ravintomaksu (€/kk), kaikilla samansuuruinen
• Palvelumaksu hoidosta ja hoivasta (€/kk)
- Palvelumaksua määritettäessä huomioidaan pysyvässä
hoidossa olevan henkilön säännölliset nettotulot
(säännölliset ansiotulot ja säännölliset omaisuudesta
saatavat pääomatulot, omaisuustulon vähennyksenä
huomioidaan säännölliset tulonhankkimismenot)
- Nettotulot ja maksut tarkistetaan 1 – 2 vuoden välein
Palvelumaksussa huomioitavat nettoansiotulot
• Kansaneläke €/kk
• Työeläke €/kk
• Perhe-eläke €/kk
• Kelan maksama takuueläke €/kk
• Kelan maksama hoitotuki €/kk
• Kelan maksama asumistuki €/kk
• Kelan maksama rintamalisä €/kk
• Kelan maksama ylim. rintamalisä €/kk
• Muut vastaavat ansiotulot €/kk
Palvelumaksussa huomioitavat nettopääomatulot
• Vuokratulot €/kk
• Korkotulot €/kk
• Osinkotulot €/kk
• Maatilatalouden tulot €/kk
• Metsätalouden tulot €/kk
- Omistetut tai hallintaoikeuden alaiset metsähehtaarit kunnittain
(esitäytetyssä veroilmoituksessa olevat metsämaahehtaarit)
- Verohallinnon päätös metsämaan keskimääräisestä vuotuisesta
tuotosta kunnittain (arvostuslain mukaiset tuotot)
- Näin saatu metsätalouden vuosituotto jaetaan luvulla 12 ja siten
saadusta kuukausitulosta vähennetään 10 %
• Muut säännölliset omaisuustulot €/kk
Palvelumaksu tehostetussa asumispalvelussa
Seinäjoella vuonna 2018
Nettotulot verojen jälkeen €/kk Palvelumaksu nettotuloista %
• Alle 800 24
• 801 - 900 27
• 901 - 1000 30
• 1001 - 1100 33
• 1101 - 1200 36
• 1201 - 1300 40
• 1401 - 1600 44
• Yli 1600 48
- Seinäjoella kaupunki alentaa koko hoitomaksua siten, että hoidettavan
omaan käyttöön jää aina vähintään 220 €/kk (lain mukainen minimi 90 €/kk)
Omaan käyttöön jäävä nettotulo,
Seinäjoella vuonna 2018
- Esimerkki: Vuokra 486,59 €/kk ja ravinto 389,33 €/kk
- Omaan käyttöön jäävä tulo eri kokonaisnettotulotasoilla:
Kokonaisnettotulo, €/kk Omaan käyttöön jää, €/kk
• Alle 1900 220
• 2000 220
• 2100 220
• 2200 268
• 2300 320
• 2400 372
• 2500 424
• 2600 476
• 2700 528
• Jne jne
Metsänomistuksen vaikutus yhteiskunnan
(Kelan) maksamiin sosiaalietuuksiin
• Metsänomistus vaikuttaa seuraaviin Kelan maksamiin etuuksiin
- Opiskelijan opintoraha
- Tarveharkintainen työmarkkinatuki
- Yleinen asumistuki
- Eläkkeensaajan asumistuki
- Lasten kotihoidon tuen hoitolisä
- Toimeentulotuki
- Jakamattoman kuolinpesän metsätalouden tulot eikä
metsänomistus vaikuta Kelan maksamiin sosiaalietuuksiin
Metsänomistuksen vaikutus opiskelijan
opintorahaan
• Opiskelijan saamat todelliset metsätulot (metsätalouden puhdas
pääomatulo ja veronalainen hankintatyön arvo/2C-lomake) vaikuttavat
hänen saamaansa opintorahaan seuraavasti:
- Mitä suuremmat verotettavat kokonaistulot (ansiotulot + pääomatulot)
opiskelijalla on vuodessa, sitä vähemmän opintotukeen oikeuttavia
kuukausia hänellä on vuodessa
- Tulorajat v. 2019
- 8 004 €/v (12 kk) - 17 265 €/v (5 kk)
- 11 973 €/v (9 kk) - 22 557 €/v (1 kk)
• Metsäomaisuuden määrä (metsämaahehtaarit) ei vaikuta opiskelijan
opintorahan määrään
Metsänomistuksen vaikutus tarveharkintaiseen
työttömarkkinatukeen
• Tarveharkintaisessa työmarkkinatuessa (maksimituki vuonna 2019 697
€/kk) saajan metsätalouden tulo huomioidaan metsän keskimääräisen
laskennallisen tuoton mukaan (metsämaahehtaarit x tuotto/ha kunnittain)
• Metsätalouden todelliset tulot ja menot eivät vaikuta tarveharkintaisen
työmarkkinatuen määrään
• Pääoma- ja muut tulot vähentävät etuuden määrää, kun ne ylittävät yksin
asuvalla työttömällä 311 euroa/kk
- Vähennetään 75 % ylimenevästä osasta
- Puoliso ja lapset nostavat ko. tulorajaa (tuloraja 1 044 €/kk + 130 €/
huollettava lapsi), vähennetään 50 % ylimenevästä osasta
• Puolison saamaa metsätalouden tuloa ei ole enää huomioitu 1.1.2013
alkaen
Metsänomistuksen vaikutus yleiseen asumistukeen
• Yleiseen asumistukeen vaikuttavat ruokakunnan bruttotulot. Jokaiseen
ruokakuntaan kuuluvan bruttotuloista tehdään 300 €:n suuruinen ansiotulovähennys
• Metsätalouden tulo huomioidaan yleisessä asumistuessa metsän keskimääräisen
laskennallisen tuoton mukaan (metsämaahehtaarit x tuotto/ha kunnittain)
• Myös opiskelijat siirrettiin yleisen asumistuen piiriin 1.8.2017 alkaen
• Bruttotuloalaraja (v. 2019), jolla saa täyden yleisen asumistuen
- Yksin asuva 719 €/kk, puolisot 818 €/kk, puolisot ja 2 lasta
1 260 €/kk
• Bruttotuloyläraja (v. 2019), jolla ei enää saa yleistä asumistukea ollenkaan
- Rajaan vaikuttaa asumisen kalleuskuntaryhmä (4 kalleusryhmää)
- Yksin asuva 1 482 – 1 879 €/kk, puolisot 1 962 – 2 526 €/kk,
puolisot ja 2 lasta 3 037 – 3 837 €/kk
Metsänomistuksen vaikutus eläkkeensaajan asumistukeen
• Metsätalouden tulo ja omaisuus huomioidaan eläkkeensaajan
asumistuessa metsän keskimääräisen laskennallisen tuoton
mukaan (metsämaahehtaarit x tuotto/ha kunnittain)
- Metsäomaisuuden arvona huomioidaan metsätalouden tuotto x 10
• Bruttotulot (v. 2019), jolla saa täysimääräisen eläkkeensaajan asumistuen
(hyvin monimutkainen laskentatapa)
- Yksin asuva 723 €/kk, puolisot 1 161,33 €/kk
• Omaisuusrajat (v. 2019), ei huomioida omassa käytössä olevaa
omakotitaloa tai asunto-osaketta eikä osuutta jakamattomaan kuolinpesään
- Yksin asuva 16 400 €, puolisot 26 240 €
- Omaisuusrajan ylittävältä osalta lasketaan 8 % tuloksi omaisuudesta
Metsänomistuksen vaikutus lasten kotihoidon tuen hoitolisään
• Metsätalouden tulo (eikä mikään muukaan tulo) ei vaikuta varsinaiseen
kotihoidon tukeen (vuonna 2019 338,34 €/kk yhdestä alle 3 v lapsesta)
• Metsätalouden tulo vaikuttaa kotihoidon tuen hoitolisään (vuonna 2019
enintään 181,07 €/kk) metsän keskimääräisen laskennallisen tuoton mukaan
Perheen koko Bruttotulot, jolla Vähennys-% Bruttotulot,
saa täyden rajan ylimene- joilla ei saa
hoitolisän västä osasta hoitolisää
2 1 160 €/kk 11.5 % 2 734,48 €/kk
3 1 430 €/kk 9,4 % 3 356,23 €/kk
4 tai yli 1 700 €/kk 7,9 % 3 991,97 €/kk
- Perheen kokoon lasketaan mukaan enintään 4 henkilöä: 2 aikuista ja enintään
2 alle kouluikäistä lasta. Perheen henkilömäärässä ei huomioida lasta, jonka
perusteella maksetaan vanhempainrahaa tai joka on koulussa
Metsänomistuksen vaikutus toimeentulotukeen
• Toimeentulotuen myöntäminen siirtyi kunnilta Kelalle vuoden 2017 alussa
• Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki ja sen määrään
vaikuttavat tuensaajan kaikki käytettävissä olevat tulot ja varat. Tuloiksi
lasketaan myös sosiaalietuudet.
• Toimeentulotukea voi saada välttämättömiin menoihin kuten ruokaan,
asumiseen, lääkkeisiin, vaatteisiin jne
• Jos metsänomistaja aikoo saada toimeentulotukea, tulee hänen
käytännössä myydä metsäomaisuutensa ensin pois ja käyttää ensin
metsän myynnistä saamansa kauppahinta

Weitere ähnliche Inhalte

Was ist angesagt?

Aikapoliittinen klubi 30.9.09 Elina Pylkkänen
Aikapoliittinen klubi 30.9.09 Elina PylkkänenAikapoliittinen klubi 30.9.09 Elina Pylkkänen
Aikapoliittinen klubi 30.9.09 Elina Pylkkänen
Demos Helsinki
 
Tiedotuskalvot 20082013
Tiedotuskalvot 20082013Tiedotuskalvot 20082013
Tiedotuskalvot 20082013
Victoria Media
 

Was ist angesagt? (17)

Metsatilan omistajanvaihdos-pori2019
Metsatilan omistajanvaihdos-pori2019Metsatilan omistajanvaihdos-pori2019
Metsatilan omistajanvaihdos-pori2019
 
Metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnittelu
Metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnitteluMetsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnittelu
Metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnittelu
 
Tiivis kalvosarja: KETS-kuntapäättäjäinfopaketti
Tiivis kalvosarja: KETS-kuntapäättäjäinfopakettiTiivis kalvosarja: KETS-kuntapäättäjäinfopaketti
Tiivis kalvosarja: KETS-kuntapäättäjäinfopaketti
 
Liittyneelle kunnalle syvällinen kalvosarja: KETS-kuntapäättäjäinfopaketti
Liittyneelle kunnalle syvällinen kalvosarja: KETS-kuntapäättäjäinfopakettiLiittyneelle kunnalle syvällinen kalvosarja: KETS-kuntapäättäjäinfopaketti
Liittyneelle kunnalle syvällinen kalvosarja: KETS-kuntapäättäjäinfopaketti
 
Kuntien energiatehokkuussopimuksen (kets) liittymisasiakirjan tayttaminen
Kuntien energiatehokkuussopimuksen (kets) liittymisasiakirjan tayttaminenKuntien energiatehokkuussopimuksen (kets) liittymisasiakirjan tayttaminen
Kuntien energiatehokkuussopimuksen (kets) liittymisasiakirjan tayttaminen
 
Mahdollisuus menestyä, entä jos? 10.9.2009 / Mäki-Lohiluoma
Mahdollisuus menestyä, entä jos? 10.9.2009 / Mäki-LohiluomaMahdollisuus menestyä, entä jos? 10.9.2009 / Mäki-Lohiluoma
Mahdollisuus menestyä, entä jos? 10.9.2009 / Mäki-Lohiluoma
 
Viljelijätukien merkitys suomalaisessa ruuantuotannossa, yksikön päällikkö Ar...
Viljelijätukien merkitys suomalaisessa ruuantuotannossa, yksikön päällikkö Ar...Viljelijätukien merkitys suomalaisessa ruuantuotannossa, yksikön päällikkö Ar...
Viljelijätukien merkitys suomalaisessa ruuantuotannossa, yksikön päällikkö Ar...
 
Aikapoliittinen klubi 30.9.09 Elina Pylkkänen
Aikapoliittinen klubi 30.9.09 Elina PylkkänenAikapoliittinen klubi 30.9.09 Elina Pylkkänen
Aikapoliittinen klubi 30.9.09 Elina Pylkkänen
 
Maaseutuvirasto maakuntien tukena / Leena Tenhola Mavi 10.2.2017 Kuopio
Maaseutuvirasto maakuntien tukena / Leena Tenhola Mavi 10.2.2017 KuopioMaaseutuvirasto maakuntien tukena / Leena Tenhola Mavi 10.2.2017 Kuopio
Maaseutuvirasto maakuntien tukena / Leena Tenhola Mavi 10.2.2017 Kuopio
 
Ruoka- ja luonnonvarasektorin maakuntakierros / Antti-Jussi Oikarinen Mavi
Ruoka- ja luonnonvarasektorin maakuntakierros / Antti-Jussi Oikarinen MaviRuoka- ja luonnonvarasektorin maakuntakierros / Antti-Jussi Oikarinen Mavi
Ruoka- ja luonnonvarasektorin maakuntakierros / Antti-Jussi Oikarinen Mavi
 
Maaseutuvirasto maakuntien tukena / Leena Tenhola Mavi 2.2.2017 Rovaniemi
Maaseutuvirasto maakuntien tukena / Leena Tenhola Mavi 2.2.2017 RovaniemiMaaseutuvirasto maakuntien tukena / Leena Tenhola Mavi 2.2.2017 Rovaniemi
Maaseutuvirasto maakuntien tukena / Leena Tenhola Mavi 2.2.2017 Rovaniemi
 
Sääntelyn ja hallinnon nykytila yrittäjän näkökulmasta
Sääntelyn ja hallinnon nykytila yrittäjän näkökulmastaSääntelyn ja hallinnon nykytila yrittäjän näkökulmasta
Sääntelyn ja hallinnon nykytila yrittäjän näkökulmasta
 
Keva tänään työssä hyvän huomisen puolesta
Keva tänään työssä hyvän huomisen puolestaKeva tänään työssä hyvän huomisen puolesta
Keva tänään työssä hyvän huomisen puolesta
 
Tiedotuskalvot 20082013
Tiedotuskalvot 20082013Tiedotuskalvot 20082013
Tiedotuskalvot 20082013
 
Maaseutuvirasto maakuntien tukena / ylijohtaja Leena Tenhola 10.2.2017
Maaseutuvirasto maakuntien tukena / ylijohtaja Leena Tenhola 10.2.2017Maaseutuvirasto maakuntien tukena / ylijohtaja Leena Tenhola 10.2.2017
Maaseutuvirasto maakuntien tukena / ylijohtaja Leena Tenhola 10.2.2017
 
Toimeentulotuen kuumat perunat mediatilaisuus 8.12. Tomi Ståhl
Toimeentulotuen kuumat perunat mediatilaisuus 8.12. Tomi StåhlToimeentulotuen kuumat perunat mediatilaisuus 8.12. Tomi Ståhl
Toimeentulotuen kuumat perunat mediatilaisuus 8.12. Tomi Ståhl
 
Miten kotitalouksien kierrätys on kehittynyt? Tiina Karppinen, Suomen ympäris...
Miten kotitalouksien kierrätys on kehittynyt? Tiina Karppinen, Suomen ympäris...Miten kotitalouksien kierrätys on kehittynyt? Tiina Karppinen, Suomen ympäris...
Miten kotitalouksien kierrätys on kehittynyt? Tiina Karppinen, Suomen ympäris...
 

Ähnlich wie Pajula Metsänomistamisen erityiskysymykset Lahti 26.1.2019

Kehyspäätösten plussat ja miinukset
Kehyspäätösten plussat ja miinuksetKehyspäätösten plussat ja miinukset
Kehyspäätösten plussat ja miinukset
SDP
 

Ähnlich wie Pajula Metsänomistamisen erityiskysymykset Lahti 26.1.2019 (10)

Vihreiden veropoliittinen ohjelma kestävä hyvinvointivaltio ja kannustavuus
Vihreiden veropoliittinen ohjelma kestävä hyvinvointivaltio ja kannustavuusVihreiden veropoliittinen ohjelma kestävä hyvinvointivaltio ja kannustavuus
Vihreiden veropoliittinen ohjelma kestävä hyvinvointivaltio ja kannustavuus
 
130218 Naismetsänomistajien veroverkkoluento
130218 Naismetsänomistajien veroverkkoluento130218 Naismetsänomistajien veroverkkoluento
130218 Naismetsänomistajien veroverkkoluento
 
Miten vanhuuseläkkeesi rahoitetaan?
Miten vanhuuseläkkeesi rahoitetaan?Miten vanhuuseläkkeesi rahoitetaan?
Miten vanhuuseläkkeesi rahoitetaan?
 
Eläkejärjestelmän indeksit ja laskelmia niiden muuttamisen seurauksista
Eläkejärjestelmän indeksit ja laskelmia niiden muuttamisen seurauksistaEläkejärjestelmän indeksit ja laskelmia niiden muuttamisen seurauksista
Eläkejärjestelmän indeksit ja laskelmia niiden muuttamisen seurauksista
 
Kehyspäätösten plussat ja miinukset
Kehyspäätösten plussat ja miinuksetKehyspäätösten plussat ja miinukset
Kehyspäätösten plussat ja miinukset
 
Asumisen tuet 2016
Asumisen tuet 2016Asumisen tuet 2016
Asumisen tuet 2016
 
Yleinen asumistuki opiskelijoiden tukena
Yleinen asumistuki opiskelijoiden tukenaYleinen asumistuki opiskelijoiden tukena
Yleinen asumistuki opiskelijoiden tukena
 
Eläkkeiden rahoitus yksityis ja julkisaloilla
Eläkkeiden rahoitus yksityis  ja julkisaloillaEläkkeiden rahoitus yksityis  ja julkisaloilla
Eläkkeiden rahoitus yksityis ja julkisaloilla
 
Vuoden 2017 talousarvion vaikutukset perusturvaan
Vuoden 2017 talousarvion vaikutukset perusturvaanVuoden 2017 talousarvion vaikutukset perusturvaan
Vuoden 2017 talousarvion vaikutukset perusturvaan
 
Ensi vuonna eläkeläisten ostovoima kasvaa vahvimmin, työttömien heikoimmin
Ensi vuonna eläkeläisten ostovoima kasvaa vahvimmin, työttömien heikoimminEnsi vuonna eläkeläisten ostovoima kasvaa vahvimmin, työttömien heikoimmin
Ensi vuonna eläkeläisten ostovoima kasvaa vahvimmin, työttömien heikoimmin
 

Mehr von Suomen metsäkeskus

Mehr von Suomen metsäkeskus (20)

4. metsanomistajakyselysta pohjois pohjanmaalla poimittua raili-hokajarvi
4. metsanomistajakyselysta pohjois pohjanmaalla poimittua raili-hokajarvi4. metsanomistajakyselysta pohjois pohjanmaalla poimittua raili-hokajarvi
4. metsanomistajakyselysta pohjois pohjanmaalla poimittua raili-hokajarvi
 
4. metsanomistajakyselysta pohjois pohjanmaalla poimittua raili-hokajarvi
4. metsanomistajakyselysta pohjois pohjanmaalla poimittua raili-hokajarvi4. metsanomistajakyselysta pohjois pohjanmaalla poimittua raili-hokajarvi
4. metsanomistajakyselysta pohjois pohjanmaalla poimittua raili-hokajarvi
 
6. luonnontuotepotentiaali juha vornanen
6. luonnontuotepotentiaali juha vornanen6. luonnontuotepotentiaali juha vornanen
6. luonnontuotepotentiaali juha vornanen
 
5. metsan monimuotoisuus luonnon raaka aineiden keruussa heli-pirinen
5. metsan monimuotoisuus luonnon raaka aineiden keruussa heli-pirinen5. metsan monimuotoisuus luonnon raaka aineiden keruussa heli-pirinen
5. metsan monimuotoisuus luonnon raaka aineiden keruussa heli-pirinen
 
3. luomukeruu johanna honkanen
3. luomukeruu johanna honkanen3. luomukeruu johanna honkanen
3. luomukeruu johanna honkanen
 
2. luomulaatuista raaka ainetta metsaluonnosta anne-annala
2. luomulaatuista raaka ainetta metsaluonnosta anne-annala2. luomulaatuista raaka ainetta metsaluonnosta anne-annala
2. luomulaatuista raaka ainetta metsaluonnosta anne-annala
 
1. luonnonmisen vastaanotto ajan 2020 miia konttinen
1. luonnonmisen vastaanotto ajan 2020 miia konttinen1. luonnonmisen vastaanotto ajan 2020 miia konttinen
1. luonnonmisen vastaanotto ajan 2020 miia konttinen
 
Potentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoilla
Potentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoillaPotentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoilla
Potentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoilla
 
Korjuujälki energiapuuhakkuilla
Korjuujälki energiapuuhakkuillaKorjuujälki energiapuuhakkuilla
Korjuujälki energiapuuhakkuilla
 
Kiertotalouden käytännön tekijä: Biowatin metsäenergian hankinta
Kiertotalouden käytännön tekijä: Biowatin metsäenergian hankintaKiertotalouden käytännön tekijä: Biowatin metsäenergian hankinta
Kiertotalouden käytännön tekijä: Biowatin metsäenergian hankinta
 
Energiapuukauppa piristyy: Mhy Kaakon energiapuunhankinta
Energiapuukauppa piristyy: Mhy Kaakon energiapuunhankintaEnergiapuukauppa piristyy: Mhy Kaakon energiapuunhankinta
Energiapuukauppa piristyy: Mhy Kaakon energiapuunhankinta
 
Hoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-Suomessa 20.1.2021
Hoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-Suomessa 20.1.2021Hoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-Suomessa 20.1.2021
Hoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-Suomessa 20.1.2021
 
Metsäenergian käyttö kasvussa
Metsäenergian käyttö kasvussaMetsäenergian käyttö kasvussa
Metsäenergian käyttö kasvussa
 
Kuinka Hakevuori vastaa energiapuun kasvavaan kysyntään?
Kuinka Hakevuori vastaa energiapuun kasvavaan kysyntään?Kuinka Hakevuori vastaa energiapuun kasvavaan kysyntään?
Kuinka Hakevuori vastaa energiapuun kasvavaan kysyntään?
 
Energiapuun käyttö ja näkymät Kymenlaaksossa
Energiapuun käyttö ja näkymät KymenlaaksossaEnergiapuun käyttö ja näkymät Kymenlaaksossa
Energiapuun käyttö ja näkymät Kymenlaaksossa
 
Hoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-Suomessa
Hoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-SuomessaHoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-Suomessa
Hoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-Suomessa
 
Puurakenteiden palosuunnittelu
Puurakenteiden palosuunnitteluPuurakenteiden palosuunnittelu
Puurakenteiden palosuunnittelu
 
Isokuusentanhuan puukalusteet esitys janne syrja
Isokuusentanhuan puukalusteet esitys janne syrjaIsokuusentanhuan puukalusteet esitys janne syrja
Isokuusentanhuan puukalusteet esitys janne syrja
 
Isokuusentanhualle puukalusteita marjaana tuoriniemi
Isokuusentanhualle puukalusteita marjaana tuoriniemiIsokuusentanhualle puukalusteita marjaana tuoriniemi
Isokuusentanhualle puukalusteita marjaana tuoriniemi
 
Isokuusentanhua, keskustelu timo koski
Isokuusentanhua, keskustelu timo koskiIsokuusentanhua, keskustelu timo koski
Isokuusentanhua, keskustelu timo koski
 

Pajula Metsänomistamisen erityiskysymykset Lahti 26.1.2019

  • 1. Polvelta Toiselle – messut Lahti 26.1.2019 Antti Pajula, johtava asiantuntija, Suomen metsäkeskus Miten metsänomistus vaikuttaa pysyvässä kunnallisessa hoidossa olevien henkilöiden hoitomaksuihin ja erilaisiin KELA:n maksamiin etuuksiin
  • 2. Kunnat perivät pysyvässä hoidossa olevilta henkilöiltä maksuja seuraavasti: • Vuokra (€/kk), määräytyy neliöiden mukaan • Ravintomaksu (€/kk), kaikilla samansuuruinen • Palvelumaksu hoidosta ja hoivasta (€/kk) - Palvelumaksua määritettäessä huomioidaan pysyvässä hoidossa olevan henkilön säännölliset nettotulot (säännölliset ansiotulot ja säännölliset omaisuudesta saatavat pääomatulot, omaisuustulon vähennyksenä huomioidaan säännölliset tulonhankkimismenot) - Nettotulot ja maksut tarkistetaan 1 – 2 vuoden välein
  • 3. Palvelumaksussa huomioitavat nettoansiotulot • Kansaneläke €/kk • Työeläke €/kk • Perhe-eläke €/kk • Kelan maksama takuueläke €/kk • Kelan maksama hoitotuki €/kk • Kelan maksama asumistuki €/kk • Kelan maksama rintamalisä €/kk • Kelan maksama ylim. rintamalisä €/kk • Muut vastaavat ansiotulot €/kk
  • 4. Palvelumaksussa huomioitavat nettopääomatulot • Vuokratulot €/kk • Korkotulot €/kk • Osinkotulot €/kk • Maatilatalouden tulot €/kk • Metsätalouden tulot €/kk - Omistetut tai hallintaoikeuden alaiset metsähehtaarit kunnittain (esitäytetyssä veroilmoituksessa olevat metsämaahehtaarit) - Verohallinnon päätös metsämaan keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta kunnittain (arvostuslain mukaiset tuotot) - Näin saatu metsätalouden vuosituotto jaetaan luvulla 12 ja siten saadusta kuukausitulosta vähennetään 10 % • Muut säännölliset omaisuustulot €/kk
  • 5. Palvelumaksu tehostetussa asumispalvelussa Seinäjoella vuonna 2018 Nettotulot verojen jälkeen €/kk Palvelumaksu nettotuloista % • Alle 800 24 • 801 - 900 27 • 901 - 1000 30 • 1001 - 1100 33 • 1101 - 1200 36 • 1201 - 1300 40 • 1401 - 1600 44 • Yli 1600 48 - Seinäjoella kaupunki alentaa koko hoitomaksua siten, että hoidettavan omaan käyttöön jää aina vähintään 220 €/kk (lain mukainen minimi 90 €/kk)
  • 6. Omaan käyttöön jäävä nettotulo, Seinäjoella vuonna 2018 - Esimerkki: Vuokra 486,59 €/kk ja ravinto 389,33 €/kk - Omaan käyttöön jäävä tulo eri kokonaisnettotulotasoilla: Kokonaisnettotulo, €/kk Omaan käyttöön jää, €/kk • Alle 1900 220 • 2000 220 • 2100 220 • 2200 268 • 2300 320 • 2400 372 • 2500 424 • 2600 476 • 2700 528 • Jne jne
  • 7. Metsänomistuksen vaikutus yhteiskunnan (Kelan) maksamiin sosiaalietuuksiin • Metsänomistus vaikuttaa seuraaviin Kelan maksamiin etuuksiin - Opiskelijan opintoraha - Tarveharkintainen työmarkkinatuki - Yleinen asumistuki - Eläkkeensaajan asumistuki - Lasten kotihoidon tuen hoitolisä - Toimeentulotuki - Jakamattoman kuolinpesän metsätalouden tulot eikä metsänomistus vaikuta Kelan maksamiin sosiaalietuuksiin
  • 8. Metsänomistuksen vaikutus opiskelijan opintorahaan • Opiskelijan saamat todelliset metsätulot (metsätalouden puhdas pääomatulo ja veronalainen hankintatyön arvo/2C-lomake) vaikuttavat hänen saamaansa opintorahaan seuraavasti: - Mitä suuremmat verotettavat kokonaistulot (ansiotulot + pääomatulot) opiskelijalla on vuodessa, sitä vähemmän opintotukeen oikeuttavia kuukausia hänellä on vuodessa - Tulorajat v. 2019 - 8 004 €/v (12 kk) - 17 265 €/v (5 kk) - 11 973 €/v (9 kk) - 22 557 €/v (1 kk) • Metsäomaisuuden määrä (metsämaahehtaarit) ei vaikuta opiskelijan opintorahan määrään
  • 9. Metsänomistuksen vaikutus tarveharkintaiseen työttömarkkinatukeen • Tarveharkintaisessa työmarkkinatuessa (maksimituki vuonna 2019 697 €/kk) saajan metsätalouden tulo huomioidaan metsän keskimääräisen laskennallisen tuoton mukaan (metsämaahehtaarit x tuotto/ha kunnittain) • Metsätalouden todelliset tulot ja menot eivät vaikuta tarveharkintaisen työmarkkinatuen määrään • Pääoma- ja muut tulot vähentävät etuuden määrää, kun ne ylittävät yksin asuvalla työttömällä 311 euroa/kk - Vähennetään 75 % ylimenevästä osasta - Puoliso ja lapset nostavat ko. tulorajaa (tuloraja 1 044 €/kk + 130 €/ huollettava lapsi), vähennetään 50 % ylimenevästä osasta • Puolison saamaa metsätalouden tuloa ei ole enää huomioitu 1.1.2013 alkaen
  • 10. Metsänomistuksen vaikutus yleiseen asumistukeen • Yleiseen asumistukeen vaikuttavat ruokakunnan bruttotulot. Jokaiseen ruokakuntaan kuuluvan bruttotuloista tehdään 300 €:n suuruinen ansiotulovähennys • Metsätalouden tulo huomioidaan yleisessä asumistuessa metsän keskimääräisen laskennallisen tuoton mukaan (metsämaahehtaarit x tuotto/ha kunnittain) • Myös opiskelijat siirrettiin yleisen asumistuen piiriin 1.8.2017 alkaen • Bruttotuloalaraja (v. 2019), jolla saa täyden yleisen asumistuen - Yksin asuva 719 €/kk, puolisot 818 €/kk, puolisot ja 2 lasta 1 260 €/kk • Bruttotuloyläraja (v. 2019), jolla ei enää saa yleistä asumistukea ollenkaan - Rajaan vaikuttaa asumisen kalleuskuntaryhmä (4 kalleusryhmää) - Yksin asuva 1 482 – 1 879 €/kk, puolisot 1 962 – 2 526 €/kk, puolisot ja 2 lasta 3 037 – 3 837 €/kk
  • 11. Metsänomistuksen vaikutus eläkkeensaajan asumistukeen • Metsätalouden tulo ja omaisuus huomioidaan eläkkeensaajan asumistuessa metsän keskimääräisen laskennallisen tuoton mukaan (metsämaahehtaarit x tuotto/ha kunnittain) - Metsäomaisuuden arvona huomioidaan metsätalouden tuotto x 10 • Bruttotulot (v. 2019), jolla saa täysimääräisen eläkkeensaajan asumistuen (hyvin monimutkainen laskentatapa) - Yksin asuva 723 €/kk, puolisot 1 161,33 €/kk • Omaisuusrajat (v. 2019), ei huomioida omassa käytössä olevaa omakotitaloa tai asunto-osaketta eikä osuutta jakamattomaan kuolinpesään - Yksin asuva 16 400 €, puolisot 26 240 € - Omaisuusrajan ylittävältä osalta lasketaan 8 % tuloksi omaisuudesta
  • 12. Metsänomistuksen vaikutus lasten kotihoidon tuen hoitolisään • Metsätalouden tulo (eikä mikään muukaan tulo) ei vaikuta varsinaiseen kotihoidon tukeen (vuonna 2019 338,34 €/kk yhdestä alle 3 v lapsesta) • Metsätalouden tulo vaikuttaa kotihoidon tuen hoitolisään (vuonna 2019 enintään 181,07 €/kk) metsän keskimääräisen laskennallisen tuoton mukaan Perheen koko Bruttotulot, jolla Vähennys-% Bruttotulot, saa täyden rajan ylimene- joilla ei saa hoitolisän västä osasta hoitolisää 2 1 160 €/kk 11.5 % 2 734,48 €/kk 3 1 430 €/kk 9,4 % 3 356,23 €/kk 4 tai yli 1 700 €/kk 7,9 % 3 991,97 €/kk - Perheen kokoon lasketaan mukaan enintään 4 henkilöä: 2 aikuista ja enintään 2 alle kouluikäistä lasta. Perheen henkilömäärässä ei huomioida lasta, jonka perusteella maksetaan vanhempainrahaa tai joka on koulussa
  • 13. Metsänomistuksen vaikutus toimeentulotukeen • Toimeentulotuen myöntäminen siirtyi kunnilta Kelalle vuoden 2017 alussa • Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki ja sen määrään vaikuttavat tuensaajan kaikki käytettävissä olevat tulot ja varat. Tuloiksi lasketaan myös sosiaalietuudet. • Toimeentulotukea voi saada välttämättömiin menoihin kuten ruokaan, asumiseen, lääkkeisiin, vaatteisiin jne • Jos metsänomistaja aikoo saada toimeentulotukea, tulee hänen käytännössä myydä metsäomaisuutensa ensin pois ja käyttää ensin metsän myynnistä saamansa kauppahinta