Nina Sajaniemi - Kaikilla lapsilla on oikeus kukoistaa

1. UEF // University of Eastern Finland
Yhdessä olemisen taidot
EDUCA 26.1.2019
Professori Nina Sajanieni
KAIKILLA LAPSILLA ON OIKEUS
KUKOISTAA

2. UEF // University of Eastern Finland
Lapset eivät pyydä päästä maailmaan - he tulevat aikuisen
kutsumana
30.1.2019 2

3. UEF // University of Eastern Finland
•Lapsi syntyy odottaen vastavuoroisuutta ja on siihen valmis omalla
tavallaan
– Ei ole tuhmia tai kilttejä lapsia – on vain erilaisia lapsia
– Toisia on helpompi ymmärtää kuin toisia
•Jokaisella lapsella on lain takaama oikeus suojeltuun elämään ja
hyväksytyksi tulemiseen omana itsenään
•Kaikki lapset ovat vanhempien, yhteisön ja yhteiskunnan vastuulla
Lapsilla on oikeus kasvaa hellyyden ilmapiirissä
30.1.2019 3

4. UEF // University of Eastern Finland
• Lapsen kehitysprosessi on geeniohjelmoitu ihmislajille tyypillisellä tavalla
– Ihmislaji erkaantui omaksi lajikseen noin 300 000 vuotta sitten
– Viimeinen evoluutiohyppy noin 70 000 vuotta sitten
• Geenit ja kasvavat lapset eivät ”tiedä” elävänsä toisenlaisessa ympäristössä kuin ennen
– Minkälainen kasvuympäristö vapauttaa tai kahlitsee luontaisen kehitysprosessin
voimavarat
– Miten välttää geneettinen yhteensopimattomuus – ajankohtainen kysymys tämän päivän
muuttuneessa ympäristössä
Jokaisella lapsella on oikeus oppia
30.1.2019 4

5. UEF // University of Eastern Finland
• Ihmiset ovat yksilöitä
– Kasvatustieteen yleisten pääperiaatteiden kannalta yksilölliset erot ovat kuitenkin
vähäisiä kasvuprosessin lajityypillisen kokonaiskuvan kannalta
• Syntyvän lapsen geeneihin on koodattu sekä lajityypillinen että yksilöllinen ”kasvuohjelma”
– Sisältää yksilön (henkisen ja fyysisen) ”maksimipotentiaalin”.
Ihmisten samanlaisuus ja ainutlaatuisuus
30.1.2019 5

6. UEF // University of Eastern Finland
• Ihminen on kaikista lajeista sosiaalisin ja poikkeaa kaikista muista kädellisistä mm.
anteliaisuudessa
– Huomion kiinnittämien siihen mitä toinen haluaa, ruoan jakaminen, vieraanvaraisuus
– Jokaisessa tunnetussa kulttuurissa ihmiset ovat arvostaneet anteliaisuutta ja toiselle
jakamista
• Ihminen poikkeaa kaikista muista kädellisistä kyvyssä ilmaista tarpeitaan ja olla yhteydessä
laumaan (ryhmään)
– Paljastetut kasvot ja monimuotoiset ilmelihakset
– Kielellisten taitojen räjähdysmäinen kehitys
Ihmiset ovat pohjimmiltaan hyviä
30.1.2019 6

7. UEF // University of Eastern Finland
• Yhteistyö ja sen ytimessä olevat tunteet (empatia, myötätunto ja anteliaisuus) ovat olleet
olennaisia ihmislajin selviämiselle
– Muiden auttaminen aktivoi aivojen mielihyväkeskuksia
– Anteliaisuus korostuu ruoan jakamisessa – ei todettu millään muulla lajilla
• Tarve ymmärtää mitä toinen voisi haluta – mielen jakaminen
– Innostuksen, ajatusten, intentioiden, päämäärien jakaminen – yhteinen ymmärrys, jaettu
tietoisuus
Valmius ottaa toiset huomioon
30.1.2019 7

8. UEF // University of Eastern Finland
• Ihmisluonnossa on keskenään kilpailevia, geneettisesti ohjelmoituja taipumuksia
– Reiluuden ja oikeudenmukaisuuden teot ja havainnot
– Taipumus kääntyä pois pahantekijöistä
– Taipumus suosia samankaltaisuutta
• Valinnanvaikeuden taakka
– Epäreilusti käyttäytyvä samankaltainen vs. reilusti käyttäytyvä erilainen – valinta
tehdään samankaltaisuuden perusteella
Valmius jättää toinen ulkopuolelle
30.1.2019 8

9. UEF // University of Eastern Finland
•Tarve kuulua jollakin tavalla rajattuun joukkoon, jossa yksilöillä on
jotakin yhteistä
•Jos on pulaa resursseista, erilainen jätetään ilman
–Miten vahvistaa samankaltaisuutta
–Miten suhtautua erilaisiin joukkoihin kokematta ne uhaksi
•Miten vahvistaa yksilön kokemaa turvaa
Kenen joukossa seisot
30.1.2019 9

10. UEF // University of Eastern Finland
MARTIN LUTHER KING:
”Meidän on opittava elämään yhdessä sisarina ja veljinä tai tulemme
menehtymään yhdessä typeryksinä”
AIKUISEN VASTUU
• Ihmiskunnalla olisi varaa lisätä myötäsyntyistä hyväntahtoisuutta
• Hyvän tekeminen palauttaa hyvän itselle – oletusarvo hyvälle (suoja,
turva, ravinto)
Quo vadis, ihminen?
30.1.2019 10

11. UEF // University of Eastern Finland
•Sosiaalinen syrjäyttäminen on sosiaalinen prosessi
– Ulkopuolelle jätetyksi tulemisen, kelpaamattomuuden ja
epäonnistumisen kokemukset kasautuvat
– Syrjäyttäminen alkaa, kun joku jätetään yhteydestä syrjään, hänelle ei
anneta mahdollisuutta merkitä
•Yhteydessä olemisen on kaiken lähtökohta
– Yhteydessä oleminen on vahvasti palkitsevaa – dopamiini – ositosiini
– Yhteydessä oleminen vahvistaa luottamusta, luottamus luo yhteistä
hyvää ja rakentaa kestävää tulevaisuutta
Ihminen voi hyvin joukossa
30.1.2019 11

12. UEF // University of Eastern Finland
• Keskeistä päiväkotien varhaiskasvatusympäristössä: aikuisten vastuu – aikuisjohtoisuus ja
opettajajohtoisuus
– Pedagoginen ryhmäsensitiivisyys
• Kestävän ja tasa-arvoisen tulevaisuuden kannalta keskeisten taitojen vahvistumisen
mahdollistaminen: lasten näkökulma – lapsilähtöisyys
– Keskittyminen, toiminnanohjaus, tunnetaidot ja yhdessä olemisen taidot
Pienet oppivat mielet pedagogisesti sensitiivisessä
ympäristössä
30.1.2019 12

13. UEF // University of Eastern Finland
• Ryhmäsensitiivisen ympäristön ja keskeisten taitojen opettamisen yhtäaikaisesta
toteutumisesta rakentuu keskinäisen auttamisen ja jakamisen kulttuuri
– Joukkoon kuulumisen tunne vahvistuu
– Ketään ei tarvitse sulkea ulkopuolelle
– Ketään ei tarvitse kiusata – kenenkään ei tarvitse kiusata
•Paradoksi: miten olla kiusaajalle kiva
– Kiusaaja jäänyt paitsi paljosta
Yhtäaikaisuus
30.1.2019 13

14. UEF // University of Eastern Finland
• Tiimin jäsenten taito havaita lapsiryhmässä olevien yksittäisten lasten tunnesäätelyn tarve ja
tukea lapsia kun he sitä tarvitsevat
– Vaatii yhteistä ymmärrystä – kaikkien on tarpeen toimia samansuuntaisesti
• Aikuisten kyky tunnistaa lasten sanallisia ja sanattomia aloitteita ja vähäisiäkin emotionaalisia
viestejä sekä vastata näihin tavalla, joka auttaa lapsia pysymään osana ryhmää.
• Ryhmäsensitiivisyyden vahvistumisen esteet
– Yksilöllisen, kahdenkeskeisen huomioimisen ylikorostaminen
– Pienryhmätoiminnan ylikorostaminen
Pedagoginen ryhmäsensitiivisyys
30.1.2019 14

15. UEF // University of Eastern Finland
• Lasten keskittymistä, toiminnanohjausta, tunnetaitoja ja yhdessä olemisen taitoja vahvistetaan
opettamalla heitä käyttämään mielen työkaluja – miten oma koneisto toimii
– Niiden käyttäminen lisää lasten kykyä tunnistaa omia tuntemuksia ja viestimään niistä
tarkoituksenmukaisella tavalla.
– Lapset oppivat havaitsemaan toistensa tunneviestejä ja vastaamaan niihin rakentavalla tavalla.
• Lasten itsehallinnan tunne lisääntyy heidän oppiessa rauhoittumisen taitoja yhdessä toisten
kanssa
• Lasten keskinäistä vuorovaikutusta vahvistetaan tavalla, jossa myönteiset tunteet tarttuvat,
sosiaalisen turvallisuuden tunne vahvistuu ja yhteistyö lisääntyy.
POM – pienet oppivat mielet
30.1.2019 15

16. UEF // University of Eastern Finland
• Lapset laajentavat kokemuksiaan siitä, ketkä kuuluvat yhteen.
– Erilaisuutta ei koeta uhkana ja keskinäinen kunnioittaminen lisääntyy.
– Lapset toimivat tavalla, jossa ketään ei jätetä ulkosyrjälle ja syrjään jättämisen kehä katkeaa.
• Kiusaaminen loppuu, kun kokemus yhteenkuuluvaisuudesta vahvistuu
– Yhteenkuuluvaisuuden vahvistuminen lisää iloa ja jakamisen kulttuuri rikastuu.
Erilaisuudesta tulee tavallista
30.1.2019 16

17. UEF // University of Eastern Finland
• Suomessa syntyy noin
55 000 vauvaa
vuodessa
• Heistä arviolta 10
prosenttia tulee
syrjäytetyksi ja
kaltoinkohdelluksi
• Suuri inhimillinen
kärsimys,
kansanterveydellinen
ja kansantaloudellinen
menetys
Syrjäyttäminen koskee ja ammattitaidolla
toteutettu varhaiskasvatus ehkäisee

18. UEF // University of Eastern Finland
•Vaara pitää voittaa tai se pitää väistää
– Koettu uhka – stressireaktiot
– Sympaattisen ja parasympaattisen hermoston herkkäliikkeinen toiminta
•Sosiaalisen liittymisen järjestelmä jarruttaa biologisia hälytysreaktioita
– ”Vagaalinen jarru” - sympaattisen hermoston toiminnan sääteleminen -
mahdollisuus olla valpas ja rento samanaikaisesti
– Kehittyy ainoastaan vuorovaikutuksessa
Taistele, pakene, jähmety – tai pysy yhteydessä
30.1.2019 18

19. UEF // University of Eastern Finland
•Lapset käyttäytyvät biologiansa ohjaamana
– Aivot ovat rakenteilla - syvä haavoittuvuus ja samanaikainen valtava
potentiaali hyvän rikastuttamiseen
•Kehon ja aivojen yhteistoiminta näkyy ulospäin – käyttäytymisen
monen muodot
– Aggressiivinen, vetäytyvä tai jatkuvasti varuillaan oleva käyttäytyminen
on välttämätöntä joissakin ympäristöissä
Lapset ovat aikuisten armoilla
30.1.2019Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 19

20. UEF // University of Eastern Finland
•Lasten taidot säädellä biologisia reaktioitaan ovat hyvin erilaisia
– Kehityksen ohjelmoituminen: perimä x raskausaika x muu ympäristö
– Aivot oppivat: usein toistuvasta toiminnan tavasta tulee tottumus
•Taistelevasti, häiritsevästi, uhmakkaasti tai manipuloivasti
käyttäytyvä lapsi toimii tavalla, johon juuri hänen aivonsa ovat
ohjelmoituneet ja johon ympäristö juuri silloin antaa sopivan
kimmokkeen
Ympäristöt ovat erilaisia
30.1.2019Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 20

21. UEF // University of Eastern Finland
•Lapsi kiusaa, koska on oppinut kiusaamaan ja koska hän saavuttaa
sillä jotakin
– Kiusaava lapsi on kasvanut ympäristössä, jossa häiritsevät
käyttäytymismallit ovat vahvistuneet
– Niiden taustalla ovat aina tavalla tai toisella säätelemättömät biologiset
prosessit – vuorovaikutuksen riittämättömyys, välinpitämättömyys,
kaltoinkohtelu ….
•Kiusaaja on jäänyt paitsi jotakin juuri hänen tarvitsemaansa hyvää …
ja sitä pitää hänelle tarjota
Säröt sisältävät muutoksen mahdollisuuden
30.1.2019Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 21

22. UEF // University of Eastern Finland
•Yhteyteen kutsumisesta alkaa vuorovaikutus
•Yhteys katkeilee väistämättä
– Korjaaminen on aikuisen vastuulla
– Korjaus on sen vastuulla, jolla on valta – mahdollisuus hyvään tai pahaan
Sosiaalinen yhteys on ihmisyyden kruunu
30.1.2019Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 22

23. UEF // University of Eastern Finland
•Empatia on kokoelma ajatuksen taitoja, joita tarvitaan
vuorovaikutuksessa
– Toisten ajatusten ymmärtäminen – kognitiivinen empatia
– Toisten tunteiden ymmäräminen – affektiivinen empatia
– Myötätunto - hyvien asioiden tekeminen toiselle
•Näiden pohjana osittain erilaiset aivomekanismit
– Empatian alueet voivat olla eri tavalla edustettuina
Yhdessä olemisen taidot
30.1.2019Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 23

24. UEF // University of Eastern Finland
•Empatia on ollut ihmislajille tärkeä selviytymistaito
•Miten vahvistaa yhdessä olemisen taitoja
•Miten lisätä myötätuntoisia tekoja ja sitä kautta hyvinvointia, terveyttä
ja tyytyväisyyttä
Empatia on ymmärryksen lähde
30.1.2019Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 24

25. UEF // University of Eastern Finland
•Ainutkertainen ihminen - tulla nähdyksi ja kuulluksi omana
muuttuvana itsenään
– Kasvun tukeminen on kasvun mahdollisuuksiin uskomista
– Ilo ja mielihyvä yhdessä olemisesta
•Arvo ei tule itsestään – se täytyy antaa
– Puute altistaa syyllisyydelle ja masennukselle
– Jokaisella ihmisellä on valta antaa tai evätä toiselta arvo
Ihmisarvoinen elämä
30.1.2019Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 25

26. Kiitos!
uef.fi