Perhekeskus tuli Suomeen 2000-luvun alussa Ruotsin Leksandin mallin sovellutuksena. Miten edettiin, mitä saimme tulokseksi?

1. Mistä puhumme kun
puhumme
”perhekeskuksesta”?
Lanupol + KAKS-raportin kirjoittajat
Työkokous
Hämeenlinna, 17.3.2016
Matti Rimpelä, dosentti. Tampereen yliopisto

2. Tämän esityksen taustaa
• Olin mukana PERHE –hankkeen ohjausryhmässä 2005-2007
• Jäin THL:stä eläkkeelle 2009 enkä aktiivisesti seurannut
perhekeskuskehittämistä – unohdin sen kokonaan
• Ei tullut esille, esimerkiksi
• valmisteltaessa Oulun seudun lapsi- ja nuoriso-politiikka 2025 ohjelmaa vuosina 2010-13, tai
• Lastensuojellun selvitysryhmän työssä 2012-13.
• Hallitusohjelman kärkihanke Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma
palautti mieleen
• Marraskuun 2015 alussa intensiivinen keskustelu parin avainvaikuttajan kanssa
kärkihankkeessa mainitusta ’perhekeskusmallista’ – mitä käytännössä?
• Päädyin selvittämään perhekeskuskehittämisen etenemistä
• Ensin lähdin liikkeelle Leksandin mallista 2000-luvun alussa
• Sitten aloin selvittää aikaisempaa kehittämistä samalla toiminta-ajatuksella
10.6.2016
Matti Rimpelä: Perhekeskus lapsiperhepalvelujen
uudistamisessa
2

3. Minulle ajankohtaista kirjallisuutta
1984: Lasten kehitystutkimus. Osa III. Kolmas ikävuosi. SVT XXXII:102. STM
1984 + muut raportit
2000: Häggman-Laitila A., ym. (toim.) Varhaista tukea lapsiperheille.
Kokemuksia Lapsiperhe –projektin perhetyöstä. Mannerheimin
lastensuojeluliitto 2000. + muut loppuraportit.
2002: Pekki A, Tamminen T. Lapsen ehdoilla. KAKS/Tutkimus 33.
2002: Rantala A. Perhekeskeisyys – puhetta vai todellisuutta? Työntekijöiden
käsityksiä… Jyväskylän yliopisto.
2004: Anttila M, Rousu S. (toim.) Haravalla kootut. Moniasiantuntijuus,
srateginen/seudullinen kumppanuus. Lastensuojelun Keskusliitto. Suomen
Kuntaliitto.
2010->:
• Tietointensiiviset palvelut kompleksisessa toimintaympäristössä (esim. CYNEFIN-
tulkinta/Wikipedia)
• “Family dominant value creation” – markkinointitutkimuksen asiakaslähtöisyyden soveltaminen (ks.
esim Nordic School/Christer Grönroos/Hanken
• “Asiakkaista innostunut palveluorganisaatio” – “asiakaskokemuksen johtaminen” – ks. esim.
Löytänä ja Korkiakoski. Asiakkaan aikakausi. Talentum 2014.
10.6.2016
Matti Rimpelä: Perhekeskus lapsiperhepalvelujen
uudistamisessa
3

4. ”Perhekeskus”- hakusanalla googlesta 1995 - 2015
Julkaisu-
ajankohta
Google Google/Scholar
(tutkimuskirjallisuus)*
1995 - 1999 5 1
2000 - 2004 382 15
2005 - 2009 1160 140
2010 - 2014 6230 293
2015 4630 34
*Pääosin perusopintojen
opinnäytetutkimuksia,
muutamia hallinnon
kuvailevia raportteja.
*Näiden lisäksi paljon
kirjallisuutta, jossa samaa
toiminta-ajatusta tai
samoja osatoimintoja,
mutta ei käytetä
’perhekeskus’ –sanaa.
10.6.2016
Matti Rimpelä: Perhekeskus lapsiperhepalvelujen
uudistamisessa
4

5. THL 2015: Perhekeskus on
https://www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/peruspalvelut/perhekeskus
• tapa järjestää alle kouluikäisten lasten palvelut toiminnalliseksi
monialaiseksi palvelukokonaisuudeksi,
• toiminta perustuu kunnittain/alueittain sovittuun
yhteistyörakenteeseen.
• toimivat yhteistyössä järjestöjen, seurakuntien, yksityisen
sektorin ja perheiden kanssa,
• tarjoavat perheille ja lapsille avoimen kohtaamispaikaksi,
• tarjoamalla lapsen kehityksen mukaista toimintaa/tukea, tukevat
vanhempia kasvatustehtävässä, sekä
• vahvistavat vanhemmuuutta.
10.6.2016
Matti Rimpelä: Perhekeskus lapsiperhepalvelujen
uudistamisessa
5

6. Kaksi tulkintaa perhekeskukseksi
kuntien nettisivuilta, 2015
•Tuusula: Perhekeskukset Jokelassa, Kellokoskella, Hyrylässä
ja Riihikalliossa: avointa perhekerhotoimintaa, lasten
kerhotoimintaa, seurakunnan toimintoja, MLL:n
perhekahvila ja erilaisia ryhmiä.
•Järjestöt, perheet ym. voivat kokoontua/ vuokrata.
•Helsinki: On perustamassa kuusi perhekeskusta: lapsille ja
nuorille sekä heidän perheilleen tarkoitetut peruspalvelut,
sekä varhaisen ja erityisen tuen palvelut keskitetään
samaan paikkaan.
10.6.2016
Matti Rimpelä: Perhekeskus lapsiperhepalvelujen
uudistamisessa
6

7. Sanoilla kuten ´perhekeskus´ kilpailevia tulkintoja
(Soveltaen ks. Vuori: Scand J Prim Health Care 1984;2/5)
• Monialainen valikoima toimintoja
• Verkosto: Itsenäisten toimijoiden kumppanuus
• Organisaatioyksikkö: Perhepalvelut
• Tila: ”Perheiden/lasten talo”
• Toiminnan taso
• Lähipalvelut; universaalipalvelut; yleinen/tehostettu/erityinen tuki
• Toiminta-ajatus palvelujen järjestämisessä
• Moniammatillisuus
• Koko toimintajärjestelmää ohjaava toiminta-ajatus/ ’paradigma’
• Perhelähtöinen perheiden hyvinvoinnin edistäminen
10.6.2016
Matti Rimpelä: Perhekeskus lapsiperhepalvelujen
uudistamisessa
7

8. ”Perhekeskuskehittäminen” 1970 - 2002
• Lukuisia kehittämishankkeita, joiden tavoitteet samansuuntaisia kuin
2000-luvun perhekeskuskehittämisessä, jo 1980 –luvun alussa todettiin,
että
• ”palvelut ovat sirpaleisia, välissä katveita, joita kohtaavat eniten tukea tarvitsevat”
• Kasvatus yhteisenä tehtävänä, osaamisena
• Perhekasvatus ammatillisen osaamisena -> kotikasvatuksen tukeminen
• HUOMAA: Kasvatus korvattiin vanhemmuudella 1990-luvulla!
• Perhe keskeinen teema palvelukehittämisessä 1970-1980 -luvuilla
• Perhekeskeisyys, perhelähtöisyys, perhekeskeinen ammattitaito…
• Perhevalmennus, perheneuvonta, perheterapia, perhelääkäri, perheneuvola…
• Perhetukikeskus lastensuojelussa
• Perhetoimintakeskus, Mannerheimin lastensuojeluliitto 1987 ->
• Muuttui perhekeskukseksi 1990-luvulla – toimintoja useissa kunnissa, jatkuu
edelleen
10.6.2016
Matti Rimpelä: Perhekeskus lapsiperhepalvelujen
uudistamisessa
8

9. MLL:n perhetoimintakeskuksen tavoitteet 1987->
1. Kunnioittaa perheen itsemääräämisoikeutta;
2. rohkaista perheitä sosiaalisten suhteiden solmimiseen;
3. rohkaista perheitä käyttämään yhteiskunnan palveluja ja välittää
tietoa tarjolla olevista palveluista;
4. ongelmien normalisoiminen tarjoamalla tukea matalalla
kynnyksellä leimaamatta avuntarvitsijoita;
5. kansalaistaitojen ja ihmissuhdetaitojen lisääminen;
6. perheen tilaa, tavoitteita ja arvoja koskeva keskustelu, sekä
7. eri-ikäisten ihmisten yhteistyö
10.6.2016
Matti Rimpelä: Perhekeskus lapsiperhepalvelujen
uudistamisessa
9

10. MLL:n Lapsiperheprojekti 1996-2000
RAY:n rahoittamana, tavoitteena
1. luoda perhetyölle malleja, joissa tuen tarve havaitaan ja perheet saavat tukea jo
ongelmien alkuvaiheessa;
2. koota ammattilaiset, vapaaehtoiset ja sosiaaliset verkostot mielekkääseen
yhteistyöhön lapsiperheiden palveluissa, sekä
3. kehittää perhetyön tuloksille arviointitapoja, joissa perheen ja muitten osapuolten
arviot nähdään samanaikaisesti.
Työmenetelmät
• MLL:n perhetyöntekijöitä (20) seitsemällä kokeilualueella, ohjaavat perheitä
hakeutumaan palveluihin ja järjestävät tukea yhdessä julkisten palvelujen ja
vapaaehtoisten kanssa
• keskustelut, kotikäynnit, tuki arkielämälle, vertaisryhmät, myönteisen
vuorovaikutuksen video-ohjaus, kerhot, seikkailut, taidekokemukset, perhelomat, yms.
10.6.2016
Matti Rimpelä: Perhekeskus lapsiperhepalvelujen
uudistamisessa
10

11. MLL:n Lapsiperheprojektin tuloksia ja vaikutuksia
kuvattu useissa raporteissa
• *Häggman-Laitila A, Ruskomaa L, Euromaa KI. Varhaista tukea lapsiperheille.
Kokemuksia lapsiperheprojektin perhetyöstä. Käpylä Print OY. Helsinki 2000.
• Häggman-Laitila A, Hotari A-M, Euramaa K-I, Päällysaho K. Lapsiperhe-projektin
asiakas- ja aluetyö vuosina 1996-2000. Mannerheimin Lastensuojeluliitto, 2001
• *Häggman-Laitila, A., Euramaa, K-I., Hotari, A-M., Kaakinen, J. & Hietikko, M. 2001.
Lapsiperheiden varhainen tuki, tuen vaikuttavuus ja kustannushyöty:
Lapsiperheprojektin loppuraportti. Helsinki: Mannerheimin Lastensuojeluliitto.
• Häggman-Laitila A. Varhainen tuki perheen terveyden edistämisessä – analyysi
perhetyön vaikuttavuudesta. Sos.lääket. aikakauslehti. 2002; 39: 192-207.
• Häggman-Laitila A. Perhepalvelut työntekijöiden ja perheiden arvioimana.
Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian julkaisuja. Sarja A: 2006; 7.
*Suosittelen erityisesti lapsiperhepalvelujen kehittäjille, erittäin ajankohtaisia edelleen
10.6.2016
Matti Rimpelä: Perhekeskus lapsiperhepalvelujen
uudistamisessa
11

12. Harava –projekti 2000 - 2004
• Käynnistyi Suomen Kuntaliiton lapsipoliittisesta ohjelmatyöstä
• Lastensuojelujärjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyöhanke
• ”Haravoidaan olemassa olevat voimavarat” - tavoitteena tuottaa
yhteistoiminta- ja palvelumalleja lasten ja nuorten psyko-sosiaalisiin
palveluihin
• Osallistuvassa yhteistoiminnassa maakunnan lasten ja nuorten
palveluja tuottavat tahot sekä yliopistot ja ammattikorkeakoulut
toimivat yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.
• 18 osahanketta, yli 30 kehittämisprosessia, yli 60 kuntaa, yli 200 eri
organisaatiota….
• Mukana myös kustannusvaikuttavuusanalyysin sovellutus
10.6.2016
Matti Rimpelä: Perhekeskus lapsiperhepalvelujen
uudistamisessa
12

13. Harava –hankkeen raportteja/
Lastensuojelun Keskusliitto ja Suomen Kuntaliitto
• Anttila M, Rousu S. (toim.) Haravalla kootut. Moniasiantuntijuus,
srateginen/seudullinen kumppanuus. 2004.
• Anttila M, Rousu S, Kinnunen P, Vuorijärvi P. Onko meillä mahdollisuutta
kehittää toisin? Kokemuksia ja arviointia kehittämistyön poluilta. Tapaus
Harava 2000-2004. 2005.
• Mäntysaari M, Makkonen S, Salminen E. Palvelujärjestelmän muutoksen
arviointi Harava –projektissa. 2005.
• Salmela T. Tieto on valtaa vasta jaettuna. Harava-projekti toimijatason
arviointi. 2005.
• Heimo E, Oksanen P, Pusa O. Strategista kumppanuutta perhekeskus
Pihapiirissä & Pihapiirin kustannusanalyysi. 2005
10.6.2016
Matti Rimpelä: Perhekeskus lapsiperhepalvelujen
uudistamisessa
13

14. Kehittämisstrategiat ja palveluinnovaatiot
vuosituhannen vaihteessa
Kehittämisstrategia
• Systemaattinen perhelähtöinen kehittäminen (Lapsiperhe -projekti)
• ”…palvelujen kehittämisessä perustehtävä eli lapsen kanssa oleminen ohjaa ja sävyttää
kaikkia toimintatapoja – jopa hallintobyrokratiaa
• alhaalta ylös –kehittämisstrategian luominen on välttämätöntä kunnallisten palvelujen
resurssi- ja laatuongelmien ratkaisemiseksi.” (Pekki ja Tamminen 2002).
Palvelujen ja tukien laaja kirjo lapsiperheiden arjessa
• Ammatilliset lapsiperhepalvelut vs. muut lapsiperheiden palvelut ja tuki
(Lapsiperheprojekti)
Palveluinnovaation suunnitelmallinen arviointi
• Lapsiperheprojekti/Harava
Ammatillisten lapsiperhepalvelujen yhteisiä kulmakiviä
1. Yhteinen lapsiperhe- ja lapsikäsitys, varhaisen vastuunoton työtapa, osallistuva
auttaminen, sekä työn ilo (Pekki ja Tamminen 2002)
2. ”Palveluja tulisi kehittää niin, että sama lähityöntekijä pystyisi auttamaan perhettä myös
ongelmatilanteissa” (Lasten kehitystutkimus 1984)
3. ”Moniammatillisuudesta kohti moniasiantuntijuutta, löyhästä verkostoyhteistyöstä kohti
strategista kumppanuutta” (Harava)
10.6.2016
Matti Rimpelä: Perhekeskus lapsiperhepalvelujen
uudistamisessa
14

15. Perhekeskuskehittämistä Suomessa 2000 -luvulla
• Tustustuminen ’Leksandin perhekeskusmalliin’ (TVn ajankohtai-
sohjelma syksyllä 2000) käynnisti kansallisen kehittämistyön
• Perhekeskusmallin kehittäminen ja laajentaminen sosiaalialan
kehittämissuunnitelmaan, hallitusohjelmiin, KASTE-ohjelmaan, jne.
• Kansallisen kumppanuuden PERHE-hanke 2005-2007
• KASTE-ohjelmat vuodesta 2008 alkaen
• Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan perustuva Lapsi- ja
perhepalveluiden muutosohjelma 2015->
• Satoja kuntien kehittämishankkeita 2000-luvulla
• Vanhempien varhaista tukea/erilaisia perhekeskussovellutuksia
10.6.2016
Matti Rimpelä: Perhekeskus lapsiperhepalvelujen
uudistamisessa
15

16. Monet aikaisemmat raportit ja kehittämishankkeet
unohtuivat hankekehittämisen ’huumassa’
• 1990-luvulla siirryttiin valtion normiohjauksesta ínformaatio-ohjaukseen
• 2000-luvulla lukuisia rinnakkaisia ja peräkkäisiä valtionhallinnon ’ohjelmia’
• STM: Kuntien hyvinvointiohjelmat, PERHE –hanke, VARPU-hanke, lasten, nuorten ja
perheiden hyvinvoinnin politiikka-ohjelma, KASTE –ohjelmat, yms.
• Lukuisia OKM-johtoisia kehittämisohjelmia ja hankkeita
• Toteutettiin hajautetuilla hankkeilla, joille valtion sektorihallinto (+ ESR, RAY, SITRA,
TEKES ym.) ovat osoittaneet rahoitusta valtionosuuksina
• Suunnitelmat ja raportointi suuntautuivat rahoitushallinnon tarpeiden mukaan
• Tiedot hankekehittämisen tulosten vakiintumisesta lapsiperhepalveluissa ja
vaikutuksista palvelukokonaisuuteen puuttuvat lähes kokonaan
• Runsaasta kehittämistyöstä huolimatta vain vähän helposti löytyviä ja
analyyttisia raportteja, joissa olisi tarkasteltu aikaisempaa kehittämistyötä,
kuvattu oma eteneminen, arvioitu sen kustannusvaikuttavuutta ja kiteytetty
yleistettäviä päätelmiä/ehdotuksia.
10.6.2016
Matti Rimpelä: Perhekeskus lapsiperhepalvelujen
uudistamisessa
16

17. Perheen arjen ja palvelujen suhde
1970 -> 1990-luvun alku
• Soten valtionohjaus voimistui. Organisaatiot kasvoivat, palvelut lisääntyivät,
sektoroituivat, sirpaloituvat ja etääntyivät perheen arjesta, Palvelujen
hajanaisuuteen vastaukseksi alueellistaminen, väestövastuu, ’perhe’palvelut,
perhekeskeisyys, moniammatillisuus, yms. – muuttamatta rakenteita.
Perheen
arki
Ammatilliset
palvelut
Valtion-
ohjaus
Alueellistaminen,
moniammatillisuus,
verkostoituminen.
yms.
10.6.2016
Matti Rimpelä: Perhekeskus lapsiperhepalvelujen
uudistamisessa
17

18. Perheen arjen ja palvelujen suhde
1990 -> 2014
• Kaupungistuminen jatkui, organisaatiokoot kasvoiva edelleen. Palvelut etääntyivät
perheiden arjesta.
• Valtionohjausta purettiin, valtion aluehallintoa kevennettiin, kuntien itsehallintoa
vahvistettiin, euroja siirrettiin tulonsiirroista palveluihin
• Informaatio-ohjausta, hajautettuja kuntahankkeita, laatusuosituksia, yms. Hajanaisuuteen
vastattiin yhteistyöllä yli hallintorajojen , moniammatillisuutta, verkostoitumista.
Perheen
arki
Ammatilliset
palvelut
Valtion-ohjaus
Hallintorajojen
ylittäminen,
moniammatillisuus,
verkostoituminen,
hajautettuja
hankkeita,
perhekeskus
yms
10.6.2016
Matti Rimpelä: Perhekeskus lapsiperhepalvelujen
uudistamisessa
18

19. Vastauksia palvelujen hajanaisuuteen 1980 – 2014
Kohtaamisia ammattihenkilöiden kanssa. Miten ratkaistaan hajanaisuus?
10.6.2016
Matti Rimpelä: Perhekeskus lapsiperhepalvelujen
uudistamisessa
19
Moniammatillisuus
Hallintorajojen ylittäminen
Verkostoituminen
Monialainen johtaminen
”Yhden luukun periaate”Valinnanvapaus Palvelupaketit,
palvelusuunnitelmat
”Oma” ammattihenkilö

20. ”Perhekeskus” –toiminta-ajatuksen
sovellutuksia useissa maissa
Erityistä omaleimainen ”perhekeskus –toimintamallia”
hahmoteltu esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa, Saksa ja
Hollannissa
10.6.2016
Matti Rimpelä: Perhekeskus lapsiperhepalvelujen
uudistamisessa
20

21. Familjecentral som föräldrastöd
Socialmedicinsk tidskrift Vol 88, Nr 2 (2011)
Useita tutkimusraportteja Ruotsin perhekeskus -kehityksestä
• Enligt Socialstyrelsen är en familjecentral:
• samordnade och samlokaliserade enheter för mödrahälsovård, barnhälsovård, öppen
förskola och socialtjänst med inriktning mot förebyggande arbete.
• Finnas tillgänglig som mötesplats
• Stärka det sociala nätverket runt barn och föräldrar
• Skapa arbetsformer där barn och föräldrar är delaktiga
• Erbjuda lättillgängligt stöd enskilt och i grupp
• Vara ett kunskaps- och informationscentrum
• Uppmuntra ett jämställt föräldraskap
• Utveckla god service
Ks. myös Ferg-Vikander B.: Familjecentralen – integrerad verksamhet för barnets bästa.
Stiftelsen Allmänna Barnhuset. Skriftelse 2006:1.
Huomaa: Kansallisen järjestön ohjaamaa, rinnalla erikseen
Socialstyrelsenin johtama Föräldrastöd -ohjelma
10.6.2016
Matti Rimpelä: Perhekeskus lapsiperhepalvelujen
uudistamisessa
21

22. Norjassa perhekeskus = ”Familiens hus”, jota
kuvataan kolmikerrokseksi rakennukseksi:
• Ensimmäisessä kerroksessa on tarjolla universaaleja, kaikille avoimia,
terveyttä ja hyvinvointia edistäviä palveluja;
• toisessa kerroksessa tarjotaan varhaista, kohdennettua ja tehostettua
lapsi-, perhekohtaista tai ryhmämuotoista tukea sitä tarvitseville, ja
• kolmanteen kerrokseen on koottu lasten ja perheiden psykososiaaliset
erityispalvelut.
Kaikissa kerroksissa tavoitteena on vastata lapsen ja
perheen psykososiaalisen tuen tarpeisiin ajoissa, varhain ja
ennalta ehkäisevästi.
10.6.2016
Matti Rimpelä: Perhekeskus lapsiperhepalvelujen
uudistamisessa
22

23. Katsaus perhekeskuskehittämiseen Pohjoismaissa
Marklund K, Simic N (toimittajat) Pohjolan lapset Pohjoismaisten perhekeskusten kehittäminen. "Varhainen tuki perheille" -
hankkeen tulokset. Pohjoismainen hyvinvointikeskus 2012.
http://www.nordicwelfare.org/PageFiles/415/Inspirationsh%C3%A4ften/6FI.pdf
Yleisestä suosituksesta huolimatta Ruotisissa ja Norjassa paljon paikallista
vaihtelua sovellutuksissa
Raportin suosituksia havainnollistettiin tapausselostuksilla/ehdotuksilla
• Universaalin toiminnan tarjonta kaikille lapsiperheille yhdessä paikassa
• Tuen mukauttaminen tarkasti määritellyille kohderyhmille
• Näyttöön perustuvien vanhempien tukiohjelmien tarjonta
• Tulisielujen toiminnan muodollistaminen – dokumentointi ja seuranta
• Erityispalvelujen kanssa tehtävän yhteistyön määrittely
• Toiminnan taustalle yhteinen tietoperusta
• Tuen jatkokehitystä ja toteutusta koskeva suunnitelma
• Yhteistyökumppaneiden valinta proaktiivisesti
HUOMAA: Oliko yhteisenä suositusten rivien välissä tavoitteena
perhekeskustoiminnan ammatillistaminen?)
10.6.2016
Matti Rimpelä: Perhekeskus lapsiperhepalvelujen
uudistamisessa
23

24. Eurooppalainen katsaus lapsiperheiden
varhaiseen tukeen
“Early intervention and prevention in family and parenting support”
Compendium of Inspiring Practices. Eurochild 2012
12 tapaustutkimusta – näyttöä myönteisestä vaikutuksesta
lasten ja perheiden hyvinvointiin, kolme ‘idealityyppiä’:
• Espanja, Pohjois-Irlanti, Ranska ovat pääosin suuntautuneet
vahvistamaan perheitä ja yhteisöjä ja edistämään sosiaalista
yhteisöllisyyttä;
• Belgia, Alankomaar, Saksa, Ruotsi, Italia ja Puola ova keskittyneet
tukemaan vanhempia heidän tehtävissään vanhempana.
• Romania, Bulgaria jaWales ovat suuntautuneet ehkäisemään
haavoittuvassa asemassa olevien erottamista perheistään.
families.
10.6.2016
Matti Rimpelä: Perhekeskus lapsiperhepalvelujen
uudistamisessa
24

25. Tapaustutkimusten yhteinen rakenne (Eurochild, 2012)
I. THE APPROACH
• Theoretical / conceptual framework
• History
• Accessibility
• Objectives
• Activities
• The way activities are carried out
• Promotion of the approach
• Quality assurance
II. SERVICE PROVIDERS, THEIR
STAFF, INTEGRATED WORKING
III. POLITICAL CONTEXT, FUNDING
AND SUPPORT
IV. LESSONS LEARNED
• Set up of the evaluation
• Main achievements/ results/ impact/
output and outcomes
• Impact on national policies
• Cost-effectiveness
• Possible changes in the practice as a
consequence of evaluation
• Obstacles/ Challenges/ Issues
• Successful elements
• Must Do’s & Don’ts
V. IMPLEMENTATION ELSEWHERE
10.6.2016
Matti Rimpelä: Perhekeskus lapsiperhepalvelujen
uudistamisessa
25

26. Erilaisissa sovellutuksissa yhteisiä teemoja
• Tavoitteena yhteistyössä vanhempien, perheiden ja yhteisöjen
kanssa edistää myönteistä kasvuympäristöä lapsille ja nuorille
• Syyllistämätön ja leimaamaton orientaatio
• Osallistava ja voimavaroja vahvostava toimintatapa
• Kaikille avoimia ja saatavissa olevia palveluja sekä varhaista tukea
haavoittavissa oloissa eläville
• Toteutetaan hallinnon sisäistä yhteistoimintaa perheiden
tukemisessa, vahvistetaan perheiden pärjäämiskykyä (family
resielience) ja voimmaannutetaan perheitä.
• Humaa: family resilience!
10.6.2016
Matti Rimpelä: Perhekeskus lapsiperhepalvelujen
uudistamisessa
26

27. “Early intervention and prevention in family and parenting support” Eurochild 2012
Suosituksia:
• Parenting interventions should sit alongside wider family support
and be part of a comprehensive package that enhances children’s
rights and well-being.
• …all services aimed at family and parenting support must be non-
stigmatising and empowering in their approach, have a
participatory and strengths-based orientation, be accessible to all
but built around a model of progressive universalism..
• …a balanced perspective in evidence based approaches which are
capable of reflecting critically on quantitative and qualitative data
and analysis in assessing practice.
10.6.2016
Matti Rimpelä: Perhekeskus lapsiperhepalvelujen
uudistamisessa
27

28. Perheen arjen ja palvelujen suhde
Uutta 2015->
• Sote –hallinnon ja rahoituksen uudistaminen, sote maakuntahallintoon.
• Valinnaisuus
• Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma?
Perheen
arki
Ammatilliset
palvelut
Moniammatillisuus
hallintorajojen
ylittäminen,
verkostoituminen,
monialainen
johtaminen,
valinta
yms.
Valtion-
ohjaus
Maakunta-
hallinto
Sote hallinto-
rakenne
10.6.2016
Matti Rimpelä: Perhekeskus lapsiperhepalvelujen
uudistamisessa 28

29. Analysoidaan hieman tarkemmin perheen ja
palvelujen vuorovaikutusta
• Aloitetaan pohtimalla, mitä on aito perhelähtöisyys
• sitten perheen hyvinvoinnin määreistä
• ja sosioekologisista tulkinoista
10.6.2016
Matti Rimpelä: Perhekeskus lapsiperhepalvelujen
uudistamisessa
29

30. Mitä tarkoittaa aito perhelähtöisyys?
10.6.2016
Matti Rimpelä: Perhekeskus lapsiperhepalvelujen
uudistamisessa
30

31. Perhelähtöisyyden elementit
(Sovellettuna markkinointitutkimuksesta)
Perhekokemus
(arjen voimavarat, tarpeet, pärjäämiskyky)
Perheläheisyys
Perheymmärrys
Arvon luonti yhdessä
“family dominant value creation”
Palvelumuotoilu
Soveltaen lähteestä Raisamiina Rimpelä : Kundnärhet och kundförståelse i utvecklingen av en kommunal tjänsteinnovation
inom hälsovård. Institutionen för marknadsföring Svenska handelshögskolan, Helsingfors, 2014
10.6.2016
Matti Rimpelä: Perhekeskus lapsiperhepalvelujen
uudistamisessa
31

32. Soveltaen: Asiakaskokemuksen johtaminen
(Löytänä ja Korkiakoski, Asikkaan aikakausi. Talentum 2014, 25-27)
• Vastuutetaan johdon ylimpään tasoon
• Asiakaskokemusjohtaja (perhekokemusjohtaja) johtoryhmään
• Onko organisaatio kypsä?
• Strateginen mandaatti: Aito osa strategiaa, konkreettiset mittari osana muita
liiketoiminnan mittareita
• Yrityskulttuuri: Asiakas(perhe)kokemuksen kehitysprojektit ovat jo
tuottaneet kustannusvaikuttavasti hyvinvointia, otetaan huomioon
rekrytoinnissa, palkitsemisessa…
• Toimeksianto: Asiakas(perhe)kokemusjohtaja on yasavertainen ylimmän
johdon jäsen, oikeus osallistua perhekokemuksen johtamiseen kaikilla
tasoilla, oma budjetti ja mahdollisuus vaikuttaa muiden osa-alueiden
budjetointiin
• Asiakaskokemusohjelma -> ”Perhekokemusohjelma”
10.6.2016
Matti Rimpelä: Perhekeskus lapsiperhepalvelujen
uudistamisessa
32

33. Perhepalveluiden strategian muuttuminen
perhelähtöiseksi on matka!
Palvelutuottajan ylimmän johdon sitoutumisen tasoja:
1. Kiinnostunut: Asiakas(perhe)kokemus kiinnostava
mahdollisuus
2. Tuloshakuinen: Valmis investoimaan
asiakas(perhe)kokemukseen
3. Vakuuttunut: Sijoittaa merkittävästi
asiakas(perhe)kokemukseen
4. Sitoutunut: Asiakas(perhe)kokemus olennaiseksi osaksi
strategiaa
5. Ylläpitäjä: Johto kokee itsensä asiakas(perhe)lähtöisen
strategian ja yrityskulttuurin ylläpitäjäksi ja edistäjäksi
10.6.2016
Matti Rimpelä: Perhekeskus lapsiperhepalvelujen
uudistamisessa
33

34. Palvelujentuottajan perhekeskeisyyden
keskeisyyden neljä tasoa:
1. Keskittynyt: Perhe tunnetaan, mutta fokus enemmän
sisä- kuin ulkopuolella
2. Reagoiva: Aktiivista palautetta perheiltä, otetaan
mukaan toiminnan kehittämiseen
3. Sitoutunut: Perheisiin sitoudutaan, pyritään pitkiin
vuorovaikutussuhteisiin
4. Innostunut: Pyritään ymmärtämään, mitä perhe
tavoittelee elämässään, uusia tapoja tuottaa perheelle
arvoa ennen kuin hän osaa kysyä sitä
Millä tasolla kuntasi/organisaatiosi on?
10.6.2016
Matti Rimpelä: Perhekeskus lapsiperhepalvelujen
uudistamisessa
34

35. ”Perhelähtöinen toiminta on parhaimmillaan
perheistä innostumista.
Perhepalvelutuottaja on päässyt tasolle, jossa
se
1. ennakoi perheen tulevat tarpeet ja
2. etsii uusia tapoja tuottaa tälle
hyvinvointia
3. ennen kuin perheessä osaa sitä edes
pyytää,…”
10.6.2016
Matti Rimpelä: Perhekeskus lapsiperhepalvelujen
uudistamisessa
35

36. Perheen arjen hyvinvoinnin rakentajia
Perheen
arki/
hyvinvointi
Perheenjäsenten
elämänkulut
Vertaistuki
Toimeentulo Muut lähi-
voimavarat
Asuminen
Sukulaiset
Työ
Perherakenne Perheenjäsenten
hyvinvointi
Ammattipalvelut
Hallinto-ja
palvelurakenne:
Mikro-, meso- ja
makrotasot
Aika
Perheen pärjäämiskyky/resilienssi (family resilience)
10.6.2016
Matti Rimpelä: Perhekeskus lapsiperhepalvelujen
uudistamisessa
36

37. Arki – kohtaamiset –organisointi: Nykytilanne
10.6.2016 Matti Rimpelä: Perhekeskus lapsiperhepalvelujen
uudistamisessa
37
Organisoinnin neljä tasoa
Kohtaamiset/ammattihenkilöt
Lähiesimiehet
Keskijohto
Ylin johto
Ammattiavun
järjestelmä

38. Arki – kohtaamiset –organisointi: ”Sote –uudistus”
10.6.2016 Matti Rimpelä: Perhekeskus lapsiperhepalvelujen
uudistamisessa
38
Organisoinnin neljä tasoa
Kohtaamiset
Lähiesimiehet
Keskijohto
Ylin johto
Sote-uudistus
Yhdistetään kahden sektorin ylin hallinto
ja rahoitus uudeksi ’mega’sektoriksi

39. Kolme tuen ideaalityyppiä
1. Rakenteellinen tuki
• Säännökset, yhdyskuntasuunnittelu, asuminen,
liikenee, toimeentuloturva
2. Läheistuki
• Perhe, sukulaiset, muu vertaistuki
• Vapaaehtoistyö, järjestöt, yms.
3. Ammattipalvelut
• Ammatilliset hyvinvointipalvelut
• Päätavoitteena hyvinvoinnin edistäminen ja tai
pahoinvoinnin lievittäminen
• Koulutus, liikunta, varhaiskasvatus, sosiaalityö, perus- ja
erikoisterveydenhuolto, yms.
• Välillisesti hyvinvointia edistävät
• Kultuuripalvelut, työvoimapalvelut, yms.
• Muut ammattipalvelut

40. Sosioekologinen tulkinta
Kaksi ’ekosysteemiä’ ja niiden ’rajasysteemi’
Perheen ekosysteemi Rajasysteemi Ammattiavun ekosysteemi
Perheen
arki
Ammatilliset
palvelut
Valtion-
ohjaus
Sektorirajat
10.6.2016
Matti Rimpelä: Perhekeskus lapsiperhepalvelujen
uudistamisessa
40
Rakenteellinen tuki
Läheistuki

41. Mihin olemme keskittyneet/tulisi keskittyä?
10.6.2016 41

42. Palvelukehittämisen neljä rinnakkaista intressiä ja
niiden tasapainon kriittinen polku
Asukas (2)
(Paikallisuus, asuinalue)
Asiakas (3)
(Yksilö)
Ongelma (4) Yhteisö (1)
(esim. perhe)
Luonnonvoimanen
paine vahvistaa
asiakas- ja
ongelmalähtöisyyttä
Perhelähtöisyyden
säilyttäminen/
vahvistaminen
vaativat voimakasta
strategista
johtamista
10.6.2016
Matti Rimpelä: Perhekeskus lapsiperhepalvelujen
uudistamisessa
42

43. Mitä tarkoittaa ”systeeminen uudistuminen”?
(ks. Tekesin katsaus 286/2011)
• Sosiotekniset järjestelmät, …. ovat taipuvaisia lukkiutumaan
vallitseviin toteutusmalleihin.
• Suuriin haasteisiin vastaamiseksi on kyettävä kiihdyttämään
muutoksen vauhtia ja avaamaan järjestelmätason
lukkiutumia.
• Tarvitaan uudistumisprosesseja, jotka luovat yksittäisten
palveluinnovaatioiden lisäksi merkittäviä
• rakenteellisia,
• lainsäädännöllisiä sekä
• käyttäytymismallien muutoksia
10.6.2016
Matti Rimpelä: Perhekeskus lapsiperhepalvelujen
uudistamisessa
43

44. • Erityinen ongelma on rakenteellisen muutoksen
hitaus.
• Markkinoiden dynamiikka ei yksin kykene viemään
käytäntöön tarvittavia muutoksia ilman
samanaikaisia muutoksia
• lainsäädännössä,
• instituutioissa ja
• infrastruktuurissa.
10.6.2016
Matti Rimpelä: Perhekeskus lapsiperhepalvelujen
uudistamisessa
44

45. Yhteenvetoa:
Mistä keskustelemme, mitä kehitämme, kun puhumme
’perhekeskus -toimintamallista’?
Onko se
• monialainen valikoima toimintoja,
• toiminnan taso,
• toiminta-ajatus palvelujen järjestämisessä, vai
• koko toimintajärjestelmää ohjaava ’paradigma’
tai näiden yhdistelmä?
Kaikki nämä vaihtoehdot esiintyvät kuntien omaksumissa
käytännöissä
Suomessa ei ole kiteytynyt erityistä perhekeskuksen
toimintamallia, joka olisi testattu käytännössä ja osoitettu
kustannusvaikuttavaksi.
10.6.2016
Matti Rimpelä: Perhekeskus lapsiperhepalvelujen
uudistamisessa
45

46. Miten tästä eteenpäin?
Useita vaihtoehtoja:
1. Valmistellaan kansallinen suositus perhekeskus –toimintamalliksi,
testataan sitä käytännössä ja arvioidaan kustannusvaikuttavuutta
ennen laajempaa soveltamista
2. Toimintamallin sijasta puhutaan perhekeskus –toiminta-
ajatuksesta, jota sovelletaan yleisesti lapsiperhepalveluihin.
3. Jätetään perhekeskus –sana vapaasti käytettäväksi, kansallisessa
ohjauksessa luovuitaan sen käytöstä ja keskitytään ammatillisten
lapsiperhepalveluiden perhe- ja lapsilähtöiseen kehittämiseen.
Huomaa: Asiallisesti toinen ja kolmas vaihtoehto ovat saman sisältöisiä, toisessa
kutsutaan perhe- ja lapsilähtöistä palvelukehittämistä perhekeskustoiminnaksi.
Suosittelen kolmannen vaihtoehdon vakavaa harkintaa! ’Perhekeskus’ – sanan
lukuisista tulkinnoista seuraa, että se ei tuo ammatillisten palvelujen
suunnitelmalliseen systeemiseen kehittämiseen lisäarvoa.
10.6.2016
Matti Rimpelä: Perhekeskus lapsiperhepalvelujen
uudistamisessa
46

47. Lopuksi: Kaksi erilaista osaamisen aluetta
• Hyvinvointiosaaminen: Lasten ja perheiden hyvinvoinnin
kehityksen ja määreiden ymmärtäminen
• Suomessa vakiintunutta, vahvoja periteitä
• Jakautunutta melko jyrkkärajaisesti
• Esim. varhaiskasvatus, erityisopetus, lastensuojelun perhetyö vs.
lastenpsykiatria
• Järjestelmäosaaminen: Lapsiperhepalvelujen uudistamisen
johtaminen
• Noin 9-12 miljardin liikevaihdon monialakonserni
• Vähän muutosjohtamisen tutkimusta, jakautunutta, vielä vähemmän
osaamista
• Suuri haaste: Hyvinvointiosaaminen on välttämätöntä, mutta ei
riittävää, tarvittaisiin ensisijaisesti järjestelmäosaamista ja laajan
systeemisen muutoksen johtamisen osaamista.
10.6.2016
Matti Rimpelä: Perhekeskus lapsiperhepalvelujen
uudistamisessa
47