Esitys lasten ja nuorten mielenterveyden yhteistyöpäivässä 2.10.2015 Kajaanissa. Minkälaisia ovat yhteistyörakenteet lasten, nuorten ja lapsiperheiden tukemiseksi Kainuussa? Esityksen sisältö: 1) yhteistyörakenteet lainsäädännössä 2) yhteistyörakenteet paikallisessa suunnittelussa ja strategiassa 3) yhteistyörakenteet viranomaistoimijoiden kesken 4) yhteistyörakenteet asiakastyössä 5) yhteistyötä mahdollistavien toimintatapojen kehittäminen Kainuussa 6) tulevaisuuden yhteistyömahdollisuudet ja Internet?

1. Luo luottamusta – suojele lasta
Yhteistyötä mahdollistavat
toimintatavat ja rakenteet
2.10.2015 – Lasten ja nuorten mielenterveyden yhteistyöpäivä, Kajaani
Matti Heikkinen, perhepalvelujohtaja, YTL

2. Luo luottamusta – suojele lasta?
• Perusluottamus syntyy parin ensimmäisen ikävuoden aikana (mm. Erik H.
Eriksen) ja perusluottamuksen järkkyminen näkyy lapsen hyvinvoinnissa
• Voiko samaa ajatella luottamuksen puuttumisesta asiakkaan ja
viranomaisten välillä (tai viranomaisten kesken)
– vastuu lasten suojelemisesta on kaikilla, toimivan yhteistyön edellytys
on tietoisuus eri toimijoiden rooleista, tiedonvaihdosta ja
palvelujärjestelmästä
• Miten sinä näet lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluverkon?
– viidakko vai tiheä tukiverkko?
– onko poiskäännyttäminen nykyisen palvelujärjestelmän valuvika?
• Onko Internetistä ja sosiaalisesta mediasta tullut jo epäluottamuksen lähde?
(Poiskäännyttämisestä, ks. Hänninen ym. (toim.). 2007. Pääsy kielletty! Poiskäännyttämisen politiikka ja sosiaaliturva.)

3. SISÄLTÖ
1. Yhteistyörakenteet lainsäädännössä
2. Yhteistyörakenteet paikallisessa suunnittelussa ja strategiassa
3. Yhteistyörakenteet viranomaistoimijoiden kesken
4. Yhteistyörakenteet asiakastyössä
5. Yhteistyötä mahdollistavien toimintatapojen kehittäminen Kainuussa
6. Tulevaisuuden yhteistyömahdollisuudet ja Internet?

4. 1. Yhteistyörakenteet lainsäädännössä
• Lainsäädäntö sisältää valtavan määrän erilaisia mainintoja yhteistoimintaan
(v. 2012: 36 eri laissa, yht. 324 eri mainintaa)
– keskeisimmät lait terveydenhuolto-, sosiaalihuolto-, lastensuojelu-,
perusopetus- ja oppilashuoltolaki
– useat säädökset velvoittavat kuntia ja viranomaisia laaja- ja
monialaiseen yhteistoimintaan, mutta käytännössä oppaita ja
soveltamistapoja on useita
– yhteen sovittavaa johtamista tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa
(ks. Perälä ym. 2012. Lasten, nuorten ja perheiden palveluja yhteesovittava johtaminen.)

5. 2. Yhteistyörakenteet paikallisessa
suunnittelussa ja strategioissa
• Kunnilla on erittäin suuri määrä lakisääteisiä suunnitteluvelvoitteita, minkä lisäksi
kunnilla/alueilla/kuntayhtymillä on tyypillisesti useita strategioita, ohjelmia ja muita suunnitteluasiakirjoja
– käytännön haaste on strategioiden ja suunnitelmien samansuuntaisuuden varmistaminen (mm.
aikajänne)
• Esimerkki Kainuun alueen strategioista (osa)
– Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2013–2016
– Iän iloinen Kainuu 2030 – ikääntymispoliittinen strategia
– Turvallisuussuunnitelma 2010–2012
– Mielellään Kainuussa kaiken ikää – Kainuun mielenterveys- ja päihdestrategia 2011–2016
– Kainuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2009–2013
– Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämistä koskevien
alueellisten suunnitelmien tarkentaminen ja toimeenpano 2012–2020
– Kainuun maakuntaohjelma 2009–2014 ja siihen liittyvät toteuttamissuunnitelmat
– Kainuun kansalaisvaikuttamisen ohjelma 2006–2012
– Uusiutuva Kainuu – Kainuun maakuntasuunnitelma 2025
– Kainuun ilmastostrategia 2020
– Kainuun tietoyhteiskuntastrategia 2007–2012
– Kainuun Venäjä liiketoiminnan strategia 2005–2012
– Kainuun kuntien yhteinen kotouttamisohjelma 2014–2017…

6. • Kunnat
– kunnan hyvinvointikertomus
– paikallinen lapsi- ja
nuorisopoliittinen tavoite- ja
toimintaohjelma
– opetussuunnitelmat
(varhaiskasvatus, esi-, perus-,
lukio- ja ammatillinen opetus)
– opiskeluhuollon
hyvinvointisuunnitelma (uusi
opiskeluhuoltolaki)
– terveydenhuollon
järjestämissuunnitelma
– aamu- ja iltapäivätoimintaa varten
toimintasuunnitelma
Esitys yhdessä laadittaviksi (OKM 2012:6)
Kuntien lakisääteisten suunnitteluvelvoitteiden
samansuuntaisuus 1/2
• Sote-kuntayhtymä
– suunnitelma lasten ja nuorten
hyvinvoinnin edistämiseksi ja
lastensuojelun järjestämiseksi ja
kehittämiseksi
lastensuojelusuunnitelma
– yhtenäinen toimintaohjelma
neuvolatoiminnalle, koulu- ja
opiskeluterveydenhuollolle sekä
lasten ja nuorten ehkäisevälle
suun terveydenhuollolle
– terveydenhuollon
järjestämissuunnitelma
– erikoissairaanhoidon
järjestämissopimus
– terveyden ja hyvinvoinnin
edistämisen alueellinen strategia
ja suunnitelma
– suunnitelma terveydenhuollon
laadunhallinnasta ja
potilasturvallisuuden
täytäntöönpanosta
(Perälä ym. 2012, 44)
”paikallinen lapsipolitiikan toimintaohjelma/suunnitelma”

7. Kuntien lakisääteisten suunnitteluvelvoitteiden
samansuuntaisuus 2/2
• Kunnat
– kotouttamisohjelma
– raittiustyön suunnitelma
– suunnitelma ikääntyneen väestön
tukemiseksi
– nuorisotakuun koordinaatio?
– työllisyyden koordinaatio?
– kuntoutusjärjestelmän
koordinaatio? (kuntoutuksen
asiakasyhteistyö)
– palveluasumisen koordinaatio?
• Sote-kuntayhtymä
– mielenterveyspalvelujen
yhteensovittaminen
Useimpien suunnitteluvelvoitteiden suunnittelujänne on valtuustokausi ja
suunnitelma tulisi tarkistaa vähintään kerran (useimmiten vuosittain).
Käytännön esimerkki:
Kainuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma v. 2014-2015

8. 3. Yhteistyörakenteet
viranomaistoimijoiden kesken
• Kainuun sote kuntayhtymä järjestää
elämänkaari ja -kulku mallin
mukaisesti kaikki lasten ja nuorten
sosiaali- ja terveyspalvelut (pl.
päivähoito)
– tällöin sosiaali- ja
terveydenhuollon hallinnonalat
ylittävä johtoryhmä on
perhepalveluiden johtoryhmä
– perhekeskusten ympärille on
koottu moniammatilliset ja lisäksi
on muita työryhmiä
– heikko yhteys kunnan
strategiseen päätöksentekoon
(hyvinvointikertomus)
– lasten ja nuorten
hyvinvointisuunnitelman
koordinaatio

9. Paikallisesti tulee varmistaa yhteistyön
rakenteet ja prosessit
• Lasten, nuorten ja lapsiperheiden
erilaiset tarpeet eivät rajaudu sektori-
organisaatio- tai lakiperustaisesti
– jatkuva yhteen sovittamisen
tarve sekä käytännön
asiakastyössä että rakenteissa
– tätä tukee erilaiset
moniammattilliset työryhmät
sekä ylisektoristen hoito- ja
palveluketjujen kehittäminen
• Epätietoisuutta voi aiheuttaa
yhteistyötä, tietojenvaihtoa ja
salassapitoa ohjaavat lait ja
säädökset

10. 4. Yhteistyörakenteet asiakastyössä
• Yksittäisen lapsen, nuoren tai
perheen asioita hoidettaessa
yhteistyökumppaneita voi olla lukuisa
määrä
• Yhteistyörakenteita voidaan tukea
monin eri tavoin
– jalkautuva työmalli, parityö
– nimetyt työryhmät/työntekijät
– huoli puheeksi ja varhainen
avoin yhteistyö
– toisen työn tunteminen
– palveluiden kokoaminen
(perhekeskukset ja -asemat)
– täydennyskoulutus
– yhteiskehittäminen
– vertaisryhmätoiminta

11. 5. Yhteistyötä mahdollistavien
toimintatapojen kehittäminen Kainuussa
• Kainuun soten keskitetty täydennyskoulutus
– esim. perhekeskuspäivä, lasten ja nuorten mielenterveyden
yhteistyöpäivä
– VAY-valmennus ja HUPU-koulutus (=varhain avoin yhteistyö)
• Kehittämishankkeet
– Perhekeskukset Kainuuseen (hankekokokonaisuus)
– TUKEVA – lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tukeminen
Kainuussa (hankekokonaisuus)
– Uusi keskussairaala, KAINUA
– LastenKASTE -hanke
• Sähköiset palvelut ja asiointi
– Hyvinvoinnin palvelutarjotin, mielenterveystalo, Kainuu Omasote -
palvelu

12. Lastensuojelu palvelujärjestelmän peili?
TOP 10 syyt lastensuojeluilmoituksissa Kainuussa
1. vanhempien päihteiden käyttö 14,3 %
2. lapsen päihteiden käyttö tai käyttöepäily 8,9 %
3. lapsen turvattomuus 6,8 %
4. perheväkivalta tai sen uhka 6,3 %
5. lapsen rikollisuus 5,7 %
6. lapsen psyykkinen vointi 4,3 %
7. vanhempien psyykkinen terveys 3,3 %
8. vanhempien jaksaminen 3,0 %
9. lapsen väkivaltainen käyttäytyminen 2,7 %
10. vanhemman / vanhempien kasvatustapa 2,6 %
(Karvinen 2015)
(Karvinen 2015. Kainuulainen lapsi lastensuojelutarpeen selvityksessä vuosina 2013 – 2014)

13. 6. Tulevaisuuden
yhteistyömahdollisuudet?
• Perhekohtainen ohjausjärjestelmä (PKO) / Solutos Oy
– perhekohtaista ohjausjärjestelmä ja/tai Palveluiden Kokonaisuuden
ohjausjärjestelmää.
– varmistetaan muun muassa asiakas- ja hoitosuunnitelmien
ajantasaisuus, hoidon / avun toteutuminen suunnitelman mukaisesti ja
arkipäivän kustannusvaikuttavuuden seuranta
• Hyvinvointikartasto / Acitivity Stone
– hyvinvointikartta ei ole diagnosointiväline, vaan puheeksiottamisen ja
aktivoinnin apuväline
– mahdollistaa tiedon siirron ja tiedon hyödyntämisen (nivelvaiheet,
moniammatillinen tarkastelu)

14. Internet, tietoteknologia ja sosiaalinen
media?
• Internetin keskustelufoorumit ovat jo
nyt keino muokata omaa identiteettiä
(ks. Haasio & Zechner 2014)
• Kielteisiä ilmiöitä alkoholin,
huumeiden ja lääkkeiden
kaupankäynti (ks. Nurmi & Kaskela
2015)
– Alkon monopoli murtui jo?
• Kuntien sosiaali- ja terveydenhuolto
loistaa poissaolollaan esimerkiksi
sosiaalisesta mediasta
– synnyttääkö tämä vastakkain
asettelua (vrt. maahanmuutosta
käytävä keskustelu)?
(Haasio & Zechner. 2014. Identiteettipuhetta hikikomero keskustelufoorumilla. Teoksessa Gissler ym. 2014. Nuoruus toisin sanoen.)
(Nurmi & Kaskela. 2015. Silkkitie. Päihteiden suomalaista nappikauppaa. Yhteiskuntapolitiikka 4/2015.)

15. Kiitos!
Matti Heikkinen
perhepalvelujohtaja
Kainuun sote
p. 044 750 2424
matti.heikkinen@kainuu.fi
http://twitter.com/MJ_Heikkinen
http://fi.linkedin.com/in/mattiheikkinen