Toisen asteen TASE-hankkeen koulutus verkkokurssien pedagogisesta suunnittelusta.

1. Verkkokurssien
pedagoginen suunnittelu
TASE-hanke
Tampere, Tredu 7.11.2019
Matleena Laakso
Blogi: www.matleenalaakso.fi
Twitter: @matleenalaakso
Diat: www.matleenalaakso.fi/p/koulutusdiat.html
Kuva: reijotelaranta, pixabay.com, CC0

2. Ohjelma klo 13.30-16.30
Työpajassa luodaan ensin lyhyt katsaus opetusteknologian lähivuosien
trendeihin. Sen jälkeen perehdytään verkkokurssin ja –materiaalin
suunnittelun periaatteisiin ja verkkokurssin pedagogiseen käsikirjoitukseen.
Esillä ovat myös Creative Commons – lisenssit, joita oppimateriaalien
tuottajille suositellaan. Lisäksi saat vinkkejä hyvistä verkkokurssin
tarkistuslistoista ja muutamista verkon sovelluksista, joita voi hyödyntää
Moodle-kursseilla tai muissa verkkoympäristöissä.
Ohjelma
• Opetusteknologian trendit
• Verkkokurssien ja –materiaalin suunnittelu ja luominen
• Avoin jakaminen ja CC-lisenssit

3. Lisää digipeda-koulutuksia
• TASE-hankkeen koulutukset mm.
– 26.11. Verkkotehtäviä H5P-työkaluilla
– 11.12. Videot ja animaatiot opetuksessa
– Yhteensä 10 koulutusta tänä syksynä
• Osake: Pedagoginen piristysruiske 15.
– Suosittu kolmen lähipäivän koulutus ensisijassa perusopetuksen ja
lukioiden henkilöstölle
• TAMK: Digivälineet käyttöön 2 op -koulutus ammatillisen
koulutuksen henkilöstölle maalis-huhtikuussa 2020
– Ole yhteydessä, jos kaipaat koulutusta oppilaitokseesi
Lue lisää & ilmoittaudu: www.matleenalaakso.fi/p/tervetuloa.html
Webinaarit: www.matleenalaakso.fi/p/webinaarit.html

4. answergarden.ch
Luo uusi vastauspuutarha ja kirjoita kysymys tai otsikko (TOPIC).
Kaikki muut valinnat ovat vapaaehtoisia. Edes kirjautumista ei tarvita.
Valitse lopuksi CREATE.
Create

5. Mitä opetusteknologiatrendejä
olet havainnut?
answergarden.ch/1049001

6. Mitä oppimiseen, opetukseen ja digiin
liittyviä trendejä olet havainnut?
Vertailun vuoksi Sakkyn sanapilvi 1.10.2019

7. 10 Trends for Digital Learning in 2018
Jane Hart: www.toptools4learning.com/analysis
1. Web resources still dominate.
– Videot kärjessä, rinnalle tullut muuta sisältöä, mm. audio.
2. Some social networks are up, some down.
– Twitter ja LinkedIn koetaan hyödylliseksi, FB ei enää 10 joukossa.
3. Web courses are increasing in popularity.
– Coursera suosituin, oppimisen vapaus
4. There is a subtle shift from course development to content
development.
– PP johtaa, Adoben työkalut pärjäävät, uutena mm. H5P-sisällöt.
5. Learning at work is becoming personal and continuous.
– Perinteisten oppimisympäristöjen tilalle uusia palveluita, joissa vahva
oman oppimisen painotus.
– Degreed oli merkittävin nousija Top Tools for Learning –äänestyksessä
(86 sijaa ylös sijalle 47.).

8. 10 Trends for Digital Learning in 2018
Jane Hart: www.toptools4learning.com/analysis
6. Team collaboration tools support the real social learning at work.
– Slack ensimmäisenä yritysten käyttämänä yhteistyöalustana 10
joukossa, myös Microsoft Teams ja pienempiä nousussa. Tämä
tapahtunut yritysten sometyökalujen (esim. Yammer) kustannuksella.
– Työkalujen avulla oppiminen integroituminen työhön.
7. The Microsoft ecosystem is regaining its power.
– Microsoftin palveluiden käyttö nousussa, Google ei enää dominoi.
8. OneNote is winning the digital notebook battle.
– Google Keep haastajana, Evernote tipahtanut kisasta.
9. Video conferencing eclipses conference calls
– Zoom noussut kärkeen.
– Videoneuvottelusta hyviä kokemuksia.
10. Audience engagement has become a big thing.
– Sähköiset kyselytyökalut (esim. Kahoot) yleisön osallistamisessa.

9. EDU100: Top 100 Tools
for Higher Education 2019
Jane Hart: www.toptools4learning.com/edu100
• Opetus: oppimisympäristöt, tiedon esittäminen ja jakaminen sekä
osallistamisen työkalut.
• Informaali oppiminen: listalla uusia kuratoinnin ja informaalin oppimisen
työkaluja kuten Wakelet.
• Vuorovaikutus: ympäristöt kuten Teams.
• Opiskelu: muistiinpanot, jakaminen, syventävä lukuohjelma,..

10. Horizon Report:
Higher Education Edition 2019
library.educause.edu/resources/2019/4/2019-horizon-report
Vuosittain ilmestyvässä Horizon-projektin
raportissa kuvataan teknologiat, joilla
uskotaan olevan suuri vaikutus
opetukseen, oppimisen ja tutkimukseen
seuraavan viiden vuoden aikana.
• Tässä raportissa esitellään opetus-
teknologian lähivuosien trendit, haasteet ja
teknologiat korkea-asteen näkökulmasta.
• Sarjaa julkaisee EduCause, aiemmin New
Media Consortium yhteistyö-
kumppaneineen.

11. Keskeiset trendit, jotka nopeuttavat
teknologian omaksumista
Educause Horizon Report, 2019 Higher Education Edition (CC BY-NC-ND):
library.educause.edu/resources/2019/4/2019-horizon-report
1-2 vuoden kuluessa
• Oppimistilojen suunnittelu
• Sulautuvan oppimisen mallit
3-5 vuoden kuluessa
• Innovaatiokulttuurin edistäminen
• Oppimisen mittaaminen
5- vuoden kuluessa
• Strategiatyö: miten pääsemme tavoitteisiimme?
• Moduulimaiset tutkinnot

12. Merkittävät haasteet, jotka uhkaavat
teknologian omaksumista
. Educause Horizon Report, 2019 Higher Education Edition (CC BY-NC-ND):
library.educause.edu/resources/2019/4/2019-horizon-report
Ratkaistavissa olevat haasteet
• Digin sujuvan käytön kehittäminen
• Kasvava tarve digitaalisen oppimisen suunnittelun asiantuntijuudelle
Vaikeat haasteet
• Tiedekunnan kasvava rooli opetusteknologian strategiatyössä
• Suoritusten kuilu (avoimet materiaalit!)
Hämärät haasteet, joita on vaikea määritellä, saati ratkaista
• Digitaalisen tasa-arvon edistäminen
• Opetuksen käytäntöjen uudistaminen

13. Tärkeät kehittyvät teknologiat
Educause Horizon Report, 2019 Higher Education Edition (CC BY-NC-ND):
library.educause.edu/resources/2019/4/2019-horizon-report
Tänä vuonna (2019)
• Mobiilioppiminen
• Analytiikkateknologiat
2-3 vuoden kuluessa
• Lisätty, virtuaali- ja sekoitettu todellisuus
• Tekoäly → Reaktorin ja HY:n tekoäly-kurssi: www.elementsofai.com
4-5 vuoden kuluessa
• Lohkoketjut
• Virtuaaliset apulaiset

14. Tulevaisuuden osaamistarpeet
Tulevaisuustutkija Ilkka Halavan videoita ja muita materiaaleja mm.
tulevaisuuden oppimisesta, yrittäjyydestä, palveluista, terveydenhuolloista ym.
• www.primefrontier.fi
Tulevaisuuden osaamistarpeita arvioitu aloittain (lisää tulee syksyn aikana)
www.oph.fi/fi/palvelut/osaamisen-ennakointifoorumi-oef
• Osaamisen ennakointifoorumi on OKM:n ja OPH:n
yhteinen ennakoinnin asiantuntijaelin.
• Mitkä osaamiset ovat tärkeimpiä ja minkä
osaamisen merkitys kasvaa vuonna 2035?

15. Opetusalan asiantuntijoilla yhteneväinen
käsitys kehittämissuunnasta
Minna Lakkala: www.slideshare.net/MinnaHL/pedagogineninfra2015
Hyvissä opetuksen työtavoissa oppijat
• Tekevät yhteistyötä asiantuntijatiimien tapaan
• Suorittavat todenmukaisia tehtäviä ja ratkovat haastavia ongelmia
• Hyödyntävät monipuolisesti erilaisia tietolähteitä ja digitaalista teknologiaa
• Luovat yhdessä uutta tietoa ja laativat konkreettisia tuotoksia prosessin
lopputuloksena
Kuva: rawpixel CC0, pixabay.com

16. Pidä oppimisen tavoite
kirkkaana mielessä
Kuva: 15299, CC0, pixabay.com

17. Valitse menetelmät,
jotka tukevat
tavoitetta
Kuvat: HammerandTusk & Free-Photos, CC0, pixabay.com

18. Mitä haluat
oppijan tekevän?
Kuva: StartupStockPhotos, CC0, pixabay.com

19. Suunnittele
myös ohjaus ja
arviointi
Kuva: qimono, CC0, pixabay.com

20. Verkkokurssin suunnittelu
Tee pedagoginen käsikirjoitus eli suunnittele kurssi ja
sen rakenne ENNEN kuin luot kurssin sähköiseen
ympäristöön. Näin säästät aikaa ja vaivaa!
Kuva: OpenClipart-Vectors CC0, pixabay.com

21. Suunnittelun lähtökohdat
• Sisällöt ja oppimistavoitteet
• Kohderyhmä, lähtötaso, ryhmän koko
• Rakenne ja organisointi: aikataulu, lähi/etä/työssäoppien, yksin/ryhmänä,
viikoittain/teemoittain, saman-/eriaikaisesti
• Pedagogiset lähtökohdat ja opetusmenetelmät
• Opettajat/kouluttajat ja mahdolliset muut asiantuntijat
• Ohjaus, palaute ja arviointi
Kuva: IvanPais CC0, pixabay.com

22. Pedagoginen malli
Teoriapohjainen jäsennys oppimisprosessin etenemisestä, mikä toimii apuna
verkkokurssin suunnittelussa. Voidaan yhdistää myös useampaa mallia.

23. Pedagoginen käsikirjoitus
Suunnitelma siitä, miten oppimisprosessi ja –tehtävät vaiheistetaan pienempiin
osiin oppimispolun varrelle.
• Pedagoginen käsikirjoitus kertoo, mitä kurssilla tapahtuu ja auttaa
suunnittelemaan ja näkemään rakenteen kokonaisuutena.
• Käsikirjoitusta tehtäessä suunnitellaan opiskelijan ja opettajan toimintaa,
oppimistehtäviä, vuorovaikutusta ja oppimisen tukemista.
Kuva: picjumbo_com, CC0, pixabay.com

24. Pedagoginen käsikirjoitus kirjoittaen
Word-mallipohja (2. asteelle)
• Gradia: peda.net/jao/ev/verkkok2/tt-vtha/pk
Padlet
• Kopioi eAMKin mallipohja ja sen muotoilu +
viestit): padlet.com/matlaakso/digipedapolku

25. Käsikirjoitus visuaalisena mallina
Aikajana
• Kuvat: Mari Virtanen:
www.youtube.com/watch?time_continue
=339&v=H8v-69IqDfg CC BY ja Kati
Vähäkuopus Sanna Ruhalahden diasarjassa:
www.oppiminenonline.com/wp-
content/uploads/2014 /09/Oppiminen-Online-
Pedagogiset-mallit.pdf (CC BY-SA)
Mindmap
• Ks. Henri Annala, TAMK, diasarjasta
Grigorovan ja Curcherin
esimerkki, dia 11:
http://bit.ly/2ya7jNG)
Interaktiivinen ThingLink-kuva
Kartta

26. Lataa Akseli Huhtanen & Aalto-yliopisto, FiTech (CC BY, 2019) verkko-oppimisen muotoilukirja ja työkalupakki (CC BY), mistä
yllä oleva kuva on kopioitu: fitech.io/fi/verkko-oppimisen-muotoilukirja-apuvaline-verkkokurssien-kehittamiseen-julkaistu

27. TAMKin digimentoreiden
verkkokurssin arviointityökalu
digimentorit.tamk.fi/2016/03/04/verkkokurssien-arviointityokalu (2016, CC BY-SA)

28. 3 avainta parempaan verkkokurssiin
Henri Annala: digimentorit.tamk.fi/2016/03/18/kolme-avainta-paremman-verkkokurssin-suunnitteluun
1. Selkeys:
Tehostaa sekä opettajan että opiskelijoiden ajankäyttöä ja lisää
todennäköisyyttä kurssisuorituksille.
Kysy itseltäsi:
• Miltä kurssi näyttää opiskelijan näkymästä?
• Voiko ulkoasua selkeyttää jotenkin?
• Pitäisikö jotain karsia?
• Onko materiaalit loogisesti järjestetty?
• Käytänkö fontteja (tyyppi, koko, efektit) yhteneväisesti?
• Onko tehtävien ohjeistukset tarpeeksi yksiselitteiset ja selkeät?
• Onko kaikki opiskelijan vastuut kirjoitettu auki?
• Voiko jonkin asian ymmärtää usealla eri tavalla?

29. 3 avainta parempaan verkkokurssiin
Henri Annala: digimentorit.tamk.fi/2016/03/18/kolme-avainta-paremman-verkkokurssin-suunnitteluun
2. Yhdessä tekeminen:
Osallistujien välisen vuorovaikutuksen käyttämisellä on huomattavia
etuja.
Kysy itseltäsi:
• Millä tavoin opiskelijat voisivat tehdä yhteistyötä?
• Käytänkö monipuolisesti erilaisia työkaluja (esim. videoneuvottelut, wikit,
pilvipalvelut, keskustelufoorumit…)?
• Onko kurssillani tehtäviä, joita opiskelijat voivat tehdä yhdessä samaan
aikaan (synkroninen) sekä eri aikaan (asynkroninen)? Jos mahdollista,
käytä molemman tyyppisiä tehtäviä.

30. 3 avainta parempaan verkkokurssiin
Henri Annala: digimentorit.tamk.fi/2016/03/18/kolme-avainta-paremman-verkkokurssin-suunnitteluun
3. Ohjaus ja palaute:
Pedagogisesta näkökulmasta ajateltuna verkkokurssilla opettajan/
kouluttajan tärkein tehtävä on ohjata ja antaa palautetta.
Kysy itseltäsi:
• Miten ohjaan opiskelijoita?
• Käytänkö monipuolisesti eri työkaluja ohjauksessa (esim. videoyhteys,
kirjoittaminen)?
• Miten tunnistan eniten ohjauksen tarpeessa olevat opiskelijat? Miten
aktivoin passiivisia opiskelijoita?
• Saako opiskelija tarpeeksi palautetta kurssilla?
• Hyödynnänkö erilaisia palautetyyppejä riittävästi (opettajan palaute,
vertaispalaute, itsearviointi…)?
• Saako opiskelija palautetta jo kurssin aikana?
• Sovelletaanko saatua palautetta kurssilla (ts. kytkeytyykö se luontevasti
toimintaa ohjaavaksi osaksi)?

31. eAMK: Verkkototeutusten arviointityökalu
www.eamk.fi/fi/campusonline/laatukriteerit/
Arviointityökalu tarkastelee seuraavia kohtia
ensin suunnittelun ja tuotannon aikana ja sitten
toteutuksen aikana:
• Kohderyhmä ja käyttäjät
• Osaamistavoitteet, oppimisprosessi ja
pedagogiset ratkaisut
• Tehtävät
• Sisältö ja aineistot
• Työvälineet
• Vuorovaikutus
• Ohjaus ja palaute
• Arviointi
• Kehittäminen
• Käytettävyys ja ulkoasu
• Tukipalvelut
Verkkototeutusten laatukriteerit on laadittu osana eAMK-hanketyötä
syksyllä 2017. Kriteeristön kokoajina toimivat Mari Varonen ja Tuula
Hohenthal. Työhön osallistui eAMK-hankkeen laatukriteerityöryhmän
jäseniä sekä kommentoijia AMK-kentältä ja sidosryhmistä.

32. eAMK: Verkkototeutusten arviointityökalu
Jos vasta suunnittelet verkkokurssia,
käytä pdf-lomaketta:
https://www.eamk.fi/fi/digipedagogiikka/valmennusohj
elma_syksy2018
Jos arvioit jo tekemääsi verkko-
kurssia, käytä web-lomaketta:
https://www.eamk.fi/fi/campusonline/arviointilomake

33. Kysy itseltäsi, mitä haluat oppijan tekevän
Pelkkä ruudulta lukeminen on tylsää
Kuva: joepmeindertsma CC0, pixabay.com

34. Verkkokurssi ei ole koskaan
valmis – vai onko?
Gilly Simon: Carpe Diem Learning Design: Preparation & Workshop (CC BY-NC-ND)
www.gillysalmon.com/uploads/1/6/0/5/16055858/carpe_diem_planning_process_workbook_v17-january_2015.pdf
• Mitä TÄYTYY olla mukana ja huomioida jo ensimmäisessä toteutuksessa?
• Mitä PITÄISI olla... (tärkeitä, mutta vähän joustonvaraa)
• Mitä SAISI olla… (jos aikaa, resurssia,.. yritä lisätä pari tällaista)
• Mitä VOISI olla… (onnistuminen ei riipu näistä, näitä tekijöitä voi siirtää
myöhemmäksi tai korvasta jotenkin)
Täydennä yhteistä pohjaa tai kopioi se
omaksi (kopioi myös muotoilu ja viestit,
poista sitten mahdolliset turhat viestit):
padlet.com/matlaakso/VerkkokurssinTPSV

35. Aloita pedagogisen käsikirjoituksen tekeminen
valitsemalla mallipohja tai ainakin tutustumalla
muutamaan: bit.ly/vk-oppaita

36. Verkko-opetuksen malli
(Gilly Salmon 2001; kopio kirjasta Suominen & Nurmela 2011)
Saatavuus ja motivaatio
Pääsy
ympäristöön
Tervetuloa!
Sosiaalistuminen
Viestittäminen
Tutustuminen
Tiedonvälitys
Tiedon
etsiminen
Tehtävät
Materiaalit
Tiedon rakentaminen
Osallistuminen
Kehittyminen
Yhteydet
muualle

37. Mitä digitaalisuus vaatii opiskelijalta?
Näkökulmia:
• Missä ja milloin vain
– vai just nyt?
• Digitaalinen lukutaito
• Tekniset taidot
• Asenteet
Opas verkkokurssilla opiskeluun:
• Katariina Wickström, Tase-
hanke, Jyväskylän kky
Gradia(CC BY-NC-SA):
peda.net/jao/ev/oovo

38. Aktivoi osallistujia selkeillä keinoilla 1/2
Pirjo Friedrich ym. toteuttivat 2011 tapaustutkimuksen verkko-osallistumisen
aktivoinnista. (Ks. lyhyt esittely: www.slideshare.net/priio/cmad-owela-facilitation)
Verkko-osallistumista tukevat em. tutkimuksen taustateorian mukaan:
• hyvin muotoillut kysymykset
• selkeät ohjeet
• selkeät deadlinet
• ongelmalähtöinen ja kiinnostusta herättävä tehtävänasetanta
• rento ilmapiiri
• konkreettiset taustamateriaalit
• siirtyminen helpoista tehtävistä haastavampiin.

39. Aktivoi osallistujia selkeillä keinoilla 2/2
Friedrich tiivistää tutkimustuloksista neuvot:
• Osallistumisella on rytmi
– Hyödynnä alkuinnostus: laita tärkeimmät keskustelunaiheet alkuun
– Hyödynnä totuttu viikkorytmi: julkaise uudet tehtävät aina samana
viikonpäivänä
• Sähköpostimuistutukset uusista tehtävistä aktivoivat osallistujia
– Persoonallisesti muotoillut viestit oikeilta ihmisiltä automaatin sijaan.
• Palkkiot ja deadlinet aktivoivat vain osaa ihmisistä, mutta voivat olla
heille sitäkin tehokkaampia.

40. Hyvät oppimistehtävät
Hanne Koli: aoe.fi/#/demo/materiaali/5/oppimistehtavien-suunnittelu CC BY
• Herättävät kiinnostuksen aiheeseen
• Aktivoivat ja motivoivat oppijaa
• Tuovat esille oppijan aikaisempia käsityksiä
• Ongelmanratkaisupohjaisia
• Ohjaavat tiedonrakentelua
• Ohjaavat uuden taidon kehittymistä
• Ohjaavat työskentelytapojen kehittämistä
• Kommunikatiivisia esim. dialogi, väittely, paneeli, keskustelu verkossa
• Tukevat ryhmätaitojen kehittymistä
• Reflektiivisiä

41. Oppimistehtävillä ohjaat oppimaan
Hanne Koli: aoe.fi/#/demo/materiaali/5/oppimistehtavien-suunnittelu CC BY
• ”Voit ohjata sisältöä eli sitä mitä tietoa oppija prosessoi tehtävässä.
• …tiedonhakua: mistä oppija löytää tehtävässä tarvittavaa tietoa?
• …havainnointia, ajatteluprosesseja: miten oppija prosessoi tietoa
tehdessään tehtävää?
• …oppimisprosessia: miten oppijaa ohjataan /mitä palautetta annetaan?
• …työskentelyä: miten oppijaa ohjataan /mitä palautetta annetaan?
• …yhteisöllistä toimintaa ja ryhmä/tiimityötä: miten ryhmä/tiimi
toimii tavoitteellisesti?”
Parhaimmillaan oppimistehtävät ovat monivaiheisia
eli pienistä tehtävistä tai osaprosesseista koostuvia
kokonaisuuksia.

42. Oppimista edistävän toiminnan
suunnittelu verbien avulla
Hanne Koli: aoe.fi/#/demo/materiaali/5/oppimistehtavien-suunnittelu CC BY
”HAVAITSEMISEEN liittyviä verbejä ovat mm. lue, katsele, kuuntele, aisti,
kosketa, maista, haista, tarkastele, silmäile
TULKITSEMISEEN liittyviä verbejä ovat mm. vastaa, tulkitse, pohdi, keskustele,
kerro, kirjoita, piirrä, kuvaile, kiteytä, nimeä, paikanna, valitse
TIEDONPROSESSOINTIIN, TOIMINTAAN, VUOROVAIKUTUKSEEN liittyviä
verbejä ovat mm. seuraa, vertaa, arvioi, analysoi, laske, ratkaise, aseta, ideoi,
yhdistele, luokittele, erottele, päättele, tee päätöksiä, reflektoi, selitä, selosta,
etsi, luo, perehdy, palauta mieleen, esitä kysymyksiä, organisoi, suunnittele,
piirrä, kuvaa, dokumentoi, rakenna, käytä, jaa, kerro, ohjaa, neuvo, laadi,
esitä, keskustele”

43. Kyytiä copy-paste –opiskelulle
Anne Rongas: www.slideshare.net/arongas/kyyti-copypaste-opiskelulle (CC BY-SA)

44. Oppimistehtävän suunnittelu
Ks. Hanne Kolin vaiheittaiset ohjeet (CC BY):
aoe.fi/#/demo/materiaali/5/oppimistehtavien-suunnittelu

45. Pidä erilaisia webinaareja
Luento tai tietoisku, myös vierailijat
• Osallistujat kuulijoina vai aktiivisina osallistujina?
• Vaihtelevuutta työskentelytapoihin ja puhujiin
• Tarvittaessa aikaa itsenäiseen asian työstämiseen ja harjoitteluun
• Keskustelu ja kysymykset webinaarissa ja/tai sen jälkeen
Ohjaustapaamiset ennen/jälkeen yhteisen webinaarin
Hyödynnä verkon muita työkaluja
• Esim. sanapilvet, Padlet, Quizizz,..
Ryhmätyöskentely
Päivi Timonen:
Toimiva webinaari (2018):
verkossa.humak.fi/toimiva-webinaari-julkaisu-2018

46. Hyödynnä verkkokursseilla
monimediaisuutta
• Tervetulotoivotus ja kurssin, sen tavoitteiden tai opettajan
esittely
– Videona: Voki, Adobe Spark Video,..
– Spark Pages, Pia Turunen: spark.adobe.com/page/OzB4I
• Ennakkotehtävänä interaktiivinen video
– H5P, ThingLink
• Keskustelu Flipgrid-videochatillä
• Nosta keskeinen sisältö esiin oheisen kuvan tavoin
(Notegraphy) tai laita oppijat töihin.
• Luo muistitauluja
– Padlet, Lino, Flinga
• Tiivistä asiat animaatioihin
– Työelämän someverkostot: www.youtube.com/watch?v=IgPbB4bhi10
Kuva on tehty Notegraphylla:
Matleena Laakso, CC BY

47. Visailu piristää oppimista
Minttu Merivirran artikkeli teoksessa Innostusta verkkotyöskentelyyn (2018):
issuu.com/lapinamk/docs/c_2_2018_arkko-saukkonen_saloniemi
1. Oppijat tekevät ryhmissä infograafeja opiskeltavan aihealueen eri
teemoista.
• https://www.canva.com
• https://piktochart.com
• https://spark.adobe.com (Post)
2. Ryhmät tekivät infograafeistaan sähköisen kyselyn
• https://quizizz.com
• https://kahoot.com
• https://quizlet.com
3. Ryhmät esittelivät koko luokalle ensin
infograafinsa ja sitten teettivät kyselyn
• Yhteisöllinen
työskentely
• Digiosaaminen
• Tiedon visualisointi
• Vertaisoppiminen
• Keskeisen sisällön
löytäminen
• Pelillisyys
• Opitun arviointi

48. Matleena Laakson Canvalla tekemiä infograafeja, CC BY

49. Hyödynnä visuaalisuutta
• Nosta keskeinen sisältö esiin infograafina tai teetä niitä oppijoilla (Canva,..).
• Tee ohjeita ruudunkaappausvideoina tai ThingLinkillä - tai laita oppijat töihin.
• Luo virtuaaliretkiä (Thinglink, Tour Creator,..) tai laita oppijat töihin.
Ks. kuvan ohjeet: bit.ly/thinglinkohjeet

50. Jakaminen on osa kulttuuriamme
”Sosiaalinen media on ennen muuta
tiedon jakamista, keskustelua ja
omaehtoista yhteisöllisyyttä.”
Harto Pönkä
harto.wordpress.com
”Koulutuksissa käymällä
ei ikinä voida saavuttaa samaa
tietomäärää, kuin aktiivisesti
sosiaalista mediaa seuraamalla.”
Petteri Mikkonen
www.aikajaavaruus.fi
”Ihmiskunnan menestyminen tällä
pallolla on aina perustunut siihen, että
opimme toisiltamme ja välitämme
osaamistamme yli sukupolvien.”
Anne Rongas, Opeblogi (CC BY-SA)
opeblogi.blogspot.fi/2014/02/jaa-jotain-paivaa-viritellessa-jaajotain.html
Kuva: Scott Maxwell, CC BY-SA

52. CC-lisenssijärjestelmä on selkeämpi
ja helpompi kuin tekijänoikeuslaki
Kuvat ovat Tarmo Toikkasen tarmo.fi CC BY-SA -lisensoidusta teoksesta:
www.slideshare.net/tarmot/kansalaiselle-verkkoaineiston-hydyntminen-mediatuotannossa

53. Jos haluat antaa muille oikeuden eri tavoin
käyttää aineistoasi, sinun täytyy kertoa siitä.
Suositeltavinta on tehdä se merkitsemällä
aineisto avoimella Creative Commons
-lisenssillä.
creativecommons.fi
• Maailman käytetyin avoin lisenssi eli
käyttölupa
• Kansainvälinen ja epäkaupallinen hanke
Kuva: creativecommons.org/licenses, CC BY

54. CC-lisenssin edut
Ruudunkaappauskuva: creativecommons.fi, CC BY

55. Tämä dia on muunnelma Tarmo Toikkasen tarmo.fi CC BY-SA -lisensoidusta teoksesta: Tekijänoikeudet ja Creative Commons datan avaajille:
www.slideshare.net/tarmot/tekijanoikeudet-ja-creative-commons-datan-avaajalle
Creative Commons -ehdot
Yhdistelemällä näitä neljää ehtoa, saadaan seuraavan dian lisenssit

56. Tämä dia on muunnelma Tarmo Toikkasen tarmo.fi CC BY-SA -lisensoidusta teoksesta:
Tekijänoikeudet ja lisenssit (AVO): www.slideshare.net/tarmot/tekijnoikeudet-ja-lisenssit-avo
Suositus oppimateriaaleille on CC BY-SA
Avoimempi CC BY käy myös hyvin
Suosituksesta poikkeamiseen kannattaa olla mietitty perustelu

57. CC-lisenssejä käytetään
myös julkishallinnossa
CC BY ja CC0
• Suomen julkishallinnon standardilisenssi (2014 alk.)
• Euroopan komission standardilisenssi (2014 suositus, 2019 päätös)
• Lähde: https://creativecommons.fi/2019/04/cc-lisensseista-tulee-eun-standardi
Väestörekisterikeskuksen sivusto www.avoindata.fi/fi (kuvan lähde) kokoaa yhteen
Suomessa julkaistua avointa dataa.

58. pixabay.com
• Valokuvia, piirroksia, vektoreita ja videoita (CC0).
• Hakutulosten ensimmäisellä rivillä näytetään maksullisia Shutterstockin
kuvia palvelun rahoittamiseksi
• Lisää CC0-kuvia: unsplash.com, www.pexels.com, stocksnap.io
Kuva: tookapic, pixabay.com, CC0

59. Jakaminen verkossa
Sisältöä tuotettaessa (H5P, blogit, wikit,..) ja materiaalia jaettaessa
(Flickr, YouTube, SlideShare,..) usein edellytetään tai suositellaan
valitsemaan ©-merkin ja eri CC-lisenssien välillä.
• Usein palveluntarjoaja ottaa itselleen laajemmat käyttöoikeudet sisältöön.
Näistä kerrotaan käyttöehdoissa.

60. Käytin kuukauden
sisällä avoimen
lisenssin
materiaalia
En ole koskaan
käyttänyt
avoimen lisenssin
materiaalia
Jaoin tekemääni
aineistoa verkossa
kuukauden sisällä
muille opettajille
Peruskoulut
ja lukiot
13 % 48 % 22 %
Ammatilliset
oppilaitokset
16 % 43 % 45 %
Ammatti-
korkeakoulut
31 % 19 % 63 %
Yliopistot 36 % 19 % 48 %
Tekijänoikeus ja opetus
Kopiosto ry:n tekijänoikeus ja opetus -selvitys (2015)

61. kopiraittila.fi
Kopioston sivusto tekijänoikeuksien oppimiseen ja opettamiseen on
suunnattu peruskoulusta korkea-asteelle ja opettajankoulutukseen.
• Pelillisiä tehtäviä opsin tavoitteisiin
• Hyödynnä esim. 1-2 tunnilla/lukuvuosi tai erillisinä paloina
• Voit suorittaa osaamismerkkejä

62. Opi toisilta ja jaa osaamistasi!
Opehommat: opehommat.purot.net
• Yli 200 opetusalan Facebook-ryhmää/sivua, opetusalan
blogien listaus, dioja, podcasteja ym.
Avointen oppimateriaalien edistäminen: aoe.fi
• Oppilaitoksille suunnattu palvelu, jonka tavoitteena on
edistää avointen oppimateriaalien käyttöä.
Matleenan blogi: www.matleenalaakso.fi
• Bloggauksia digipedasta, webinaarit, sähköiset kokeet,..
• Koulutusdiat: ohjeita tänäänkin mainittuihin työkaluihin

63. Lisätietoja
• CC-lisenssit: creativecommons.fi
• CC BY-SA 4.0 eli Creative Commons Nimeä-Jaa samoin 4.0 Kansain-
välinen -lisenssi: creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi
lyhyesti:
– Sinä saat jakaa ja muuntaa tätä diasarjaa, myös kaupallinen hyödyntäminen
on sallittu.
– Ehtona on, että viittaat aina alkuperäiseen tekijään ja lähteeseen.
– Muokattu teos tulee jakaa tällä samalla lisenssillä.
• Tätä lisenssiä laajempia oikeuksia voit kysyä tekijältä:
www.matleenalaakso.fi
Tämä diasarja on lisensoitu Creative
Commons -lisenssillä CC BY-SA 4.0