2. Uuden soten kulmakivet
1. Palvelut järjestää tulevaisuudessa 18 maakuntaa
2. Palvelut tarpeen mukaan
3. Valinnanvapaus
4. Kustannusten kasvun hillintä
5. Digitalisaatio
VIDEO: Mikä SOTE?
https://www.youtube.com/watch?v=giAVwe66c7s
6. Palvelutarve ja kustannukset
asiakkaan eri tilanteissa
Tarve ja kustannukset kasvavat
n. 10 %
väestöstä
(arvio)
Korkea hoidon tai
palvelun tarve
n. 30 %
väestöstä
(arvio)
Laajempi hoidon
tai palvelun tarve
n. 60 %
väestöstä
(arvio)
Satunnainen
hoidon tai
palvelun tarve
100 %
Terveyden ja
hyvinvoinnin
tukeminen
n. 80 %n. 20 %
7. 8
Sairaaloiden työnjako ajan tasalle
• Tiettyjä erikoisaloja keskitetään tutkitun
tiedon perusteella.
• Nykyinen sairaalaverkko perustuu
30-40 vuoden takaiseen
palvelumitoitukseen. Hoitokäytännöt
ovat kehittyneet ja sairaalassaoloajat
lyhentyneet.
• Riittävät potilasmäärät takaavat
ammatillisen osaamisen ja hoidon
laadun.
8. Mitä Kymenlaaksossa?
• Tulevaisuudessa sote-palvelut järjestää
Kymenlaakson maakunta
• SOTE-palvelujen nykytila kartoitettu
• Tulevaisuuden palvelurakenne joustavaksi
• Painopiste raskaammista kevyempiin palveluihin
9. • Asiakas saa tarvitsemansa avun
• Palveluihin ohjautuminen helppoa
• Peruspalvelut lähellä asiakasta - myös uusilla
tavoilla (sähköiset, liikkuvat, 3. sektorin palvelut)
• Kaikkein vaativin hoito, jota tarvitaan harvoin,
keskitetään koko Suomessa
Miten Kymenlaaksossa?
10. • Maakunnan liikelaitos tuottaa sosiaalipalvelut ja
erikoissairaanhoidon palvelut
• Julkiset peruspalvelut tuotetaan sote-keskuksissa
- jatkossa myös muita kuin julkisia palveluntuottajia
Palveluverkko
11. • Kaksi täyden palveluvalikoiman toimipistettä
- Kotkassa ja Kouvolassa
• Suppeamman palveluvalikoiman toimipisteet
- väestökeskittymien mukaisesti
• Palveluja viedään myös kotiin
• Digitaaliset palvelut
Palveluverkko
12. Mitä Kymenlaaksossa?
Valmistelutyötä tehdään kolmessa elämäkaareen perustuvassa kohderyhmässä:
• Lasten, nuorten ja perheiden palvelut (LAPE) pj. Päivi Mattila
(perusasiakkaat, aktiivi- ja avainasiakkaat) Maakunnallinen LAPE-ryhmä (pj. Liisa Korppi)
• Aikuisten palvelut pj. Annikki Niiranen
vastaanottopalvelut (pj. Asta Saario), ensihoidon työryhmä (pj. Janne Wall),
päivysytyspalvelut (pj. Kimmo Salmio), sairaalahoito (pj. Arto Toivanen),
suun terveydenhuolto (pj. Tuija Palin-Palokas), aikuisten sosiaalipalvelut (pj. Heli Sahala),
vammaispalvelut (pj. Kari Kristeri), mielenterveys- ja päihdepalvelut (pj. Lauri Lehto),
kuntoutumispalvelut (pj. Kari Kristeri)
• Ikääntyneiden palvelut pj. Arja Kumpu
varhaiset palvelut (pj. Sanna Niskanen), kotiin annettavat palvelut (pj. Tuula Jaakkola),
omaishoito (pj. Leila Tylli), asiakasohjaus (pj. Marjut Kettunen)
Ikäopastin hanke/ projektiryhmä (Liisa Rosqvist vastuuhenkilö)
Sote-projektiryhmä
Pj. Jorma Haapanen
13. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut
• Painopiste varhaisiin ja matalan kynnyksen
palveluihin
• Nopea reagointi, matalan kynnyksen palvelut
• Moniammatillinen ote ja tuki
• Perhekeskusmalli
• Maakunnallinen LAPE -ryhmä
14. Aikuisten palvelut
• Pääsy palveluihin helpoksi
• Palvelurakenteen muutos
• Painopiste varhaisiin ja matalan kynnyksen
palveluihin
• Perus- ja erikoispalvelujen raja hälvenee ->
peruspalvelujen tarjonta monipuolistuu
15. Ikääntyneiden palvelut
1. Kymenlaaksossa ikääntyneet huolehtivat mahdollisuuksiensa mukaan itse omasta terveydestään
ja hyvinvoinnistaan
2. Ikäihminen saa mielekkääseen ja aktiiviseen elämään tukea ja hoitoa ennaltaehkäisevästi ja
mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
3. Kymenlaaksossa tuetaan ikäihmisen kotona asumista mahdollisimman monipuolisesti.
4. Kymenlaaksossa ikäihminen saa apua ja tukea helposti ja nopeasti Ikäopastimen kautta.
5. Kymenlaaksossa arvostetaan ja tuetaan omais- ja perhehoitajia sekä omaishoidettavia
19. Yhdessä Hyvä OTE
• Parantaa osatyökykyisten työllistymistä
- työtoiminnasta töihin
- opinnoista töihin
• Tukea osallisuutta
• Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan yhteinen hanke
21. Miten valmistelemme yhdessä Sotea Kaakkois-Suomeen?
• Yhteinen kuntalainen asiakkaana, palvelujen käyttäjänä
(kunnan, maakunnan, järjestöjen rooli hyvinvoinnin tukijana)
• Asukkaan osallisuuden vahvistaminen
• Tavoitteena asiakaslähtöiset ja toimivat palvelupolut
• Järjestöt vahvoja toimijoita (vahva ja osaava toimijaverkosto)
• Hyvien käytäntöjen mukaanotto, osaaminen, toimintamallit (vertaisohjaajat,
verkostoituminen, kokemustieto)
• Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (yhdyspintojen ja roolien tunnistaminen)
22. Yhteistyöelin/-pooli/-foorumi/-alusta
• Maakunta koordinoi
• Verkostoiva toimintamalli, riittävä edustuksellisuus alueen tarpeiden mukaan, mandaatti toimia
• Alueellinen hyvinvointikertomus (johtopäätökset, tiedon pohjalta, yhteisten tavoitteiden asettaminen, toimenpiteistä sopiminen,
seuranta ja arviointi)
• Hoito- ja palveluketjuista sekä yhdyspintapalveluista sopiminen
• Osaamisen vahvistaminen
Asukkaat
Lähtökohtana tieto asukkaiden
tilanteesta ja tarpeista
Maakunta Kunta
Muut alueelliset ja paikalliset
toimijat
Järjestöt, seurakunnat, poliisi,
oppilaitokset, yliopistot, jne.
KESKUSHALLINTO
Strateginen hyte-johtaminen osana
kunnan johtamista
Koordinaatio: Poikkihallinnollinen
yhteistyö, kunnan
hyvinvointikertomus (hyvinvoinnin,
terveyden ja terveyserojen seuranta,
arviointi ja raportointi)
MAKU ”KESKUSHALLINTO”
Strateginen hyte-johtaminen osana
maakunnan johtamista
Koordinaatio: Poikkihallinnollinen
yhteistyö, alueellinen
hyvinvointikertomus (hyvinvoinnin,
terveyden ja terveyserojen seuranta,
arviointi ja raportointi)
SOTE
Asiantuntija: Hyvinvoinnin ja terveyden
asiantuntija, palvelustrategia,
järjestämisosaaminen, hyvät käytännöt Sote-palvelujen
tuottajat
KASVUPALVELUT
Oman alan hyvinvoinnin, terveyden ja
terveyserojen seuranta, arviointi ja raportointi
SIVISTYS
Oman alan hyvinvoinnin, terveyden ja
terveyserojen seuranta, arviointi ja
raportointi
TEKNINEN
Oman alan hyvinvoinnin, terveyden ja
terveyserojen seuranta, arviointi ja
raportointi
JNE.
Asiantuntijatuki
MAANKÄYTTÖ
Oman alan hyvinvoinnin , terveyden ja
terveyserojen seuranta, arviointi ja raportointi
JNE.
Sopimukset
23. Hyte –työryhmä (pj. Kirsi-Marja Karjalainen)
Maakunnan työpaja 17.2.2017
• Mitä maakunnassa tulee tehdä, jotta valtakunnallinen SOTE –
visio toteutuu?
• Järjestöjen rooli?
• Rooli tiedonjakajana, voimavarojen vahvistajana mm. ennal-
taehkäisevä toiminta (mm. liikunta, ravitsemus, elintavat)
• Roolit aukikirjoitettava maakunnan sisällä
suhteessa kuntiin, järjestöihin, yksityisiin palveluntuottajiin
• Yhdyspintojen koordinointi (ml. vapaaehtoistyön ja järjestö-
yhteistyön koordinointi)
Järjestöjen näkökulmasta (STM 24.2.2017)
•Järjestöt kumppaneina
–lastensuojelu
–ennaltaehkäisevät palvelut
•Rahoitus?
•Järjestöjen roolien ja tehtävien kirkastaminen
–vapaaehtoistoimija
–palveluntuottaja
•Alueelliset koordinaatioratkaisut
24. Asukkaan ääni kuuluviin
• Kunnat ja maakunnat mahdollistavat
asukkaiden osallisuuden
• Sote -palvelut vahvistavat asiakkaiden
osallisuutta