Uutta ja ajankohtaista tietoa nuorten yrittäjyydestä esiteltiin 4.3.2020 Helsingissä
Neljä nuorten yrittäjyyteen keskittyvää tutkimushanketta on tuottanut uutta tietoa ja ymmärrystä nuorten yrittäjien kohtaamista haasteista, tavoitteista ja toimintamahdollisuuksista maaseudulla.
Hankkeiden tuloksia käsiteltiin keskustelevassa miniseminaarissa 4. maaliskuuta. Tilaisuuden järjesti Maaseutupolitiikan neuvoston Osaaminen ja työllisyys -verkosto.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulun professori Jarna Heinonen esitteli nuorten yrittäjyyspolkuihin ja yrittäjyysopetukseen maaseudulla kohdistunutta tutkimusta. Heinonen myös painotti kuntatoimijoiden yhteistyön tärkeyttä yrittäjyyden edistämiseen maaseudulla.
Lue lisää miniseminaarista Maaseutupolitiikka.fi -sivuilta:
https://www.maaseutupolitiikka.fi/uutiset/uutta-ja-ajankohtaista-tietoa-nuorten-yrittajyydesta-esiteltiin-4-3-2020-helsingissa
3. • Työn tekemisen tapa, paikka ja aika muuttuvat joustavammaksi
Tapa: rajattomat urapolut
Paikka: etätyön kasvu
Aika: liikkuvat työskentelyajat
• Työurien yleinen pirstaloituminen
1) Useat ammatit ja alat
2) Useat eri tehtävät, työpaikat, ihmissuhteet ja paikkakunnat
3) Tilapäiset keikkatyöt ja yrittäjyyden ja palkkatyön limittyminen työuralla; yrittäjyydestä tulee jopa
työllistymisen edellytys lyhytaikaisissa töissä – yritys ostaa palvelun mieluummin alihankintana kuin
palkkaa lyhytaikaiseen tehtävään
• Palkkatyön ja yrittäjyyden rajapinta hälvenee(sisäinenyrittäjyys): nuoret odottavat palkkatöiltä
sisältöjä ja piirteitä, jotka on perinteisesti liitetty yrittäjänä toimimiseen
Uusien ideoiden, ratkaisujen ja tuotteiden/palveluiden etsiminen innovatiivisuus
Yrittäjyyden tulevaisuus maaseudulla -
tausta
4. Tutkimuskokonaisuus
NUORTEN YRITTÄJYYSPOLUT MAASEUDULLA:
Kirjallisuuskatsaus (tutkimukset ja tilastoaineistot)
SYNTEESI:
Kokonaiskuva nuorten yrittäjyyspoluista maaseudullaja
toimenpidesuositukset maaseutupolitiikan kehittämiseksi
2. Case-aineisto
Yrittäjien haastattelut
3. Case-aineisto
Yrittäjyyspolkujen
mahdollistajien ja edistäjien
haastattelut
1. Case-aineisto
Nuorille suunnattu kysely
TULEVAISUUDEN YRITTÄJYYSPOLUT: Case-tutkimus
Kolme eri maaseututyyppiä: kaupunginläheinen, ydin- ja harvaan asuttu maaseutu YRITTÄJYYDENURAPOLUT
YRITTÄJYYDENMUODOT
TYÖSSÄ OPPIMINEN
5. • Työllisyys-, koulutus- ja asuinpaikkatilastot (Tilastokeskus ja
Opetusministeriö)
• Maaseudun nuorille suunnattu kysely (n=402)
• Kuntatoimijoiden fokusryhmähaastattelut (3 kpl, yht. 18 osallistujaa
mm. oppilaitoksista, elinkeino- ja nuorisopalveluista, yrittäjäjärjestöistä
sekä yhdistyksistä)
• Nuorten yrittäjien teemahaastattelut (6 kpl)
Tutkimusaineistot
6. Case-alueet
Koulutuksen heikompi saavutettavuus Koulutuksen parempi saavutettavuus
Kangasniemi Pöytyä Pälkäne Kemijärvi Nurmes Nakkila
Maakunta Etelä-Savo Varsinais-
Suomi
Pirkanmaa Lappi Pohjois-Karjala Satakunta
Alueluokka Harvaan asuttu
maaseutu
Ydinmaaseutu Kaupunkien
läh. maaseutu
Harvaan asuttu
maaseutu
Ydinmaaseutu Kaupunkien
läh. maaseutu
Saavutettavuus
(v. 2017, lukio, 10km)
Kohtalainen Kohtalainen Kohtalainen Hyvä Hyvä Erinomainen
Saavutettavuus
(v. 2017, amm.opp.,
10km)
Heikko Heikko Heikko Hyvä Hyvä Erinomainen
Oppilasmäärä
(v. 2016, 9.lk+lu-
kio+amm.)
113 252 207 410 545 385
Yrittäjyysaktiivisuus
(v. 2015, osuus työlli-
sistä)
Korkea Melko korkea Korkea Matala Melko matala Melko matala
Aloituspaikat
(v. 2017, lukio+amm.)
1.5
(1.5+0)
0.79
(0.79+0)
0.48
(0.48+0)
2.03
(0.68+1.34)
1.87
(1.01+0.86)
1.30
(0.83+0.47)
Perusk.jälk.sijoit.
(v. 2015–17, ei jatka-
neet %)
1.5% 1.0% 2.0% 3.6% 2.6% 1.0%
Nettomuutto
(2016, väestö, 15-19v)
0.2% ja -7.4% -0.6% ja -8.3% -0.3% ja -9.5% -0.4% ja -9.1% -0.3% ja -3.1% -0.4 ja -5.3%
7. Yrittäjyyden tulevaisuuden urapolut
maaseudulla
YHDEN URAN
YRITTÄJÄT
JOUSTAVAT
YRITTÄJÄT
PERINTEIKKÄÄT
YRITTÄJÄT
Maaseudun nuorten urasuunnitelmat moniltaosin jäsentymättömiä
yrittäjyyteen enemmän tahtoa kuin taitoa – tai ainakaan uskoaomiin kykyihin
8. Jännitteitä
• TAVOITE? kiinnostuneiden tukeminen – kiinnostuksen herättäminen
• KUKA? ’villit pojat’ syntyvät yrittäjiksi – kuka tahansa voi kasvaa yrittäjäksi
• KEIDEN KANSSA? yksin – tiimissä
• MITÄ? paikalliset tarpeet – houkuttelevat mahdollisuudet
• MISSÄ? paikallisesti – globaalisti verkossa
maaseudun ’he economy’ – kaupunkien ’she economy’
• OPPIMISAREENAT? koulu – vapaa-aika
• KOULUN ROOLI? opetussuunnitelman osana – vapaaehtoista extra-curricula
• KENEN TEHTÄVÄ
EDISTÄÄ? koulut ja kunnat – yritykset (yksityinen sektori)
Potentiaaliset joustot eivät
vielä realisoidu odotetusti!
9. Kokonaisvaltainen
oppimisympäristö
• Kaikki kouluasteet –
yrittäjyysmyönteinen ilmapiiri
• Läpileikkaavia ja erillisiä
yrittäjyysopintoja
• Valmiit konseptit (4H, NY)
hyötykäyttöön
• Teoria, roolimallit, kokemus
• Positiivinen pedagogiikka:
rohkeus-osaaminen-kiinnostus
• Koulun ulkopuoliset
oppimismahdollisuudet ja
monipuoliset
työelämäkokemukset
10. Paikallinen ekosysteemi
• Kuntatoimijoiden yhteistyö
keskeistä kokonaisvaltaista
oppimisympäristöä
rakennettaessa
• Yrittäjyyteen liittyvä
verkostoituminen orastavaa –
rutiinit haussa
• Kiinnostus ja asenteet
yrittäjyyden edistämiseen
vaihtelevat
• Vaikutukset opetuksen laatuun
ja laajuuteen
11. Jännitteistä institutionaaliseen muutokseen
JOUSTAVUUTTA TYÖNTEON TAPOIHIN,
PAIKKAAN JA AIKAAN
• Julkisten toimijoiden yhtenäiset tulkinnat yrittäjyydestä
• Irti ’älä yritä liikaa’ –viranomaisasenteesta
• Yrittäjyys ja palkkatyö yhdenvertaisia tapoja organisoida työ ja toimeentulo
• Reagoivasta ennakoivaan ja tulevaisuutta luovaan, yrittäjämäiseen
koulutuspolitiikkaan