Palkokasvien jatkojalostus, Jalofoods

2. YRITTÄJÄVANHEMMAT TOIVAT KOSKETUKSEN MAATALOUTEEN JO LAPSENA
Jouko Riihimäki
Koulutus: Kauppatieteiden maisteri, sertifioitu hinnoitteluasiantuntija
Työura pääosin: Capgemini, Hartwall, Makrobios ja Jalofoods
Nykyinen työrooli: Kaupallinen johtaja ja osaomistaja, Jalofoods
Harrastus: Urheilu kentällä ja penkillä, jalkapallovalmennus, lukeminen ja itsenäinen ajattelu
Sydäntä lähellä: Lapset, ruoka, luonto, ihmiset ja ilmiöt, urheilu ja kaikki muutkin ajattelua stimuloivat asiat

3. LIIKEVAIHTOMME ON LÄHES TUPLAANTUNUT VIIDESSÄ
VUODESSA JA KAPASITEETTIMME ON KASVANUT KYSYNNÄN
MUKAAN. TYÖLLISTÄMME SUORAAN 25 TYÖNTEKIJÄÄ.
0,0
500,0
1 000,0
1 500,0
2 000,0
2 500,0
3 000,0
3 500,0
4 000,0
2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

4. Palkokasvilajeja on lähes 18.000 ruohomaisista yksivuotisista kasveista aina jättimäisiin
puihin. Monilla palkokasveilla on suuri merkitys maataloudelle. Ne ovat tärkeitä öljyn,
kuitujen ja valkuaispitoisten elintarvikkeiden ja rehujen lähteitä.
Palkokasveilla on ainutlaatuinen kyky sitoa ilmakehän typpeä (N2) symbioosissa
maaperän Rhizobium-bakteerien kanssa. Siten ne tuovat typpeä maatalouden
ekosysteemeihin, lisäävät maaperän hiilipitoisuutta ja parantavat seuraavien viljelykasvien
satoja. Palkokasvien merkitystä on harvoin arvioitu siitä näkökulmasta, miten ne voivat auttaa
ilmastonmuutoksen hillitsemisessä vähentämällä fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja
tarjoamalla uusiutuvaa biomassaa korvaamaan fossiilisia energialähteitä ja teollisuuden
raaka-aineita.
PALKOKASVIT OVAT OLLEET TOIMINTAMME YDIN
YLI 30 VUOTTA JO KAUAN ENNEN NK. VEGEBUUMIA.
Lähde: https://www2.helsinki.fi/fi/ruralia-instituutti/koulutus/luomutietoverkon-materiaalit/palkokasvit-ilmastonmuutoksen-hillitsijoina-seka-biopolttoaineiden-raaka-aineena#section-101850

5. LUOMU ON MEILLE STRATEGINEN VALINTA.
RAAKA-AINEISTAMME LÄHES 100 % ON LUOMUA.
Tutkimusten mukaan luomuviljely edistää maatalousluonnon monimuotoisuutta:
luonnonmukaisesti hoidetuilla alueilla esiintyy keskimäärin 30 % enemmän erilaisia kasvi- ja
eläinlajeja ja 50 % enemmän yksittäisiä kasveja kuin tavanomaisesti viljellyillä alueilla. Luomussa
käytetään huomattavasti vähemmän erilaisia torjunta-aineita eikä lainkaan väkilannoitteita.
Lisäksi luomupeltojen vaihteleva viljelykierto tarjoaa hyvät olosuhteet monipuoliselle
eliölajistolle.
Luomun myynti Suomessa vuonna 2020 oli yli 400 miljoonaa euroa. Kulutustrendit ja tuoreet
kuluttajatutkimukset tukevat luomun kasvua. Ilmaston rinnalle on keskusteluun nousemassa
luonnon monimuotoisuus. Tämä vahvistanee luomun kysyntää entisestään. Myynnin kasvun
edellytys on kuitenkin kasvava ja kehittyvä luomutuotevalikoima.
https://www.luke.fi/scenoprot, https://proluomu.fi/luomun-myynti-ylitti-400-miljoonaa/, Kuva: Tukemamme Nepalin luomulannoitehanke (myclimate)

6. YHDYSVALLAT
(1990-luku)
ITÄVALTA
(2020-)
BRASILIA
(2000-luvun alku)
OLOSUHTEET JA JÄLJITETTÄVYYS OVAT MERKITTÄVÄSTI
MUUTTUNEET VIIMEISTEN 30 VUODEN AIKANA.
Soijapapu ja meidän tarina on hyvä esimerkki siitä, miten viljelyolosuhteet muuttuvat.
Itävallassa aloitettiin ensimmäisten eurooppalaisten maiden joukossa soijan viljely 1990-
luvulla. Vuonna 2020 Itävallassa viljeltiin soijapapua n. 63 tuhatta hehtaaria ja Euroopassa
yhteensä yli 4 miljoonaa hehtaaria. Luomu ja myynti ruokatuotantoon tarjoavat viljelijöille
paremman tonnihinnan.
Suomalainen luomusoija on meidänkin tulevaisuutta. Ensin kuitenkin Viro tai Ruotsi?

7. LAATULUPAUKSEMME KATTAA MONIA ERI ARVOA LUOVIA
TEKIJÖITÄ, EI PELKÄSTÄÄN RAAKA-AINETTA.
Raaka-aineiden laadussa pitää olla kilpailukykyinen kansainvälisesti.
HUOM! Nutri-scoren laskennassa käytin Jalotofu Maustamattoman ravintoarvoja. Merkkiä ei ole virallisesti käytössämme.
0.99 kg CO2e per 1 kg of Tofu
(16.3.2021, Myclimate)

8. ITÄVALTA SUOMI SUOMI SUOMI
S O I JA PA P U H Ä R K Ä PA P U H E R N E S I N I LU P I I N I
LAAJENSIMME TOIMINTAAMME UUSIIN PALKOKASVEIHIN
VUONNA 2016.
Myös hampunsiemenet (Jalotofu Hampunsiemen -tuotteeseen)
hankitaan nykyään Suomesta. Aikaisemmin Romaniasta.

9. PALKOKASVEJA KESTÄVÄSTI HYÖDYNTÄVÄ MAATALOUS
Nykyiset maanviljelymenetelmät perustuvat usein fossiilisyöppöjen teollisten väkilannoitteiden käyttöön, minkä seurauksena
viljely on yksipuolistunut, maatalouden energiakäyttö lisääntynyt ja luonnon monimuotoisuus sekä viljelymaan rakenne
heikentyneet. Palkokasvit sitovat typpeä ilmasta maaperään ilmaiseksi, ilmastoa kuormittamatta.
TERVEELLISET JA MAISTUVAT PALKOKASVIELINTARVIKKEET
Palkokasvien käyttöä ihmisten ravitsemuksessa rajoittavat niiden epämiellyttävän papumaiseksi koettu maku ja haju, niukka
tuotevalikoima ja palkokasvien sisältämät haitalliset yhdisteet. Haitta-aineet saattavat häiritä ravintoaineiden imeytymistä
(fytaatti ja entsyymi-inhibiittorit), aiheuttaa vatsavaivoja (oligosakkaridit) tai olla myrkyllisiä (lektiinit, visiini ja konvisiini).
PALKOKASVIEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET IHMISEN RAVITSEMUKSEEN JA TERVEYTEEN
Suomalaiset kuluttavat ravitsemussuosituksiin nähden liikaa punaista lihaa ja liian vähän kasviksia. Vähän kasviksia ja runsaasti
punaista ja prosessoitua lihaa sisältävä ruokavalio on yhteydessä lisääntyneeseen kuolleisuuteen ja riskiin sairastua sydän- ja
verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen ja paksusuolisyöpään. Palkokasvit soveltuvat hyvin korvaamaan eläinperäisiä tuotteita
ruokavaliossa, mikä muuttaisi ruokavalion koostumusta terveyden kannalta edulliseen suuntaan.
PALKOKASVIELINTARVIKKEIDEN HYVÄKSYNTÄ KULUTTAJIEN KESKUUDESSA JA YHTEISKUNNASSA
Nykyiset kulutustrendit kuten ympäristötietoisuus, hyvinvointi ja terveellisyys tukevat palkokasvien käytön lisäämistä. Samalla
kuluttajien päivittäisiin ruokavalintoihin vaikuttavat asenteet, tavat, normit ja merkitykset kuitenkin muuttuvat hitaasti ja ne
voivat myös toimia esteenä palkokasvien runsaammalle käytölle.
PALKOKASVIEN VAIKUTUKSEN YMPÄRISTÖÖN, YHTEISKUNTAAN JA TALOUTEEN
Palkokasvien laajamittaiseen hyödyntämiseen perustuva ruokajärjestelmä voi muuttaa merkittävästi peltokasvien viljelyä,
maatalousmaankäyttöä, ravinteiden kiertoa, ruokailutottumuksia ja elintasosairauksien esiintyvyyttä sekä ruoan tuotantoon ja
kulutukseen liittyvää ympäristökuormitusta.
Lähde: leg4life.fi
PALKOKASVIEN KÄYTÖN KASVATTAMISEN HAASTEET TULEVAISUUDESSA