Katarina Pursin ja Oskari Savisalon esitys Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä 2017.

1. YHDESSÄ YLI SUKUPOLVIEN –KATKAISTAAN
LASTENSUOJELUTARPEEN YLISUKUPOLVINEN KETJU

2. KOKOONPANO
Oskari Savisalo
Ylitse-projekti
Projektikoordinaattori
Toimintaterapeutti (YAMK)
Yhteiskuntatieteiden ylioppilas
Katarina Pursi
Ylitse-projekti
Projektityöntekijä
VTM, sosiaalityöntekijä
Sosionomi (AMK)
Sivutoiminen opettaja
KOKEMUSASIANTUNTIJAT:
Mia ja Tiia
KOMMENTTIPUHEENVUORO:
Onni Westlund

4. ALASEMINAARIN TAVOITTEENA ON:
oTuoda näkyviin lastensuojelun asiakkuuksien ylisukupolvista luonnetta ja ilmiötä
oJakaa tietoa projektin kohderyhmien esiintuomista kokemuksista, merkittävistä
elämän käännekohdista sekä palvelujen ja ihmissuhteiden merkityksestä
oPohtia ja nostaa esiin hyviä käytäntöjä lastensuojelutarpeen ylisukupolvisuuden
ehkäisyyn liittyen
oMotivoida pohtimaan oman organisaation työskentelytapoja, toimintakulttuuria ja
ylisukupolvisten asiakkuuksien ehkäisyyn liittyvää toimintaa

5. SISÄLTÖ:
YLITSE-PROJEKTIN TAUSTA, TAVOITTEET JA TOIMINTA
YLISUKUPOLVISET LASTENSUOJELUASIAKKUUDET
TUTKIMUSTIEDON VALOSSA
PROJEKTIN ANTI JA KOKEMUSTIETO OSANA PROJEKTIA
DIGIPALVELUN KEHITYSTYÖ

6. YLITSE-PROJEKTISTA
oYLITSE = Yhteisölliset mallit ylisukupolvisen lastensuojelutarpeen ehkäisemisessä
oSOS-Lapsikylän kolmivuotinen projekti
oRahoittajana STEA (Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus)
oYhteistyökumppanit: Espoon kaupunki, Helsingin Diakonissalaitos (HDL) ja Pesäpuu ry
oToimintakausi 2016-2018
oLastensuojelun asiakkaina on suuri joukko lapsia, joiden vanhemmat tai ainakin toinen heistä, on
myös itse ollut lastensuojelun asiakas
oJos ylisukupolvinen lastensuojeluasiakkuus sijaishuollossa saataisiin vähenemään 50 % (5000
lasta), olisi säästö yhteiskunnalle vuosittain 400 miljoonaa euroa

7. Lastensuojelun ylisukupolvisuuden ilmiön tunnistamisen lisääminen
toimintakäytänteissä
Ehkäistä lastensuojelutarpeen ylisukupolvisuutta jälkihuoltoon valmistautuvien,
jälkihuollossa olevien ja 21-vuotta täyttäneiden entisten sijoitettujen perustaessa
perheen ja saadessa omia lapsia
Kehittää lapsi- ja perhepalvelujen työmuotoja sekä pikkulapsiperheille suunnattuja
tukimuotoja kokemusasiantuntijoiden ja ammattilaisten yhteistyönä
Luoda malli tai verkosto, jolla sijaishuollossa olleita nuoria aikuisia osallistetaan
kokemustiedon keräämisessä ja vertaistyöskentelyssä sekä vertaisuuteen perustuva
vapaaehtoisresurssi, joka jää toimimaan projektin päätyttyä
YLITSE-PROJEKTIN TAVOITTEET

8. PROJEKTIN TOIMINTA VUOSINA 2016–2017
2016 2017
Lastensuojelun
ylisukupolvisuuden ilmiön
jäsentäminen
Yhteistyön rakentaminen
Kuntayhteistyö ja yhtymäkohtia
sisältävät hankkeet
Ideointiryhmä
Projektin suunnittelun tukiryhmä
on kokoontunut 9 kertaa
Opinnäytetyöt osana
projektin tiedontuotantoa
Tilasuunnittelun,
palvelumuotoilun ja sosiaalityön
pro graduja
Vertaismentorivalmennuksen
suunnittelu & pilotointi
Monimuoto-opetus, 6 tapaamiskertaa +
etätehtävät
Lasinen lapsuus-
verkkoryhmä
sijoitettuna olleille
Tietopankin
rakentaminen
Sovelluksen
suunnittelu ja
pilotointi
Oppaan
työstäminen
Työpajat
Projekti on järjestänyt
yhteensä 20 työpajaa
sijaishuollosta aikuistuneille

9. LASTENSUOJELUN YLISUKUPOLVISET
ASIAKKUUDET
Lastensuojelutarpeen ylisukupolvisuudella tarkoitetaan
sitä, että tarve lastensuojelun toimenpiteille esiintyy
vähintään toisessa sukupolvessa

10. LASTENSUOJELUN YLISUKUPOLVISET
ASIAKKUUDET TUTKIMUKSISSA
o8-22 prosenttia kaikista sijaishuollosta aikuistuneiden lapsista vietti osan tai koko
lapsuuden kodin ulkopuolelle sijoitettuna (Jackson et al. 2015; Pecora et al. 2010;
Courtney et al. 2010).
oTanskalaisen tutkimuksen mukaan lastensuojelutaustaisten vanhempien lapsilla on 10-
kertainen riski päätyä lastensuojelun asiakkaaksi (Mertz & Andersen 2016).
oYhdysvaltalaisen tutkimuksen (Fusco 2015) mukaan lastensuojelupalvelujen piirissä
olevien 0-5-vuotiaiden lasten äideistä 42 % oli ollut omassa lapsuudessa
lastensuojelullisten palvelujen piirissä.* Melkein neljäsosa (23 %) heistä oli ollut
sijaishuollossa.
oToisessa sukupolvessa perheen jälleen yhdistämisen on todettu olevan
epätodennäköisempää, sitoutuminen lastensuojelun työskentelyyn on heikompaa ja
palvelutarpeet ovat suurempia (Marshall et al. 2011).
*Tutkimuksessa lastensuojelupalvelut käsittävät niin vapaaehtoisuuteen perustuvat palvelut kuin sijaishuollon palvelut

12. PROJEKTIN ANTIA
oAineistona 20 työpajaa sijaishuollosta aikuistuville ja/tai aikuistuneille
oTyöpajoja järjestetty ympäri Suomea
oProjekti on kohdannut yhteensä 85 sijaishuollosta aikuistunutta, joista 46 on
osallistunut kehittämistyöpajoihin. Työpajoissa on ollut yhteensä 70
osallistumiskertaa.
oOsallistujien keski-ikä noin 23-24 vuotta
oMenetelmänä käytetty ryhmämuotoista elämänjanatyöskentelyä
oLisäksi syvennytty teemakohtaisiin kokonaisuuksiin (itsenäistyminen, parisuhteen
merkitys, vanhemmaksi tulemisen vaihe jne.)

13. ELÄMÄNJANALLA
Huostaanotto
ja sijaishuoltoaika
Itsenäistyminen
Jälkihuolto
Omillaan
Parisuhde, perheen
perustaminen ja
oma vanhemmuus

14. Huostaanotto
ja sijaishuoltoaika
-Suurin osa koki huostaanoton ja sijaishuoltoon
siirtymisen ”pelastuksena”
-Oman elämänhistorian läpikäynti tärkeää
-Koulunkäynnin tukeminen
-Kiintymyksen ja luottamuksen syntyminen
aikuiseen
-Sisarusten läsnäolo ja sijoitus samaan
paikkaan tärkeää
-Harrastukset
-Lukuisat muutot ja juurettomuuden
kokemus
-Sijaishuoltopaikkojen vaihdokset
-Huostaanoton leima
-Käsitys itsestä ja omasta paikasta perustuu
ulkopuolisuuden kokemukseen
-Ongelmat koulussa
-Kokemukset pakotetusta terapiakontaktista
-Yhteys biologisiin vanhempiin katkeaa

15. ”Lastensuojelutausta on tuonut elämääni epäilyjä,
ennakkoluuloja ja ilkeitä katseita. En minä ole voinut mitään
3-vuotiaana, että äitini vaihtoi minut viinapulloon.”

16. Itsenäistyminen
-Harrastukset tai lemmikki
-Aikuisten tuki
-Vastuun antaminen
-Täysi-ikäistyminen
-Kontakti säilyy sijaishuoltopaikkaan
-Hylkäämisen tunne uusiutuu
-Tuuliajolla eläminen
-Päihteiden käyttö
-Liian lyhyt aika oppia tarvittavat taidot
-Liian varhainen itsenäistyminen
-Opiskelun keskeytyminen

17. Jälkihuoltoaika
-Oma asunto
-Opiskelu ja tutkinnon saavuttaminen
-Oman tarinan työstäminen asiakirjojen
kautta
-Pitkäaikainen suhde luotettavaan aikuiseen
-Lapsuuden hyvien hetkien vaaliminen
-Tuki loppuu liian aikaisin
-Terapia kontakti olisi tarpeen
-Yhteyden päättyminen tuttuihin aikuisiin
-Juurettomuus – ei ole kotiutunut
sijaishuoltopaikkaan
-Epärealistinen käsitys omista kyvyistä ja
heikkouksista

18. Omillaan
-Tasapainoinen ja pitkä parisuhde tukee
-Koulutus ja työelämä
-Ystävien rooli tärkeä
-Yhteys sijaishuoltopaikkaan säilyy
-Tunne jatkuvuudesta
-Tuki lakkaa tai tuen piiriin pääsy vaikeaa
-Yksinäisyyden tunteet
-Ei paikkaa minne mennä, jos on huolia
-Taloudelliset ongelmat, velkaantuminen
-Ongelmia kiinnittyä työ/opiskeluelämään

19. Parisuhde, perheen
perustaminen ja oma
vanhemmuus
-Vanhemmaksi tulemisen käsittely vähäistä
-Omien traumojen ja pelkojen pintaan
nouseminen
-Negatiiviset kokemukset neuvolasta
-Vanhemmuuden kykyjen kyseenalaistaminen
-Oma elämänhistoria leimaa
-Pelko pyytää apua
-Vahva ehjän perheen unelma
-Halu tehdä toisin kuin omat vanhemmat
-Kiinnostus omasta suvusta ja omasta
lapsuudesta
-Yhteydenpito sijaisvanhempaan/vanhempiin
-Vanhemmuus koetaan voimavarana
-Puolison perhe ja suku tärkeitä

20. PERHEEN PERUSTAMINEN ELÄMÄNVAIHEENA
oVanhemman oma kiintymyshistoria vaikuttaa lapsen kiintymyksen muodostumiseen.
Vanhempien omat varhaislapsuuden kokemukset vaikuttavat heidän kykyynsä
reagoida lapseensa sensitiivisesti (Becker-Weidman 2008)
oTutkimuksissa korostetaan traumaan liittyvän reflektiivisen kyvyn ja mentalisointikyvyn
merkitystä kiintymyssuhteen ylisukupolvisessa siirtymisessä (Berthelot et al. 2015;
Ensink et al. 2015)
oVauva emotionaalisten tarpeiden turvaajana ja elämän uuden merkityksen
tarjoajana (Connolly et al. 2012)
oVahva tahto toimia toisin (Rolfe 2008; Aparicio et al. 2015)
oSijaishuollossa kasvaneiden vanhemmuuteen ja äitiyteen vaikuttavat merkittävästi
tukiverkostojen puute ja yksinhuoltajuus (Radey et al. 2016)

21. oYhdysvaltalaisessa tutkimuksessa (Aparicio ym. 2015) nuorten
sijaishuoltotaustaisten äitien äitiydessä ja omassa koetussa hoivassa korostui
kolme teemaa:
1) synkkyys ja epätoivo (päihteet, köyhyys, perhesiteiden katkeaminen,
menetykset, kaltoinkohtelu)
2) valon pilkahdukset (toivo, mahdollisuus olla osa perhettä, isä ja isän perheen
tärkeä rooli, opetukset äitiydestä, koulutus)
3) uusi alku (äitiyden identiteetti, motivaation ja merkityksellisyyden kokemus,
rakkauden kokemus, toivo ja unelmat)
PERHEEN PERUSTAMINEN ELÄMÄNVAIHEENA

22. ”Se tuntui tosi hyvältä ja olin onnellinen. Olin silloin 20-vuotias. Mun
päässä oli ajatus, että nyt tästä elämästä ehkä tuleekin jotain. Muistan,
että ennen ajattelin, että jos 30-vuotiaaksi elää, niin se on jo hyvä juttu.
Raskaus oli pelastus siinä tilanteessa.”

23. ”Mulle ei ikinä kukaan koskaan sanonut silloin
raskausaikana, että “susta tulee äiti - sulle tulee ihana lapsi
ja susta tulee hyvä äiti.” Sellaisen mä olisin halunnut kuulla
sieltä neuvolasta esimerkiksi. Mut ei.. “Sulle tulee lapsi ja
mitä jos sä et pärjää sen kanssa.” Sitä, että ne oikeesti näkisi
mut tulevana vanhempana eikä vaan sillai, että mä saan olla
taakka yhteiskunnalle ja mun lapsesta saattaa tulla taakka
yhteiskunnalle mun takii.”

24. ”Lastensuojelutaustasta olen saanut pääosin negatiivista
huomiota osakseni. Ensimmäistä lasta odottaessani minusta tehtiin
ennakoiva lastensuojeluilmoitus, kun mainitsin olevani jälkihuollon
asiakas. Terveydenhoitajalla heräsi tästä huoli elämäni hallinnasta,
ottamatta selvää taustastani tai tutustumatta jälkihuoltoon. Jouduin
myös käydä koko raskauden HAL-poliklinikalla seurannassa sekä
huumetesteissä mahdollisen mielenterveysongelmani ja
päihdeongelmani takia, koska minulla oli kirjattu kyseiset tiedot
ylös ollessani 14-vuotias.”

25. NÄKÖKULMA PALVELUJÄRJESTELMÄN ROOLIIN
YLISUKUPOLVISISSA ASIAKKUUKSISSA
oYlisukupolvista ketjua tuotetaan palvelujen piirissä
oYlisukupolvisuuden näkökulmasta palvelut tuottavat palvelujen tarvetta ja
ylisukupolvista huono-osaisuutta, eivätkä poista sitä
oLastensuojelu näyttäytyy kielteisen sosiaalisen perimän riskiä lisäävänä, ei sitä
ehkäisevänä tai katkaisevana tekijänä (Kataja et al. 2014)
oSen sijaan, että palveluilla pystyttäisiin katkaisemaan palvelujen tarve, niistä
saatetaan tullaan riippuvaisiksi

26. DIGIPALVELU SIJAISHUOLLOSTA AIKUISTUVIEN JA
AIKUISTUNEIDEN TUKENA
oDigipalvelun ideointi ja suunnitteluprosessi Futurice Oy:n kanssa
oVertaismentorina toimisesta kiinnostuneita tällä hetkellä yhteensä 21 henkilöä
oTarkoituksena, että vertaismentorit toimivat, auttavat ja neuvovat
askarruttavissa kysymyksissä digipalvelun kautta
oApu ja tuki voi liittyä mm. vanhemmaksi tulemisen kysymyksiin,
lastensuojelutaustan merkitykseen eri elämänvaiheissa, itsenäistymiseen ja
koulutukseen, arjen hallinnan taitoihin ja yksinäisyyden kokemuksiin
oSijaishuoltotaustan ymmärrys ja kokemus voimavaraksi
oAjallinen ja paikallinen sitoutumattomuus avun ja tuen tarjoamiseen

30. POHDITTAVAKSI
oMITEN VOITTE ITSE ORGANISAATIOSSANNE,
TYÖYHTEISÖSSÄNNE, TIIMISSÄNNE JA TYÖSSÄNNE
VAIKUTTAA JA LUODA ELÄMÄNKULKUA KANNETTALEVIA
RAKENTEITA JA IHMISSUHTEITA?
oMITEN TURVATAAN TÄRKEIDEN IHMISSUHTEIDEN
JATKUVUUS LASTENSUOJELUASIAKKUUDEN JÄLKEEN?
oMITEN TYÖKÄYTÄNNÖISSÄ VOIDAAN TUKEA
MERKITYKSELLISEKSI KOETUN IHMISSUHTEEN
YLLÄPITÄMISTÄ JA KEHITTYMISTÄ SIJAISHUOLLON
AIKANA?

31. ”Jos itsellä on rikkinäinen tausta,
sä haluut tarjota lapselle kaiken parhaimman.”
Sijaishuollosta aikuistunut äiti

32. KIITOS MIELENKIINNOSTA!
Ole meihin yhteydessä, jos kiinnostus yhteistyön
tekemiseen heräsi!
Oskari Savisalo
Projektikoordinaattori
oskari.savisalo@sos-lapsikyla.fi
Puh. +35844 7614183
Katarina Pursi
Projektityöntekijä
katarina.pursi@sos-lapsikyla.fi
Puh. +35844 7614182

33. KIRJALLISUUS
*Esityksessä käytetyt ikonit: iconfinder.com
Aparicio, E.; Pecukonis, E. & O'Neal, S. (2015) “The love that I was missing”: Exploring the lived experience of motherhood among teen mothers in foster care. Children and Youth
Services Review 51 (2015) 44–54.
Becker-Weidman, A. (2008) Treatment for children with reactive attachment disorder: Dyadic developmental psychotherapy. Child and Adolescent Mental Health, 13(1), 52.
Berthelot, N., Ensink, K., Bernazzani, O., Normandin, L., Luyten, P. & Fonagy, P. (2015). Intergenerational transmission of attachment in abused and neglected mothers: The role of
trauma-specific reflective functioning. Infant Mental Health Journal, 36(2), 200-212.
Courtney, M.E., Piliavin, I., Grogan-Kaylor, A. & Nesmith, A. (2001): Foster youth transitions to adulthood: A longitudinal view of youth leaving care. Child Welfare, 80(6): 685-717.
Dworsky, A., & Courtney, M. E. (2010). The risk of teenage pregnancy among transitioning foster youth: Implications for extending state care beyond age 18. Children and Youth
Services Review, 32(10), 1351-1356.
Ensink, K., Normandin, L., Target, M., Fonagy, P., Sabourin, S., & Berthelot, N. (2015). Mentalization in children and mothers in the context of trauma: an initial study of the validity of
the Child Reflective Functioning Scale. British Journal of Developmental Psychology, 33(2), 203-217.
Heino, T; Hyry, S; Ikäheimo, S; Kuronen, M & Rajala, R (2016) Lasten kodin ulkopuolelle sijoittamisen syyt, taustat, palvelut ja kustannukset. HuosTa-hankkeen (2014–2015)
päätulokset, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos
Heino, Tarja & Johnson, M (2010) Huostaanotetut lapset nuorina aikuisina. Teoksessa (toim.) Sarkola,T. & Heino,T. & Hiilamo, H. & Hytti, H & Rajavaara, M. Perhepiirissä. Helsinki:
Kela, 2010
Kalland, M. & Pensola, T. H. & Meriläinen, J. & Sinkkonen, J (2001) Mortality in children registered in the Finnish child welfare registry: population based study. BMJ 323
(2001):7306, 207–8.

34. KIRJALLISUUS
*Esityksessä käytetyt ikonit: iconfinder.com
Kataja, Kati; Ristikari, Tiina; Paananen, Reija; Heino, Tarja; Gissler, Mika (2014) Hyvinvointiongelmien ylisukupolviset jatkumot kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten elämässä.
Yhteiskuntapolitiikka 79/2014.
Lopoo Leonard M & Deleire Thomas (2014) Family Structure and the economic wellbeing of children in youth and adulthood. Social Science Research (43), 30-44.
Lämsä, A-L (2009) Tuhat tarinaa lasten ja nuorten syrjäytymisestä. Lasten ja nuorten syrjäytyminen sosiaalihuollon asiakirjojen valossa. Oulu: Oulu University Press
Mendes, P. & Moslehuddin, B (2004) Graduating from the child welfare system: A comparison of the UK and Australian leaving care debates. International Journal of Social
Welfare 13 (2004), 332–339
Mertz, M & Andersen, S (2016) The hidden cost of foster care: New evidence on the intergenerational transmission of foster care experiences. The Rockwool Foundation Research
Unit. Study Paper No. 106, Kööpenhamina.
Punamäki, Raija-Leena (2004) Siirtyykö trauma sukupolvelta toiselle? Mielenterveys ja perhesuhteet väkivallan uhrien perheissä. Teoksessa Ulla Aatsinki & Johanna Valenius (toim.)
Ruumiita ja mustelmia. Näkökulmia väkivallan historiaan. Nokia: Työväen historian ja tutkimuksen seura, 53-73.
Radey, M. ; Schelbe, L.; McWey, L., Holtrop, K. & Cantoc, A. (2016) “It's really overwhelming”: Parent and service provider perspectives of parents aging out of foster care.
Children and Youth Services Review 67 (2016) 1–10.
Vinnerljung, B. & Sallnäs, M (2008) Into Adulthood: a follow-up study of 718 young people who were placed in out-of-home care during their teens. Child and Family Social Work
13 (2008), 144–155.
Weinfield, Whaley ja Egeland (2004) Continuity, discontinuity, and coherence in attachment from infancy to late adolescence: sequelae of organization and disorganization.
Attachment & human development 6 (1), 73-97
Yampolskaya, S. & Armstrong, M. I. & McNeish, R (2011) Children placed in out-of-home care: risk factors for involvement with the juvenile justice system. Violence Vict 26 (2011):
2, 231–45.