2. MISTÄ ON KYSE?
Työn muutos ja julkisen talouden paineet ravistelevat suomalaisen
hyvinvointiyhteiskunnan perusteita. Haemme näihin ilmiöihin
positiivisia ratkaisuja.
3. Päivän agenda
Aamukahvit tarjolla klo 8.30 alkaen
Vaikuttavuusinvestoimisella hyvinvointia lapsille, lapsiperheille ja nuorille/ johtava
asiantuntija Sari Rautio, Sitra
Esimerkki vaikuttavuuden mallintamisesta / tutkija, kouluttaja Jonna Heliskoski
Vaikuttavuuden mallintamisen ABC / neuvonantaja Petri Hilli, Sitra
Keskustelua
Päivän päätös 11.45
4.
5. Esimerkkejä monilta osin ehkäistävissä olevista
kustannuksista
Kustannus euroa vuodessa
Huostaanotettu lapsi 130 000 / hlö / kunta
Syrjäytynyt nuori 20 000
Ympärivuorokautista hoivaa tarvitseva ikääntynyt 40 000
Alkoholihaitat 1 mrd. / yhteiskunta
Liikkumattomuus 1 - 2 mrd.
Sairauspoissaolot 3 - 4 mrd.
Tupakointi 1,5 mrd.
Tyypin 2 diabetes 1 mrd.
Yksinäisyys jne. …
6. Vaikuttavuusketju
Panos
Resurssit: raha, henkilöstö,
osaaminen, verkostot…
Tuotos
Mitattu tehty työ: tunnit,
kontaktien lukumäärä,
kirjoitetut raportit…
Vaikutus
Konkreettinen muutos
ihmisissä tai rakenteissa:
oppiminen, uudet
käytännöt, lakimuutokset…
Vaikuttavuus
Ihmisten hyvinvointi ja
yhteiskunnallinn hyöty:
työllistyminen, terveet
elinvuodet…
7.
8. Sitra ja vaikuttavuusinvestoiminen
- Yksi Sitran avainalueista 1.5.2014–31.12.2017
- Painopisteenä hyvinvoinnin edistäminen (laajasti ymmärrettynä)
- Tavoitteena
1) rakentaa Suomeen vaikuttavuusinvestoimisen ekosysteemi yhdessä eri toimijoiden
kanssa
2) kokeilla uutta sijoitus-, rahoitus- ja yhteistyömallia käytännössä
• toimintaympäristö- ja markkinaselvitykset
• käsitemäärittely
• mallintamisen ja mittaamisen kehittäminen
• vaikuttavuusinvestoimisrahasto
• Social Impact Bond (SIB) -pilotit
• yhteiskunnallinen markkinointi
9. Vaikuttavuusinvestoimisen kansallinen ohry
Ylijohtaja Pentti Pikkarainen, pj
Ylijohtaja Veli-Mikko Niemi
Valtiovarainministeriö
Sosiaali- ja terveysministeriö
Toimitusjohtaja Tom Liljeström, vpj
Johtaja Esko Torsti
LähiTapiola / Varainhoito Oy
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
Toimitusjohtaja Teri Heilala
Salkunhoitaja Heikki Nystedt
FIM Oyj
Taaleritehtaan varainhoito Oy
Hallituksen jäsen Riikka Sievänen
Puheenjohtaja Jaakko Salminen
Finland’s Sustainable Investment Forum
Finnish Business Angels Network
Toimitusjohtaja Ulla Nord
Hallituksen varapuheenjohtaja Ilona Herlin
Me-säätiö
Koneen säätiö
Toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä
Toimitusjohtaja Kimmo Lipponen
Keskuskauppakamari
Arvo-liitto
Erityisasiantuntija Jari Vaine
Teollisuusneuvos Jussi Toppila
Kuntaliitto
Työ- ja elinkeinoministeriö
Pääsihteeri Vertti Kiukas
Pääsihteeri Teemu Japisson
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
(Olympiakomitea)
Ohjelmaneuvos Sirpa Kekkonen
Neuvotteleva virkamies Taina Kulmala
Valtioneuvoston kanslia
Valtioneuvoston kanslia
Ylijohtaja Anni Huhtala
Professori Otto Toivanen
VATT
Aalto-yliopisto
Johtaja Timo Lindholm Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
Projektijohtaja Mika Pyykkö, sihteeri Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
12. SIB – tulosperusteinen rahoitussopimus
- Voidaan hyödyntää, kun
– halutaan ostaa tuloksia – ei ”vain” suoritteita tai toimintaa
– investoinnit ovat hyvin etupainotteisia suhteessa odotettavissa olevaan
laadulliseen ja taloudelliseen hyötyyn = edistävä ja ehkäisevä toiminta
– toiminta liittyy hyvin laajaan tai suppeaan väestöryhmään
– toimintaan liittyy poliittisia näkökulmia tai käytännön riskejä
- Voimakas tulevaisuusorientaatio
- Tuloksellisuuden varmistaminen mallintamalla ja mittaamalla
13. Arvio SIB-hankekokonaisuudesta vuonna 2017
– yhteensä 5 (+ 1) rahastoa
SIB Tilanne
Työhyvinvoinnin edistäminen julkisella
sektorilla (TyHy-SIB); tulospalkkion
maksajana ko. julkisen sektorin
organisaatiot työnantajina
Käynnissä, 4 asiakasorganisaatiota
(hankehallinnoijana Epiqus); rahasto noin
0,6 milj. euroa
Maahanmuuttajien nopea työllistyminen
ja kotoutuminen (Koto-SIB); TEM
Käynnistynyt virallisesti 1/17,
(Epiqus); rahasto noin 13,5 milj. euroa
Lasten, lapsiperheiden ja nuorten
hyvinvoinnin edistäminen; (maa)kunnat
Käynnistymässä, useita kuntia mukana
prosessissa
(FIM yhteistyössä LSKL:n kanssa)
Työllistymisen edistäminen; TEM Useita kuntia ja kuntayhtymiä mukana
prosessissa
Ikääntyneiden itsenäisen toimintakyvyn
vahvistaminen; (maa)kunnat
Useita (maa)kuntia mukana prosessissa
Hankehallinnoijan
kilpailutus
käynnistymässä
14.
15. Määritellään tavoite, ei tekemisen tapaa
- Vaikuttavuuden hankinta edellyttää, että järjestäjä on määritellyt:
–väestöryhmän, jonka hyvinvoinnin edistämiseen toimet kohdennetaan
–mitattavissa olevan hyvinvoinnin tai sitä määrittävän tekijän
tavoitetason tai niissä tapahtuvaksi halutun muutoksen
–edellä mainitun tuloksen taloudellisen arvon ja sen perusteella
maksettavan tulospalkkion enimmäissuuruuden
- Palveluntuottajat määrittelevät ja toteuttavat käytännön toimet parhaaksi
katsomallaan tavalla, yhteistyössä järjestäjän kanssa
16. Vaikuttavuusketju: kytkee myyjän ja ostajan
Vaikuttavuustoimija:
julkinen, yksityinen tai 3.
sektorin toimija, yritys, jne.
Vaikuttavuuden ostaja:
julkinen toimija, (maa)kunta,
yritys, säätiö jne
Haluttu
muutos
tavoite
18. SIB-hankkeen lähtökohtana taloudellinen ja
toiminnallinen mallinnus
1. Tarpeen ja väestöryhmän (alustava) määrittely
2. 2–5 edellisen vuoden ilmiö- ja kulukehityksen todentaminen ja sen perusteella seuraavien vuosien
kehityssuunnan hahmottaminen vrt. tarpeen taustalla oleva muutos ko. väestöryhmän
hyvinvoinnissa
3. Kulukehityksen syiden todentaminen
4. Kulukehityksen syiden taustalla olevien juurisyiden ja sitä ehkäisevien mahdollisuuksien määrittely
5. Haluttujen tulostavoitteiden määrittely (hyvinvointi- ja taloudelliset tavoitteet)
6. Juurisyihin vaikuttamiseksi tarvittavien toimien määrittely (palvelu- tai toimintakokonaisuus)
7. Palvelukokonaisuuden toteuttajan/toteuttajien valinta
8. Palvelukokonaisuuden nettototeuttamiskustannusten laskeminen
9. Saavutettavissa olevat hyödyt vs. tarvittava investointi -vertailu
10. Lopullinen päätös SIB-hankkeen käynnistämisestä hankesuunnitelma jne.
19. SIB-hankkeen taloudellinen ja
toiminnallinen mallinnus – kustannusnäkökulma
Esimerkki lasten ja nuorten hyvinvointia edistävän SIB-hankkeen
kustannuslaskelmasta (julkisen sektorin kustannukset)
20. SIB-hankkeen tuloksellisuuden seuranta
- Indikaattoreita
– Tulosmittarit sopimukseen (milloin raha liikkuu)
- Toimintaa ohjaavat mittarit (resurssien käytön optimointi)
- Prosessimittarit (suoritteiden ja prosessin laatu)
- Muut mittarit (muut mahdolliset tulospalkkion maksajaa ja/tai muita yhteistyötahoja kiinnostavat
mittarit)
22. Suomen ja Pohjoismaiden 1. SIB edistää
työhyvinvointia (TyHy-SIB)
Sopijaosapuolet
• Julkisen sektorin organisaatio (= asiakas) ja Epiqus Työhyvinvointi I Ky –rahasto
• Hankehallinnoija: Epiqus Oy, yhteiskunnallinen yritys
Palvelun
rahoitus ja
hinnoittelu
• Palvelu tuotetaan SIB-rahoituksella: asiakas maksaa automaattisesti vain
osanottomaksun 15 euroa/työntekijä
• Tulosperusteisena palvelupalkkiona asiakas maksaa osuuden sairauspoissaolojen
vähenemisen ja muun mahdollisen mitattavissa olevan myönteisen kehityksen aikaan
saamasta kustannussäästöstä
• Julkisen sektorin työnantajille tarjottava palvelukokonaisuus, joka auttaa niitä
edistämään työhyvinvointia ja esim. vähentämään sairauspoissaoloja
• Sopimusten toivottu aikajänne 3 vuotta
Mikä TyHy-SIB?
• Rahaston alihankkijat Aino Health Management Oy, Headsted Oy, Tietotaito Group Oy
(ja Trainers’ House Oyj)
Palveluntuottajat
24. Maahanmuuttajien nopea työllistyminen ja
kotoutuminen (Koto-SIB)
Asiakas/tilaaja • Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM)
Toteutuksen
vaihe
• Kilpailutuksen perusteella valittu hankehallinnoija (Epiqus Oy), joka aloittanut
virallisesti 1.6.2016 ja jonka tehtävänä erityisesti
• hankekokonaisuuden suunnittelu ja hallinnointi
• hankkeisiin liittyvän rahoitusinstrumentin (sijoitusrahasto) rakentaminen
• varainkeruu rahastoon ja rahaston hallinnointi
• tulostavoitteiden mukaisen maahanmuuttajien koulutus- ja
työllistämistoiminnan järjestämisen yhteistyössä palveluntuottajien kanssa
• seuranta, väli- ja loppuraportointi
• Nopeuttaa maahanmuuttajien työllistymistä, kokeilla uusia koulutus- ja
työllistämismalleja sekä mahdollistaa maahanmuuttajan koulutuksen ja työnteon
yhdistäminen joustavalla tavalla
Tavoitteet
25. MODUULI 1
30 pv:n intensiivijakso
Uravalmennus
Kielikoulutus 1
JAKO ALOILLE
Moduulit 2-3 alakohtaisia.
Logistiikka
HoReCa
Siivous
Kiinteistönhuolto
Ympäristöpalvelu
Esimieslinja
IT
Yrittäjien ryhmä
jne.
MODUULI 2
20-50 pv..alakohtaista
koulutusta.
Ensisisijaista:
substanssi -
osaaminen
Kielikoulutus 2
Työelämätaidot
Työharjoittelu
MODUULI 3
Sitouttavat toimet
työsuhteessa; hajautettuja
päiviä väh. 85 pv.asti 3 v.
aikana.
Sitouttaminen
Kielikoulutus 3
Substanssi -
osaaminen
EXPRESS-POLKU (15 %): Töihin ykkösmoduulista
KOULUTUSPOLKU (10 %): Oppisopimus, ammattikoulu, yliopisto…
YRITTÄJÄPOLKU (10 %): Räätälöity tuki erilaisille yrittäjyysmalleille
Mistä tahansa vaiheessa voidaan palata
taaksepäin ja vaihtaa tarvittaessa suuntaa. ERITYISOSAAJAPOLKU (5 %): Räätälöity tuki kohti johtotehtäviä
Osaamisen
syväkartoitus
Due Diligence (2-5 pvä)4 900
3 680 / 5 070
490 / 720
490 / 710
250 / 540
Työllistymisiä / Henkilötyövuodet
4 000 / 7 000
Epiqus/Koto-SIB:n interventioprosessi
26. SIB: lapset, nuoret ja perheet
Mikä Lapsi-
SIB?
• Rahaston tavoitteena on lasten, nuorten ja perheiden
hyvinvoinnin edistäminen
Pääurakoitsija
ja asiakas
• FIM ja Lastensuojelun Keskusliitto
• Kunnat, mm. Vantaa, Oulu, Tampere, Hämeenlinna
Tavoite
• Mitattu, myönteinen hyvinvoinnin lisäys
• Vähemmän NEETtejä, enemmän oman elämänsä sankareita
(NEET – Not in Employment, Education or Training)
Palvelun-
tuottajat
• Palveluntuottajien haku alkanut helmikuussa, nyt koossa +50
27. Haaste /
”Ongelma”
Vaikuttavuusketju Mittarit Palvelu
Yhteiskehittäminen
Haaste /
”Ongelma”:
• Nykytilan
analysointi
• Halutaanko
kehittää
ratkaisu, jolla on
vaikuttavuutta?
• Mitä haasteita
nykyisiin
palveluihin
liittyy?
Vaikuttavuusketju:
• Juurisyihin
vaikuttamiseksi
tarvittavien
toimien määrittely
• Panos
• Tuotos
• Vaikutus
• Vaikuttavuus
• Käytännön toimet
määritetään
yhteiskehittäen
Mittarit:
• Todentavat
palvelukokeilun
toimivuutta
Mallinnus
Mallinnus:
• Mitä halutaan
ratkaista?
• Tarpeen ja
väestöryhmän
(alustava) määrittely
• 2–5 edellisen vuoden
ilmiö- sekä
kulukehityksen
todentaminen
• Kulukehityksen
syiden todentaminen
• Taustalla olevien
juurisyiden ja sitä
ehkäisevien
mahdollisuuksien
määrittely
28. ”Elämä on liian lyhyt ja arvokas
käytettäväksi pelkän taloudellisen
hyödyn tavoitteluun.”
Risto Siilasmaa, Nokian hallituksen puheenjohtaja
yhteiskunnallisen vaikuttavuuden merkityksestä
sijoitusstrategiassaan (Talouselämä 2/2017)
Työ on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ytimessä: sillä on suuri vaikutus ihmisten toimeentuloon ja yhteiskunnalliseen kiinnittymiseen sekä julkisen sektorin mahdollisuuksiin edistää hyvinvointia.
Digitalisaatio, robotisaatio ja globalisaatio muokkaavat toimialoja ja yrityksiä uuteen uskoon ja muuttavat ammatteja ja toimenkuvia. Työtä häviää ja työtä syntyy. Kukapa olisi kymmenen vuotta sitten uskonut, että bussit kulkevat ilman kuljettajaa tai että postinjakajalta voi tilata ruohonleikkuun.
Olipa muutos nopea tai hidas, on kaikkien etu, että varaudumme siihen esimerkiksi kehittämällä osaamistamme. Silloin muutoksen voima ja vauhti eivät ainakaan pääse yllättämään.
Sitran Uusi työelämä ja kestävä talous -teema nostaa esiin työelämän uusia ilmiöitä ja kehittää niihin positiivisia ratkaisuja. Kannustamme yksilöitä, yrityksiä ja muita organisaatioita varautumaan työelämän muutoksiin ja haluamme tarjota tähän myös työkaluja.