Lastensuojelun Keskusliitossa pohditaan, millaisin eri tavoin lapsivaikutusten arviointia voidaan edistää, kehittää ja valtavirtaistaa. Yhteisen keskustelun pohjaksi kävimme läpi aiheeseen liittyviä näkökulmia.
Juho Saari: Miten huono-osaisuus siirtyy sukupolvelta toiselle? Kaikille evää...
Lapsivaikutusten arviointi: mistä kaikesta siinä on kyse?
1. Lastensuojelun Keskusliitto
Armfeltintie 1, 00150 Helsinki
Puh. (09) 329 6011
toimisto@lskl.fi | www.lskl.fi
Lapsivaikutusten arviointi
Mistä kaikesta siinä on kyse?
Ira Custódio, 9.10.2019
3. www.lskl.fi
Iltapäivän kysymykset eli ohjelma
- Suunnilleen puolessa välissä pidetään vartin tauko ja viimeistään klo 15 lopetetaan.
- Mitä LSKL:n vaikuttamistyössä olisi hyvä huomioida, post it -laput.
• Verryttely: millaisia vaikutuksia päätöksillä on lapsiin? Millaiset päätökset vaikuttavat lapsiin?
• Mistä lapsivaikutusten arvioinnissa on kyse? Millainen prosessi se on?
• Miksei homma toimi? Kenen pitäisi tehdä jotain?
• Miten eteenpäin? Mistä löydän lisäinfoa erilaisiin tarpeisiin?
• Lopuksi: löytyikö vastauksia?
5. 1. Valitkaa ryhmässä toinen aiheista.
2. Pohtikaa ensin kukin itseksenne, millaisia vaikutuksia muutoksella voi olla
lasten hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen. Jokainen kirjaa
ajatuksensa lapuille (1 ajatus / lappu).
3. Käykää sitten yhdessä läpi, millaisia vaikutuksia tunnistitte. Kootkaa laput
teemoittain yhteen. Keksittekö yhdessä lisää näkökulmia?
6. www.lskl.fi
Lapsiin vaikuttavat esimerkiksi:
• Vammaisten lasten palvelut
• Muutokset aamu ja iltapäivätoiminnan järjestämisessä
• Kevyen liikenteen väylät ja julkinen liikenne
• Katu- ja puistosuunnitelmat
• Palveluverkkolinjaukset
• Työntekijämitoitukset
• Lastensuojelun toteutus
• Yleiskaava
• Varhaiskasvatusoikeuden laajuus
• Päivystysratkaisut
9. www.lskl.fi
Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa
harkitsemaan kaikessa lasta tai lapsia
koskevassa päätöksenteossa ensisijaisesti
lapsen edun (LOS 3 artikla).
→ lapsen edun arviointi
→ lapsivaikutusten arviointi
Hyvä hallinto / avoin hallinto
Tiedolla johtaminen
Demokraattinen päätöksenteko
Vaikutusten ennakkoarviointi Päätösten valmistelu
11. Miten päätös vaikuttaa lasten hyvinvointiin ja oikeuksien
toteutumiseen?
Mitkä ovat ennakoidut vaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä?
Mitä ristiriitaisia tai kilpailevia näkökulmia asiaan liittyy?
Onko ehdotuksella haitallisia seurauksia jollekin lapsiryhmälle?
Millaiseen tietoon ehdotus perustuu? Mitä ei tiedetä?
(Mikä ratkaisuvaihtoehto on kokonaisuutena lasten kannalta paras?)
12. www.lskl.fi
Miksi lapsivaikutusten arviointi?
Jotta lapsen oikeuksia ei loukattaisi – tahattomastikaan.
Jotta tunnistetaan hyödyt, haitat ja ristiriidat.
Jotta yksittäisten tavoitteiden lisäksi nähdään kokonaisuus.
Jotta päätöksenteko olisi johdonmukaista.
Jotta voidaan sovittaa erilaisia näkökulmia yhteen.
Jotta resurssit käytetään oikeudenmukaisesti ja tarkoituksenmukaisesti.
Jotta osataan suunnitella päätöksen toimeenpano mahdollisimman hyvin.
13. www.lskl.fi
Lapsivaikutusten arviointi kannattaa tehdä erityisesti
silloin, kun:
❑ Asia koskee isoa joukkoa lapsia (esim. kaikki kunnan lapset, kaikki asuinalueen lapset,
kaikki tietyn koulun oppilaat).
❑ Asia koskee haavoittavassa asemassa olevia lapsia.
❑ Asia on uusi, eikä valmiita malleja ole.
❑ Päätös on vaikea tai mahdoton perua tai korjata.
❑ Asia on kiistanalainen ja sen ratkaisemisessa joudutaan punnitsemaan erilaisia
arvoja.
❑ Päätöksen vaikutukset ovat pysyviä tai pitkäkestoisia.
❑ Asia on osa laajempaa vaikutusketjua tai kun asialla on yhteisvaikutuksia muun
valmisteilla olevan päätöksen kanssa.
14. www.lskl.fi
Nykytila (poimintoja Itlan selvityksestä)
• Valtiolla
• Lapsivaikutuksia ei hallituksen
esityksissä arvioida systemaattisesti.
Budjettipäätösten lapsivaikutuksia ei
arvioida käytännössä lainkaan.
• Kattavimmin vaikutuksia on arvioitu
esityksissä, jotka vaikuttavat suoraan
ja suureen joukkoon lapsia tai nuoria.
Perheiden kautta välittyviä vaikutuksia
on tunnistettu heikosti. Vaikutusten
arviointi heijastelee pääasiassa
esityksen sisältöä ja tavoitetta sekä
osaltaan laajentaa esityksen
perusteluja.
• Kunnissa
• Kiinnostus lapsivaikutusten arviointiin
lisääntynyt, mutta arviointi on
satunnaista, ei systemaattista.
• Epätietoisuutta lapsen oikeuksien
sopimuksen sisällöstä ja merkityksestä.
• Arviointi koetaan usein raskaaksi ja
vaikeaksi.
• Edelläkävijäkuntien esimerkit tärkeitä.
16. www.lskl.fi
Lapsivaikutusten arvioinnin prosessi
1. Tarpeen tunnistaminen: tämä asia on lasten kannalta tärkeä.
2. Taustan ja tavoitteiden kuvailu: mihin pyritään ja miksi.
3. Tiedon keruu / kokoaminen: mitä näkökulmia asiaan liittyy.
4. Analyysi ja ratkaisuvaihtoehtojen vertailu: mitkä ovat eri vaihtoehtojen
hyvät ja huonot puolet lapsen oikeuksien näkökulmasta?
5. Yhteenveto (+ mahdollisesti etenemissuositus).
6. Arvioinnin julkistaminen.
7. Päätöksenteko.
8. Toteutuneiden vaikutusten seuranta.
17. www.lskl.fi
Esimerkki Jyväskylästä
Kuka vastaa? Kuka kirjoittaa?
Millainen tuotos?
Mistä tietää, että kaikki olennaiset näkökulmat on huomioitu?
Mistä otetaan näkökulmat vertailuun?
Miten paljon aikaa
arviointiin kuluu?
20. www.lskl.fi
Lapsivaikutusten arviointi on eri asia kuin…
• Lasten mielipiteiden selvittäminen
• Lasten näkemysten selvittäminen on osa lapsivaikutusten arviointia (samalla tavalla kuin
lapsen näkemysten selvittäminen on osa lapsen edun harkintaa).
• Vaikuttavuuden arviointi
• Lapsivaikutusten arvioinnissa on kyse kokonaisvaikutuksista. Vaikuttavuuden arvioinnissa
ollaan yleensä kiinnostuneita siitä, mikä vaikuttaa mihin, miten ja millä edellytyksillä.
• HUOM! Lapsivaikutusten arviointi ei myöskään poista politiikasta arvovalintoja.
22. www.lskl.fi
Esteitä ylitettäväksi
• Valmistelun aikataulut ovat usein tiukat.
• Päätökset tehdään usein etukäteen, arvioinnit vasta sitten.
• Seuranta ja jälkiarviointi on vähäistä tai puuttuu.
• Fokus usein vaikutuksissa talouteen.
• Ihmisvaikutusten arviointi vaatii monialaista osaamista → yhteistyötä. Rakenteet
yhteistyölle ovat ohuet tai puuttuvat.
• Valtio ei resursoi kehittämistyöhön; järjestöjen resurssit ja mandaatti eivät yksin riitä.
• Aiheeseen liittyvässä vaikuttamistyössä ei aina tunneta tai edes tunnisteta eri
kohderyhmiä; viesti on usein kaikille sama.
• Koulutuksissa keskitytään usein yksilöiden, ei organisaatioiden osaamisen lisäämiseen.
23. www.lskl.fi
Mitä voi edellisen sivun ongelmien ratkaisemiseksi
tehdä valtio, kunnat, puolueet, järjestöt, kansalaiset?
VALTIO
- Sekä yksilöiden että kokonaisten ministeriöiden osaamisen vahvistaminen (ihmisvaikutusten arviointi; lapsen oikeudet
ja keskeiset lasten hyvinvointiin liittyvät näkökulmat; lasten kuulemiseen liittyvät menetelmät)
- Ministeriöiden välisen yhteistyön rakentaminen (ennakkoarviointien tekemistä varten).
- Resursointi kehittämistyöhön. Olisiko jokin STM:n tasa-arvoyksikköä vastaava toimija hyvä ratkaisu?
KUNNAT
- Sekä yksilöiden että hallinnonalojen osaamisen vahvistaminen (ihmisvaikutusten arviointi; lapsen oikeudet ja keskeiset
lasten hyvinvointiin liittyvät näkökulmat; lasten kuulemiseen liittyvät menetelmät).
- Kuntakohtaiset linjaukset, ohjeistukset ja eri toimijoiden tarpeiden mukaiset koulutukset.
PUOLUEET
- Sonja: vaikutusten arviointi jo puolueohjelmien tekovaiheessa.
- Päätöksenteon toimintakulttuuri (valmistelun aikataulut; ei keinojen lukkoon lyömistä liian aikaisessa vaiheessa)
JÄRJESTÖT
- Vaikuttamis- ja tiedottamistyö eri kohderyhmille; kehittäminen; sparraaminen; kouluttaminen.
- Mitä LSKL voi tehdä, mitä meidän kannattaisi tehdä → työpaja 1.11.
26. www.lskl.fi
Enemmän lukuaikaa vaativia
Sirpa Taskinen (2006).
Perusasiat: miksi
(lapsi)vaikutuksia
arvioidaan; millaisesta
arvioinnista on kyse;
prosessin vaiheet.
THL (2018). Painopiste prosessissa, erityisesti
lasten kuulemisessa. Sisältää kuvauksen
vaikutusten arvioinnin lakitaustasta; lisäksi
erinomainen listaus edistävistä ja estävistä
tekijöistä.
27. www.lskl.fi
Enemmän lukuaikaa vaativia [2]
Kuntaliitto (2011).
Ennakkoarviointi (ei
vain LAVA)
kunnassa. Miksi
tehdään; millainen
prosessi.
STM (2016).
Ihmisvaikutusten
arviointi säädöstyössä.
Lapsinäkökulma
mukana. Hyvä pätkä
vaikutusten
merkittävyyden
harkinnasta.
28. www.lskl.fi
Syventäviä tai täydentäviä näkökulmia
Helsingin yliopisto
(2019). Määrällistä ja
laadullista arviointia
hallituksen esityksistä.
Kymmenen suositusta
(yleisiä sekä
menetelmiin ja
esitystapaan liittyviä).
Itla (2019). Katsaus 2000-luvun kehittämistyöhön
sekä valtion ja kuntien nykytilaan ja esimerkkeihin.
Viisi politiikkasuositusta.
30. www.lskl.fi
Omia jäsennyksiä ja muita tuotoksia
• Lapsivaikutusten arviointi – hyvistä aikeista toiminnaksi. Puheenvuoro.
• Ohjeita ja näkökulmia päätösten lapsivaikutusten ennakkoarviointiin
kunnan päätöksenteossa. Prosessin vaiheita avattu A3:n verran. Sisältö
tuotettu yhdessä kuntatoimijoiden kanssa.
• Koulutusmateriaali lapsivaikutusten arvioinnista. Diasarja jota voi
hyödyntää omien esitysten tai tekstien valmistelussa.
• Taltiointi luottamushenkilöille järjestetystä koulutuksesta 1.11.2018
(kesto 90min, alkaa kohdasta 20:30).