Hanna Kinnunen: Kahden kulttuurin keskellä: vertaisuudesta vahvistusta verkostoihin ja vanhemmuuteen
•Als PPTX, PDF herunterladen•
0 gefällt mir•322 views
Kahden kulttuurin arkea elää Suomessa yli 80 000 perhettä. Mitä erityisyyttä liittyy kahden kulttuuriin parisuhteeseen ja vanhemmuuteen? Mihin kahden kulttuurin liitoissa elävät kaipaavat vertaisuutta? Puheenvuorossa tarkastellaan kahden kulttuurin parien ja perheiden erityispiirteitä sekä esitellään Duo-hankkeessa kehitettyjen vertaistoimintamallien hyviä käytäntöjä. ”Halusin jäädä siihen hetkeen, siihen seuraan jossa tunsin oloni äitinä ymmärretyksi. Siitä hetkestä en enää ollut yksin ja väsynyt vaan yksi monesta äidistä, yhdessä me jaksoimme innoissamme taas seuraavan viikon olla ja kohdata arkeamme.” Hanna Kinnunen, projektipäällikkö, parisuhdeneuvoja, Duo-hanke, Familia ry
Empfohlen
Empfohlen
Weitere ähnliche Inhalte
Was ist angesagt?
Was ist angesagt? (19)
Andere mochten auch
Andere mochten auch (13)
Ähnlich wie Hanna Kinnunen: Kahden kulttuurin keskellä: vertaisuudesta vahvistusta verkostoihin ja vanhemmuuteen
Ähnlich wie Hanna Kinnunen: Kahden kulttuurin keskellä: vertaisuudesta vahvistusta verkostoihin ja vanhemmuuteen (20)
Mehr von Lastensuojelun Keskusliitto
Mehr von Lastensuojelun Keskusliitto (20)
Hanna Kinnunen: Kahden kulttuurin keskellä: vertaisuudesta vahvistusta verkostoihin ja vanhemmuuteen
- 1. Kahden kulttuurin keskellä: vertaisuudesta vahvistusta verkostoihin ja vanhemmuuteen Vertaisuuden voima alaseminaari tiistaina 26.9.2016 Hanna Kinnunen, projektipäällikkö, parisuhdeneuvoja duoduo.fi | facebook.com/duosivu
- 2. Duo pähkinänkuoressa • Familia ry:n hallinnoima ja RAY:n rahoittama hanke • Haettu osaksi järjestön yleisavustusta ensi vuodesta 2017 alkaen (hankerahoitus 2013-2016) • Mukana Emma & Elias -ohjelmassa • Yhteistyökumppaneina muun muassa TukiNet, Väestöliitto ja äitiys- ja lastenneuvolat • Projektin kohderyhmä on kahden kulttuurin perheet • Toiminta on valtakunnallista
- 3. Duon toimintamuodot Vanhempainvalmennus Valtakunnallinen nettitoiminta Pääkaupunkiseudun kasvokkain-toiminta Paikallinen kasvokkain-toiminta Neuvonta ja parisuhdeneuvonta Vaikuttaminen, viestintä ja edunvalvonta
- 4. Toimintaan osallistuneita kaikista maanosista ja 97 eri maasta
- 5. Kahden kulttuurin perheet Suomessa • Vuoden 2014 lopussa Suomessa asui 71 316 kaksikulttuurista paria ja perhettä (Tilastokeskus 2015) • Lisäksi noin 8000 perhettä, joissa molemmat puolisot ulkomaalaisia, mutta keskenään eri maista • Kaksikulttuurisissa perheissä elää noin 300 000 henkilöä • Noin puolet on lapsiperheitä • Kolmasosa perheistä asuu pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo ja Vantaa) ja joka viides pari Helsingissä
- 6. Liittojen määrä yli kolminkertaistui parissa vuosikymmenessä 0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 70000 80000 2000 2005 2010 2011 2012 2013 2014 Suomalainen mies ja ulkomaalainen nainen Suomalainen nainen ja ulkomaalainen mies Kaikki .
- 7. Kaksikulttuurisista perheista ja kahden kulttuurin suomalaisista • Kaksikulttuuristen perheiden puolisot ovat kotoisin eri maista • Kahden kulttuurin suomalaiset ovat nopeasti kasvava, mutta varsin näkymätön ryhmä • Suomeen vetävät turvallisuus ja perheellistyminen • Suomeen asuinmaana ollaan tyytyväisiä, samoin parisuhteeseen • Kaksikulttuuristen perheiden Suomessa syntyneet lapset ovat suomalaisia, eivät maahanmuuttajataustaisia
- 8. Kulttuuri koostuu eri osista ja on muun muassa tätä kaikkea Persoonallisuus Aiemmat kokemukset Perhetausta Kulttuuritausta Ympäristö ja aikakausi Ikä Sukupuoli Seksuaalinen suuntautuminen Kieli ja vuorovaikutus- taidot Yhteiskunta- luokka Koulutustausta Uskonto / elämän- katsomus Etninen tausta Arvot Sosiaaliset verkostot
- 9. ”Kulttuuriero” ei ole yhtä kuin ongelma Kulttuuriero Ei vaikutusta Rikkaus Konflikti Ratkaisu / uusi toimintatapa
- 10. Kaksikulttuurisen perheen erityispiirteet prosessinäkökulmasta Parisuhde Maahanmuutto ja integraatio Perheellis- tyminen • Parisuhde, perheellistyminen ja maahanmuutto ovat erillisiä, mutta samalla toisiinsa yhteen nivoutuneita prosesseja. • Maahanmuuttoprosessi koskettaa toista tai molempia kahden kulttuurin pariskunnan osapuolta. • Päällekkäiset ja samanaikaiset prosessit voivat kuormittaa parisuhdetta.
- 11. Vertaisuudesta ja vertaistoiminnasta • Vertaistuki on järjestelmällistä tukitoimintaa kahden ihmisen välillä tai ryhmässä • Vertaistoimintaa on järjestetty erityisesti päihde- ja mielenterveystyön piirissä sekä sairauteen ja vammaisuuteen liittyvissä kysymyksissä • Duon järjestämä vertaistoiminta on ennen kaikkea ennaltaehkäisevää tukea • Duo-vertaistoiminnassa vertaisuuden perustana on yhteinen kokemus ja samanlainen elämäntilanne
- 12. Peer support (vertaistuki) Peer connection Peer relationship Peer support Järjestöjen tehtävä on: • tunnistaa tärkeitä vertaisyhteyksiä ja • luoda ja tarjota mahdollisuuksia laadukkaiden vertaissuhteiden syntymiselle
- 13. Duon tarjoamat mahdollisuudet vapaaehtoisuuteen ja vertaisuuteen • Duo järjestää vapaaehtois- ja vertaistoimintaa sekä kasvokkain että netissä • Kasvokkain-toiminta koostuu valtaosin Duo Äiti & vauva –ryhmistä sekä Duo Olohuone ja vanhempainvalmennus -tapaamisista • Kasvokkain tapaavia ryhmiä on ollut Helsingin lisäksi noin kymmenellä muulla paikkakunnalla • Valtakunnallinen nettitoiminta koostuu chateista, keskusteluryhmistä ja luennoista
- 14. Duo-vertaistoiminnan erityispiirteet ja vahvuudet • Iso ja nuori kohderyhmä, jossa paljon lapsiperheitä • Kohderyhmää yhdistää kaksi maa-/kulttuuritaustaa perheen sisällä ja usein myös toispuolinen maahanmuuton kokemus ja monikielisyys • Muuten hyvin heterogeeninen kohderyhmä • Toiminnalle suuri tarve ja kysyntä • Toiminta täyttää aukon joka jää suomalaisille ja maahanmuuttajille suunnatun toiminnan väliin • Toiminta ei kilpaile muiden toiminnan kanssa, vaan täydentää sitä
- 15. Duo-vertaistoiminnan erityispiirteet ja vahvuudet • Ei ongelmalähtöistä, vaan ennaltaehkäisevää tukea • Kohderyhmään liitetyt stereotypiat ja ennakkoluulot eivät esteenä tai rasitteena • Lähes kaikki toiminnassa mukana olevat vapaaehtoiset ovat vertaisia osallistujien kanssa (”oma lehmä ojassa”) • Suurin osa ryhmistä on ns. sekaryhmiä • Myös vapaaehtoisina suomalaisia ja maahan muuttaneita • Eri kielisiä ryhmiä, mutta pääasiassa suomi ja englanti
- 16. Duo-vertaistoiminnan hyvät käytännöt • Tarjolla erilaisia vapaaehtoisten koulutus- ja perehdytysmuotoja sekä –väyliä (esim. vapaaehtoisten nettikoulutus) • Tarjolla erilaisia tehtäviä (määrä, kesto, laatu, kanava) • Vapaaehtoiset saavat työnohjausta • Vapaaehtoiset arvostavat hyvää viestintää ja • Säännöllisesti järjestettyjä mahdollisuuksia tapaamiseen ja kokemusten vaihtoon
- 17. Duo-vertaistoiminnan hyvät käytännöt • Vertaisvapaaehtoisten ideoihin tartutaan rohkeasti • Moni toimintamuodoista osuu sellaiseen elämänvaiheeseen, jolloin toiminnalle on sekä selkeä tarve että aikaa osallistua • Toimintaan voi osallistua lapsen kanssa sekä vapaaehtoisena että osallistujana. • Aika ei ole perheeltä pois, vaan perheelle.
- 18. Osallistujien palautetta ryhmistä 1/2 "Ryhmä on ollut alusta asti todella ihana ja rentouttava kokemus. On sanoinkuvaamattoman vapauttavaa keskustella ihmisten kanssa jotka aidosti ymmärtävät." "En arvannutkaan miten mielenkiintoista ja mukavaa täällä on ollut. Täältä saa vertaistukea, hyvät keskustelut ovat parasta antia." ”Oli tosi mukava kuulla toisten ryhmäläisten kokemuksia ja miten he ovat tiettyjä tilanteita ratkaisseet. Ryhmän hyvänä puolena se, ettei tule ulkopuolisen 'neuvomisen' makua, kun kaikki ikään kuin istuvat samassa veneessä”. "Tunnelma on rento ja avoin. Se on todella kiva. Ei tarvitse jännittää tapaamiseen tuloa."
- 19. Osallistujien palautetta ryhmistä 2/2 ”Parhainta antia oli positiivisuuden löytäminen. Se, että huomasi kuinka paljon hyvää omassa elämässä oli ja kuinka rikasta eläminen kahden kulttuurin liitossa parhaimmillaan on.” ”Ryhmä tarjosi foorumin pahan olon purkamiselle, mutta muistutti myös kääntöpuolestä, eli kaikesta hyvästä mitä on.” ”Olen moneen otteeseen eri ihmisten kanssa keskustellessani kehunut Duo-projektia; on upeaa, että tällaista toimintaa järjestetään - apujoukkoja ja tukiryhmiä ei parisuhteen kiemuroissa voi koskaan olla liikaa!” ” Olen lähtenyt ryhmästä joka kerran jälkeen kotiin reipastuneena ja voimaantuneena.”
- 20. Yhteystiedot Projektipäällikkö, parisuhdeneuvoja Hanna Kinnunen Puhelin: 050-4522393 Sähköposti: hanna@duoduo.fi Netissä duoduo.fi ja en.duoduo.fi Facebookissa facebook.com/duosivu
Hinweis der Redaktion
- Duo-projektin taustasta ja toiminta-ajatuksesta: ennaltaehkäisevää ja tukee, ei kriisityötä
- -> Käykää tutustumassa Duon toimintaan Duon nettisivuilla! Täydentävä vanhempainvalmennus kattaa myös vauvan jo saaneet pikkulapsiperheet. Ryhmiä järjestetty 12 kpl (vuoden 2012 loppuun mennessä ja osallistujia on ollut 160). Vertaistukeen perustuvaan kasvokkaiseen ryhmätoimintaan kuuluvat erilaiset kohderyhmälle suunnatut ryhmät joihin osallistutaan pääasiassa yksin (ei yhdessä puolison kanssa). Ryhmiin kuuluvat mm. keskusteluryhmät naisille ja miehille, Äiti & vauva -ryhmät, Vanhemman Neuvo -ryhmät ja muut ryhmät (pitkäaikaissairaat ym.). Ryhmiä on järjestetty 40 (toukokuu 2012 loppuun mennessä) ja ryhmiin on osallistunut 256 henkilöä. MB = 16 ryhmää (118 hlö) KR = 22 (126 hlö) Vanhemman Neuvo = 2 (12 hlö) Lisäksi Perhenetti-hankkeen puitteissa on järjestetty vuonna 2012 19 chat-ryhmää. Näihin on osallistunut 49 henkilöä. Varsinaisen ryhmätoiminnan lisäksi Duo on järjestänyt 7 vertaistoiminnallista keskustelutilaisuutta (”Kahden kulttuurin keskiviikot” ym.), joihin on osallistunut 65 henkilöä. (30.5. mennessä) Vapaaehtoisia keskusteluryhmien ja Äiti & vauva -ryhmien ohjaajia on koulutettu (toukokuun 2012 loppuun mennessä) 85. MB = 35 ja KR = 50. Opiskelijoita sekä kuntien, järjestöjen ja seurakuntien työntekijöitä Duo on kouluttanut (toukokuun loppuun 2012 mennessä) yli 400. Puhelin- ja sähköpostineuvonta kohde- ja sidosryhmille Internet-sivusto, uutiskirje, Facebook, Rakkautta ja vanhemmuutta -vihkonen, tilastojen tarkentaminen, tutkimukset ym.
- Päivitetty 11.5.2016 Afganistan Albania Algeria Argentiina Australia Itävalta Bangladesh Belgia Benin Bolivia Brasilia Bulgaria Burkina Faso Kamerun Kanada Kap Verde Chile Kiina Colombia Kroatia Kuuba Kypros Tsekki Tanska Tanska Dominikaaninen tasavalta Ecuador Egypti Viro Etiopia Suomi Ranska Gambia Saksa Ghana Kreikka Haiti Unkari Intia Indonesia Iran Irak Irlanti Israel Italia Norsunluurannikko Japani Jordania Kenia Latvia Malawi Mali Mauritania Meksiko Marokko Namibia Nepal Alankomaat Uusi-Seelanti Nicaragua Nigeria Peru Filippiinit Puola Portugali Romania Venäjä Saudi-Arabia Senegal Serbia Singapore Slovakia Slovenia Somalia Etelä-Afrikka Etelä-Korea Espanja Sri Lanka Sudan Ruotsi Syyria Taiwan Tansania Thaimaa Togo Tunisia Turkki Uganda Ukraina Iso-Britannia Yhdysvallat Venezuela Vietnam Jemen Sambia Zimbabwe
- Kohdat 1-3 ajan tasalla (päivitetty 17.2.2016 by Tanja) Vuonna 1990 oli 19 224 sellaista perhettä, jossa Suomessa syntyneellä miehellä tai naisella oli ulkomailla syntynyt puoliso. Vuonna 2013 tällaisia pareja oli 68 946. Lisäksi Suomessa on 7 568 perhettä, joissa puolisot ovat syntyneet ulkomailla mutta eri maissa. Tähän sisältyvät myös perheet, joissa toisen puolison syntymämaa on tuntematon. Lisäksi on 65 perhettä, joissa molempien puolisojen syntymämaa on tuntematon. (Tilastokeskus 2012 - kysytty) 68 946 (vuonna 2012: 66 359 eli kasvua vuodessa 2587 / 3,9 %) avo- ja avioliittoa (Tilastokeskus 2015) Tilastot: ”Avio- ja avopuolisot ulkomaalaisten puolisoiden syntymämaan mukaan vuonna 2002-2013”. Suomessa syntyneillä miehillä yhteensä 37 065 liittoa (53,75 %), ja naisilla 31 881 (46,25%). Mikäli mukaan lasketaan lähikunnat (Nurmijärvi ym.), nousee pääkaupunkiseudulla asuvien perheiden määrä lähes 50 prosenttiin. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla asuu n. 31 % kaksikulttuurista perheistä (Suomessa syntyneiden naisten perheistä n. 36 % ja Suomessa syntyneiden miesten perheistä n. 27 %). (Tilastokeskus 2011) Kaksikulttuurisista pareista n. 19 % asuu Helsingissä. Naiset 22 %, miehet 15 %. (Tilastokeskus 2011) Mikä lisää kahden kulttuurin suhteiden määrää? Matkustus, opiskelu, työelämä ym. mahdollisuudet tavata ja tutustua. Maailma siirtymässä lähemmäs yhtenäistä kulttuuria, jossa kuitenkin kulttuurierot. Here are the figures that are requested: both partners are foreignborn ( not in Finland) and from different countries (not Finland) and the relationship is either married couple 5345, cohabiting couple 2205 or registered partnership 18 couples in 2012. All together there were 35 876 married or cohabited couples or registered partnerships where both partners were foreignborn. At the moment we do not have calculated the divorce rate 2013 you are interested in. It is done in autumn when the publication Foreigners and migration is updated. But I can give you the number of divorces 2013 where wife's country of birth was Finland and the husband's not: 985 divorces and vice versa the number was 936. regards Timo Nikander
- (päivitetty 17.02.2016) Mikä lisää perheiden määrää? Miksi kahden kulttuurin perheet ovat lisääntyneet? Kasvua vuodesta 2012 2587 pariskuntaa. Vuoden 2006-2011 tilastot löytyvät http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/perh/perh_fi.asp tai Tilastot: ”Avio- ja avopuolisot ulkomaalaisten puolisoiden syntymämaan mukaan vuonna 2002-2011” Vanhemmat luvut ”Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus 2006” julkaisusta (s. 19) Suomalaisten miesten liittojen määrä ulkomailla syntyneiden puolisoiden kanssa meni suomalaisten naisten ohi 1990-luvun loppupuolella ja suomalaisilla miehillä on nykyisin useammin ulkomaalaistaustainen puoliso kuin suomalaisilla naisilla. Vuonna 2013 luvut olivat 37 065 ja 31 881 . (Tilastokeskus 2015)
- Kerro miksi käytämme sanaa kaksikulttuurinen, emmekä esim. monikulttuurinen Kerro muista termeistä esim. sekaliitto, kansainvälinen, intercultural, bicultural, multicultural, mixed marriage Ryhmään liitetään paljon ennakkoluuloja ja stereotypioita. Aletaan helposti puhumaan pakolaisista, turvapaikanhakijoista ja tulkeista sekä lasten kohdalla suomen kielen tukemisesta. Kerro keitä ovat 2k-kansanedustajat: Jani Toivola ja Antero Vartia sekä Ben Zyzchowitx. Lisäksi Maria Guzenina. Nasima Razmyar ja Ozan Yanar ovat maahanmuuttajataustaisia. Kerro mitä ongelmia termin käyttöön liittyy (”Ei me olla kaksikulttuurisia, kun meillä ei ole ongelmia.” ja ”Kaikki parisuhteet ovat kaksikulttuurisia, koska mies/nainen, Rovaniemi/Helsinki) Kahden kulttuurin pariskunnan toinen puoliso (tai molemmat) asuu aina muualla kuin synnyinmaassaan. Tämä piirre erottaa kaksikulttuuriset parit samassa maassa syntyneistä pariskunnista (kantasuomalaiset ja maahanmuuttajataustaiset parit). Kahden kulttuurin perheiden lapset eivät ole maahanmuuttajia tai maahanmuuttajataustaisia. Monikulttuurisella parilla voidaan viitata joko kahden kulttuurin pariin tai maahanmuuttajataustaiseen pariin. Muita termejä meillä ja maailmalla: kansainvälinen ja sekaliitto ja intercultural, bicultural, multicultural, mixed marriage Kerro suomalaisten miesten ja naisten erilaisista liitoista ja siitä että eronneisuus suurempaa. Kerro myös miksi suurempaa.
- Kulttuuri = identiteetti Eri tilanteet ja eri elämänvaiheet. Eri ympäristö. Eri puolet aktivoituvat. Kielikin vaikuttaa sekä sosiaalinen ympäristö. Puolisoiden kokema erilaisuus johtuu monista eri tekijöistä. Kahden kulttuurin parien puolisot ovat kuitenkin keskimääräistä erilaisempia keskenään, sillä heillä on myös keskimääräistä enemmän eri osatekijöistä johtuvia eroja.
- ”Mitä kulttuurieroja teillä on?” Kulttuurierot ymmärretään usein ongelmallisiksi ja ongelmia aiheuttaviksi. Esim. toimittajat kyselevät nimenomaan ”suuret kulttuurierot omaavien parien” perään Kahden kulttuurin perheet puhuvat kuitenkin rikkaudesta. Kaikissa suhteissa on eroja. Suhteen onnellisuus riippuu siitä miten erot pystytään selvittämään. Vaatii vuorovaikutus-, neuvottelu- ja ristiriidanratkaisutaitoja. ”On ihme, jos kaksi samanlaista ihmistä haluaa samaa, samalla tavalla ja samaan aikaan.”
- Vertaistuki on samankaltaisia asioita elämässään läpikäyneiden ihmisten toisilleen antamaa tukea Vertaistoimintaan osallistuu ihmisiä, joita yhdistää jokin tietty elämäntilanne, kokemus tai tarve Vertaistoimintaan kuuluu tietyt raamit, rakenne ja tavoitteellisuus Ei ongelmalähtöistä, ei edellytä ongelmaa tai kriisiä Perustuu tiedon, kokemusten ja hyvien käytäntöjen jakamiseen sekä sosiaalisten tukiverkostojen vahvistamiseen Tärkeää on kokemus, että kuuluu joukkoon ja että myös muilla on samanlaisia vahvuuksia ja haasteita Kokemusasiantuntijuus: ihmiset ovat itsensä ja oman tilanteensa parhaita asiantuntijoita
- Between any two individuals or a group, there is the potential for peer connections. Peer connections can be found on a number of levels: similar age, life experience, background (esim. minulla: joensuulainen junantuoma ja ulkomailla asunut ja työskennellyt liikuntaa ja ruokaa rakastava aamuvirkku) One important area of peer connection is the capacity of peers to understand what it is like to a/b or c. Peer connections can be measured quantatively and qualitatively, but judgement is alway subjective. The more levels, the deeper and meaningful (quality) peer relationship? Peer support canot exist without the peer relationship. Järjestöjen tehtävä on tunnistaa vertaisyhteyksiä ja järjestää paikkoja ja mahdollisuuksia vertaissuhteiden syntymiselle. For peer support to exist there has to be a peer connection. Pelkkä peer connection ei riitä laadukkaan peer relationshipin syntymiseen. Mitä enemmän peer connectioneita (ikä, tausta, kokemukset) sen todennäköisempää että peer relationship strong.
- Kasvokkain-ryhmiä myös espanjankielinen lapsi ja vauva –ryhmä, Couple’s Café, Duo Trio –tapaamiset, naisten keskusteluryhmät eri teemoilla Helsinki, Espoo, Vantaa, Kerava, Lohja, Hämeenlinna, Tampere, Kouvola, Oulu, Lappeenranta, Jyväskylä Toimintaa toteuttavat Duon työntekijät ja vapaaehtoiset sekä muut ammattilaiset Yhä useammat etsivät tietoa ja vertaisuutta myös nettimaailmasta (blogit, keskustelupalstat, nettiryhmät, chat jne.) Antaa mahdollisuuden käsitellä myös negatiivisia tunteita, vaikeita elämäntilanteita ja kokemuksia myös nimettömästi Matala osallistumisen kynnys Joustavaa, ei sidoksissa paikkaan eikä usein aikaan Mahdollistaa erityisesti tiedon ja kokemusten jakamisen ja voi antaa hyviä vinkkejä arjen pulmiin. Ei korvaa kasvokkain –toimintaa Haasteet: esim. nimettömyys, vaikeiden teemojen käsitteleminen, liiallinen avoimuus, ohjaaminen ja ryhmädynamiikka
- Heterogeenisyys on toiminnan kannalta haastekin, pelkkä 2k-tausta ei yhdistä Monikulttuurinen perhekahvila vs Duo perhekahvila. EI kilpaile, täydentävät toisiaan. Yhteistyökumppanit ja sidosryhmätkin kokevat toimintamme tarpeellisena ja ohjaavat asiakkaita mielellään meille. Joskus jopa liian mielellään, esim. englanninkielinen vanhempainvalmennus.
- Kohderyhmä kokee toiminnan myönteisenä ja ei-leimaavana (leimaavutta usein muualla) On paljon asioita, jotka eivät kosketa muuta kuin 2-perheitä. Siksi pelkät moku-ryhmät tms. eivät vastaa kaikkiin kahden kulttuurin perheiden kysymyksiin. Suomalaiset ja maahanmuuttajataustaiset vertaisia ja tasavertaisia Ihmiset tuntevat olonsa kotoisaksi kansainvälisessä ja monikulttuurisessa ympäristössä ja ”kuplassa”. Se mikä tuntuu monista eksoottiselta, on sitä arkea näille. Kaipaa, ettei ole se huutomerkki siinä keskellä. Case Vanhemman Neuvo
- Työnohjausta puhelimitse ja kasvokkain tapaamisissa Facebook-ryhmä Tapaamiset Uutiskirje ja viestit
- Ryhmiä suunnitellaan yhdessä ja vapaaehtoiset saavat paljon vastuuta. Esim. nettiryhmät. Vapaaehtoisuutta yhdistetään myös esim. opinnäytetöihin ym.