Oppilaiden osallisuus

1. Oppilaiden osallisuus aktiivisen
koulupäivän suunnittelussa ja
toteutuksessa
Katja Rajala1 & Henri Karjula2
Liikkuva koulu -seminaari, Turku 13.4.2016
1LIKES-tutkimuskeskus
2Nuorten Akatemia

2. Mitä tulee mieleen sanasta osallisuus?

3. Mitä on osallisuus?
Yhteinen tekeminen
• Osallisuus on tasavertaista yhteistyötä
• Tiimityöt ja projektit
Kuulluksi tuleminen (niin opettajat kuin oppilaatkin)
• Mielipiteen huomioon ottaminen
• Erilaisia tapoja tuoda toiveet esiin
• Toisten kuunteleminen ja kuuleminen
• Verbaalinen (keskusteleva) osallisuus vs. toiminnallinen osallisuus.

4. Mitä on osallisuus?
Oman arkipäivän suunnittelu
• Oppilaat ovat osallisia koulun toiminnassa ikään/rooliin
sopivalla tavalla, esim. luokkaretkien suunnittelu. Opettajalla on
kuitenkin aina tietty vetovastuu.
• Saa osallistua suunnitteluun.
• Hyväksytään oppilaiden ajatukset eli tehdään se heidän
ehdoillaan tietyissä rajoissa.
• Tunne siitä, että on saanut vaikuttaa (participation illusion).
• Kasvatusta aktiivisuuteen.

5. Mitä on osallisuus?
”Meidän porukka” – yhteisön osallisuus
• Ajatus ”meidän porukasta”, jossa kaikki saavat tasavertaisesti
osallistua (myös kaikki aikuiset, opettajat, siivoojat, avustajat jne).
• Olemme osa yhteisöä, sallimme uuden. Näistä tulee osallisuus.
• Toisten huomioiminen
• Luottamuksen antaminen
• Rohkeus, rohkaiseminen
• Turvallisessa ilmapiirissä osallisuus toteutuu
• Osana omaa luokkaa, opetusryhmää ja koko koulua ja yhteiskuntaa:
ryhmäytyminen tärkeää (syrjäytymisen ehkäisy)
• Osallisuuden vastakohta on osattomuus, ulkopuolisuus.

6. Mitä on osallisuus?
Voiko osallisuuteen pakottaa?
• Kaikille mahdollisuus osallistua/vaikuttaa
• Voi olla osallinen/läsnä fyysisesti, mutta silti poissaoleva
• Vapaus yksilökohtaiseen osallistumisasteeseen
Opettajien osallisuus?
• Kuinka opettajien osallisuus toteutuu?
• Mielipidettä kysytään, mutta hankkeet yms. tulevat kuitenkin ylhäältä
annettuina ilman aitoa osallisuutta. Opettajat nähdään vain
toteuttajina.

7. Lasten ja nuorten osallisuus koulussa?
Kuuluminen kouluyhteisöönOsallistuminen
Vaikuttaminen
Mielipiteiden
kuuntelu
Arvostus
YhteisöllisyysMukana
oleminen
Demokratiakasvatus
Vallan
saaminen
Syrjäytymisen
ehkäisy

8. Oppilaskuntatoiminta
OPPILASKUNNAN
HALLITUS
Opettajat
Oppilaat
Opettajat
OPPILASKUNNAN
HALLITUS
Oppilaat
(Kiilakoski 9.10.2014)

9. Lasten ja nuorten osallisuus koulussa?
Kuuluminen kouluyhteisöönOsallistuminen
Vaikuttaminen
Mielipiteiden
kuuntelu
Arvostus
Yhteisöllisyys
Mukana
oleminen
Demokratiakasvatus
Vallan
saaminen
Syrjäytymisen
ehkäisy
TUNNE

10. Lasten ja nuorten osallisuus koulussa?
1) Sosiaalinen toiminta
• Kohdatuksi tuleminen rakentaa osallisuuden sosiaalista perustaa
• Yhteisöllisyys
• Koskettaa kaikkia lapsia ja nuoria
2) Poliittinen toiminta
• Vallan jakaminen, päätöksentekoon osallistuminen, vaikuttaminen
– esim. oppilaskuntatoiminta
(Thomas 2007, 206-207; Kiilakoski ym. 2012a, 16-17)

11. Lasten ja nuorten (sekä aikuisten)
osallisuus koulussa:
Kokemukset
- Yhteisöön kuulumisesta
- Omasta merkityksestä
yhteisön jäsenenä
Vaikuttaminen
- Kuulluksi tuleminen omana itsenään
- Mahdollisuus saada valtaa ja
vastuuta
1. Kuuluminen kouluyhteisöön
2. Toimiminen kouluyhteisössä
Osallisuutta rakentava toiminta voi olla hyvin monenlaista
osallistumista yhteiseen tekemiseen!
(Kiilakoski ym. 2012b, 252-253)

12. Kenellä on mahdollisuus osallistua?
- esimerkki yläkoululaisista
• Kokemus omasta asemasta kouluyhteisössä
(Goodman ym. 2001; Rajala ym. 2014; Rajala ym. 2015)

13. Korkea kouluyhteisöasema
Koulun tapahtumien
järjestäminen
(tytöt, pojat)
Välituntiliikunta
(tytöt, pojat)
10
1
.
.
.
Välituntiliikunnan
suunnittelu
(tytöt)
(Rajala ym. 2014; Rajala ym. 2015)
Enemmän
mahdollisuuksia
liikkua koulun
tiloissa

14. MITEN OMASSA KOULUSSASI
• on kuultu erilaisten oppilaiden
mielipiteitä?
• kannustettu oppilaita ottamaan vastuuta
liikkuvammasta koulupäivästä?
• Lyhyt keskustelu

15. Oma valinta -hankkeen käytännön
kokemuksia

16. CASE-ESIMERKKI:
SÄHKÖINEN OPPILASKYSELY

17. Mitä opimme?
• Vastauksia tulee paljon, kun kysely suoritetaan
oppitunnilla.
• Oppilailla on paljon hyviä ideoita toiminnan
kehittämiseen.
• Riittävän lyhyt kysely motivoi vastaamaan.

18. CASE-ESIMERKKI:
SOKERIPALANÄYTTELY

19. Mitä opimme?
• Osallistaminen voi olla kieltoa tai käskyä tehokkaampi
keino.
• Kun nuori itse ymmärtää tuotteen terveysvaikutukset,
hän haluaa muuttaa ympäristöään terveyttä edistäväksi.
• Tämän teeman voi integroida useisiin eri oppiaineisiin
(esim. biologia, terveystieto, kuvaamataito, äidinkieli).

20. CASE-ESIMERKKI: AAMUNAVAUS

21. Mitä opimme?
• Epäonnistuminen ei ole vaarallista.
• Epäonnistumisesta saatuja oppeja voi hyödyntää
jatkossa.
• Nuoret tarvitsevat aikuisen tukea, esimerkkejä sekä
riittävästi tukimateriaaleja.

22. CASE-ESIMERKKI:
LAUANTAIKOULUPÄIVÄ

23. Mitä oppilaat ovat oppineet?
• Vastuunkantoa, muiden kuuntelemista, muiden
ohjeistamista ja budjetointia.
Mitä opettajat sanoivat?
• ”Näitä taitoja en olisi itse pystynyt opettamaan omassa
opetuksessani.”
• ”On ollut hienoa nähdä oppilaita erilaisessa
oppimisympäristössä, jossa heidän vahvuudet nousevat
kunnolla esiin.

24. Onnistumisen avaimet hukassa?!

25. Onnistumisen avaimet
• Uskalla rikkoa totuttuja rutiineita!
• Kuuntele!
• Anna vastuuta!
• Luo turvallinen ryhmä!
• Varaa riittävästi aikaa!
• Mahdollista ja tue nuorten toimintaa!
• Varmista, että jokainen oppilas saa halutessaan äänensä
kuuluviin!
• Tiedota avoimesti!
• Toiminnallista!
• Palkitse!
• ?

26. Mistä liikkeelle?
• Kuunteleminen
• Pienin askelin
• Koko koulu mukaan
• Erilaiset oppilaat huomioon
• Ymmärtäminen – vuorovaikutus

27. Esityksessä käytetyt lähteet
• Goodman, E. ym. 2001. Adolescents’ perceptions of social status: development and evaluation of a
new indicator. Pediatrics. 2001 Aug; 108(2):E31.
• Kiilakoski, T. ym. 2012a. Osallisuus, kansalaisuus, hyvinvointi. Teoksessa: A. Gretschel & T.
Kiilakoski (toim.) Demokratiaoppitunti. Lasten ja nuorten kunta 2010-luvun alussa.
Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 118, 9-33.
• Kiilakoski, T. ym. 2012b. Demokratiaremontin työkaluja. Teoksessa: A. Gretschel & T. Kiilakoski
(toim.) Demokratiaoppitunti. Lasten ja nuorten kunta 2010-luvun alussa.
Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 118, 249-271.
• Kiilakoski, T. 9.10.2014. Osallisuus ja yhteisöllisyys koulussa: nuorten näkökulma. Esitys 9.10.2014,
Oulu.
• Kiilakoski, T. 2014. Koulu on enemmän. Nuorisotyön ja koulun yhteistyön käytännöt,
mahdollisuudet ja ongelmat. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 155.
• Rajala, K. ym. 2014. Yläkoululaisten subjektiivisen sosiaalisen aseman yhteys välituntiliikuntaan ja
osallisuuteen. Liikunta & Tiede 51 (6), 63–70.
• Rajala, K. ym. 2015. Yläkouluikäisten tyttöjen subjektiivinen sosiaalinen asema ja koulun tilojen
merkityksellisyys liikkumisympäristönä. Kasvatus 46 (5), 448–459.
• Thomas, N. 2007. Towards a Theory of Children’s Participation. International Journal of Children’s
Rights. Vol. 15(2007), 199-142.

28. KIITOS!
katja.rajala@likes.fi
henri.karjula@nuortenakatemia.fi
www.omavalinta.fi