KesLi ja LIKES toimivat työparina osatoteuttajan rooleissaan Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi -hankkeessa (KSLAPE), joka on osa valtakunnallista Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE, 2017-2018). KesLin ja LIKESin yhteinen osio liittyy perheiden matalan kynnyksen palvelujen kehittämiskokonaisuuteen ja siinä erityisesti varhaiskasvatukseen ja harrastustoimintaan. Tavoitteena on jalkauttaa varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksia käytäntöön koko maakunnassa sekä saada harrastusten kysyntä ja tarjonta kohtaamaan yhdenvertaisemmin.

1. LIKES-tutkimuskeskus
Rautpohjankatu 8, 40700 Jyväskylä
www.likes.fi
2017-2018
KesLi & LIKES Keski-Suomen
LAPE -hankkeessa
Terotemedia/TeroTakalo-Eskola

2. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE (2017−2018)
• yksi hallituksen 26 kärkihankkeesta (STM & OKM)
• kyseessä historiallisen laaja lasten ja perheiden palvelukokonaisuuden
kansallisesti ohjattu muutosohjelma
• uudistuksessa mukana kaikki Suomen maakunnat ja kunnat, järjestöjä,
seurakuntia, yksityisiä toimijoita, kansalaisia
• jokaisen maakunnan ja pääkaupunkiseudun LAPE-kärkihankkeille yhteensä 19
milj. € kärkihankerahoitusta (STM)
• Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi -hanketta (KSLAPE) hallinnoi
Jyväskylän kaupunki, KSLAPEn valtionavustus 1 000 000 €
• Keski-Suomen Liikunta (KesLi) ry ja Liikunnan ja kansanterveyden
edistämissäätiö LIKES ovat osatoteuttajina KSLAPE-hankkeessa.

3. KesLin ja LIKESin yhteinen missio keskisuomalaisten
lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi:
• KesLin ja LIKESin yhteinen kokonaisuus KSLAPE-
hankkeessa liittyy perheiden matalan kynnyksen
palvelujen kehittämiseen ja siinä erityisesti
varhaiskasvatukseen ja harrastustoimintaan.

5. Kaksi kärkeä KesLin ja LIKESin yhteisessä työssä
• Työpajat varhaiskasvatusyksiköiden
ammattilaisille
• Teemalliset vanhempainillat
Varhaisvuosien fyysisen
aktiivisuuden suositusten
jalkauttaminen koko
maakunnassa
• Kokeilukunnat (Karstula, Keuruu Laukaa)
• Kehittämistyössä mukana vapaa-aika-, nuoriso-
ja koulutoimen viranhaltijat sekä
harrastustoiminnan järjestäjiä
Harrastamisen
mahdollistaminen
jokaiselle lapselle ja
nuorelle (harrastustakuun
edistäminen)

6. Tausta ja toteutus
Varhaisvuosien fyysisen
aktiivisuuden suositusten
jalkauttaminen koko
maakunnassa
Harrastamisen
mahdollistaminen jokaiselle
lapselle ja nuorelle
(harrastustakuun
edistäminen)
Terotemedia / Tero Takalo-Eskola

7. Varhaiskasvatusyksiköiden työpajat
• koulutukselliset työpajat Keski-Suomen varhaiskasvatusyksiköille 2017−2018
• työpajoissa varhaiskasvatuksen ammattilaiset pääsevät tarkastelemaan omassa
yksikössä jo olemassa olevia toimintatapoja sekä ideoimaan uusia keinoja
edistää fyysistä aktiivisuutta päiväkodin arjessa
• työpajojen vetäjänä kouluttaja, joka tuntee päiväkotien arkea koulutus- ja
työtaustansa puolesta
• lisäksi tarkoituksena on kokeilla teemallisia vanhempainiltoja.

8. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset
(Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:21):
• Taustalla YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus, jonka useisiin sisällöllisiä oikeuksia
koskeviin artikloihin kuuluu myös liikkumiseen tai fyysiseen aktiivisuuteen liittyvä
ulottuvuus.
• Suositusten tieteellisen perustan on koonnut laaja monitieteinen asiantuntijaryhmä
(Tieteelliset perusteet: Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016:22).
• Myös varhaiskasvatuslaki, perusopetuslaki sekä liikuntalaki korostavat leikin ja
liikunnan merkitystä.
• Tavoitetila on, että lapsen tarve ja oikeus liikkua joka päivä toteutuu kaikilla lapsilla.
• Alle kouluikäisistä lapsista vain 10−20 % saavuttaa normaalia kasvua, kehitystä,
terveyttä ja hyvinvointia edellyttävän ja nykysuositusten mukaisen päivittäisen
fyysisen aktiivisuuden määrän. (Tieteelliset perusteet varhaisvuosien fyysisen
aktiivisuuden suosituksille 2016. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016:22.)

9. Fyysinen aktiivisuus on edellytys lasten normaalille
kasvulle ja kehitykselle (Tieteelliset perusteet varhaisvuosien
fyysisen aktiivisuuden suosituksille 2016. Opetus- ja
kulttuuriministeriö 2016:22):
• Tukee oppimisen edellytyksiä vaikuttamalla myönteisesti kognitiivisiin prosesseihin
(vireystila, tarkkaavaisuus, keskittymiskyky, havaitseminen, muistaminen).
• Parantaa fyysistä toimintakykyä ja motoriikkaa.
• Ennaltaehkäisee ylipainoa sekä tyypin 2 diabeteksen ja muiden
verenkiertoelinsairauksien riskitekijöitä.
• Vahvistaa tuki- ja liikuntaelimistöä.
• Vähentää psyykkistä kuormittuneisuutta.
• Parantaa mielialaa.
• Vaikuttaa myönteisesti sosiaaliseen ja psyykkiseen kehitykseen sekä hyvinvointiin,
koska liikkuessa ja leikkiessä lapsi harjoittelee vuorovaikutustaitoja ja opettelee
tulemaan toimeen muiden kanssa.

10. Kolme tuntia luontaista liikettä joka päivä
• Alle kouluikäisen lapsen
päivittäiseen elämään kuuluva
fyysinen aktiivisuus koostuu
luontaisesta leikistä ja liikkeestä
asentoa ja kuormitustasoa
vaihdellen.
• Lisäksi lapsen
kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin
kuuluu yksilöllisen tarpeen
mukaan riittävästi lepoa ja unta,
terveellinen ruokavalio sekä
mahdollisuus rentoutumiseen ja
rauhoittumiseen.
Terotemedia / Tero Takalo-Eskola

11. Kuva: Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä
Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset (OKM 2016:21)

12. Kokeilukuntien yhteinen työ 2017−2018
• kuntakohtaiset tapaamiset
• kokeilukuntien yhteiset tapaamiset
• nykytilan kartoitus (harrastustoiminnan tila, harrastusten tarjonta, kysyntä ja
esteet, harrastuksen ja harrastamisen terminologinen määrittely)
• konkreettiset toimenpiteet harrastustoimintaan osallistumisen esteiden
poistamiseksi
• harrastusteemaisen juttusarjan tuottaminen yhdessä kokeilukuntien kanssa.

13. Jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus mieleiseen
harrastukseen
• Taustalla opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä sekä sittemmin
sen tuottama raportti (2017): Jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus
mieleiseen harrastukseen.
• Työryhmän tuli työssään ottaa huomioon muun muassa meneillään oleva LAPE-
ohjelma.
• Harrastustoiminnan rooli tulee korostumaan kuntien tehtävissä: avainasemassa
opetus-, sivistys-, kulttuuri-, vapaa-aika-, liikunta- ja nuorisotoimen sekä
harrastustoiminnan järjestäjien yhteistyö.
• Harrastusmahdollisuuksien kautta toteutuu YK:n lapsen oikeuksien
yleissopimukseen 31 artiklaan kirjattu lapsen oikeus kulttuuriin, taiteeseen
sekä virkistys- ja vapaa-ajan toimintaan.

14. Useampi kuin joka kolmas nuorista on
jättänyt jonkin harrastuksen aloittamatta
ja vajaa viidennes on lopettanut jo
aloittamansa harrastuksen rahanpuutteen
vuoksi.
Heikossa taloudellisessa tilanteessa elävät
15−29-vuotiaat nuoret harrastavat muita
vähemmän. Joka kolmas nuori tai nuori
aikuinen kokee itsensä joskus
yksinäiseksi.
(Nuorisobarometri 2015.)
Liikkuva koulu -ohjelma / Jouni Kallio

15. Harrastamisen positiivisia etuja (Jokaiselle lapselle ja nuorelle
mahdollisuus mieleiseen harrastukseen -työryhmän raportti. Opetus-
ja kulttuuriministeriö 2017.):
• kasvotusten tapahtuva vuorovaikutus
• kaverisuhteiden vaaliminen
• itsensä kehittäminen
• omien vahvuuksien löytäminen
• vuorovaikutus aikuisten kanssa
• mahdollisuus tavoitella unelmia
• lapsen ja nuoren valinta käyttää vapaa-aikaansa mahdollisimman mielekkäästi
• kokemus osallistumisesta ja kuulumisesta johonkin.

16. Linkkejä
• Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset
• Jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus mieleiseen harrastukseen -
työryhmän raportti
• Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma
• Keski-Suomen LAPE-hanke (KSLAPE)

17. KesLi ja LIKES lyhyesti
• Keski-Suomen Liikunta ry:n toiminta-ajatuksena on keskisuomalaisten
hyvinvoinnin tukeminen liikunnan ja urheilun avulla. KesLi toteuttaa koulutus-
ja kehittämispalveluja urheiluseuroille sekä muille liikuntaa järjestäville
tahoille. Lisäksi KesLi tuottaa liikuntatapahtumia. www.kesli.fi
• Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö ylläpitää LIKES-
tutkimuskeskusta. LIKESin toiminnan tarkoituksena on liikunnan ja terveyden
edistäminen sekä niiden tutkimuksen tukeminen. LIKES-tutkimuskeskus
toteuttaa monitieteistä tutkimusta ja koordinoi valtakunnallisia liikunnan
edistämisohjelmia. Tavoitteena on, että suomalaiset liikkuisivat riittävästi.
www.likes.fi

18. Lisätietoja:
• Jouni Vatanen, lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä, Keski-Suomen Liikunta ry,
jouni.vatanen(at)kesli.fi, 050 552 4997
• Kaisa Koivuniemi, terveyden edistämisen asiantuntija, LIKES-tutkimuskeskus,
kaisa.koivuniemi(at)likes.fi, 050 443 2352