Kehityspäällikkö Tuulia Aho, Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus, Väestöliitto. Kouluterveyspäivät 18.9.2013.

1. ”Se kuuntelemisen taito olisi ihan
ykkösjuttu” – Nuori vastaanotolla
Tuulia Aho
Kehityspäällikkö
Terveydenhoitaja, seksuaalineuvoja
Nuorten seksuaaliterveyden
osaamiskeskus

2. Seksuaalikasvatus
•Valistus
•Opetus
•Neuvonta

3. • Oppilashuolto huolehtii lapsen ja nuoren oppimisen
perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja
sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen
• Kouluterveydenhuollon tehtävänä koko kouluyhteisön
hyvinvoinnin ja oppilaiden terveyden edistäminen sekä
terveen kasvun ja kehityksen tukeminen yhteistyössä
oppilaiden, vanhempien, opettajien ja oppilashuollon
muun henkilökunnan kanssa
Oppilas- ja
kouluterveydenhuollon rooli

4. Kaikki se mitä olet,
muuttuu lyhyessä
ajassa
Nuoruus =

5. Nuoruuden haasteita
• Nuoren tulee ottaa omaan haltuun ja hallintaan
kaksi ”hallitsematonta luonnonvoimaa”
• AGGRESSIO ja SEKSUAALISUUS
– Rakentavasti
–Sosiaalisesti hyväksyttävällä tavalla ja
– Itselle tyydytystä tuottavasti
Herkistymisvaiheessa nuori tarvitsee tietoa
normaalista kehityksestä sietääkseen muutosta
ja keskeneräisyyttä.
Tietoa tulisi olla ennen kuin muutokset alkavat
kokemuksellisesti hämmentää.

6. 6

7. KOGNITIIVINEN
EMOTIONAALINEN
BIOLOGINEN
AJATUKSET
PÄÄTÖKSET
VALINNAT
TOIMINTA
Seksuaalikehityksen tasot
Opitaan ymmärtämään ja sisäistämään
tietoa
Opitaan tunnistamaan, ymmärtämään,
sietämään ja selviämään tunteiden
kanssa
Jokaisesta kasvaa aikuinen omaan
tahtiin
LISÄÄNTYMISKYKY
KEHON MUUTOKSET
HAASTAVAT TUNTEET
OHIMENEVIÄ
PSYKOSOSIAALINEN
Vanhemmista irtaantuminen,
ystävyys- ja seurustelusuhteet,
Kehitystehtävä/kriisit

8. • Pidän puoleni!
• Olen tärkeä!
• Sanon mielipiteeni!
• Uskallan puolustautua!
• Taistelen
oikeudenmukaisuuden
puolesta!
• Nautin elämästä!
• Olen samanarvoinen
kuin muut!
KUVA
OMASTA
KEHOSTA
Kuva omasta merkityksestä
osana sosiaalista yhteisöä
KUVA ITSE -
HALLINNAN
ASTEESTA
KUVA
SUKUPUOLI-
ROOLISTA

9. Itsetunto
• Itsetunnon ailahtelu kuuluu
nuoruuteen
• Puheen ja toiminnan tasolla
saatetaan näyttää vahvemmalta kun
oikeasti ollaan
• Jokainen nuori tarvitsee positiivisen
palautteen itsestään

10. 10 12 14 16 18 ikävuotta
Psyykkinen
kasvu
Psyykkinen
taantuma
Kehityksen
ristiriita
Ahlberg, Siimes:
Lapsesta aikuiseksi
1999, Nemo
Kasvupy-
rähdys
Fyysiset
muutokset
Murrosikäurrosikä
Murrosikä
Kasvupy-
rähdys
Fyysiset
muutokset
Tytöt ja pojat
=POJAT
=TYTÖT
23.9.2013

11. Yksilöiden erot
• Tarpeet ovat erilaisia
• Pulmat ovat erilaisia
• Kehityksen kriittiset vaiheet ovat erilaisia ja ajoittuvat
erilailla

12. • Kohtaamisissa täytyisi huomioida ihmisten erilaisuus –
ei huomioida erilaisuutta erillisenä asiana
Yksilöllinen kohtaaminen?
Yhdenvertainen kohtaaminen?
 Luo turvallisuuden tunnetta luottamusta
 Lisää oman arvon tunnetta
 Lisää itsetuntoa
 Ennalta ehkäisee riskikäyttäytymistä
 Edistää terveyttä
Erilaisuus on normaalia

13. Nuorten toiveita ja odotuksia
kohtaamisesta vastaanotolla
Demi.fi/keskustelut

14. Liiallinen katsekontakti taas ei! :D Minulla oli yläasteella
sekä ammattikoulussa terveydenhoitaja joka tuijotti
koko käynnin ajan hartaasti suoraan silmiin. Se oli
todella epämukavaa ja ahdistavaa, eikä tiennyt miten
päin olisi pitänyt olla. Se oli oikeasti ihan hirveää! :D
Demi.fi/keskustelut

15. No hyvää olisi jos lääkäri kuuntelisi eikä
niinkuin minulle tapahtui terkkarille
mentäessä. Olin siis selittämässä jotai
asiaa sillei eikä se kuunnellut alkuunkaan
ja viiden minuutin päästä hän totesi että
"voisitko sanoa uudestaan, en kuunnellut"
.....
Lääkärin pitää ottaa nuoren ongelmat
tosissaan!!! ja tutkia niitä
Se kuuntelemisen taito olisi ihan ykkösjuttu, jota
peräänkuuluttaisin. Ja tietynlainen kunnioitus

16. Hyvä lääkäri kertoo koko ajan mitä on
tekemässä. Hymyily ja huumorintaju ovat myös
tärkeitä asioita, ne tekevät tilanteesta
rennomman. Hyvä lääkäri ei myöskään
vähättele potilaan vaivaa, joillekin pieni asia voi
tuntua suurelta.
lääkärit voisi puhua hitaammin ja selvemmin :D
keskiviikkona kävin vastaanotolla enkä
meinannut pysyä perässä :/ vaikka onkin jonoa
ja kiire voisi hoitaa asian kunnolla eikä hätäillen.
käytöksen tulisi/olisi hyvä olla asiallista nuorta
potilasta kohtaan. ja esimerkiksi
seksi/ehkäisyasioista puhuminen voi tuntua
nololta ja vaikealta, eli olisi hyvä jos lääkäri
ottaisi ne itse puheeksi, sillä moni nuori ei siihen
välttämättä itse pysty.

17. Nuoren seksuaalineuvonta
• Kuunnella
• Kannatella
• Hakea tietoa
• Ottaa viesti vastaan
• Ymmärtää
• Tukea
• Ohjata
• Tuntea ja tulkita
• Reagoida
Suoristaa kyseenalaisia
tietoja, uskomuksia ja arvoja
Opettaa ymmärtämään
asioiden seurauksia
Korostaa mahdollisuuksia ja
voimavaroja

18. Keskustelu nuoren kanssa
• Jännittävä ja kiusallinen tilanne
• Pelottava tilanne
• Ensimmäinen itsenäisesti ”suoritettu”
käynti/keskustelu ammattilaisen kanssa
• Leimaa kaikki tulevat kontaktit

19. Nuorelle tulee jäädä seuraavanlainen
olo:
Tulin kuulluksi!
Tulin kohdatuksi!
Osasin!
Ymmärsin!
Onnistuin!
Olen tärkeä!
Olen arvokas!
Haluan huolehtia itsestäni!
Osaan vaatia arvoistani!
Juttelen toistekin!

20. Mitä valmiuksia minulla pitäisi olla
seksuaalisuudesta puhumiseksi?
 Tiedon hankkiminen
 Omien asenteiden tutkiminen
 Omien rajojen kunnioittaminen
 Itselle sopivien sanojen löytäminen
 Rohkeutta ja halua tarttua asiaan
 Oman seksuaalisuuden työstäminen, historia

21. Oman seksuaalisuuden kohtaaminen
Valmius kohdata asiakkaan seksuaalisuus riippuu
työntekijän
- taustasta, koulutuksesta, kokemuksista ja kyvystä kohdata oma seksuaalisuus
Minun asenteeni ja ennakkoluuloni?
- tiedon, tunteen ja toiminnan tasoilla
Oman seksuaalisuuden kohtaaminen on jatkuva prosessi

23. Seurustelusuhteessa tai perheestä puhuttaessa ei oleteta
heterosuhdetta tai vain yhteen suhteeseen sitoutumista
Ehkäisystä puhuttaessa on hyvä selvittää ensi tarve raskauden
ehkäisylle, sillä voi olla, että omassa seurustelusuhteessa ei ole
raskauden mahdollisuutta olemassakaan
Seksitaudeista ja niiden ehkäisystä täytyy silti aina muistaa
kertoa
On myös hyvä opetella seksuaalisuuden moninaisuuteen liittyviä
termejä, jotta ei huomaamattaan puhu asioista toista ihmistä
alentavasti tai luokittelevasti – voi myös kysyä!
Huomioi myös sukupuolen moninaisuus, sillä myös sukupuolia
on erilaisia ja on ihmisiä, jotka eivät samaistu tyttö/poika,
mies/nainen - jaotteluun
Pari vinkkiä

24. • Arki murrosikäisen kanssa tuo vanhemman eteen
ylpeyden ja ilon lisäksi uudenlaisia tuntemuksia,
pohdittavaa ja huolenaiheita.
• Nuoren uusi elämänvaihe vaikuttaa monella tavalla
perheen arkeen - vanhempien on hyvä olla ajan tasalla
nuoren kiinnostuksen kohteista, kaverisuhteista ja
koulunkäynnistä.
• Vanhempi, aivan kuten nuorikin, tarvitsee tietoa
murrosiästä. On myös tärkeää hankkia tietoa ja pohtia
sitä, miten vanhemmuus muuttuu nuoren kasvaessa.
Vanhempien tukeminen

25. • Miten tuen nuoren itsenäistymistä ja viisaita valintoja?
• Miten suojaan nuorta liian vaativilta tilanteilta?
• Mikä kuuluu murrosiän normaaliin kehitykseen?
• Keneltä voin kysyä neuvoa – mistä saan apua?
Vanhemmat pohtivat mm.

26. En kerta kaikkiaan tiedä miten jaksan tämän kaiken
kanssa. On kovin surullista olla lapsen silmissä vihattu
ihminen, joka ei koskaan osaa tehdä mitään oikein ja
josta ei ole mitään iloa. En kuitenkaan alistu, selitän
kyllä kärsivällisesti lapselleni myös omat näkemykseni,
tuntuu vain, ettemme koskaan pääse toisiamme lähelle,
ei fyysisesti eikä henkisesti. Tiedän myös, etten saa
tytärtäni keskustelemaan kenenkään kanssa. Olisiko
parempi vain antaa hänen elää ihan omaa elämäänsä?
Vanhempien kysymyksiä

27. Haluaisin, että hänet nyt vielä jotenkin saataisiin
ymmärtämään, miksi sääntöjä tulee noudattaa. Tämä
jokapäiväinen vääntö jokaisesta asiasta käy niin
raskaaksi, että kaipaisin kasvatukseen tukea, jota en
oikein ole osannut hakea mistään. Kaipaisin siis
käytännön neuvoja kasvatukseen ja mietin, kenelle
ongelmatilanteista kannattaisi puhua. Pitäisikö poika
ottaa mukaan keskusteluihin? Pitäisikö koko perheen
mennä johonkin ?
Olen huolissani enkä hyväksy alaikäisen alkoholin
käyttöä. Mikä neuvoksi? Pitäisikö tytön antaa olla
jatkuvasti menossa - kotona ei viihdy. Tytär aloitti juuri
lukion. Koulu menee suht’ hyvin, vaikka tyttö ei kyllä
luekaan.

28. Mies kyselee, millaisia rangaistuksia voi sopia
tottelemattomuudesta - takavarikoidaanko esim.
tietokone, jos ei sana kuulu. Minusta kuukausirahan
pienennys on aivan riittävä, eikä ainakaan ole reilua
rankaista asiasta, josta ei ole sovittukaan. Mies tuntuu
liian kiinnostuneelta moittimisesta ja rankaisemisesta.
Hänellä on aika etäiset välit lapsiini muutenkin, vaikka
olemme olleet yhdessä 7 vuotta, ja ilmapiiri on
perheessämme välillä aika kireä näistä asioista johtuen.
Olisi mukavaa kuulla ulkopuolisen mielipide tilanteesta.

29. • Kuinka tukea perheitä ja vastata vanhempien
kysymyksiin?
• Kuinka pitää yllä kasvatuskumppanuutta
murrosikävaiheessa?
– Laajennetut terveystarkastukset
– Kirjalliset yhteydenotot
– Vanhempainillat
– Vanhempainyhdistys
– Wilma/Helmi
– Mikä muu?
• Mitä mahdollisuuksia sinulla on?
- Kuinka voit toteuttaa niitä?
Perheiden tukeminen

30. Työhuoneentaulu
• Miten me keskustelemme työssämme seksuaalisuudesta ja
seksistä?
• Olemmeko keskustelleet työssä käytettävästä sanastosta yhdessä?
• Mitkä ovat työpaikkamme seksuaalioikeudet (suhteessa
työtovereihin ja asiakkaisiin)?
• Mistä saamme keskustella/mistä emme saa keskustella?
• Onko ilmapiirimme salliva/kieltävä/neutraali?
• Tiedostammeko työntekijöidemme kyvyt, taidot ja erityisosaaminen
sekä puutteet? Entä voimmeko keskustella niistä?
• Onko työnohjauksessamme tilaa keskustella myös
seksuaalisuudesta?
• Saammeko seksuaalikysymyksiin saatavissa ulkopuolista apua?
• Miten toimimme erilaisten tilanteiden ratkaisemiseksi yhdessä?
• Ovatko verkostomme kunnossa (jatko- ohjaus ja konsultointi)?

31. Kiitos!
Tuulia Aho
+358 40 5141083
tuulia.aho@vaestoliitto.fi
www.vaestoliitto.fi