Äitiyspakkauksen historiaa kansanterveysnäkökulmasta. Kelan tutkimustiimin päällikkö Karoliina Koskenvuo 7.3.2017.

1. Äitiyspakkauksen historiaa
kansanterveysnäkökulmasta
Vuoden 2017 äitiyspakkauksen julkistustilaisuus 7.3.2017
Karoliina Koskenvuo
tutkimustiimin päällikkö
Kelan tutkimus

2. Taustaa
• Äitiyspakkauksen historia ja äitiyspakkauksen merkitys kansanterveydelle ja terveyden
edistämistyölle on herättänyt paljon kansainvälistä mielenkiintoa ja useita yhteydenottoja
Kelaan.
• Kelan tutkimuksessa on työn alla selvitys, jossa tarkastellaan äitiyspakkauksen historiaa
kansanterveysnäkökulmasta.
• Missä määrin äitiyspakkaus suhteutuu kansanterveyden kannalta muihin tärkeisiin
kehitysvaiheisiin ja sosiaalisiin kysymyksiin 1900-luvulla?

3. Merkittäviä sosiaalisia kysymyksiä ja haasteita 1900-
luvun alkupuolella
3
• Suomi oli köyhä maatalousyhteiskunta
• Työväestön olot
• Alhainen koulutustaso, huono yleinen elintaso ja
hygienia
• Tuberkuloosi, kulkutaudit
• Ei kattavaa sairaalaverkostoa, sairausvakuutusta,
eläkevakuutusta
• Korkea imeväis- ja lapsikuolleisuus

4. Taustaa
• Kysymykseen äitiyspakkauksen vaikutuksista kansanterveyteen ei
voi antaa yksiselitteistä vastausta.
• Empiiristä aineistoa syy–seuraus-suhteiden selvittämiselle ei ole,
mutta ajallinen tarkastelu on mahdollista.
• Mitä muuta kansanterveyden kehityksen kannalta olennaista (mitattuna esimerkiksi
imeväiskuolleisuudella) tapahtui 1900-luvulla: neuvola/terveydenhuoltojärjestelmän
ja sairaalaverkoston kehittyminen, vastasyntyneiden calmetointi vuodesta 1941,
antibioottien käytön alkaminen 1940-luvulla penisilliinin myötä, elintason ja hygienian
paraneminen ym.
4

5. Imeväiskuolleiden määrä tuhatta elävänä syntynyttä lasta
kohden 1900–2015
5
1937 Laki äitiysavustuksesta, todistus raskaudesta
1949 Lainmuutos äitiysavustuslakiin, äitiysavustus/pakkaus kaikille*
1944 Neuvolatoiminta lakisääteiseksi
180
100
60
20
140
1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2015
*Äitiysavustuksen saamisen ehdoksi käynti viimeistään ennen raskauden neljännen kuukauden päättymistä
lääkärin, kätilön tai kunnallisen äitiysneuvolan vastaanotolla

6. Imeväiskuolleiden määrä tuhatta elävänä syntynyttä lasta
kohden 1900–2015
6
1943 Keskussairaalalaki
1944 Neuvolatoiminta lakisääteiseksi
1945 Penisilliini
1949 Lainmuutos äitiysavustuslakiin, äitiysavustus/pakkaus
kaikille
1952 Hinkuyskärokotus, 1957 poliorokotus
neuvoloissa, sairaalaverkoston laajeneminen 1950-l.
1964 Sairausvakuutuslaki (ml. äitiyspäiväraha)
1972 Kansanterveyslaki
1904 Maitopisaratoiminta – neuvolatyön taustalla
1918 Lastenlinna perustettiin
1921 Lastenlinna lastensairaalaksi
1922 Kiertokori – edelsi äitiyspakkausta
1922 Suomen ensimmäinen neuvola
1924 Terveyssisarkoulutus
1926 Suomen ensimmäinen äitiysneuvola
1935 Sulfonamidit, Prontosil
1937 Laki äitiysavustuksesta, todistus raskaudesta
1941 Vastasyntyneiden calmetointi
1943 Kurkkumätärokotus
Hygienian paraneminen, elintason ja koulutustason nousu,
elinkeinorakenteen muutos, hyvinvointivaltion kehittyminen, perhepolitiikka (mm. 1973 laki päivähoidosta).

7. Imeväiskuolleiden määrä tuhatta elävänä syntynyttä lasta kohden 1900–2015
7
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
1900
1902
1904
1906
1908
1910
1912
1914
1916
1918
1920
1922
1924
1926
1928
1930
1932
1934
1936
1938
1940
1942
1944
1946
1948
1950
1952
1954
1956
1958
1960
1962
1964
1966
1968
1970
1972
1974
1976
1978
1980
1982
1984
1986
1988
1990
1992
1994
1996
1998
2000
2002
2004
2006
2008
2010
2012
2014
1921
Lastenlinna
lastensairaalaksi
1922
Kiertokori
–
edelsi
äi;yspakkausta,
1922
Suomen
ensimmäinen
neuvola
(Arvo
Ylppö)
1924
Terveyssisarkoulutus
1926
Suomen
ensimmäinen
äi;ysneuvola
1935
Sulfonamidit,
Prontosil
1937
Laki
äi+ysavustuksesta,
todistus
raskaudesta
1904
Maitopisaratoiminta
–
neuvolatyön
taustalla
1918
Lastenlinna
perusteLin
(Sophie
Mannerheim)
1941
Vastasyntyneiden
calmetoin;;
kurkkumätärokotus
1943
1943
Keskussairaalalaki
1944
Neuvolatoiminta
lakisääteiseksi
1945
Penisilliini
1949
Lainmuutos
äi+ysavustuslakiin,
äi+ysavustus
kaikille*
1952
Hinkuyskärokotus,
1957
poliorokotus
neuvoloissa,
sairaalaverkoston
laajeneminen
1950-­‐l.
1964
Sairausvakuutuslaki
(ml.
äi;yspäiväraha)
1972
Kansanterveyslaki,
1973
laki
päivähoidosta
*Äitiysavustuksen saamisen ehdoksi käynti viimeistään ennen raskauden neljännen kuukauden päättymistä
lääkärin, kätilön tai kunnallisen äitiysneuvolan vastaanotolla

8. Yhteenvetona
• Äitiyspakkauksella on ollut merkitystä äitien ja lasten
terveyden edistämisessä (ks. Särkelä 2013; Ahmala ym. 2014):
• konkreettinen apu, kuten liinavaatteet ja vaatteet
• äitiyspakkauksen saamisen edellytys on ollut hakeutuminen neuvolaan
• odottavat äidit ovat saaneet hoito-ohjeita raskauteen ja vauvan hoitoon
liittyen
• äitiyspakkaus on ollut osa yleistä kansanterveystyötä ja taustalla ovat olleet
myös väestönlisäystavoitteet
8

9. Yhteenvetona
• Mutta odottavien äitien ja syntyneiden lasten
terveyden ja hyvinvoinnin paranemisen
taustalla ovat myös muut tekijät (elintaso,
koulutus, neuvolatoiminta ja muut
terveydenhuoltopalvelut, sosiaaliturva,
perhepolitiikka)
9

10. Lähteitä
• Ahmala C, Lauronen N, Ukkonen M. Kiertokorista äitiyspakkaukseen- poimintoja äitiyspakkauksen historiasta
ja nykypäivästä. Opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu, 2014
• Kangas O. The baby box. How Finland has obtained and maintained low infant mortality rates. Diaesitys.
27.6.2016.
• Särkelä S. Vaippoja ja valistusta. Äitiyspakkauksen näkyvä ja näkymätön sisältö. Pro gradu –tutkielma.
Helsingin yliopisto, 2013.
• Tarsalainen O. Finland’s maternity package. Diaesitys. 12.1.2017. Saatavilla: https://www.slideshare.net/Kela-
Fpa/kela-tarsalainen-finlands-maternity-package
• http://www.findikaattori.fi/fi/45
• https://www.thl.fi/fi/web/rokottaminen/kansallinen-rokotusohjelma/rokotusohjelman-historia
• http://www.mll.fi/mll/historia/lastenlinna/
• http://www.apteekkimuseo.fi/luelisaa/prontosil/prontosil1.htm
• http://www.apteekkimuseo.fi/luelisaa/penisilliini/penisilliini2.htm
• http://duodecimlehti.fi/lehti/2002/4/duo92773
• http://www.nba.fi/fi/File/2557/keskussairaalat-1940-luvulta-1980-luvulle.pdf
10