Esittelyaineisto rajat ylittävästä terveydenhuollosta ja ulkomailta tulevien oikeudesta saada sairaanhoitoa Suomessa

1. Ulkomailta tulevien oikeus sairaanhoitoon
Suomessa
Kela, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus
Rajat ylittävän terveydenhuollon ryhmä
Syyskuu 2018

2. Ulkomailta tulevien oikeus sairaanhoito Suomessa
1. Mitä on rajat ylittävä terveydenhuolto?
2. Lainsäädäntö
3. Oikeus hoitoon Suomessa
• Tilapäinen Suomessa oleskelu
• Asumisen tilanteet
• EU-alueen ulkopuolelta tulevat asiakkaat
4. Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste
5. Lisätietoja

3. Mitä on rajat ylittävä terveydenhuolto?
• Rajat ylittävästä terveydenhuollosta on kyse:
• kun henkilö saa tai hänelle syntyy tarve saada terveydenhuoltopalveluita muualta kuin
asuinmaastaan, tai
• kun asuinmaa ei ole vastuussa henkilölle asuinmaassa annetun terveydenhuoltopalvelun
kustannuksista lainsäädännössä määritellyn syyn perusteella.
3

4. Lainsäädäntö
4
Kansallinen lainsäädäntö
• Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta, nk.
rajalaki(1201/2013)
• Sairausvakuutuslaki(1224/2010)
• Terveydenhuoltolaki(1326/2010)
• Laki asumisperusteisen
sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta
(1573/1993)
• Kotikuntalaki (201/1994)
Kansainväliset sairaanhoito-
ja sosiaaliturvasopimukset
• Sairaanhoitosopimus Australian kanssa
• Sosiaaliturvasopimusjärjestely Quebecin kanssa
• Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus
EU-lainsäädäntö
• EU-asetukset 883/2004 ja 987/2009
sosiaaliturvajärjestelmien
yhteensovittamisesta
• Direktiivi potilaiden oikeuksien
soveltamisesta rajatylittävässä
terveydenhuollossa, nk. potilasdirektiivi
2011/24/EU
• Maahanmuuttodirektiivit

5. Oikeus hoitoon
Suomessa

6. Kotikunnallisen oikeus hoitoon julkisessa
terveydenhuollossa
• Jos asiakkaalla on Suomessa kotikunta, hänellä on oikeus julkisen
terveydenhuollon palveluihin kuntalaisen asiakasmaksulla.
• Ei ole merkitystä, kuuluuko asiakas Suomen sosiaaliturvaan, minkä maan
kansalainen hän on, tai mistä maasta hän on tullut Suomeen.
• Kotikunta määräytyy kotikuntalain perusteella.
• Päätöksen kotikunnasta tekee maistraatti.
 Kenellä tahansa on kuitenkin aina oikeus kiireelliseen sairaanhoitoon julkisessa
terveydenhuollossa (Terveydenhuoltolaki 50 §).
– Hoitava lääkäri arvioi hoidon kiireellisyyden.
– Jos henkilöllä ei ole kotikuntaa, hoidon antajalla on oikeus periä hoidosta aiheutuneet
todelliset kustannukset viime kädessä henkilöltä itseltään.
6

7. Suomen sosiaaliturvaan kuuluminen
• Jos asiakas kuuluu Suomen sosiaaliturvaan, hän on Suomessa myös
sairausvakuutettu ( = on Kela-kortti) ja hänellä on mm. oikeus
• sairaanhoitokorvauksiin yksityisen terveydenhuollon kustannuksista,
lääkeostoista ja sairauden hoidon vuoksi tehtyjen matkojen kustannuksista.
• Suomen sosiaaliturvaan kuuluminen määräytyy asumiseen perustuvan
sosiaaliturvalainsäädännön soveltamista koskevan lain perusteella.
– Kela ratkaisee asiakkaan Suomen sosiaaliturvaan kuulumisen.
 Huom! Kela-kortilla ei voi todistaa oikeuttaan saada hoitoa julkisessa
terveydenhuollossa kuntalaisen asiakasmaksulla.
7

8. Kotikunnattoman oikeus hoitoon julkisessa
terveydenhuollossa
• Kotikuntalaisuus EI kuitenkaan yksin ratkaise oikeutta julkisen
terveydenhuollon palvelujen käyttöön eikä Suomen sosiaaliturvaan
kuuluminen oikeutta Kelan maksamiin sairaanhoitokorvauksiin.
• Myös kansallinen lainsäädäntö, EU-lainsäädäntö ja Suomea sitovat kansainväliset
sopimukset voivat antaa hoito-oikeuden, vaikka asiakkaalla ei olisi kotikuntaa tai
hän ei kuuluisi Suomen sosiaaliturvaan.
 Näissä tilanteissa Suomi ei kuitenkaan välttämättä vastaa Suomessa annetun hoidon
kustannuksista tai niiden korvauksista.
• Esim. Suomessa työskentelevällä mutta toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä asuvalla saattaa olla
oikeus tarvitsemaansa hoitoon Suomen julkisessa terveydenhuollossa, vaikkei hänellä olisi kotikuntaa.
• Asiakas osoittaa oikeutensa hoitoon Kelan myöntämällä Todistuksella oikeudesta hoitoetuuksiin
Suomessa.
• Esim. tilapäisesti Suomessa (esim. turisti, opiskelija) oleskelevalla saattaa olla oikeus lääketieteellisesti
välttämättömään hoitoon Suomen julkisessa terveydenhuollossa.
• Asiakaan tulee osoittaa oikeutensa hoitoon esim. eurooppalaisella sairaanhoitokortilla tai passilla
riippuen siitä, mistä maasta on tullut.8

9. Tilapäinen Suomessa
oleskelu

10. Lääketieteellisesti välttämätön hoito tilapäisen
oleskelun aikana
• Toisen EU- tai Eta-maan tai Sveitsin sosiaaliturvaan kuuluvalla on oikeus
saada lääketieteellisesti välttämätöntä sairaanhoitoa tilapäisen (alle 12 kk)
Suomessa oleskelun aikana
• Esimerkiksi turistin lomamatka, puolen vuoden mittainen oleskelu tai lukuvuoden
kestävä vaihto-opiskelu Suomessa ovat tilapäistä oleskelua
• Lääketieteellisesti välttämätön hoito = Hoito, joka ei voi odottaa asiakkaan
paluuta takaisin kotimaahan.
• Tarkoitus on, että asiakas voi jatkaa oleskelua Suomessa alkuperäisen
suunnitelmansa mukaan.
• Asiakas tulee hoitaa vähintään matkustuskuntoon.
10

11. Toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä asuva
sairastuu Suomessa tilapäisen oleskelun aikana
• Julkisessa terveydenhuollossa työskentelevä terveydenhuollon
ammattihenkilö tekee arvion, onko kyseessä lääketieteellisesti välttämätön
sairaanhoito.
• Arviota tehdessä on huomioitava:
– Tilapäisen oleskelun kesto Suomessa
– Hoitoetuuden luonne: Hoidon tulisi olla vähintään sama kuin kiireellinen hoito, hoito voi
kuitenkin olla myös laajempi.
– Esim. Suomessa muutaman päivän oleskelevalle turistille lääketieteellisesti välttämätön
hoito voi olla suppeampaa kuin Suomeen lukuvuodeksi opiskelemaan tulleelle
annettava hoito.
11

12. Lääketieteellisesti välttämätön hoito
• Lääketieteellisesti välttämättömän hoidon tarve voi syntyä myös
pitkäaikaissairauden, aiemmin todetun sairauden, raskauden tai
synnytyksen johdosta.
• Esim. äitiys- ja lastenneuvolapalvelut voivat olla lääketieteellisesti
välttämätöntä sairaanhoitoa; edellytyksenä on, että ne ovat aiheellisia
kun huomioidaan asiakkaan Suomessa oleskelun kesto.
• Oikeus myös lääketieteellisin perustein tarpeelliseen
pitkäaikaissairauden, esimerkiksi astman tai diabeteksen, seurantaan.
12

13. Lääketieteellisesti välttämätön hoito
• Suomessa tilapäisesti oleskelevalle on järjestettävä oleskeluajalle sellainen
apuväline, joka on lääketieteellisesti välttämätön (esim. kyynärsauvat).
• Asiakkaalla on aina oikeus saada hoitoa myös sairauksiin, jotka
edellyttävät dialyysihoitoa, happiterapiaa, erityistä astmahoitoa tai
kemoterapiaa sekä kroonisiin autoimmuunisairauksiin liittyvää sydämen
kaikukuvausta.
• Tilanteissa, joissa hoidon antaminen vaatii ennakkojärjestelyjä, asiakkaan on
ennen Suomeen matkustamista otettava yhteyttä siihen julkisen
terveydenhuollon yksikköön, jossa hän toivoo saavansa hoitoa.
• Julkinen terveydenhuolto vastaa asiakkaan tiedusteluun ja ilmoittaa, onko
hoitoa mahdollista antaa.
13

14. Eurooppalainen sairaanhoitokortti (EHIC)
• Toisesta EU- tai Eta-maasta tai Sveitsistä Suomeen tilapäisesti tullut asiakas
osoittaa oikeuden lääketieteellisesti välttämättömään sairaanhoitoon
eurooppalaisella sairaanhoitokortilla (EHIC = European Health Insurance
Card)
• Kortin myöntää se maa, joka vastaa asiakkaan sairaanhoidon kustannuksista.
• Asiakas saa EHIC:llä hoito julkisessa terveydenhuollossa samalla hinnalla ja
samojen käytäntöjen mukaan kuin millä kuntalainen saisi vastaavan hoidon.
• Asiakkaan sairaanhoidon kustannuksista vastaava maa maksaa hoidon
todelliset kustannukset hoitoa antavalle maalle eli Suomelle.
14

15. Lääketieteellisesti välttämätön hoito - esimerkki
Kurt tulee Saksasta Suomeen viikon laskettelulomalle. Hänelle sattuu toisena
lomapäivänä rinteessä onnettomuus ja hänen jalkansa murtuu. Hän saa
lääketieteellisesti välttämätöntä sairaanhoitoa julkisessa terveydenhuollossa
sekä kyynärsauvat, jotta hän voi jatkaa oleskeluaan Suomessa suunnitellun
mukaisesti. Kurtilla on mukanaan eurooppalainen sairaanhoitokortti ja hän
maksaa saamastaan hoidosta kuntalaisen asiakasmaksun.
Julkinen terveydenhuolto laskuttaa hoidon todelliset kustannukset Kelalta ja Kela
laskuttaa ne aikanaan Ranskalta, joka vastaa Kurtin sairaanhoidon
kustannuksista.
15

16. Tilapäinen oleskelu ja hoito-oikeuden osoittaminen -
erityistilanteet
Toisessa Pohjoismaassa asuva
• Voi todistaa oikeuden lääketieteellisesti välttämättömään hoitoon eurooppalaisella
sairaanhoitokortilla tai vaihtoehtoisesti passilla, muulla virallisella henkilötodistuksella sekä
ilmoittamalla vakituisen osoitteensa toisessa Pohjoismaassa.
Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuva
• Voi todistaa oikeuden lääketieteellisesti välttämättömään hoitoon eurooppalaisella
sairaanhoitokortilla tai vaihtoehtoisesti passilla ja ilmoittamalla vakituisen osoitteensa
Yhdistyneessä kuningaskunnassa.
Australiassa asuva
• Australian ja Suomen sairaanhoitosopimuksen piiriin kuuluva osoittaa oikeuden saada
lääketieteellisesti välttämätöntä hoitoa Australian tai muun maan passilla, jossa on rajoittamaton
asumisoikeus Australiassa, sekä ilmoittamalla vakituisen osoitteensa Australiassa.
16

17. Asumisen tilanteet

18. Hoito-oikeudet asumisen aikana
• Asumisella tarkoitetaan yleensä yli 12 kuukauden Suomessa oleskelua.
• Se katsotaanko henkilön asuvan vai oleskelevan tilapäisesti toisessa EU-
tai Eta-maassa tai Sveitsissä vaikuttaa hänen hoito-oikeutensa
toteutumiseen ja sen laajuuteen.
• Jos henkilö asuu Suomessa vakinaisesti, hänellä on yleensä kotikunta.
• Silloin hän saa kaiken tarvitsemansa hoidon Suomen julkisessa
terveydenhuollossa kuntalaisen asiakasmaksulla.
• Kotikunnasta päättää maistraatti
• Jos asiakas asuu Suomessa vakinaisesti mutta hänellä ei ole kotikuntaa,
hänellä voi kuitenkin olla oikeus sairaanhoitoon muulla perusteella.
18

19. Hoito-oikeus asumisen aikana
• Pääsääntö: Asiakkaalla on aina oikeus saada sairaanhoitoa asuinmaassaan
• Jos asiakas on työntekijä tai yrittäjä ja hän työskentelee toisessa maassa kuin missä
hän asuu, hänellä on oikeus saada sairaanhoitoa myös työskentelymaassaan.
• EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä oleskeleva työntekijä kuuluu yleensä
työskentelymaansa sosiaaliturvaan työskentelyn kestosta tai asuinmaastaan
riippumatta.
 Työskentelymaa vastaa asiakkaan sairaanhoidon kustannuksista.
 Hoito-oikeus sekä asuinmaassa että työskentelymaassa = oikeus kaikkeen
tarvittavaan maan lainsäädännön mukaiseen hoitoon
 Hoito-oikeus muualla EU- tai Eta-alueella tai Sveitsissä = oikeus lääketieteellisesti
välttämättömään hoitoon
19

20. A) Asuminen Suomessa, toinen EU- tai Eta-maa tai
Sveitsi vastaa sairaanhoidon kustannuksista
• Jos asiakas asuu Suomessa, mutta työskentelee toisessa EU-, Eta-maassa tai
Sveitsissä, hän kuuluu työskentelymaansa sosiaaliturvaan. Työskentelymaa vastaa
hänen sairaanhoitonsa kustannuksista.
• Asiakkaalla:
• on oikeus tarvitsemiinsa terveydenhuollon palveluihin Suomen julkisessa terveydenhuollossa
riippumatta siitä onko hänellä kotikunta vai ei
• on oikeus sairaanhoitokorvauksiin Kelasta (”Kela-korvaus”)
• ei ole Kela-korttia
• Kela myöntää asiakkaalle todistuksen, jolla hän esittää oikeutensa hoitoon
julkisessa terveydenhuollossa. Sen nimi on Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin
Suomessa.
• Asiakas maksaa hoidosta kuntalaisen asiakasmaksun
 Esimerkiksi Suomessa asuvat, mutta toisen EU-, Eta-maan tai Sveitsin sosiaaliturvaan
työskentelynsä perusteella kuuluvat meri- ja rajatyöntekijät.
20

21. Asuminen Suomessa, toinen EU- tai Eta-maa tai Sveitsi
vastaa sairaanhoidon kustannuksista - Esimerkki
Mikko työskentelee Viron lipun alla purjehtivalla aluksella mutta asuu Suomessa, jossa hänellä on kotikunta.
Hän kuuluu työntekonsa kautta Viron sosiaaliturvaan ja Viro vastaa hänen sairaanhoitonsa kustannuksista.
Mikko saa Kelasta Todistuksen oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa, jolla hän osoittaa oikeutensa hoitoon
Suomen julkisessa terveydenhuollossa. Mikolla on kotikunnan perusteella oikeus julkiseen terveydenhuoltoon.
Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin myönnetään kuitenkin Mikolle, jotta julkinen terveydenhuolto saa tiedon
oikeudestaan valtion korvaukseen Mikolle siellä syntyneistä hoidon kustannuksista.
Koska Mikko ei kuulu enää Suomen sosiaaliturvaan, hänellä ei ole Kela-korttia. Hänellä on kuitenkin oikeus sv-
korvauksiin Suomessa yksityisen terveydenhuoltopalvelujen, reseptilääkeostojen ja sairauden vuoksi tehtyjen
matkojen kustannuksista. Lääkkeistä Mikko saa suorakorvauksen apteekissa, muista kuluista hän hakee
korvausta jälkikäteen Kelasta.
Mikko saa Virosta EHIC:in, jolla hän saa lääketieteellisesti välttämätöntä hoitoa kun hän oleskelee tilapäisesti
muissa EU- tai Eta-maissa tai Sveitsissä.
21

22. B) Asuminen toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä,
Suomi vastaa sairaanhoidon kustannuksista
• Jos asiakas asuu toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä, mutta hän kuuluu
Suomen sosiaaliturvaan, Suomi vastaa hänen sairaanhoitonsa kustannuksista.
• Asiakkaalla:
• on oikeus hoitoon asuinmaassaan
• on oikeus tarvitsemaansa hoitoon Suomen julkisessa terveydenhuollossa riippumatta siitä
onko kotikunta vai ei
• on oikeus sairaanhoitokorvauksiin Kelasta
• on Kela-kortti
• Kela myöntää asiakkaalle todistuksen, jolla hän esittää oikeutensa hoitoon
julkisessa terveydenhuollossa. Sen nimi on Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin
Suomessa
• Asiakas maksaa hoidosta kuntalaisen asiakasmaksun
 Esimerkiksi: ulkomailla asuvat ja Suomessa työskentelevät rajatyöntekijät, ulkomailla asuvat
Suomesta lähetetyt työntekijät ml. suomalaisdiplomaatit, ulkomailla opiskelevat
suomalaisopiskelijat22

23. Asuminen toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä, Suomi
vastaa sairaanhoidon kustannuksista - Esimerkkejä
Virolainen Tanel työskentelee viikot rakennuksilla Suomessa mutta asuu vakituisesti Virossa, joten hänellä ei
ole kotikuntaa Suomessa. Rajatyöntekijänä hänellä on oikeus tarvitsemaansa hoitoon Suomen julkisessa
terveydenhuollossa, jota varten hänelle myönnetään Kelasta Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa.
Tanel kuuluu työskentelynsä perusteella Suomen sosiaaliturvaan, joten hän saa Kelasta Kela- ja EHIC-kortin.
Tiina lähetetään työskentelemään Suomesta Saksaan kahdeksi vuodeksi, eikä hänellä ole enää kotikuntaa
Suomessa. Vaikka hänellä ei ole Suomessa enää kotikuntaa, hänellä on Suomessa oleskellessaan oikeus
käyttää julkisen terveydenhuollon palveluita ja hänelle myönnetään Kelasta Todistus oikeudesta
hoitoetuuksiin Suomessa. Koska Tiina kuuluu työskentelynsä perusteella Suomen sosiaaliturvaan, hänellä on
edelleen käytössään Kela- ja EHIC-kortti.
23

24. Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa
• Kela myöntää todistuksen, kun asiakkaan oikeus hoitoon Suomessa perustuu EU-
lainsäädäntöön, kansainväliseen sopimukseen tai kansalliseen lainsäädäntöön
• Yleensä kyse on asiakkaasta, jolla ei ole Suomessa kotikuntaa.
• Voi myös olla asiakas, jolla on kotikunta Suomessa mutta, jonka sairaanhoidon
kustannuksista vastaa toinen EU- tai Eta-maa tai Sveitsi.
• esim. Suomessa asuva mutta toisen maan lipun alla seilaavalla aluksella työskentelevä
merityöntekijä
• Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin myönnetään, jotta julkinen terveydenhuolto saa tiedon
oikeudestaan valtion korvaukseen asiakkaalle syntyneistä sairaanhoidon kustannuksista ja
jotta Kela saa työntekijälle julkisessa terveydenhuollossa annetun hoidon kustannukset
laskutettua asiakkaan työskentelymaasta.
24

25. Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa
• Todistuksessa on tieto
 minkä ajan se on voimassa
 minkä laajuiseen sairaanhoitoon asiakkaalla on oikeus julkisessa terveydenhuollossa
 onko julkisella terveydenhuollolla oikeus valtion korvaukseen Kelasta asiakkaan hoidon
kustannuksista
 onko asiakkaalla oikeus Kelan maksamiin sairaanhoitokorvauksiin
• Asiakirja on julkista terveydenhuoltoa sitova
25

26. Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa
26

27. C) Toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä asuva eläkkeensaaja, jonka
sairaanhoidon kustannuksista Suomi vastaa
• Jos eläkeläinen asuu pysyvästi toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä
mutta saa eläkettä vain Suomesta, eläkeläinen ei kuulu Suomen
sosiaaliturvaan eikä hänellä ole Suomessa kotikuntaa.
• Suomi vastaa kuitenkin eläkeläisen sairaanhoidon kustannuksista
eläkkeen maksun perusteella.
• Asuinmaassaan eläkkeensaajalla on tarvitsemaansa hoito asuinmaan
lainsäädännön ja järjestelmien mukaisesti.
• Kun eläkeläinen oleskelee Suomessa, hänellä on oikeus julkisessa
terveydenhuollossa tarvitsemaansa hoitoon kuntalaisen asiakasmaksulla.
27

28. Eläkkeensaajan eurooppalainen sairaanhoitokortti
• Toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä asuva eläkkeensaaja, jonka
sairaanhoidon kustannuksista Suomi vastaa:
• Osoittaa oikeutensa hoitoon Kelan myöntämällä eläkkeensaajan eurooppalaisella
sairaanhoitokortilla
• Oikeus saada tarvitsemansa sairaanhoito julkisessa terveydenhuollossa Suomessa ja
suorakorvaukseen yksityisen terveydenhuoltopalvelujen ja lääkeostosten kustannuksista sekä
ensihoidon kuljetuksesta
28

29. Eläkkeensaaja, joka asuu toisessa EU- tai Eta-maassa tai
Sveitsissä, Suomi vastaa sairaanhoidon kustannuksista
Esimerkki
Maire on muuttanut pysyvästi Suomesta Portugaliin viettämään eläkepäiviä.
Hän sairastuu syöpään ja saa hoidon Portugalissa. Hoitojen vuoksi Maire tarvitsee peruukin, mutta se
ei kuulu Portugalin lakisääteisiin etuuksiin. Maire voi tulla asiakkaaksi julkiseen terveydenhuoltoon
Suomessa, josta hänelle myönnetään peruukki tai maksusitoumus peruukin hankkimista varten
samalla tavalla kuin se myönnettäisiin Suomessa vakituisesti asuvalle asiakkaalle vastaavassa
tilanteessa.
Maire osoittaa oikeutensa hoitoon Kelan myöntämällä eläkkeensaajan eurooppalaisella
sairaanhoitokortilla.
29

30. EU-alueen ulkopuolelta
tulevat asiakkaat

31. EU-alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden oikeus
hoitoon julkisessa terveydenhuollossa
• Muualta kuin EU- tai Eta-maista ja Sveitsistä tulevien työntekijöiden oikeus
hoitoon voi perustua
• EU:n ns. maahanmuuttodirektiiveihin
– oikeus julkiseen sairaanhoitoon on määritelty kansallisessa lainsäädännössä
(kansanterveyslain 14§ ja erikoissairaanhoitolain 3 § 2 mom.)
• maiden väliseen sosiaaliturvasopimukseen
– Suomen ja Kanadan Quebecin välinen sopimus
31

32. EU-alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden oikeus
hoitoon julkisessa terveydenhuollossa
• Ns. maahanmuuttodirektiivit:
• Erityisosaajadirektiivi
– maahanmuuttovirasto voi myöntää erityisosaajadirektiivin perusteella korkeasti
koulutetulle, muun kuin EU- ja Eta-maiden ja Sveitsin kansalaiselle ja hänen
perheenjäsenelleen Suomessa oleskeluun ja työskentelyyn oikeuttavan oleskeluluvan ”EU:n
sininen kortti” (Blue Card)
• Yhdistelmälupadirektiivi
– Suomeen työskentelemään tuleva muun kuin EU- ja Eta-maiden ja Sveitsin kansalainen,
jolla on työsuhde ja Maahanmuuttoviraston myöntämä työskentelyyn perustuva
oleskelulupa tai määrätynlainen työskentelyoikeus
32

33. EU-alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden oikeus
hoitoon julkisessa terveydenhuollossa
• Direktiivi kolmansien maiden kansalaisten maahantulosta ja oleskelun
edellytyksistä yrityksen sisäisen siirron yhteydessä (ICT-direktiivi)
– yrityksen tai yritysryhmän sisällä Suomeen työskentelemään siirtyvä muun kuin EU- ja Eta-
maiden ja Sveitsin kansalainen voi saada ns. ICT-oleskeluluvan (johtajat, tarkasti määritellyt
asiantuntijat, eräät harjoittelijat)
• Kausityöntekijädirektiivi
– Suomeen kausityötä tekemään tuleva muun kuin EU- ja Eta-maiden ja Sveitsin kansalainen
voi saada Maahanmuuttoviraston myöntämän kausityöhön oikeuttavan oleskeluluvan tai
todistuksen tai Suomen edustuston myöntämän viisumin
• Tutkija- ja opiskelijadirektiivit
– kolmannesta maasta tuleva kolmannen maan kansalainen, joka tulee Suomeen tutkijaksi,
työskentelemään opintojensa ohessa, työharjoittelijaksi tai vapaaehtoistyöntekijäksi voi
saada tähän tarkoitukseen oleskeluluvan. Opiskelijalta, työharjoittelijalta ja
vapaaehtoistyöntekijältä vaaditaan pitää myös olla voimassaolevaa työsuhdetta.
33

34. EU-alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden oikeus
hoitoon julkisessa terveydenhuollossa
• EU:n sinisen kortin haltija
• Oikeus kaikkiin tarvittaviin julkisen terveydenhuollon palveluihin kuntalaisen asiakasmaksulla
hinnalla riippumatta siitä, onko kotikuntaa vai ei
• Jos asiakkaalla ei ole kotikuntaa Suomessa, Kela myöntää hänelle Todistuksen oikeudesta hoitoetuuksiin
Suomessa.
• Muun maahanmuuttodirektiivin mukainen työntekijä
• Oikeus kaikkiin tarvittaviin julkisen terveydenhuollon palveluihin kuntalaisen asiakasmaksun
hinnalla riippumatta siitä, onko kotikuntaa vai ei
• Kela myöntää asiakkaalle Todistuksen oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa julkista terveydenhuoltoa
varten.
34

35. EU-alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden oikeus
hoitoon julkisessa terveydenhuollossa
35
• Kanadan Quebecistä Suomeen lähetetty työntekijä tai tilapäisesti
työskentelemään tuleva
• Säilyy Quebecin sosiaaliturvassa
– Lähetetty työntekijä rekisteröityy Eläketurvakeskuksessa ja Kelassa Quebecin myöntämällä lomakkeella
Q/SF 1
– Tilapäisesti Suomessa työskentelevä rekisteröityy Kelassa Quebecin myöntämällä lomakkeella Q/SF 4
• Oikeus kaikkiin tarvittaviin julkisen terveydenhuollon palveluihin kuntalaisen asiakasmaksun
hinnalla, riippumatta siitä onko kotikuntaa vai ei
• Kela myöntää asiakkaalle Todistuksen oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa julkista terveydenhuoltoa varten.

36. Kun asiakkaan tilanteessa ei sovellu EU-lainsäädäntö,
kansainvälinen sopimus tai kansallinen lainsäädäntö
• Kun asiakkaalla ei ole kotikuntaa, eikä häneen sovellu mikään edellä mainittu säännös
(EU-lainsäädäntö, kansainvälinen sopimus, erikoissairaanhoitolain tai
kansanterveyslain em. kohdat), hänellä ei ole oikeutta saada julkisen terveydenhuollon
kaikkia palveluita.
• Asiakkaalle on kuitenkin aina annettava kiireellinen sairaanhoito kansallisen
lainsäädännön mukaisesti
• Terveydenhuoltolaki 50§
• Ei muuta oikeutta hoitoon ns. sopimuksettomassa tilanteessa
• Esimerkki: Japanista Suomeen kahdeksi viikoksi tullut Kamiko joutuu
liikenneonnettomuuteen. Hänelle annetaan kiireellistä sairaanhoitoa
terveydenhuoltolain 50§ nojalla. Kamiko maksaa hoidon todelliset kustannukset itse tai
vaihtoehtoisesti matkavakuutus voi tulla hänen sijastaan vastuuseen kustannuksista.
36

37. Rajat ylittävän
terveydenhuollon
yhteyspiste

38. Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste
• Tehtävänä tarjota tietoa hoitoon hakeutumisesta EU-alueella,
kustannusten korvaamisesta sekä Suomen
terveydenhuoltojärjestelmästä.
• Tietoa tarjotaan verkkopalvelussa www.hoitopaikanvalinta.fi
• Toteutettu yhteistyössä Kelan, STM:n ja THL:n kanssa
38

39. Lisätietoja

40. Lisätietoja
• Tietoa rajat ylittävästä terveydenhuollosta:
• Kela.fi:n henkilöasiakkaille tarkoitetut sivut:
http://www.kela.fi/sairaanhoito-kansainvalisissa-tilanteissa
• Kela.fi:n lääkäreille ja terveydenhuollolle tarkoitetut sivut:
http://www.kela.fi/yhteistyokumppanit-sairaanhoito-kansainvalisissa-tilanteissa
• Hoitopaikanvalinta.fi –verkkopalvelu, joista löytyy omat osiot sekä henkilöasiakkaille että
terveydenhuollon työntekijöille:
https://www.hoitopaikanvalinta.fi/
40