Empfohlen
Empfohlen
Weitere ähnliche Inhalte
Was ist angesagt?
Was ist angesagt? (8)
Ähnlich wie 2019 11-23 Mielenterveyden edistäminen PSV Jyväskylässä
Ähnlich wie 2019 11-23 Mielenterveyden edistäminen PSV Jyväskylässä (20)
2019 11-23 Mielenterveyden edistäminen PSV Jyväskylässä
- 1. MIELENTERVEYDEN EDISTÄMISESTÄ Asiantuntijapsykologi Juho Mertanen, Mieli ry PSV:n luentotilaisuus + Crazy Game Show Night 23.11.2019 Jyväskylä 23.11.2019 Sähköpostia saa laittaa: Etunimi Sukunimi mieli.fi1
- 4. 1. Kuka puhuu 2. MIELI Suomen Mielenterveys ry 3. Asiantuntijapsykologina mielenterveyden edistämisen osastolla 4. Mielenterveyden edistämisen psykologiaa • Sis. materiaalia itsenäisesti perehdyttäväksi 5. Tulkaa harjoitteluun, tehkää opinnäytteitä, tulkaa vapaaehtoisiksi tai kollegaksi 23.11.2019 mieli.fi4 SISÄLTÖ
- 5. • Tampereen yliopistoon 2009 • Psykologia, tilastotiede, sosiaalipsykologia, järjestötoimintaa • Ohessa henkilöarviointiassistenttina, lastensuojelussa ja feissarina • Päättöharjoittelu ja pari vuotta työskentelyä Savossa • Psykoosityötä, koulupsykologiaa, päihdepsykiatrian poliklinikka, terveyskeskuspsykologiutta • Välissä kevät ihmisoikeustarkkailijana Länsirannalla • Gradu pakettiin ja valmistuminen 2017 • Psykologi & tiiminvetäjä Helsingin kaupungin idän psykiatria- ja päihdekeskuksessa sekä hanketyöntekijänä Autismisäätiöllä 2018 • Psykologipalvelu Lanttumaakarin perustaminen & Global Clinic – vapaaehtoisena paperittomien mielenterveyden parissa • MIELI Suomen Mielenterveys ry 01/2019 -> 22.11.2019 mieli.fi5 KUKA PUHUU?
- 6. MIELI SUOMEN MIELENTERVEYS RY • Maailman vanhin mielenterveysalan kansalaisjärjestö • Perustettu 1897 tehtävänään avustaa mielisairaaloista kotiutettavia toipilaita sekä välittää mielenterveystietoa • Niminä ollut aiemmin Suomen Mielenterveysseura, Sielunterveysseura, Hermo- ja mielitautien vastustamisyhdistys ja Turvayhdistys mielenvikaisia varten • Puolustamme yhä kaikkien yhtäläistä oikeutta mielenterveyteen • Rakennamme osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä edistämme välittämisen kulttuuria • Kannustamme aktiivisuuteen yhteiskunnassa • Toimimme ihmisoikeuksien ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden puolesta Suomessa ja kansainvälisesti • Tarjoamme apua elämän kriiseissä ja tuemme erityisesti heikoimmassa asemassa olevien mielenterveyttä ja hyvinvointia 22.11.2019 mieli.fi6
- 7. MIELI RY - TOIMIMME VALTAKUNNALLISESTI 22.11.2019 mieli.fi7 • 56 paikallista mielenterveysseuraa • 31 valtakunnallista jäsenjärjestöä • 22 kriisikeskusta ympäri Suomea, kriisikeskusverkosto • 140 työntekijää • Koulutusta ympäri Suomea • Aktiivista kansainvälistä toimintaa • Hallinnoimme viiden järjestön ja kirkon kanssa Rikosuhripäivystystä ja koordinoimme kolmen järjestön nuorisoalan osaamiskeskusta, Vahvistamoa Paikallinen mielenterveysseura, jossa toimii kriisikeskus Paikallinen mielenterveysseura
- 9. MIELENTERVEYDEN EDISTÄMISEN OSASTO • Edistämme lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveysosaamista ja mielenterveystaitoja • Kehitämme, levitämme ja juurrutamme hyviä käytäntöjä järjestökentälle sekä laajemmin yhteiskunnan käyttöön • Tuotamme mielenterveysosaamiseen sisältöjä seuran verkkopalveluun ja vaikuttamistyön tueksi • Koulutamme mielenterveystaitojen osaamista eri kohderyhmien kanssa toimiville ammattilaisille ja kansalaisille. 22.11.2019 mieli.fi9
- 10. ASIANTUNTIJAPSYKOLOGIN TYÖNKUVA • 30 % Mielenterveyden edistämisen osaston työryhmien ja hankkeiden konsultointia • 25 % Kehittämistyötä (Mieli työssä -koulutukset, lasten ja nuorten sisällöt) • 10 % Ohjausryhmätyötä (Lapset puheeksi vastaanottokeskuksissa, Kohdataan-hanke, Osaava vanhemmuus) • 10 % Verkkotyötä. Sisältöjen kehittämistä ja uusia avauksia • 10 % Luentoja, kouluttamista, tekstejä sidosryhmille • 10 % Median haastattelupyyntöihin vastaaminen / kirjoituksia • 5 % Muuta 22.11.2019 mieli.fi10
- 12. 22.11.2019 mielenterveysseura.fi12 Mistä puhumme kun puhumme mielenterveydestä?
- 13. MITÄ ON MIELENTERVEYS? WHO:n (2013) määritelmän mukaan mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen saa omat kykynsä käyttöön sekä pystyy kohtaamaan ja selviytymään elämään kuuluvien normaalien haasteiden kanssa sekä kykenee työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan
- 14. MIELENTERVEYS • Ei voi olla pelkkää pahoinvoinnin poissaoloa, toisaalta määritelmämme vaihtelevat vielä suuresti ulkoa määrittyviä tekijöitä kuten esim. työntekoon kykenemistä painottavista (vrt. WHO:n määritelmä) subjektiivista kokemusta kuten positiivisia emootioita edellyttäviin (esim. WEMWBS, ks. alla). • Hyvää pohdintaa tästä mm. • Appelqvist-Schmidlechner ym. (2016): Mitä on positiivinen mielenterveys ja kuinka sitä mitataan? • Kaleva & Valkonen (2013) Mielenterveyden edistämisen dilemmat • Alexandrova (2017): Does anyone know what mental health is? • Jokaisella on oikeus mielenterveyteen, tämä myös io-sopimuksissa • YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva TSS (1976): jokaisella oikeus nauttia korkeimmasta saavutettavissa olevasta ruumiin- ja mielenterveydestä https://www.minilex.fi/a/jokaisella-on-oikeus-terveyteen 23.11.2019 mielenterveysseura.fi14
- 15. MIELENTERVEYDEN KAKSI ULOTTUVUUTTA (VRT. KEYES) Mielenterveyden häiriö ja paljon psyykkistä hyvinvointia Ei mielenterveyden häiriötä ja paljon psyykkistä hyvinvointia Mielenterveyden häiriö ja vähän psyykkistä hyvinvointia Ei mielenterveyden häiriötä ja vähän psyykkistä hyvinvointia Paljon psyykkistä hyvinvointia Mielen- terveyden häiriö Ei mielen- terveyden häiriötä Vähän psyykkistä hyvinvointia22.11.2019 12
- 16. MIELENTERVEYDEN MÄÄRITTELYÄ • Edellisen sivun nelikentän pohjana Corey Keyesin työ riutumis- kukoistamisakselilla (ks. esim. Westerhof & Keyes, 2010; Keyes 2002) • Keyes jaotellut mielenterveyden ulottuvuudet emotionaaliseen, psykologiseen ja sosiaaliseen (ks. esim. Hyvää mieltä yhdessä –kirja & Keyes, 2005) • Luonut ”Hyvinvoinnin diagnostiset kriteerit” vastineena häiriökeskeisyydelle: • Myönteinen tunnetila, elämisen laatu, itsensä hyväksyminen, henkilökohtainen kasvu, elämän tarkoitus, autonomian tunne, hallinnan tunne, myönteiset ihmissuhteet, moninaisuuden hyväksyminen muissa, osallisuus, sosiaalinen aktualisoituminen, johdonmukaisuus yhteisössä, sosiaalinen intergraatio • Mielenterveyden edistäminen voidaan haluttaessa määritellä hyvinvoinnin determinanttien vahvistamiseksi tai esteiden poistamiseksi niiden tieltä 22.11.2019 mielenterveysseura.fi16
- 18. MUISTAMMEKO KOHDATA MYÖS IHMISEN EI-OIREILEVAT OSAT? MIKÄ ON ESIMERKIKSI UNELMIEN MERKITYS HOITOTYÖSSÄ? 23.11.2019 mieli.fi18
- 19. MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN VS. ENNALTAEHKÄISY • Jos mielenterveys ja mielenterveyden häiriöt asettuvat eri akseleille, ovat myös edistäminen ja ehkäisy osin erillisiä • WHO (2004) on määritellyt näiden välisen suhteen näin: ”Mielenterveyden edistämisen tavoitteena on tukea positiivista mielenterveyttä vahvistamalla psyykkistä hyvinvointia, osaamista ja sitkeyttä ja luomalla tukea antavia asumisoloja ja ympäristöjä. Mielenterveyden häiriöiden ehkäisy taas pyrkii oireiden ja perimmiltään mielenterveyshäiriöiden vähentämiseen, ja yhtenä keinona käytetään mielenterveyden edistämisen strategioita. Silloin kun mielenterveyden edistämisellä tähdätään yhteisön positiivisen mielenterveyden lisäämiseen, sillä saattaa olla myös mielenterveyden häiriöiden esiintymistä vähentävä toissijainen vaikutus.” (Suomennos Tamminen & Solin, 2013) 22.11.2019 mielenterveysseura.fi19
- 21. ASIOILLA ON SEKÄ ARVO ETTÄ HINTA • Mielenterveyden edistäminen ja ongelmien ennaltaehkäisy ovat investointeja, joita meillä ei ole varaa jättää tekemättä • Alentuneen mielenterveyden kokonaiskustannus Suomen kansantaloudelle on yli 11 miljardia euroa vuodessa (OECD, 2018) • Yhden itsemurhan ehkäiseminen säästää kaksi miljoonaa euroa • Mielenterveyden edistäminen on kustannusvaikuttavaa • Yksi koululaisten mielenterveyden edistämiseen sijoitettu euro maksaa itsensä takaisin vuodessa. Viidessä vuodessa hyöty 50-kertainen • Varhainen puuttuminen käytöshäiriöihin tuo jopa 83-kertaisen tuoton • Työssäolevien hyvinvointiin sijoitettu euro poikii kymmenkertaisen hyödyn • Lisätietoa taloudellisista vaikutuksista lopun lähdeluettelosta 23.11.2019 mieli.fi21
- 22. 1. Miksi tietynlaiset kokemukset johtavat tietyntyyppisiin oireisiin? 2. Miksi samanlaiset kokemukset eivät johda kaikilla yhtä vaikeisiin oireisiin? 23.11.2019 mieli.fi22
- 24. MIELENTERVEYSONGELMIEN RISKITEKIJÄT 23/11/2019 Mielenterveyden edistäminen Varhainen vuorovaikutus Kaltoinkohtelu ja kurittamien Koulukiusaaminen Työstressi Sosiaalisen pääoman puute Yhteisö ja yhdyskunta Sosio-ekonomiset tekijät (köyhyys, osattomuus, syrjäytyminen) Päihdekäyttö Yleiset Erityiset 24
- 26. 13.6.2019 Mielenterveyden edistäminen Mielenterveyden edistäminen: resilienssin rakentamista Mielenterveyden edistämisen tavoitteena on psyykkisen hyvinvoinnin lisääminen Mielenterveys on riippu- vainen rakenteista: psyykkinen hyvinvointi on paras oikeudenmukaisissa, tasa-arvoisissa ja väkivallattomissa yhteisöissä 26
- 28. • Suurin osa mielen hyvinvoinnista rakentuu (ja ihmisen arjesta vietetään) soten ulkopuolella • Kaikissa kunnan päätöksissä olisi syytä arvioida niiden vaikutukset ihmisten mielenterveyteen. Myös arjen? • Seurataanko ongelmien tilastoinnin ohessa hyvinvointia? • Mielenterveyden edistämistä tapahtuu viidellä tasolla: 1. Mielenterveyttä tukeva yhteiskuntapolitiikka 2. Mielenterveyttä tukevien ympäristöjen luominen 3. Yhteisöllisen toiminnan tukeminen 4. Yksilöiden mielenterveystaitojen kehittäminen 5. Terveyspalveluiden suuntaaminen mielenterveyden edistämiseen Kunnalla mahdollisuus vaikuttaa näistä kaikkiin 23.11.2019 mieli.fi28 MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN: KOKO (YHTEIS)KUNNAN ASIA
- 29. YMPÄRISTÖJEN JA RAKENTEIDEN MERKITYS MIELENTERVEYDELLE • Luonnon läheisyys myös kaupungissa tukee mielenterveyttä • Kaavoituksella voi edistää kohtaamisia ja yhteisöllisyyttä • Hyvät suhteet naapureihin tukevat mielenterveyttä • Aktiivinen kansalaisyhteiskunta ja järjestöt tuovat yhteenkuuluvuutta • Avoin hallintokulttuuri vahvistaa luottamusta päättäjiin • Hyvinvoiva mieli hyvinvoivassa ruumiissa: liikunnan harrastamisen tulisi olla edullista ja paikkoja lähellä • Laaja ja edullinen joukkoliikenne tukee erityisesti heikoimmassa asemassa olevien mahdollisuuksia edistää omaa hyvinvointiaan 23.11.2019 mieli.fi29
- 30. MATALAN KYNNYKSEN PALVELUT YHDELTÄ LUUKULTA • Lievänä alkavat mielenterveyden vaikeudet pahenevat, jos niihin ei saa varhain tukea. Ovat sitten vaikeampia myös hoitaa • Hampaassa oleva reikäkin paikataan sen ollessa mahdollisimman pieni • Mielenterveyden vaikeudet tulevat usein esiin muissa palveluissa • Ymmärrys mielen hyvinvoinnista tärkeää kaikissa palveluissa • Toimiva eteenpäin ohjaus nopeuttaa tuen saamista • Palvelut tulisi resursoida niin, että inhimilliseen kohtaamiseen on aikaa • Kunnan työntekijöiden työhyvinvoinnista huolehtiminen • Kriisipalveluiden saatavuus ja tieto niistä tukevat mielenterveyttä • Erityisen haavoittuvassa asemassa olevien tavoittamiseen tarvitaan suunnattuja toimenpiteitä • Esimerkiksi vähemmistöihin kuuluvilla riskit usein kasautuvat 23.11.2019 mieli.fi30
- 32. MIELENTERVEYDEN ONGELMAT KEHITTYVÄT VARHAIN 23.11.2019 32 10 % 50 % 75 % 5–16-vuotiaista täyttää jonkin mielenterveyden häiriön kriteerit Mielenterveyden häiriöistä alkaa viimeistään 14-vuotiaana Mielenterveyden häiriöistä alkaa viimeistään 24-vuotiaana
- 33. LAPSIPERHEIDEN JA NUORTEN TUKEMINEN ON TEHOKASTA • Paras tapa tukea kehittyvää mielenterveyttä on mahdollistaa turvalliset kasvuolosuhteet ja lämpimät suhteet lähiaikuisiin • Perheiden ja vanhemmuuden tukeminen mm. neuvoloissa • Myös taloudellinen turvattomuus vaikuttaa kehitykseen • Opettajien ja esimerkiksi urheiluvalmentajien mielenterveysosaaminen • Kiusaamisen suhteen nollatoleranssi • Riittävän pienet ryhmäkoot ja varhainen tuki kouluissa • Harrastusmahdollisuudet • Toimivat aikuisten palvelut auttavat myös lapsia • Raskausajan masennusten seulomisesta hyviä tuloksia 23.11.2019 mieli.fi33
- 35. NIH/NIDA: IHMISEN ENSIMMÄISET KAHDEKSAN VUOTTA OVAT RATKAISEVIA PÄIHDEONGELMIEN EHKÄISYSSÄ 13.6.2019 Mielenterveyden edistäminen35 “On vahvaa näyttöä siitä että vakaat kotiolosuhteet, riittävä ravinto, kannustaminen liikkumaan, älylliset haasteet, ja positiivinen vanhemmuus johtavat hyvään kehityskulkuun.” Source: NIH/NIDA 2016
- 37. MIELENTERVEYSTAIDOT • tunnetaidot • ongelmanratkaisutaidot • vuorovaikutustaidot • tietoisuustaidot • elämänhallintataidot • kaveritaidot
- 38. 20-25 % lapsista elää perheissä joissa vanhemmalla on mielenterveysongelma 14.11.2018 SYrjäytymisen ehkäisy38
- 39. VANHEMMUUDEN TUKI VÄHENTÄÄ ERIARVOISUUTTA LÄPI ELÄMÄN 13.6.2019 Mielenterveyden edistäminen Social- och integrationsministeriet, Tanska 2012 39 Vanhemmuu den tukiKäytöshäiriöiset lapsetNormaaliväestö Yhteiskunnan nettokustannukset(DKR)
- 40. LAPSET PUHEEKSI –KESKUSTELUT EHKÄISEVÄT LASTENSUOJELUILMOITUKSIA Lähde: Niemelä ym. 2019 13.6.2019 Mielenterveyden edistäminen40
- 41. TYÖIKÄISTEN MIELENTERVEYS • Työssäkäynti tukee mielenterveyttä mm. tarjoamalla mahdollisuuksia itsensä toteuttamiseen, yhteisön jäsenyyteen, taloudelliseen itsenäisyyteen ja arkirytmiin • Samat tarpeet myös työssä käymättömillä • Mitä osallisuuden mahdollisuuksia tarjolla? • Ensimmäinen työpaikka tärkeä kohta kiinnittyä työelämään • Työpaikoilla tulisi olla tietoa mielenterveyden edistämisestä ja keinot tarjota matalan kynnyksen tukea • Vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet tuovat vastapainoa työlle • Osatyökykyisten huomiointi 23.11.2019 mieli.fi41
- 42. 23.11.2019 mielenterveysseura.fi42 • Omaehtoisuus • Pätevyys • Yhteenkuuluvuus Kokeminen • Vapaaehtoisuus • Motivaatio • Sitoutuminen Kasvattaa • Tehokkaampi tekeminen • Sinnikkyys • Luovuus Seurauksena (alkup. Ryan & Deci, 2000)
- 43. IKÄIHMISET JÄÄVÄT LIIAN USEIN YKSIN • Fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen lisää riskiä mielenterveyden alenemiseen • Ikäihmisille tulisi tarjota mahdollisuuksia osallistua yhteisön toimintaan esimerkiksi järjestöjen kautta • Mahdollisuudet myös jakaa kertynyttä elämänkokemusta • Palveluiden saavutettavuus erityisen tärkeää ikäihmisille 23.11.2019 mieli.fi43
- 45. 22.11.2019 mielenterveysseura.fi45 Lähde: Kessler, Berglund, Demler, Jin, Merikangas & Walters (2005): Lifetime Prevalence and Age-of- Onset Distributions of DSM-IV Disorders in the National Comorbidity Survey Replication. Archives of General Psychiatry, 62.
- 46. 22/11/2019 Mielenterveyden edistäminen Kaltoin kohdelluilla tai kiusatuilla lapsilla on moninkertainen riski mielenterveyden häiriöön aikuisiällä Lähde: Great Smoky Mountains Study, Lereya et al. Lancet 2015 MIELENTERVEYS- ONGELMIEN JUURET OVAT USEIN LAPSUUDESSA 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 Yleisväestö Kaltoinkohdellut Kiusatut Oddsratio 46
- 47. MIELENTERVEYDEN EDISTÄMISEN TALOUDELLISISTA ASPEKTEISTA • Knapp, McDaid & Parsonage (2011): Mental health promotion and mental illness prevention: the economic case • McDaid, Park & Wahlbeck (2019): The economic case for the prevention of mental illness • Friedli & Parsonage (2007): Mental health promotion: building an economic case • OECD (2018): Health at a glance 22.11.2019 mielenterveysseura.fi47
- 48. 22.11.2019 mielenterveysseura.fi48 LISÄÄ MIELI RY:N INFOGRAAFEJA LÄHTEINEEN • https://mieli.fi/fi/yhteiskunta/suomalaisten-mielenterveys-ei- ole-kohentunut-fyysisen-terveyden-tahtiin • https://mieli.fi/sites/default/files/inline/infograafeja_mielente rveydesta_2019.pdf
- 49. HYVIÄ LISÄMATERIAALEJA AIHEESTA • Courseran Positive Psychiatry and Mental Health –kurssi • Tiiviit ja laadukkaat esitykset mielen hyvinvoinnin teemoista • Useita MIELI ry:nkin materiaaleissa hyödynnettyjä lähteitä • Alberta Family Wellness Initiativessä kehitetty Brain Story Certification- kurssi • Erittäin kattavat ja laadukkaat asiantuntijapuheenvuorot aivojen ja hyvinvoivan mielen kehityksestä ja toimivista interventioista • Mielenterveyden edistäminen kansanterveystyön ytimessä –artikkeli (Wahlbeck ym., 2017) • Tiivis esitys mielenterveyden edistämisestä ja kattava lähdeluettelo • Tiedämmekö miten ihmisaivot toimivat? Puuttuuko tiedonmurusia vai koko tukiranka? (Hari, 2018) • Aivojen kehityksestä ja suhteesta mieleen 22.11.2019 mielenterveysseura.fi49
- 50. LÄHTEET JA LISÄTIETOA Appelqvist-Schmidlechner ym. (2016). Mitä on positiivinen mielenterveys ja kuinka sitä mitataan? Suomen lääkärilehti. http://www.julkari.fi/handle/10024/130901 Kalra ym. (2012). Mental health promotion: guidance and strategies. European psychiatry. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22197146 McDaid (2017). Commissioning Cost-effective services for promotion of mental health and wellbeing and prevention of mental ill-health. Public health England. http://eprints.lse.ac.uk/85944/ McDaid & Wahlbeck (2019). The Economic Case for the Prevention of Mental Illness. Annual review of public health. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/30601725 OECD (2018). Health at a glance: Europe 2018. http://www.oecd.org/health/health-at-a-glance-europe- 23056088.htm Solin (2011). Mental health from the perspective of health promotion policy. Tampereen yliopisto: väitöskirjat. http://tampub.uta.fi/handle/10024/66782 Solin ym. (2018). Mielen hyvinvoinnin edistäminen osaksi kunnan strategiaa. THL: Päätösten tueksi. http://www.julkari.fi/handle/10024/136240 Wahlbeck (2015). Public mental health: The time is ripe for translation of evidence into practice. World psychiatry. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25655149 Wahlbeck ym. (2017). Mielenterveyden edistäminen kansanterveystyön ytimessä. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. https://www.duodecimlehti.fi/duo13731 23.11.2019 mieli.fi50
- 51. MIELI RY:SSÄ YMMÄRRETTÄVÄSTI TARVETTA PSYKOLOGIOSAAMISELLE • Opinnäytteet • Harjoittelut • Työllistyminen hankkeisiin ja muihin tehtäviin • Vapaaehtoishommat 22.11.2019 mieli.fi51
- 52. Mielenterveyttä voi vahvistaa – mieli.fi