Projektipäällikkö Jouni Virtaharjun esitys Johtaminen 2020 -seminaarissa 22.1.2014

1. Johtaminen 2020 yhteistyöseminaari
Hyvän esimiestyön merkitys:
Tutkimustuloksia ensimmäisen tason esimiestyötä käsitelleistä
tutkimushankkeista
Tutkija, projektipäällikkö Jouni Virtaharju, Aalto-yliopisto
jouni.virtaharju@aalto.fi

2. Teollisuuden työnjohtotyön historiallisesta
kehityksestä
• Työnjohtotyö rakentuu historiallisesti korkean ammatillisen
osaamisen ympärille: työnjohtajat olivat mestareita jotka
ohjasivat työtä ja opettivat ammatin salat uusille työntekijöille.
• Teollistumisen yhteydessä työnjohtajan tehtävä kehittyi
valvonnan suuntaan: työnjohtajan tehtävä oli kontrolloida että
työntekijät toimivat tuotantosuunnitelmien ja ohjeiden
mukaan.
• Organisaatioiden kasvaessa työnjohtajien tehtäviin
sisällytettiin välillisiä tehtäviä: työnjohtajat huolehtivat
työntekijöiden töihin liittyvistä hallinnollisista rutiineista.
• Tiimiorganisaatioiden perustamisen yhteydessä työnjohtajista
haluttiin ihmisten johtajia: työnjohtajia koulutettiin
valmentamaan ja motivoimaan työntekijöitä.

3. Marketpäällikön työn muutos 1980-2015
1980-90-luvulla työn painopiste oli logistiikkaketjun hallinnassa. Päällikkö
teki tilauksia, hyllytti ja hinnoitteli. Hän päivitti hintoja koneelle ja väänsi
kauppaa teollisuuden edustajien kanssa. Tietotekniikkaa ei ollut vielä
kovin paljon käytössä, hallinnollisia töitä ja raportointia oli vähemmän.
Tuntui kuin työn keskeinen tekopaikka olisi ollut kaupan varasto.
2000-luvulla työstä tuli yhä enemmän tietojärjestelmien käyttöä. Päällikkö
suunnitteli ja raportoi; aikaisemmin päivän täyttänyt hinnoittelu hävisi,
tilaukset automatisoituivat, mutta tilalle tuli talouden raportointiin ja
henkilöstöhallintoon liittyviä tehtäviä. Asiakkaiden kanssa päällikkö teki
vain vähän työtä. Työ oli siirtynyt toimistossa tehtäväksi.
Vuonna 2015 päällikkö työskentelee asiakastiloissa. Hän seuraa, valvoo
ja pitää asiakaspolusta hyvää huolta. Hän ohjaa tiimiään sen
päivittäisissä tekemisissä. Hallinnolliset tehtävät ovat vähentyneet,
päällikköä aikaisemmin työllistäneet tehtävät tehdään konttorilla ja
ketjuohjauksessa.
SOK
27.1.2014

4. Johtamistehtävät, -tavat ja -roolit
MITEN (TAPA)
Hallinnoiden
Asiantuntevasti
Ongelmia
ratkaisten
Valmentaen
MITÄ
(TEHTÄVÄ)
Ihmiset
Talous
Tuote/
teknologiaprosessit
”KOUTSI”
”TOIMISTON
ESIMIES”
PERINTEINEN
TYÖNJOHTAJA

5. INTRODUCTION
Opportunities 36%
Problems 64%
PROCESS
Smooth 25%
Difficult 75%
OUTCOME
According to plan 54%
TEXTBOOK
STORY 10%
Other than planned 46%
HEROIC
STORY 20 %
WELL THEN – WHAT
NOW STORY 50 %
Everyday leadership is an event-driven activity, not intention-driven
Everyday leadership is a sense-making process consisting of three sets of activities:
1.) interpretations, 2.) constant adjustments, 3.) formulation of temporary solutions.
Holmberg, I. & Tyrstrup, M. (2010) Well then – What now?
An everyday approach to managerial leadership.
Leadership. 6(4), 353-372.

6. Tehtävänjaon tekeminen panimon
varastossa
Poissaolot
Vuorolista
Kampanjat
Sesongit
Työntekijät
Taidot
Palkkaus
Tehtävänjako
Myynti
Tilaukset
Kuormat
Työpisteet
Ohjausyksikkö
Työnkierto
Koneet
Kunnossapito
Huollot
Toinen prosessi
Keruun
seurantajärjestelmä

7. Mistä tekijöistä esimies rakentuu?
• Esimiestä voi ajatella
hybridinä: hän on
yhdistelmä henkilöä ja
johtamisen
teknologioita
• Esimiehisyyteen
vaikuttaa se millaisilla
työkaluilla ja välineillä
esimies varustetaan
– Konkreettiset työkalut
– Käsitteelliset työkalut
– Rutiinit ja menettelytavat

8. Esimerkki: logistiikan työnjohtajan
johtajuuden työkalupakki
KONKREETTISET TYÖKALUT
• kynä & paperi
• työvaatteet
• radiopuhelin
• kännykkä
• tietokone
• työvuorolista
• tuotantosuunnitelma.XLS
• tehtävänjako.XLS
• oman työajan seuranta.XLS
• palkkiolaskelma.XLS
• palaute.XLS
• sähköposti
• kulkukortti
KÄSITTEELLISET TYÖKALUT
• Logistiikan pelisäännöt
• TES
• Yhteinen sopimus työnkierron
toteuttamisesta
RUTIINIT JA MENETTELYTAVAT
• vuoron aloituspalaveri – tässä
vaihdettiin joka päivä tietoa puolin ja
toisin
• aamukahvit työntekijöiden kanssa
kerran kolmessa viikossa
• kenttäkierros
• Työntekijöiden tehtäväkierron
historiatiedon dokumentointi Exceltiedostoon

9. Tutkimustuloksia 2000-luvun teollisuuden ja
kaupan ensimmäisen tason esimiestyöstä
1.
Työn perustavoite on säilynyt entisen kaltaisena, mutta työn tekemisen tavat ovat
muuttuneet yhteiskunnan ja yritysten muutosten mukana
–
–
Toiminnan teknologisoituminen ja työntekijöihin kohdistuvien osaamisvaateiden kasvu on
vaikuttanut esimiehiin kohdistuviin teknisiin osaamisvaatimuksiin
–
2.
Tehtävä on monipuolistunut alaisten valvonnasta ja välillisten tehtävien hoitamisesta
monipuoliseksi toiminnan tehokkuuden varmistamiseksi ja kehittämiseksi.
Johtajuuteen kohdistuvat muuttuvat yhteiskunnalliset odotukset heijastuvat myös esimiestyöhön.
Työ on vaativaa, sekä teknistä ymmärrystä että esimiestaitoja edellyttävää työtä
–
–
3.
Esimiesten työpanoksella on suuri merkitys yrityksen operatiivisen tuloksen varmistamisessa
Tehtävään liittyvät kyvykkyysvaatimukset ovat kasvaneet ja monipuolistaneet
Haasteena yrityksillä on miten tehtävään saadaan taitavia, tehtävään sitoutuvia tekijöitä
–
Operatiivinen esimiestyö ei ole ’muodikasta’
–
Tehtävään tullaan usein aikaisemmasta poikkeavan koulutuspolun kautta, ja eri ikäisenä
–
Tehtävä nähdään aikaisempaa enemmän etappina uralla, ei sen loppupisteenä

10. Teollisuuden ja kaupan lähiesimies
•
Esimiesten valvontatehtävä on osin siirtynyt johtamis- ja tietojärjestelmien
toteuttamaksi
– Johtamisjärjestelmät toimivat esimiestyön substituutteina organisaatioissa
– Toiminnanohjaus-, tuotanto- ja tulospalkkio- sekä työajan seurantajärjestelmät
tekevät aikaisemmin työnjohtajien tekemää valvontatyötä
– Työnjohtajat toteuttavat valvontatehtävää edelleen tietojärjestelmien katveeseen
jääviltä osin (esim. turvallisuussäädökset, siisteys)
•
Esimiehiltä edellytetään yhä enenevässä määrin yleiseen
johtajuuskeskusteluun liittyviä alaisten sitouttamisen, motivoinnin ja
palautteenannon tehtäviä
•
Valvontajohtamisesta ja poikkeamajohtamisesta siirtyminen kannustavan
johtajuuden piiriin on suuri paradigman muutos esimiestyössä
•
Tätä muutosta on pyritty toteuttamaan erilaisilla arkijohtamisen käytännöillä
(mm. palaverikäytännöt, puheeksi ottaminen, vuorovaikutusmallit)

11. Esimiestyön kehittämismalli
ESIMIESTYÖ
(tehtäväsisällöt, vastuut,
valtuudet)
NYKYTILA
JOHTAMISYMPÄRISTÖ
(organisaatiorakenne,
toimintaprosessit,
tuotantotavat)
ESIMIES
KEHITTÄMISEN KEINOT
(johtamistaidot, osaaminen,
asenteet, identiteetti)
ESIMIESTYÖN TAVOITE
(operatiiviset, strategiset,
kehittämistavoitteet)
TAVOITETILA

12. KIITOKSIA!
Tutkimustuloksia esittelevä verkkojulkaisu:
http://lib.tkk.fi/TIEDE_TEKNOLOGIA/2012/isbn9789526047669.pdf