Presentation at Ruralia institute, Seinäjoki 26 Apr 2017. Social entrepreneurship introduction, social impact business modelling.

1. Yhteiskunnallinen yrittäjyys
26.4.2017

2. OHJELMA
17.30–17.50 Kahvitarjoilu
17.50–18.00 Tilaisuuden alkusanat
18.00–18.30 Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen käytännössä
Kristiina Ullgrén, Impactor Consulting Osk
18.30–19.00 Kehittämisyhdistyksen kokemuksia kyläpalveluiden
tuottamisesta Reijo Kahelin, Eräjärven Kehittämisyhdistys ry
19.00–20.00 Liikeideasta yritystoimintaa
Kristiina Ullgrén, Impactor Consulting Osk
Keskustelua ja työpajan loppusanat

5. IMPACTOR
Kestävä talous
Vaikuttavuusinvestoiminen
Vaikuttavan liiketoiminnan
kehittäminen, yhteiskunnalliset
innovaatiot
Vaikuttavuuden mallintaminen,
mittaaminen ja jatkuva
kehittäminen

6. YHTEISKUNNALLINEN YRITYS
Tuoton ja
voiton
maksimointi
Hyväntekeväi
syys,
avustukset,
julkinen tuki
Järjestöt
Yhteiskunnalliset
yritykset
“Impact
enterprises”
?

7. 1 + 1 + 1 + 1 + 1 + 1 > 6

8. OSUUSKUNTA

9. YES, WE CAN

10. YHTEISKUNNALLISEN YRITYKSEN PERUSTAMINEN
Yhteiskunnallinen missio
Arvot
Kulttuuri
Käytännöt
Liiketoiminta

11. ● Ihmiset ja yhteistyö tärkeintä
● Keskustelu ja yhteinen näkemys
○ Arvot, missio
○ Tavoitteet
○ Päivittäinen työ, miten arvot ja missio näkyvät
arjessa?
MITEN ALKUUN?

12. BISNES-PIZZA
KEHITTYMINEN
IHMISET
MERKITYKSELLISYYS
TUOTTAVUUS
Johtajuus
Tuotteet &
palvelut
Tulokset,
vaikutukset,
vaikuttavuus
Arvot, visio,
missio
Avainkumppanit,
yhteisö
Markkinointi,
viestintä, brändi
Osaaminen,
koulutus
Innovaatiot
Tuotanto / järjestelmät
Myynti
Asiakkaat (tarve / markkinat)
Tiimi
Mukailtu lähteestä: Business Pizza, World Coaching Organization

13. Avoin mieli, ajattelu, kuuntelu
Keskustelu, yhdessä sopiminen
Jatkuvan kehittämisen sykli:
● Säännöllinen katselmointi + retrospektiivi +
suunnittelu
HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

15. VAIKUTTAVAN
LIIKETOIMINNAN
MALLINTAMINEN

16. Liiketoimintamalli
● kuvaa logiikkaa, jolla organisaatio luo ja toimittaa
arvoa asiakkaalle
● on suunnitelma strategian toteuttamiseen
● ei ole liiketoimintasuunnitelma
● voi kuvata nykytilaa tai tavoitetilaa
Mikä on liiketoimintamalli?

18. ESIMERKKEJÄ
● Kustannustehokasta
silmäkirurgiaa kaihin
aiheuttaman sokeuden
poistamiseksi sekä työkyvyn
ja tuottavuuden
kasvattamiseksi
● “McDonald’s malli”:
standardisoitu ja
skaalautuva
● “Maksa mitä pystyt”:
köyhimmät ⅔ eivät maksa
● Mobiilioppimisalusta käytännön
taitojen oppimiseksi ja
elämänlaadun parantamiseksi
● Arvonmuodostus:
○ Esim. WHO ostaa tuloksia
tietyn kohdepopulaation
kouluttamisesta,
mikrolainapankki yrittäjien
kouluttamisesta
○ Käyttäjät voivat ostaa
todistuksen tuloksistaan

19. Näkövammojen
korjaaminen,
taloudellinen
tuottavuus
Köyhimpien
potilaiden määrä
ja työllistyminen
Laadukas ja
humaani
silmäkirurgia
kaikille
Köyhät
näkövammaiset
kaupungeissa ja
maaseudulla
Hyvin
toimeentulevat
silmäkirurgian
asiakkaat
Kustannustehokas
ja laadukas
kaihileikkaus
Silmäklinikat sekä
liikkuvat leirit
maaseudulla
Tuotekehitykseen
ja kasvuun
⅔ asiakkaista maksaa mitä pystyy,
⅓ markkinahinnan
-Etsivä työ
-Koulutus
-Kirurgia
-Tutkimus ja
tuotekehitys
-Sairaalalaitteisto
-Lääkärit ja
hoitajat
-Järjestöt
-WHO
-Tutkimukselliset
yhteistyötahot
-Laitteet ja materiaali
-Palkat
-Potilaiden matka-, majoitus- ja ruokakulut
Aravind Eye Care

20. Taloudellinen
lukutaito
saavutettu
Testitulokset
kullakin alueella
(mobiilipaikannus)
Taloustaitoisia
laina-asiakkaita
Kehitysmaiden
yrittäjät
Eettiset
mikrolainapankit
Yrittäjyyden
oppimismateriaali
mobiilialustalla
Kännykkä ja
internet
Tuotekehitykseen
-Mikrolainapankit (60%)
-Testitulosmaksut (40%)
-Yrittäjyyden
oppimateriaalin
tuotanto
-LivingLab
testiympäristö
Lagosissa,
Nigeriassa
-Mobiiliaplikaatio
& verkkopalvelun
kehitys
-Yhteisön ylläpito
-Koulutus-
materiaali
-Verkosto
-UX-suunnittelija
-Rahoitus
- Facebook
FreeBasics
- Microfinance
Bank (Nigerian
Grameen)
-Palkat
-Matkakulut
-Ulkoistetut palvelut
Funzi

21. 1 Yhteiskunnallinen arvolupaus
○ Mitä arvoa tuotatte hyödynsaajille ja yhteiskunnalle?
2 Mittari – millä mittaatte tuloksellisuuttanne?
3 Asiakkaan arvolupaus
○ Miten vastaatte asiakkaan tarpeisiin?
○ Miten ratkaisette asiakkaan ongelman?
○ Miksi asiakas ostaa juuri teiltä?
Kohdat 1-3: Arvolupaus

22. 4.1 Hyödynsaajasegmentit
○ Mitkä ryhmät hyötyvät, mutta eivät (välttämättä)
maksa?
4.2 Asiakassegmentit
○ Mitkä ryhmät maksavat tuotteesta tai palvelusta?
○ Rahoittaja asiakkaana: kuka maksaa, jotta
hyödynsaajat saavat tuotteenne tai palvelunne?
Kohta 4:
Hyödynsaaja- ja asiakassegmentit

23. Valitkaa yksi tuote tai tuotteistettu palvelu, jonka
ympärille voisi rakentaa liiketoimintaa.
● Esim. koulutustuote, sertifikaatti, palvelutuote
● Mitkä ovat valitsemanne tuotteen erityispiirteet?
● Miten se erottuu muista markkinoilla olevista
vastaanlaisista tuotteista?
● Mitä hyötyä käyttäjä saa?
Kohta 5: Tuote tai palvelu

24. Kuinka aiotte saada tuotteenne tai palvelunne
hyödynsaajaryhmän tietoisuuteen ja käyttöön?
● Missä kanavissa markkinoitte?
● Missä käyttäjä käyttää tuotettanne tai palveluanne?
Kohta 6: Kanavat

25. Tulovirrat eri hyödynsaaja- ja asiakassegmenteiltä
● Maksaako hyödynsaaja ja jos, niin paljonko?
● Mistä maksava asiakas eli toiminnan rahoittaja
maksaa?
○ Panoksista vai tuloksista?
● Millaista hinnoittelumallia aiotte käyttää?
○ Esim. käyttömaksut, tilausmaksut, komissiot, sponsorimalli
Kohta 7: Tulot

26. ● Mitkä ovat tärkeimpiä tehtäväkokonaisuuksia, joita
pitää tehdä vaikuttavuuden aikaansaamiseksi?
○ Vrt. vaikuttavuusketjun oletukset
● Mitä teette itse?
● Mitä yhteistyökumppaninne tekevät?
Kohta 8: Tehtävät

27. ● Mitä resursseja tarvitsette toimintamallin
toteuttamiseksi?
○ Fyysiset resurssit, taidot, ihmiset
● Mitä resursseja teillä on itsellänne, mitä aiotte hankkia
muualta?
Kohta 9: Resurssit

28. ● Keitä tarvitsette arvolupauksenne toteuttamiseen?
○ Alihankkijat, tavarantoimittajat, viranomaiset, muut
sidosryhmät, muut kuin asiakasrahoittajat
Kohta 10:
Yhteistyökumppanit ja sidosryhmät

29. Mitä kustannuksia liiketoiminnastanne syntyy?
● Kiinteät kustannukset (eivät riipu toiminnan kasvusta)
○ Usein esim. vuokrat, kiinteät palkat sivukuluineen
● Muuttuvat kustannukset nousevat toiminnan kasvaessa
● Onko teillä skaalaetua tai sisältöetua?
○ Skaalaetu: palvelutuotannon yksikkökustannus pienenee
toiminnan kasvaessa (esim. digituotteet)
○ Sisältöetu: yksikkökustannus pienee toiminnan kasvaessa (esim.
markkinointi voi tukea useaa eri tuotetta
Kohta 11: Kustannusrakenne

30. ● Miten aiotte käyttää ylijäämän?
● Vaikuttavuusliiketoiminnassa ylijäämä tyypillisesti
ohjataan vaikuttavuuden kehittämiseen ja
lisäämiseen, esim.
○ 50 % omistavalle ry:lle tai säätiölle
○ 30 % oman toiminnan kehittämiseen ja
laajentamiseen
○ 15 % säästöön jatkuvuuden varmistamiseksi
○ 5 % lahjoituksiin
Kohta 12: Ylijäämä tai liikevoitto

31. ● Osuuskunnan perustajan opas: http://perustajanopas.pellervo.fi
● Pellervolla on osuuskunnan perustamista suunnitteleville
webinaareja, ks. http://pellervo.fi
● Kirjasuositus: Uusi osuuskunta, tekijöiden liike
● Sitran vaikuttavuusinvestoimisen teema, vaikuttavuuskiihdyttämö
LISÄTIETOA

32. Seuraa meitä tai ota
yhteyttä
@ImpactorConsulting
@Impactor_fi
www.impactor.fi
kristiina.ullgren@impactor.fi
050 57 52 530