Antti Kivelän, Sitra, esitys Hoiva&Terveyden sote-seminaarissa 19.3.2015

1. Kohti huomisen rahoitusmallia

2. 2
Kansalaisten välinen
epätasa-arvo sosiaali- ja
terveyspalveluiden
saatavuudessa kasvaa
Sosiaali- ja
terveydenhuollon
kustannusten kasvu
kiihtyy
Ratkaisut on tehtävä
tulevaisuuteen, ei
nykyisyyteen tai
menneisyyteen
Miksi Sote-uudistus?
Ajurina Suomen kansantalouden vaikea tilanne ja julkisen talouden kestävyysvaje

3. 3Sitra 2015 •
Sote-palveluiden kysyntä ja tarjonta
Kysyntä/tarve
PALVELUIDEN
KYSYNTÄ ON
SUUREMPI KUN
TARJONTA
UUDET TARPEET
VÄESTÖN
IKÄÄNTYMINEN
YKSITYINEN JA
KOLMAS SEKTORI
JULKINEN SEKTORI
Tarjonta

4. Kainuussa ja Keski-Suomessa tarkasteltiin diabetes, -kaihi ja lonkkaleikkauspotilaiden hoitoketjuja
• Esimerkki lonkkaleikkauspotilaiden hoitoketjuista: Hoitoketjuissa rahoittajataho (kunta, kela, vakuutusyhtiö,
asiakas, muu) vaihtuu usein. Keskimäärin 22-23 kertaa tarkastelujakson aikana (2012-2013). Maksimissaan yli
500 kertaa.
• Lonkkaleikkauksen kokonaiskustannukset tarkastelujaksolla olivat Kainuun alueella n. 21 000 €/hlö ja Keski-
Suomen alueella n. 5 000 € korkeammat.
• Työstäpoissaolojakso oli Kainuussa keskimäärin 150 päivää ja Keski-Suomessa 183 päivää. Työssäpoissaolon
kustannukseksi työnantajalle on arvioitu n. 300 €/vrk, jolloin Kainuun mallilla tarkasteltuna koko maan
työstäpoissaolon kustannukset olisivat 32,8 milj. pienemmät kuin Keski-Suomen mallilla.
4Sitra • 2015•
Tutkimustietoa päätöksenteon tueksi
Case Kainuu ja Keski-Suomi

5. Oulun kaupungin, Kelan ja työterveyshuollon rahoituskanavat ylittävää palvelukäytön analyysi:
Eniten palveluita tarvitseva 10 % asukkaista kerryttää 74 % Oulun kaupungin, Kelan ja työterveyshuollon
yhteiskustannuksista
• Monikanavainen rahoitus korostuu eniten palveluita tarvitsevalle 10 %:lle väestöä
• Eniten palveluita tarvitsevista jopa 65 % käyttää sekä kunnan että Kelan rahoituskanavaa, kun taas muusta
väestöstä on vain 36% käyttää kunnan ja Kelan rahoituskanavien yhdistelmää
• Vain yhtä rahoituskanavaa ja siilomaista palvelujärjestelmää tarkastelemalla on vaarana, että tehdään
palvelurakenteen tai hoitoketjun kannalta epäoptimaalisia päätöksiä: esimerkiksi tehostetussa
palveluasumisessa asuvan vanhuksen ja vanhainkodissa asuvan vanhuksen vuosikustannuksen ero kutistuu
25 prosentista 13 prosenttiin, kun huomioidaan pelkkien suorien kustannusten sijaan kaikki kustannukset
5
Tutkimustietoa päätöksenteon tueksi
Case Oulu

6. Sitran Sote-rahoitusmalli
Järjestäjä ja tuottaja eriytetään
• Roolien selkeyttämisellä taataan kustannuksien hallinta ja tuotannon tehokkuus
Yksi rahoituskanava
• Toiminta mahdollista kokonaisoptimoida asiakkaan tarpeenmukaisien palveluiden
lähtökohdasta
Palvelupaketit järjestäjän ja tuottajan työvälineiksi
• Mahdollistaa sote-palveluiden läpinäkyvän tilaamisen ja tuotannon seurannan, joissa
palvelut valmiiksi integroitu
• Alueiden keskinäinen laatu ja kustannusvertailtavuus mahdollistuu
• Valinnanvapauden toteutumisen selkeä mahdollistaminen esim. perustason
vastaanottopalveluissa
Kansallinen yhtenäisyys
• Kela kansallisena toimijana varmistaa järjestäjäkohtaisen rahoitustilin ja yhtenäisen
tietopohjan

7. Palvelupaketeissa on:
 integroitu perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalihuolto asiakaslähtöisiksi , ohjattaviksi
kokonaisuuksiksi. KELA-rahoituksen piirissä olevat palvelut integroituvat myös paketteihin.
 kansallisesti sovittu rakenne ,sisältö, kustannuslaskentamalli, laatu ja vaikuttavuusmittarit
 rakenne, joissa mukana ovat ennaltaehkäisevät ja omahoitoa tukevat tuotteet korjaavien palvelujen ohella .
Pakettien rakenne on myös organisaatio- ja tuottajariippumaton
 rakenne, joka mahdollistaa järjestämisen/tilaamisen ja tuottamisen läpinäkyvästi kokonaisuuksina
PALVELUPAKETIT – Tapa sopia siitä mitä julkisilla
varoilla tehdään ja mitä se maksaa
Palvelupaketit – Tilaajan ja tuottajan välinen työkalu
Hoitoketjut/Asiakasprosessit – Tuottajan työkalu

8. Palvelupaketeilla:
 määritellään mitä julkisilla varoilla tehdään ( tilaaja/järjestäjä) ja tuottajat saavat ymmärrettävän tilauksen,
josta ovat kokonaisuutena vastuussa –tulosohjauksen työkalu. Myös kuntakohtaiset pakettikohtaiset tiedot saadaan
vertailukelpoisesti
 saadaan kannustavat elementit mukaan niin tuottajille kuin kunnillekin
 saadaan vertaisarvioinnin avulla saadaan kehitettävät ja tehostettavat palvelut esiin ja niiden muutosjohtamisen
tulokset seurattavaksi - optimointivarat realisoituvat => tehostuminen toteutuu .
 asiakkaan valinnanvapauden taso voidaan määrittää
 alueellisessa tuottajamallissa on mahdollisuus organisoida palvelupaketin tavoitteet täyttävä tuotanto
tarkoituksenmukaisella tavalla (esim. alihankkijat, kolmas sektori, omaiset, palvelusetelit). Tilaajan kanssa
sopimuksen tehnyt tuottaja on kuitenkin vastuussa kokonaisuudesta.
PALVELUPAKETIT – Tapa sopia siitä mitä julkisilla
varoilla tehdään ja mitä se maksaa
Palvelupaketit – Tilaajan ja tuottajan välinen työkalu
Hoitoketjut/Asiakasprosessit – Tuottajan työkalu

9. Optimointivarat palvelupaketeittain
Optimointivara sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaiskustannuksilla
Useita selvityksiä tehty, viimeksi professori Teemu Malmin raportti (Aalto yliopisto)
Ongelmia :
 vaikea löytää yhtä indeksiä, jolla vakioidaan uskottavasti väestön todellisesta tarpeesta
johtuvat erot niin, että ei peitetä rakenteellisista /toiminnallisista tekijöistä johtuvia muuttujia
 keskiarvoistaminen peittää tehokkaat ja heikot palvelut (tehokas vanhustenhuolto- tehoton
erikoissairaanhoito)
 ei löydä/konkretisoi optimoitavia palveluja
Optimointi palvelupaketeittain
Ensimmäinen laskelma ja raportti valmistumassa maaliskuun lopussa (Kuntamaisema Oy:n aineisto)
Valmistuvassa raportissa :
 selvitetään voidaanko löytää pakettikohtaisia indeksejä, joilla väestön todellisesta tarpeesta
johtuvat tekijät saadaan eroteltua rakenteellisista/ toiminnallisista syitä
 saadaan pakettikohtaiset optimointivarat
 saadaan esiin pakettikohtaiset kustannusten korkeutta selittävät tekijät ja muutosjohtamisen
kohteet
Ongelmia:
 nykyinen valtakunnallinen tiedonkeräysjärjestelmä ei tue pakettikohtaista ajattelua

10. Ihminen on ykkönen!
1. Ihmiset mukaan palvelujen tuottamiseen
2. Kerätään tietoa terveydestä.
3. Poistetaan päällekkäisyydet ja mitataan vaikuttavuutta
4. Terveys tehdään järjestelmän ulkopuolella
5. Ennaltaehkäisy on paras lääke – huomio elinympäristöön ja elintapoihin
10

11. 1. Ihmiset mukaan palvelujen tuottamiseen
Palveluiden digitalisoituminen ravistelee perinteisiä terveydenhoitoon ja sosiaalipalveluihin liittyviä
rooleja. Ihmisen oma, aktiivinen rooli hyvinvointinsa ja terveytensä asiantuntijana korostuu.
2. Kerätään tietoa terveydestä.
Tieto ihmisen terveyteen liittyviä asioita, esimerkiksi elintavoista, sairauksista ja perimästä, tulee
löytyä yhdestä paikasta, ja tämä tieto on ihmisen itsensä hallinnassa ja käytettävissä. Tämä ohjaa
myös palveluiden kehittämistä oikeaan suuntaan – asiakaslähtöisyyteen.
3. Poistetaan päällekkäisyydet ja mitataan vaikuttavuutta
Sotejärjestelmän tulee rakentua yhden kanavan kautta, jonka sisällä ihminen saa itse päättää, mistä
palvelunsa hankkii. Näin tehokkaista palveluista tulee sekä asiakkaan että järjestelmän yhteinen etu.
Järjestelmän tueksi tarvitaan tehokkaita mittareita, jotka kertovat sote-palvelujen vaikuttavuudesta ja
kustannuksista.
4. Terveys tehdään järjestelmän ulkopuolella
Erilaisilla omahoidon ratkaisulla annetaan halukkaille mahdollisuus seurata ja edistää itse omaa
terveyttään.
5. Ennaltaehkäisy on paras lääke – huomio elinympäristöön ja elintapoihin
Tehokkainta terveydenhoitoa on ennaltaehkäisy, mikä tapahtuu sote-järjestelmän ulkopuolella. Ihmisiä
pitää ohjata kohti toimintakykyä lisääviä valintoja, esimerkiksi arkiliikuntaa suosimalla.
11
Ihminen on ykkönen!