Pori 3.11,2016 etsivä nuorisotyö

Etsivä nuorisotyö -
systeemin jatke vai nuorten tuki
Näkökulmia työhön
Pori 2.11.2016
2.11.2016 1Lounais-Suomen Aluehallintovirasto, Opetus ja kulttuuri/Nuoriso Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman

Nuorisotyömääritelmä ja arvot

Nuorisolain arvot
Sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, noudatetaan Suomea sitovia kansainvälisiä
velvoitteita.
2 § Lain tavoite
Tämän lain tavoitteena on:
1) edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä
toimia yhteiskunnassa;
2) tukea nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja
taitojen oppimista;
3) tukea nuorten harrastamista ja toimintaa kansalaisyhteiskunnassa;
4) edistää nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä oikeuksien toteutumista; sekä
5) parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja.
Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat:
1) yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys;
2) kestävä kehitys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen;
3) monialainen yhteistyö

Jotain Yhteiskunnallisesta
Kehityksestä

Generation NEXT - Viisi trendiä
 Korkeat vaatimukset luo polarisoituneen sukupolven
– Korkeat vaatimukset koulutuksellisesti ja sosiaalisesti sekä
terveydellisesti
 Digitaalinen natiivisuus – pinnalla
– Se että on hyvä navigoimaan digimaailmassa, ei välttämättä johda
motivaatioon ja oppimiseen
 Yhteisöön suuntautuneet individualistit
– Perhe ja ystävät
 Tavoitteellisia ja vaikea valita
– Haluaa valita oikein ensimmäisellä kerralla, mutta joillakin valinta erittäin
vaikea
 Suorituskeskeinen oppiminen ja mielellään arvosana arviointina
– Suorituskeskeisyys riskinä motivaation menettäminen itse oppimiseen ja
kolutukseen
Whats next – Generation next
Ajatuspaja DEA Tanska

Vapauttava yksilöllisyys?
 Jokaisen nuoren luotaava elämäntapa identiteetti ja selvittävä kuka hän
haluaa olla niistä lähtökohdista jotka on hänelle tarjoilla. Nuorella itsellä on
entistä suurempi vastuu korostuvassa yksilöllisessä yhteiskunnassa.
Yksilöllisyys antaa vapauttavia voimia mutta myös ambivalenssia. epäilyä,
epävarmuutta ja rajoituksia yksilön osalta
 Odotuspaineet ja kokemus että on erilainen on valtava (kapeneva
normaalius)
 Yksilöllistyminen hämärtää sen että kyse on että sosiaaliset taustat ja
erilaisuudet vaikuttavat nuorten mahdollisuuksiin tehdä valintoja ja luoda
itselle identiteetti siitä huolimatta myös ne nuoret joilla on heikommat
lähtökohdat odotetaan luovan itsensä ja oma elämänsä ja ottavan vastuuta
omista menestymisestään ja fiaskoistaan
Lähde; Hvem är de unge på kanten av det danske samfunnet/
Erik Häggman

Kova kilpailu - polarisaatio
 Kova individualismissa on enenevässä määrin kyse
paremmuusjärjestyksestä, suorituksista ja arvoista. Yksittäiset nuoret ja
nuorisokulttuuri on suoritusorientoitunut – koulu ylläpitää tätä( Sörensen
2013 Jackson ) 2006
 Kytkennässä kilpailu yhteiskuntaan jossa on kannettava yksilöllistä vastuuta
ja yksilöllisesti hyväksyttävä seuraukset, koveneva kilpailu yksilöiden välillä
missä kyse on voittamisesta. Kovenevat vaatimukset itseoptimoimiseen ja
perfektionismiin.
 Nuorten keskuudessa tämä johtaa kahteen vastakkaiseen keskeiseen
trendiin toisaalta se lisää nuorten haavoittuvuuden tunnetta. Tutkimukset
kertovat huonosta viihtyvyydestä, lisääntyvästä stressistä ja lisääntyvistä
paineista. Toisaalta nuoret yrittävät enenevässä määrin sopeutua
Yhteiskunnan odotuksia ja raameja ja ovat lakikuuliaisempia, juovat
vähemmän, polttavat vähemmän jne. Tarkoittaa myös että normaalius
kapenee
Erik Häggman

Soidunkantajat ja perässähiihtäjät
Polarisaatio luo toisessa päässä edessä juoksijoita
(soihdunkantajia), ja toisessa nuoria, joilla on vaikeuksia
yhteiskunnan ja yhteisön vaatimusten kanssa - ja sitten on
tietenkin suuri keskiryhmä, joka juoksee soihdunkantajien
kannoilla toivoen pystyvänsä seuraamaan ja toimivan yhtä
hyvin.

Reunalla
(Ulkopuolisuus)
ei vaan ole se
luodaan se
syntyy ja
muuttuu yksilön
ja ympäristön
vuoro-
vaiktuksessa

Uusia teitä marginalisoitumiseen
Tutkimus osoittaa tässä yhteydessä, että syrjäytyminen ja haavoittuvuus tänään
syntyy prosesseilla, jotka eivät liity ainoastaan sosiaaliseen
taustaan. Syrjäytyminen liittyvät prosessit tendenssimäisesti muihin tekijöihin
kuten muutttuneet kulttuuriset edellytykset identiteetin kehittämiseen,
muuttuneet rakenteet koulutusjärjestelmässä ja työmarkkinoilla kapeneva
normaalius käsite jne
Kaiken kaikkiaan kehitys tarkoittaa, että yhä enemmän syrjäytymisestä ja
haavoittuvuutta muissa paikoissa kuin me tavallista haemme ne ". Sosiaalinen
prosesseja, jotka johtavat haavoittuvuuteen on edelleen keskeisiä, mutta ne
eivät yksin riitä.selittämään kehitystä

Sarja romahduksia
 Kun paineet, sekavuus, etäisyys, diagnoosit,
epävarmuus, haavoittuvuus ja työttömyys on juurtunut
osaksi nuorten subjektiivisia prosesseja ja olosuhteisiin
nuoret joutuu ensiksi hallitsemaan näitä ongelmia ennen
kuin kykenee suuntautuu eteenpäin kohti esim.
koulutusta.
 Tauko/Keskeyttäminen koulutuksessa ei ole yksittäinen,
vaan yksi sarja sarjassa monia ”romahduksia”.
 Sosiaalinen turvallisuuden tunne , joustavuus,
vuoropuhelua ja verkostoitumista auttaa tuottamaan
luottamusta romahduksen sijaan.
UDEN UDDANNELSE OG ARBEJDE
UNGES TILBLIVELSER I KOMPLEKSE TRANSITIONER
Anne Görlich

Nuoret ja strategiat
 Hoidan tämän itse -strategia– jag klarer mig selv
 Eristäytymis -strategia – isolationsstrategin
 Arvo-strategia – vaerde-strategi
Konstruoituja mutta; Strategiat eivät kristalloidu ainoastaan eri vallinnoista tai
reflektioissa jotka nuoret tekevät suhteessa tilanteensa. On myös eroa miten
nuoret näkevät omat resurssinsa ja haasteensa tilanteen selvittämisessä, on
myös eroja nuorten kohtaamisessa eri hankkeiden, toimijoiden ja systeemien
kanssa. Strategia saatetaan vaihtaa tai käyttää se joka ”menee perille”

Toinen kuvaus nuorista
1. Erityistä tukea tarvitsevat nuoret
2. Yksinäiset nuoret
3. Valvojat
4. Aikuisten satuttamat nuoret
5. Odottelijat
6. Näköalattomat nuoret
7. Boheemit elämäntapanuoret
8. Epäonnisten sattumusten nuoret
Että sais uuden alun julkaisu – seurantatutkimus työpajanuorista. Ilmestyy loppuvuodesta
Lounais-Suomen Aluehallintovirasto ja Tutkimus ja Kehitys Ajatustalo OY

Itseluottamus - Koulutusluottamus
 Väitöskirja rakentaa käsitteen koulutusluottamus
suhtepohjaisena vaihtoehtona yksilöpohjaiselle käsiteelle
itseluottamus.
 Kuin keskitytään koulutukseen luottamukseen
itseluottamuksen sijaan, keskitytään vuorovaikutukseen
yksilön sijaan. Väitöskirjan mukaan koulutus luottamus
koostuu kolmesta osasta: sosiaalinen turvallisuus,
joustavia rakenteita ja ammatillista etenemistä.

Motivaatio on kontekstiriippuvaista
Ei vain sisäinen ja ulkoinen
motivaatio
Whats next – Generation next
Ajatuspaja DEA Tanska

Kohti koko
nuoren
näkemistä
Erik Häggman

Etsivän työn tehtävät
 Olla dialogissa eri nuorisoryhmiin, nuoriin ja nuorten
areenoihin
 Luoda luottamuksellinen yhteys nuoriin,
nuorisoryhmiin ja areenoihin
 Kartoittaa eri riskiryhmät ja ympäristöt kunnassa
saadakseen relevanttia tietoa nuorten
ulkopuolisuudesta ja sen syistä
 Rakentaa alliansseja ja yhteistyötä ja mobilisoida
resursseja jolla luodaan parempia palveluja ja
kasvuoloja

Etsivän nuorisotyön tarkoitus ja tavoite
Etsivä työ on verkostoitumista ja resursseja välittävä
sosiaalista toimintaa ryhmille, joita on usein vaikea
tavoittaa muilla keinoin ja jotka tarvitsevat tukea helposti
saavutettavalla tavalla, ympäristöissä ja yhteyksissä, joita
etsivät eivät ole itse organisoi tai hallitse.
Nuori on subjekti ei objekti
Etsivän työn tekijän tavoite on päästä nuoren kanssa
positioon, joka mahdollistaa sosiaalisia ja
henkilökohtaisia muutoksia, saattaa heidät tarvitsemansa
palvelujen piiriin sekä aktivoida nuorta (uudelleen)
(Björn Anderson Ruotsi)

Keskeistä etsivässä työssä
 Nuoren oma tilanne ( nuoren oma näkemys)
 Perustuu vapaaehtoisuuteen
 Luoda yhteys nuoreen sekä myötävaikuttaa siihen
että nuori ottaa oman tilanteensa haltuunsa (
vastuuttaminen)
 Havainnoidaan ja raportoidaan

Etsivän työn eri tasot
 Yksilötaso
 Ryhmätaso
 Yhteiskunnan taso
Kaikki tasot tulee huomioida ja olla osaa työtä

Etsivän työn luonne ja periaatteet
1. Varhainen puuttuminen: Kohderyhmän keskuudessa esiintyvien
sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien tunnistaminen
mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
2. Kohderyhmän kuulluksi tekeminen poliittisen päätöksenteon
yhteydessä.
3. Etsivän työn palveluiden saatavuuden turvaaminen: palvelujen
saattaminen kohderyhmän ulottuville silloin, kun yhteiskunnan
olemassa olevat palvelut ovat riittämättömiä tai vaikeasti saatavia.
4. Kontaktin luominen syrjäytymisvaarassa oleviin ihmisryhmiin sekä
tiedottaminen tarjolla olevista palveluista ja motivoiminen niiden
käyttämiseen.
5. Tiedottaminen ja neuvonta riskikäyttäytymisestä ja haittojen
vähentämisestä. Neuvonta ja palveluohjaus asianmukaisiin terveys-
ja sosiaalipalveluihin.
.

Etsivän työn luonne ja periaatteet
6. Kohderyhmän valmentaminen tukijärjestelmän
hyödyntämiseen, sekä tukijärjestelmän valmentaminen
kohderyhmän asianmukaiseen palvelemiseen.
7. Tiedonhankinta ja tiedotus kohderyhmän elinolosuhteista ja
tarpeista. Viranomaistahojen valmentaminen kohderyhmälle
sopivien palvelujen ja toimenpiteiden suunnitteluun.
8. Työskentely tukee sitä, että kohderyhmän elämäntilanteesta ja
palvelujen tarpeesta otetaan vastuuta poliittisessa ja
hallinnollisessa päätöksenteossa.
(Lähde: Norjalaisen nuorten parissa tehtävän etsivän työn periaatteita)

Etsivän työn menetelmät/prosessit
Etsivän työn menetelmät ovat;
1) kartoitus ja havainnointi,
2) etsivä työ, yhteydenotto,
3) luottamuksen luominen ja suhteen syventäminen,
4) sisäisiin ja ulkoisiin muutoksiin motivointi,
5) ohjaaminen olemassa oleviin tuki- ja palvelujärjestelmiin ja nuoren
kannattelua palveluissa.
6) dokumentointi
7) vaikuttaminen
8) Palauttaminen ( tukea nuoren paluu yhteisöön)

2.11.2016 24Lounais-Suomen Aluehallintovirasto, Opetus ja kulttuuri/Nuoriso Nuorisotoimen ylitarkastaja Erik Häggman
Lähtökohtana humanistinen ihmiskäsitys
Etsivän työn menetelmät perustuvat humanistiseen
ihmiskäsitykseen ja luottamukseen siihen että muutokset
ovat mahdollisia. Humanistisen ihmiskäsitys lähtee siitä että
toivottomia tapauksia ei ole – vaan henkilöllä ei ole ollut
mahdollisuuksia kehittyä mahdollisuuksien mukaan tai on
käyttänyt mahdollisuuksiaan heikosti.

Huomio
1. Etsivän työn tekijä kunnioittaa yksilön yksityisyyttä, luottamuksellisuutta
ja tiedonkeruun periaatteita ammatillisessa työssään.
2. Etsivän työn tekijä toimii asiakkaansa kanssa yhteistyössä, pyrkien
aina lisäämään asiakkaan hyvinvointia.
3. Etsivän työn lähtökohtana on asiakkaan oikeus
itsemääräämisoikeuteen, sekä asiakkaan oikeus ja vastuu tehdä valintoja
oman elämänsä asioista yhdessä etsivän työn tekijän kanssa.
4. Etsivän työn tekijän tulee minimoida asiakkaan tahdon vastainen
yhteys viranomaisiin, sekä kaikki sellainen toiminta, jolle ei ole asiakkaan
selkeää suostumusta.
Lähde: Etsivä työ Euroopan syrjäytyneiden väestönosien parissa (2007)

Johan Amos Comenius
(1592 -1670)
 ” Ei ole maailmassa niin korkeata kalliota tai tornia, ettei sinne voisi
nousta jokainen, jolla vain jalat on; on vain hankittavat kelvolliset
tikapuut tai nousijalle itse kallioon hakattava portaan oikeaan asentoon
ja järjestykseen, ja kulun uhkaavia vaaroja vastaan varattava käsipuut.
Että kuitenkin ainoastaan harvat pääsevät tiedon kukkuloille, vaikka
monet ilomielin ja hartaalla halulla sinne pyrkivät, ja että nekin jotka
perille pääsevät, saavuttavat tämän päämäärään ainoastaan työllä ja
ahdistuksella, uupumuksen ja pyörrytyksen painamina, tuon tuostakin
kompastuen ja kaatuen, tämä kaikki ei kuitenkaan johdu siitä, että
ihmishengen olisi mahdotonta saavuttaa päämäärä, se vain
todistaa, että portaat ovat vioittuneet, vaillinaiset, luhistuneet,
toisin sanoen opetustapa on sekava. Varmaa on, että oikein
asetettuja, ehjiä, tukevia ja varmoja portaita myöten on
mahdollista viedä ken hyvänsä kuinka korkealle tahansa.”

Etsivän työn tulos
Positiivinen muutos
 Positiiviset muutokset ovat se että nuori/t johon tuki
kohdistuu tuen kautta laajentavat, lisäävät, parantavat tai
kehittävät viihtyvyyttään voimavarojaan ja
toimintaedellytyksiään
Maria Appel Nissen från Unge på kanten i danske samfund

Ongelmien sijasta
yhteiseksi ydinkäsitteeksi
Pärjäämiskyky
(Matti Rimpelä, dosentti, Tampereen yliopisto
Työpajapäivät,Tampereen teatteri 8.6.2016)



Millä on nuorten mielestä merkitystä
Lähde Unge pa kanten i danske samfund

2.11.2016 30Lounais-Suomen Aluehallintovirasto, Opetus ja kulttuuri/Nuoriso Sivistystoimentarkastaja Erik HäggmanSivistystoimentarkastaja Erik Häggman
Dia; Anu Vesterinen

ETSIVÄ NUORSOTYÖ KUNNAN
ORGANISAATIOSSA

Etsivätyökunnan
organisaatiossa

Kunnan/ohjaus- ja palveluverkoston tehtävä
 Päätös etsivästä työtä ja määrittelee mandaatin ja
periaatteet tukenaan lainsäädäntö
 Päätös kartoituksista Kohderyhmän ja etsivän työn
areenoiden määrittely sekä kohderyhmän suuruuden
määrittely
 Työn organisointi, sisällön määrittely ja menetelmät
 Etsivän työn tulosten arviointi ja palveluprosessien
uudistaminen/muuttaminen ja vastuutahojen määrittely
 Sopimukset palvelujen yhteistyötahojen kanssa
 Etsivien tiedontuotanto osana kunnan lasten ja nuorten
hyvinvointisuunnitelma/kertomus

Vastuuorganisaatio ja esimies
 Taata etsivän työn fyysiset edellytykset (toimistotila, puhelin,
kuljetusmahdollisuudet, dokumentaatio-järjestelmä Parent sekä pienen
toimintamäärärahan)
 Takaa etsiville muodolliset työskentelyolosuhteet
 Luo edellytykset työparityöskentelylle (tai vastinepari)
 Esimiehellä tulee olla selkämandaatti tehdä hallinnollisia ja ammatillisia
ratkaisuja
 Esimies keskustelee ja päättää yhdessä etsivien kanssa työn
ajankohtaisesta kohderyhmästä, priorisoinnista, työn jakamisesta
 Luoda selkeät raamit muihin yhteistyötahoihin päin
 Katsoo että etsivät ei tee muitten viranomaisten työtä
 Esimies on tiiviisti mukana päivittäisessä työssä

Vastuuorganisaatio ja esimies 2
 Esimies antaa riittävää ohjausta, työnohjausta ja aikaa reflektoinnille (
keskenään ja alueellisesti) sekä osallistuu omaan reflektointiin etsivien
kanssa
 Esimies myös mahdollistaa että kunnan lasten ja nuorten parissa toimivat
tapaavat säännöllisesti
 Sopii yhdessä etsivien kanssa moniammatillisten ryhmien työhön
osallistumisesta
 Takaa etsiville riittävästi aikaa työn eri prosesseille ja joustavuutta sekä
riittävästi aikaa ja tilaa ammatilliseen itsenäiseen työskentelyyn
 Esimies vie kunnan hallintoon ja yhteistyötahoille Etsivien ainutlaatuista
yhteiskunnallista tietoa nuorista, nuorten elinoloista, palveluista ja nuorten
areenoista
 Esimies varmistaa että vastuuorganisaatio vie työn kokemukset,
johtopäätökset ja esitykset eteenpäin kunnan organisaatiossa

SEURANTA JA DOKUMENTAATIO

Seuranta ja dokumentaatio 1
 Etsivä työ on myös dokumentaatiota ja vaikuttamista ja oman työnsä
arvioimista
 Dokumentoinnin tarkoitus on edistää systemaattista ja metodista työtä,
välittää työn sisältöä ja tuloksia muille, dokumentoida nuorten elinoloja,
visualisoida nuorten elinoloja sekä esteet jotka haittaavat nuorten kasvua ja
kehittymistä
 Eri dokumentaatioita
– Päiväkirja
– Yksilötason dokumentaatiota
– Kenttätyön dokumentaatiota
– Toimenpiteiden dokumentaatiota
– Erilaiset raportit ja tarinat työstä

 Hallinnolle, Etsivän työn johdolle, yhteistyötahoille ja
yhteisölle
– Vuosiraportit, (sisältäen esim. tilastoja, rahoitus, henkilöstö, arviointeja
nuorten tilanteista, arvioita palvelujen tilasta, mahdollisia prioriteetti
esityksiä, arvioita nuorten tarpeista, syyt miksi hakeutuvat etsivän työn
palveluihin)

 Kenelle dokumentoida ? Kuka tarvitsee
– Hallinnon ja politiikan taso kaikilla tasoilla
– Asiakkaat / mahdolliset asiakkaat
– Lähiyhteisö/Yhteisö
– Kollegat/yhteistyökumppanit
– Media
– Tutkijat

Käytetyt lähteet 1
 Nuorisolaki, http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060072
 Lastensuojelulaki 417/2007
 Ute/Inne, oppsökande socialt arbeid med ungdom Börge Erdal (red)
Gyldendal Akademisk 2006)
 Etsivässä työssä (Jaakko Kaartinen-Koutaniemi) tim. Nuorten Keskus&LK-
kirjat (Helsinki 2012)
 Oppsøkende sosialt ungdomsarbeid - Kommunal veileder,
http://www.losu.no/images/pdf/2012_losustor_master_original_trykk.pdf
 Oppsøkende sosialt arbeid i små utekontakter (2010),
http://www.losu.no/images/pdf/veileder_sma_utekontakter.pdf
 Møter med ungdom i velferdsstatens frontlinje , NIBR-rapport 2008:2
http://www.nibr.no
 Anu Vesterinen, Hyvinkää, diat

 Etsivä työ – Euroopan syrjäytyneiden väestönosien parissa, 2007, A-
klinikkasäätiön raporttisarja nro 58, Mika Mikkonen (koordinaattori),
http://toimipaikka.a-klinikka.fi/vinkki/sites/toimipaikka.a-
klinikka.fi.vinkki/files/Etsiv%C3%A4ty%C3%B6%20Euroopan%20syrj%C3%
A4ytyneiden%20v%C3%A4est%C3%B6nosien%20parissa.pdf.pdf
 Ungdom, frafall og marginalisering. Temanotat. Oslo: Norges forskningsråd.
- See more at: http://www.kunskapsbanken.org/forskning/ungdom-frafall-og-
marginalisering
 Tio orsaker till avhopp; Temagruppen Unga I arbetslivet 2013:2
http://www.temaunga.se/sites/default/files/tioorsaker.pdf
 Etsivän katse. Amme Puuronen, Nuorisotutkimusseura, Verkkojulkaisuja 70,
2014
 Välittämisen ammattilaiset, Helsingin Diakonialaitos, Vamos, Olli Alanen ja
Aapo Kotkavuori, Helsinki 2014

 http://www.travailderue.org/wp-content/uploads/2014/01/Toolkit-New-street-
workers.pdf
 International guide on the methodology on streetwork throug qorld, 2008,
Dynamo International, http://www.travailderue.org/wp-
content/uploads/2012/08/international_guide.pdf
 UDEN UDDANNELSE OG ARBEJDE UNGES TILBLIVELSER I
KOMPLEKSE TRANSITIONER Anne Görlich Väitöskirja Aalborg University
2016
 Hvem er de unge på kanten af det danske sanmfund, Aakborg
2015Universitetsförlag 2015 Noemi Katznelson Helene Elisabeth Dam
Jörgensen, Nils Ulrik Sörensen
 Utdannelsevalg, vejledning og karrierelaering i ungeperspektiv Tilde Mette
Juul, Mette Pless og Noemi Katznelson

Pori 3.11,2016 etsivä nuorisotyö

Empfohlen

Empfohlen

Weitere ähnliche Inhalte

Was ist angesagt?

Was ist angesagt? (11)

Ähnlich wie Pori 3.11,2016 etsivä nuorisotyö

Ähnlich wie Pori 3.11,2016 etsivä nuorisotyö (20)

Mehr von ´State Administrative Agency Southwestern Finland

Mehr von ´State Administrative Agency Southwestern Finland (20)

Pori 3.11,2016 etsivä nuorisotyö