Työttömyyden ja eläkkeiden rahoitusten vaikutuksia kestävyysvajeeseen Puheenjohtaja Samu Salo Helsingin Insinöörit HI ry Lähde: HELINS-lehti 1/2015

1. 2 0 – HELINS 1/2015
Työttömyyden ja eläkkeiden
rahoitusten vaikutuksia
kestävyysvajeeseen
Viittasin pääkirjoituksessani 5/2014 työttömyyspäivärahan ja eläkejärjestelmän
kustannusvaikutuksiin. Tässä artikkelissa avaan kyseisten järjestelmien rahoitusta ja
niiden vaikutusta Suomen talouteen.
Työttömyysturva
Ansiosidonnaisen
työttömyyspäivärahan rahoitus
On yleinen harhaluulo, että ansiosidonnaisen työt-
tömyyspäivärahan maksaja olisi kokonaisuudessaan
se työttömyyskassa (insinöörien työttömyyskassana
on usein IAET-kassa), jonka jäsenenä ollaan. Näin ei
kuitenkaan ole.
Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha koostuu
seuraavista rahoitusosuuksista:
n Työttömyyskassa noin 5,5 %.
n Työntekijä(palkastaperittytyöttömyysvakuutusmak-
su) noin 7,3 %.
n Työnantaja noin 48,9 %.
n Valtio noin 38,3 %.
Osuudeteivät ole täysin vakioita, mutta merkittäviä
muutoksia niissä ei vuositasolla ole.
Muiden työttömyysturvan muotojen
rahoitus
Peruspäiväraha/työmarkkinatuki
rahoitetaanseuraavasti:
n Työntekijän osuus (palkasta peritty
työttömyysvakuutusmaksu) noin 4,4 %.
n Kuntien osuus noin 18,4 %.
n Valtion osuus noin 77,2 %.
Osuudeteivät ole täysin vakioita, mutta merkittäviä
muutoksia niissä ei vuositasolla ole.

2. HELINS 1/2015 – 21
Vuonna 2013 työeläkemaksuja
kerättiin yhteensä 14,5 mrd
euroa, joiden osuudet
jakaantuivat seuraavasti:
n Työnantajat 9,2 mrd euroa.
n Työntekijät 2,9 mrd euroa.
n Yrittäjät 1,2mrdeuroa.
n Valtio 0,7 mrd euroa.
n Työttömyysvakuutusrahasto 0,5 mrd
euroa.
Kaikki maksettavat
työttömyysturvamaksut
yhteensä rahoitetaan
seuraavasti:
n Työttömyyskassan osuus noin 3,5 %. n
Työntekijän osuus (palkasta peritty
työttömyysvakuutusmaksu) noin 6,3 %.
n Työnantajien osuus noin 32,0 %.
n Kuntien osuus noin 6,4 %.
n Valtion osuus noin 51,8 %.
Osuudet eivät ole täysin vakioita, mut-
ta merkittäviä muutoksia niissä ei vuo-
sitasolla ole.
Suomessa maksetaan vuodesta riippuen yhteensä noin 3,5 mrd
euroa työttömyysturvamaksuja tai niihin rinnastettavia maksuja.
Eläkejärjestelmä
Eläkejärjestelmällä tarkoitetaan tässä yhteydessä yk-
sityisen sektorin eläkejärjestelmää ja sen rahoitusta.
Helsingin Insinöörien jäsenistä noin 91 % työsken-
telee yksityisellä sektorilla. Julkisen sektorin eläke-
järjestelmä ei ole suoraan verrannollinen tässä ar-
tikkelissa esitettyihin tietoihin.
Keskimääräinen eläke Suomessa vuonna 2013 oli
1 556 €/kk, ja keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä
oli 60,3 vuotta.
Eläkekassat
Vuoden 2013 päättyessä yksityisen sektorin eläke-
kassassa oli rahaa 105,3 mrd euroa. Julkisella sekto-
rilla vastaava lukuoli 56,9 mrdeuroa.
Marja Koponen, Työeläkevakuuttajat Tela, 2014.

3. Yksityisen sektorin maksetut eläkemak-
sut vuonna 2013 olivat siis 14,7 mrd eu-
roa. Huomioitavaa on, että eläkerahasto
sai sijoituksilleen korkoa 8,1 mrd euroa.
Näin ollen yksityisen sektorin eläkera-
hasto kasvoi vuonna 2013 7,5 mrd euroa.
Vertailun vuoksi todettakoon, että julki-
sen sektorin eläkerahasto teki suhteessa
vielä paremman tuloksen.
Eläkerahastoihin (yksityinen ja julki-
nen) oli 30.6.2014 mennessä kertynyt yh-
teensä 7,0 mrdeuroa lisää rahaa verrattu-
na 31.12.2013 tilanteeseen. Erityisesti al-
kuvuoden 2014 aikana työnantajan edus-
tajat ja poliitikot antoivat lausuntoja, joi-
den mukaan eläkerahastoista olisivat ra-
hat loppumassa ja eläkeikää onsiksi pak-
ko nostaa. Tämä ei pidä paikkaansa.
Työntekijöiden kannalta oli iso petty-
mys, että koko eläkeuudistus kulminoi-
tui vain työnantajien haluamaan eläke-
iän nostoon, eikä työelämän laatukysy-
myksiä käsitelty tietojeni mukaan juu-
ri ollenkaan.
On kuitenkin hyvä muistaa, että huol-
tosuhteemme tulee muuttumaan mer-
kittävästi noin 30 vuoden kuluttua, ai-
nakin joksikin aikaa. Siitä syystä eläke-
rahastoihin on hyvä kerätä nyt rahaa
enemmän kuin siellä tarvitsisi olla ny-
kyisten eläkemenojen kattamiseksi.
Sairaanhoidon ammattilaisilta saama-
ni tiedon mukaan elinajanodote on to-
dellisesti kääntynyt laskuun 1990-luvul-
la syntyneillä. Tämä johtuu hyvinvointi-
valtiolle tyypillisistä riskitekijöistä, ku-
ten ylipainosta ja sydän- ja verisuoni-
sairauksien lisääntymisestä entisestään.
Tätä tietoa julkistetut elinajanodotteen
ennusteet eivät vielä toistaiseksi vah-
vista.
22 – HELINS 1/2015
Työurat pidemmiksi
työoloja parantamalla
Insinööriliitto halusi ajaa kolmikanta-
neuvotteluissa työurien pidentämiseen
tähtääviä ratkaisuja eikä kategorista elä-
keiän nostoa, miksi?
1. Eläkeiän nosto oli suora eläkkeiden
leikkaus noin 10 prosentilla, koska elä-
kettä maksetaan nyt kaksi vuotta vähem-
män kuin entisessä järjestelmässä (20
vuoden eläkkeellä olosta kahden vuo-
den leikkaus tekee noin 10 %).
2. Vanhuuseläkeiän rajaa ei olisi tar-
vinnut nostaa saavuttaaksemme aiem-
pien eläkesopimusten mukainen todel-
linen eläköitymisikä 62,4 vuotta.
3.Jos resurssit olisi suunnattu työ-
olojen parantamiseen eläkeiästä vään-
nön sijaan, olisivat sekä tuottavuus että
eläköitymisikänousseetautomaattisesti.
4. Työssä jaksaminen ja työhyvinvoin-
nin parantuminen olisivat kansantalou-
delle paljon merkittävämpiä tekijöitä
kuin kategorinen eläkeiän nosto.
5. Vain alle 20 % yksityisen sekto-
rin työvoimasta on töissä 63-vuotiaana.
Heidän pitäminen työelämässä 65-vuo-
tiaaksi ei vaikuta Suomen kestävyysva-
jeeseen, kuten eläkeiän nostoa markki-
noitiin. Laskelmien mukaan neljän kuu-
kauden pidempi työura kaikille työnte-
kijöille toisi saman vaikutuksen, ja kan-
santaloudelle vaikutus olisi vielä mer-
kittävämpi.
MarjaKoponen,TyöeläkevakuuttajatTela,2014.
Työeläkemaksuina kerätty 14,5 mrd
euroa käytettiin seuraavasti: n 12,0
mrd euroa meni suoraan vuoden 2013
eläkkeidenmaksuun.
n Toimintakuluihin käytettiin 0,4 mrd
euroa.
n Eläkerahastoon siirrettiin 2,1 mrd eu-
roa. Eläkerahasto maksoi eläkkeitä 2,7
mrdeurolla.

4. HELINS 1/2015 – 23
Työttömyysturva-
maksujen
ja eläkkeiden
rahoitusten
vaikutus
Eläkeuudistusta tehtäessä puhuttiin pal-
jon siitä, kuinka eläkeiän nosto on vält-
tämätöntä kestävyysvajeen kannalta. Jos
tähän ja valtionvarainministeriön teke-
miin kestävyysvaje-ennusteisiin on us-
kominen, niin eläkeuudistuksia pitäisi
tehdä vuosittain.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen
edustajan mukaan vain harvat Suomes-
sa osaavat laskea kestävyysvajeen oi-
kein, kuitenkin niin monet meistä suju-
vasti käyttävät tuota termiä arkikieles-
sä. Itse tunnustan, etten osaa sitä laskea,
mutta seuraavaksi kuitenkin käsityksiä-
ni siitä, miten syksyllä tehty eläkeratkai-
su vaikuttaa asiaan.
Yksityisen sektorin eläkkeet rahoitetaan
myös pääosin kolmikantaisesti:
n Työntekijät noin 19,7 % ja työttömyys-
vakuutuskassat (työntekijöiden maksa-
mat jäsenmaksut)noin 4,3 %.
n Työnantajat noin 62,6 % ja yrittäjät
noin 8,4 %.
n Valtio noin 5 % eläkemaksuista.
Työttömyys ja eläketurva
Valtion osuus työttömyysturvamaksuis-
ta on euroissa kaksinkertainen verrattu-
na valtion osuuteen yksityisen sektorin
eläkemenoista.
Koska jo pitkään on vallinnut käytän-
tö, että yritykset irtisanovat suurimman
osan yli 50-vuotiaista työntekijöistään
(yli 80 % yli 50-vuotiaista tulee irtisano-
tuksi), niin nykyisellä trendillä kestävyys-
vaje vain kasvaa, koska ihmiset ovat työt-
töminä ennen eläköitymistään, ja työttö-
mien päämaksumiehenä toimii valtio.
Lisäksi työttömyys ennen eläköity-
mistä alentaa eläkettä, ja sitä kautta elä-
keläisten ostovoimaa. Myös näillä on
vaikutusta Suomen kestävyysvajeeseen
yli 65-vuotiaiden määrän kivutessa en-
nusteiden mukaan yli 25 prosenttiin
suomalaisista.
Mikäli kaikki henkilöt olisivat töissä
vanhuuseläkeikään asti, niin valtio saa-
vuttaisi tehdyllä eläkeuudistuksella sääs-
töjä ja ehkäpä ehkäisisi kestävyysvajet-
takin. Koska lienee utopiaa olettaa, että
näin tapahtuu, ei ole mitenkään selvää,
että tehdyllä eläkeratkaisulla ainakaan
parannettiin Suomen kestävyysvajetta.
Mikä motivoi työnantajia
Mikä sitten oli työnantajan motivaatto-
ri tässä neuvottelussa? Käsitykseni mu-
kaan lähinnä yksi asia eli raha. Työnan-
tajien osuus työttömyysturvamaksuista
on euroissa noin 12 % verrattuna vuo-
tuisiin eläkemaksuihin. Toisin sanoen
työnantajatmaksavatnoin kymmenker-
taisestieläkemaksujaverrattunatyöttö-
myysturvamaksuihin vuodessa, ja näin
olleneläkeikäätuleenostaajasitä kautta
eläkkeidenmaksamisvuosia minimoida.
Muistammehan, että vain alle 20 % yli
63-vuotiaista on töissä. Toiseksi kak- si
vuottavähemmänmaksettavaaeläket- tä
vaikuttaajollainaikavälillämyöstyön-
antajan osuuteen eläkemaksuista.
Varsinkin isot työnantajat joutuvat
myös maksamaan merkittävästi enem-
män eläkemaksuja irtisanotusta henki-
löstä, joka on työttömänä alle 2,5 vuot-
ta ennen eläköitymistään. Tämä var-
masti osaltaan vaikuttaa siihen, mil-
loin vanhempia työntekijöitä irtisano-
taan, jos yritys on irtisanomassa henki-
löitä. Työnantajat myös tietävät tämän
ja osaavat hoitaa asian niin, että henki-
lö on työttömänä yli 2,5 vuotta ennen
mahdollista eläköitymistään. Tästä seu-
raa, että maksumiehinä ovat jälleen val-
tio ja työntekijät.
Tehdyn eläkeratkaisun yhteydessä so-
vittiin myös, ettei eläkemaksuja koroteta
aiemmin sovituista. Lisäksi suuret työn-
antajat saavat ”alennusta” eläkemaksuis-
ta. Ei huono ratkaisutyönantajille!
Tehdyn eläkeratkaisun ja monen
muun työntekijöiden sekä valtion teke-
män ojennuksen myötä olisi kohtuul-
lista odottaa työnantajilta vastapalve-
lukseksi esimerkiksi työllistämistä. Esi-
merkkeinä mainittakoon TYKA-ratkai-
sun supermaltilliset palkankorotukset ja
valtion antamat yritysverotuksen keven-
nykset, joilla piti olla työllistävä vaiku-
tus. Tätä vain ei toistaiseksi ole valitet-
tavasti näkynyt.
Työnantajillakin on ”työnantajansa”
eli omistajat, jotka vaativat jatkuvaa ku-
lukuria, jotta tuottoa syntyy sijoitetulle
pääomalle. Tässä neuvottelussa kysymys
oli vain vähän toisen kaliiberin rahoista
kuin esimerkiksi kiinteiden kustannus-
ten syynissä, jossa pohditaan työnteki-
jän puhelinliittymän kuukausimaksua –
voisiko sen saada 20 eurolla nykyisen 25
euron sijaan…
Nähtäväksi siis jää, kuinka tehty elä-
keratkaisu vaikutti kestävyysvajeeseen.
Vai vaikuttiko ollenkaan, ja pystyykö si-
tä kukaan varmuudella edes kertomaan?
Kiinnostavaa on myös nähdä, kuinka
monta kestävyysvaje-ennustetta ja elä-
keuudistusta saamme seuraavan kym-
menen vuodenaikana.
Samu Salo
Puheenjohtaja
Helsingin Insinöörit HI ry
Lähteet:
Insinööriliitto IL ry, IAET-kassa, Työeläkeva-
kuuttajat TELA, Palkansaajien tutkimuslaitos PT,
Kansaneläkelaitos KELA
Lähde: Suomen vakausohjelmien päivitykset eri
vuosilta (VM).
Valtiovarainministeriön tekemät
kestävyysvajearviot
Miten eläkeratkaisu vaikuttaa
kestävyysvajeeseen
Työttömyysturvamaksut rahoitetaan
kolmikantaisesti:
n Työntekijät 9,8 % (työntekijän osuu-
teen sisältyy työttömyysvakuutuskas-
sanmaksut, koskajäsenetelityöntekijät
maksavat sinne sieltä perittävät rahat).
n Työnantajat32,0 %.
n Valtio/kunnat 58,2 % (valtio 51,8 %
ja kunnat 6,4 %) työttömyysturvamak-
suista.