Ennakoiva ja ilmiömäinen julkinen johtaminen

1. Ennakoiva ja ilmiömäinen julkinen johtaminen
Keskustelualoitteen alustavia poimintoja
Kaisa Lähteenmäki-Smith
6.4.2018

2. Julkisen hallinnon uudistamisen keskeiset tavoitteet
• Entistä strategisempi hallitusohjelma
• Hallitusohjelmaa mukaileva ministeriöiden modulaarinen organisointi, ilmiölähtöisyyttä tukeva
budjetointi ja osaamisresurssien liikuteltavuus
• Laadukas ja ennakoiva julkisen politiikan ohjaus
• Kokonaisvaltainen ajattelutapa julkisen hallinnon kokonaisuudesta
• Tulevaisuusorientoitunut johtaminen
• Hallinnon kansainvälisyys

3. Ilmiölähtöisyys ja muut avainkäsitteet:
ILMIÖ, MEGATRENDI, MUUTOSTEKIJÄ, MISSIO…
- Ilmiö: yksinkertaisimmillaan havainnoinnin kohde, jokin asia tai asiantila, joka
havaitaan, mutta jonka syy tai selitys ei ole havainnoitavissa. Se voi olla esimerkiksi
ajankohtainen asia, tapahtuma tai asioiden mielekkäästi rajattavissa oleva kokonaisuus.
- Ilmiölähtöisyys, ilmiöperusteisuus & ilmiöpohjaisuus: tapa katsoa asioita
kokonaisvaltaisesti, monesta näkökulmasta, systeemisesti ja hallinnonalarajat ylittäen.
- Megatrendi: nykyhetkellä tunnistettava yhtenäinen, eri yhteiskunnan
tuotantosektoreiden yhteinen, horisontaalinen ja läpileikkaavien ilmiöiden
kokonaisuus, joka voi sisältää erilaisia alailmiöitä ja tapahtumaketjuja. Megatrendit
liittyvät yhteiskunnalliseen muutokseen, ne ovat jokin kehityksen suuri aalto tai linja,
jolla on oma kehityskulku.
- Muutostekijä: asia, ilmiö, tapahtumaketju, megatrendi tms., joka tapahtuu tai
toteutuu hallinnon toimintaympäristössä (”demokratian murros”) ja jolla on hallinnon
toiminnan näkökulmasta merkitystä.
- Missiolähtöisyys viittaa julkisen sektorin uuteen tehtävään ja rooliin
ongelmanratkaisun ja resurssien mobilisoinnin mahdollistajana. Missio muodostetaan
yhteiskunnalliselle ilmiölähtöiselle haasteelle, kuten ilmastonmuutos,
nuorisotyöttömyys, ylipaino tai ikääntyminen….

4. Missiolähtöisyyden ominaispiirteitä
- Rohkeus ja merkittävä yhteiskunnallinen relevanssi ja vaikuttavuus, joiden
avulla voidaan mobilisoida merkittäviä voimavaroja ja toimijajoukkoja (mm. epätasa-
arvoisuus, ilmastonmuutos, köyhyyden vastainen kamppailu…).
- Tavoitteellisuus, selkeä suunta ja mitattavuus: Suuresta mittakaavastaan ja
pitkästä aikajänteestään huolimatta ko. yhteiskunnallisten missioiden tulee olla
muotoiltavissa mitattaviksi toimenpiteiksi eli vaiheiksi.
- Toimenpiteiden kunnianhimoisuus, mutta realistisuus: toimenpiteet sellaisia,
että yksityinen sektori ei ryhtyisi niihin ilman julkisen sektorin väliintuloa ja tukea.
- Rajojen ylittävyys: Tieteenalojen, toimialojen ja yhteiskunnan sektorien rajojen
ylittäminen leimaa yhteiskunnallisia missioita.
- Ratkaisujen moninaisuus ja alhaalta ylöspäin suuntautuneisuus:
Missiolähtöisyydelle on tyypillistä, että ratkaisuun voidaan päästä monia vaihtoehtoisia
polkuja. Tässä suhteessa se muistuttaa luonteeltaan kokeiluja, joissa olennaisinta on
lopullinen tavoite ja siihen pääsemiseksi matkan varrella syntyvä monipuolinen
oppiminen.

5. Ilmiömäinen julkinen hallinto 2030
Tarkennettu visio
Kaikki alkaa uudenlaisesta julkisen hallinnon strategisesta ajattelusta ja keskeistä siinä
on:
Hajaannuksesta yhteisiin tavoitteisiin
Julkinen hallinto asettaa ilmiöpohjaiset yhteiset vaikuttavuustavoitteet monimutkaisten ongelmien
ratkaisemiseksi ja tarttuu mahdollisuuksiin systeemisesti, strategisesti ja ennakoivasti.
Uusi hallinto saa voimansa ihmisistä
Uusi julkinen hallinto on radikaalisti avoin ja dialoginen – toiminta, tekeminen ja yhteinen arvonluonti
tapahtuu yhdessä kansalaisten ja kumppaneiden kanssa.
Luottamuksen, yhteistyön ja yhteisen ymmärryksen yhteiskunta
Uusi hallinto on monimuotoinen ja kumppaniverkostoista koostuva ja sitä johdetaan kokonaisuutena
uudistetuin keinoin/instrumentein, ei jäykkiin hierarkioihin ja holhoamiseen perustuen.
Ikkunat ja ovet auki maailmalle
Hallinto toimii samanaikaisesti ja vaikuttavasti kansainvälisesti, kansallisesti ja paikallisesti.
Hallinnossa toimii kansainvälisiä työntekijöitä.
Muutosälykäs ja uusiutuva organisaatio
Julkinen hallinto on digitaalisesti älykäs, resurssiviisas, jatkuvasti uudistuva ja reaaliaikaisesti toimiva.
Ei sankareita, vaan joukkuepelaajia
Julkisen hallinnon johtaminen on edellytyksiä luovaa, itseohjautuvuutta tukevaa ja motivaatiota
edistävää – kokonaisuuden johtamista tukee joustava ja siiloton resurssien käyttö.
Referenssi: Sitran
keskustelualoitetyö
2017-2018

6. VALTIOVARAINMINISTERIÖ
Julkisen politiikan ja johtamisen
kehitysyksikkö
(Public Policy & Leadership Development Unit)
Pysyvä valtiosihteeri/alivaltiosihteeri
TEHTÄVÄKOKONAISUUDET:
Hallituksen reformien tuki ja ohjaus
Ennakointi
Ylimmän virkamiesjohdon rekrytointi ja rotaatio
Ylimmän virkamiesjohdon johtamiskompetenssit
Valtion keskitetty HR
Valtionhallinnon hallintopolitiikka
Valtionhallinnon kokeilutoiminta
Valtioneuvoston tutkimustoiminta
Muutosjohtamisen ja reformien PMO-tuki
Toimintamalli 2020
(”koeponnistettu”
#Uudistuja –koulutuksissa)
VALTIONEUVOSTON
KANSLIA
HALLINNONALAN
tulosohjaus
Strateginen ohjaus
EU-asioiden ohjaus
Taloudelliset ulkosuhteet
Omistajaohjaus
Viestintä
Tarvittavat tukipalvelut
Budjetti
Kansantalous
Vero
Rahoitusmarkkinat
Kv. rahoitusasiat
JULK ICT
Kunta – ja maakunta-asiat
Virasto A
Virasto B
Virasto C
1
2
3
HAUS kehittämiskeskus Oy
4
JOKO osana VNK:ta tai virasto
Pääministerin valtiosihteeri ja
hallituspuolueiden
koordinoivat valtiosihteerit

7. sitra.fi | seuraavaerä.fi
@sitrafund