ETK:n johtaja Mikko Kauton esitys vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Suomen väestötieteen yhdistyksen seminaarissa 24.4.2014.

1. Eläkeuudistus 2017 - miksi ja miten?
Mikko Kautto
Suomen väestötieteen yhdistyksen seminaari
24.4.2014

2. Esityksen sisältö
• Miksi?
– Lyhyesti uudistusten historiasta
– Tilannearvio
– Pekkarisen työryhmän perustelut lisäuudistuksille
– Elinajan pidentyminen eläkejärjestelmän näkökulmasta
• Miten?
– Neuvoteltavat asiat
– Eläketurvan näkymät ETK:n pitkän aikavälin laskelman mukaan
– Muutama esimerkki
Eläketurvakeskus 2

3. Väestömuutos on ollut tiedossa jo pitkään ja
eläketurvaan on tehty vähitellen isoja uudistuksia
• 1990-luku
– Julkisten eläkelakien muutokset
– Kansaneläke työeläkevähenteiseksi
– Indeksimuutokset (ns. taitettu indeksi)
– Työntekijän eläkemaksu, nousun jakaminen, ja eläkemaksun vähentäminen
eläkettä kartuttavasta palkasta
– Yksilöllisen varhaiseläkkeen (YVE) ja työttömyyseläkkeen (putki) ikärajanostot
– Eläkepalkan laskennan muutos (10 viimeistä vuotta)
• 2005 työeläkeuudistus
– Eläkkeen karttuminen koko työuralta, karttumaprosentit iän mukaan, joustava
vanhuuseläkeikä, lykkäys- ja varhennustekniikasta luopuminen (osittain)
– YVEn poisto, varhennetun vanhuuseläkkeen (VAVE) ja osa-aikaeläkkeen (OSE)
ikärajanostot, työttömyyseläkkeen tilalle työttömyysturvan lisäpäivät
– Elinaikakerroin
– Palkkakerroin, työeläkeindeksi
• 2005 jälkeen tehdyt uudistukset
– OSEn ja työttömyysputken ikärajanostot, VAVEn lakkauttaminen
– Takuueläke
Eläketurvakeskus 3

4. Uudistusten ansiosta eläketurvan
rahoituksellinen kestävyys on vahvistunut
Kokonaistyöeläkemeno prosentteina palkka- ja työtulosummasta.
Toteutuneet tiedot vuoteen 2012 asti, Eläketurvakeskuksen
ennustelaskelmat vuosilta 1990 ja 2013.
Eläketurvakeskus 4
1990 maksu-
ennuste vuodelle
2030 34 %
2013 maksu-
ennuste vuodelle
2030 25 %

5. Nyt yhä useampi siirtyy vanhuuseläkkeelle
Vuosina 2000–2013 työeläkkeelle siirtyneet eläkelajin mukaan.
0
10,000
20,000
30,000
40,000
50,000
60,000
70,000
80,000
90,000
2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 2010 11 12 2013
Henkilöä
Osa-aikaeläke*
Maatal.erit.eläke
Työttömyyseläke
Työkyvyttömyys-
eläke
Varhennettu
vanhuuseläke
Varsinainen
vanhuuseläke
”Varhaiseläkereittien merkityksen pienennyttyä ja väestön keski-iän kohotessa
vanhuuseläkkeelle siirtymisen ajankohdan merkitys työvoiman tarjonnan ylläpitäjänä
ja eläkemenojen kannalta korostuu.” Pekkarisen työryhmän raportti 2013.

6. Ikärajoilla on iso signaalivaikutus
Työeläkkeelle siirtyneiden määrä iän mukaan.
0
5000
10000
15000
20000
25000
-54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69-
Lukumäärä
Ikä eläkkeen alkaessa
2007 2013
Eläketurvakeskus
6

7. 0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67
%
Ikä vuoden lopussa
Osa-aikaeläkettä saavat
Työttömät
Eläkkeensaajat*
Eläkkeensaajien väestöosuus on säilynyt
korkeana 62 ikävuoden jälkeen
Suomessa asuvien 55-67-vuotiaiden eläkkeensaajien ja työttömien osuus
väestöstä 2012
* Eläkkeensaajien osuus ilman osa-aikaeläkkeitä.
Eläketurvakeskus 7

8. Onko elinaikakerroin riittävä mekanismi
huolehtimaan elinajan pitenemisestä?
• Tilastokeskuksen väestöennuste perustuu elinajan pitenemisen
jatkumiseen.
• Työeläkejärjestelmän elinaikakerroin huolehtii tehokkaasti elinajan
pitenemisestä muuten seuraavasta menovaikutuksesta pitämällä
eläkepääoman tasaisena.
• Jos eläkkeelle siirtyminen ei myöhenny,
– eläkkeiden taso suhteessa ansioihin heikkenee ja
– julkisessa taloudessa on ongelmia
• Vuonna 2000 62-vuotiaan elinajanodote oli 80 vuotta ja sen ajateltiin
kasvavan vuoteen 2050 3 vuodella.
• Vuoden 2012 väestöennusteen mukaan 62-vuotiaan elinajanodotteen
nousu onkin 7,5 vuotta.
• Elinajan odotteita koskevat ennusteet ovat muuttuneet, joten
elinaikakertoimen eläketasoa leikkaava vaikutus on tulevaisuudessa
suurempi kuin mekanismia suunniteltaessa arvioitiin.
Eläketurvakeskus 8

9. Elinaikakertoimen alkavaa vanhuuseläkettä
leikkaava vaikutus ajateltua isompi,
käyttäytymisvaikutus toistaiseksi vähäinen
Eläketurvakeskus 9

10. Eläkkeellesiirtymisiän odote on jäämässä
tavoitteesta
Tavoite, toteutumat ja ennustelaskelma
Eläketurvakeskus
10
58.0
58.5
59.0
59.5
60.0
60.5
61.0
61.5
62.0
62.5
63.0
2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030
Odote
25-vuotiaan odote
Vuonna 2009 sovittu tavoite
62,4 vuotta vuonna 2025
Eläketurvakeskuksen
ennustelaskelma PTS-2013

11. Miksi uudistusten jatkaminen on tarpeen?
Eläkejärjestelmä
• Hyvä perusrakenne, ei akuuttia
kriisiä.
• 2005 uudistuksen ratkaisut monelta
osin onnistuneita.
• Kokonaisuudessaan
eläkejärjestelmässä ei ole
sanottavaa kestävyysvajetta.
• Eläkkeensaajien määrä kasvaa ja
eläkemeno nousee - onko 14
prosenttia bruttokansantuotteesta
”sopiva” taso?
• Työeläkejärjestelmän sisällä
muutospaine TyEL:ssä. TyEL-
maksun nousupaine on noin kolme
prosenttiyksikköä ja eläkemenojen
rahoituksen vaatima maksutaso jo
2020 noin 25 prosenttia
palkkasummasta.
• Elinaikakerroin ajateltua
voimakkaampi, eläketasot uhkaavat
jäädä tavoiteltua matalammiksi?
Julkinen talous
• Vanhushuoltosuhteen heikkeneminen
vaarantaa hyvinvointivaltion
rahoituksen ja sukupolvisopimuksen
jatkuvuuden.
• Suomen julkisen talouden pitkän ajan
kestävyysongelma on syventynyt
nopeasti merkittäväksi.
• Vakaussopimuksen velvoitteet ja
luottoluokitushuoli.
• Tällä vuosikymmenellä tehtävät talous-
ja sosiaalipoliittiset päätökset ovat
kriittisiä.
• Eläkejärjestelmä vaikuttaa muun
julkisen talouden kestävyyteen.
– Työeläkemaksut ja
kokonaisveroaste
– Työllisyys ja verotulot

12. Miten? Eläkeuudistus 2017
• ”Yhteisymmärrys” vuonna 2009: tavoite vuodelle 2025
• Työurasopimuksessa (2012) sovittiin eläkeuudistuksesta ja
neuvottelujen kohteet:
− elinajan odotteen nousun huomioon ottaminen,
− eläkejärjestelmän ikärajat,
− varhaiseläkejärjestelmät,
− eläkkeen karttumat ja karttumisen alkaminen,
− työkyvyttömyyseläkkeen tuleva aika,
− palkansaajamaksun vähentäminen palkasta,
− indeksit,
− eläke-edut turvaava maksukehitys…
• Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma 08/2013 ja
työmarkkinajärjestöjen lausunto kehysriihen ajalta toistavat
eläkkeellesiirtymisikää koskevan tavoitteen.
• Uudistuksen sisällöstä neuvotellaan parhaillaan.
Eläketurvakeskus 12

13. Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin
laskentamalli apuvälineenä
Eläketurvakeskus 13

14. Väestöennuste
Vuoden 2013
laskelma
2012 2030 2050 2080
Kokonaishedelmällisyys 1,80 1,82 1,82 1,82
Nettosiirtolaisuus (tuhansia) 17,4 17 17 17
Elinajan odote 63-vuotiaalle
(vuotta)
21,4 24,2 26,8 28,9
Väestö (tuhansia)
koko väestö 5 427 5 847 6 096 6 469
15 – 64-vuotiaita 3 516 3 416 3 516 3 602
65 täyttäneitä 1 019 1 495 1 639 1 906
Vanhushuoltosuhde
65 täyttäneet/15–64 –
vuotiaat
29,0 43,8 46,6 52,9
Vuoden 2013 laskelmassa pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste v:lta 2012.
Ennusteperiodia jatketaan ETK:ssa; kuolevuutta taitetaan 2060 jälkeen.

15. 15Eläketurvakeskus
Vuoden 2013 laskelma
2012 2030 2050 2080
Työllisyysaste (%) 68,1 72,2 72,3 72
Työllisten lukumäärä (tuhansia) 2 299 2 382 2 466 2 523
TyEL 1 473 1 593 1 675 1 714
Yksityinen sektori 1 759 1 857 1 936 1 982
Julkinen sektori 664 654 663 677
Työllisyysennuste
Työllisyysennuste tehdään ETK:ssa OECD:n käyttämällä menetelmällä.

16. Ansiotason kasvu ja eläkevarojen tuotto
Ansiotasoa ja eläkevarojen tuottoa koskevat oletukset päätetään ETK:n
järjestämän ns. oletusseminaarin jälkeen.
• Eläkevarojen reaalituotto: 3,5 %
• Ansiotason reaalikasvu: 1,6 %
• Oletukset samoja edellisessä vuoden 2011 laskelmassa
Eläketurvakeskus 16

17. Eläketurvakeskus 17
Eläkelainsäädäntö
1) Työeläkkeiden osalta lähtökohtana vallitsevat lait ja
säädökset (mm. työurasopimus vuodelta 2012 otettu
huomioon)
2) Kelan eläkkeiden osalta peruslaskelmassa vuoteen
2017 asti hintaindeksi, vuodesta 2018 lähtien
puoliväli-indeksin mukaiset tarkistukset.
• Aiemmassa raportissa Kelan eläkkeiden oletettiin
seuraavan pitkällä aikavälillä täysin ansiotasoa.
• Raportissa esitetään kansan- ja takuueläkkeitä koskevat
laskelmat kuluttajahintaindeksillä, puoliväli-indeksillä ja
ansiotasoindeksillä.

18. Eläketurvan näkymät peruslaskelman
mukaan
Eläketurvakeskus 18

19. Eläketurvakeskus 19
0
2
4
6
8
10
12
14
16
PROSENTTIA
2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 2080
I I
I
I I I I
I
I
I I I
I
I
I I I
I
I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I
OOOOOOOO
OOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOO
Yht. I Työeläke O Kansan- ja takuuel. SOLITA
Kokonaiseläkemeno suhteessa BKT:een

20. Eläketurvakeskus 20
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
55
PROSENTTIA
2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 2080
I
I I
I I I I I I
I I I I
I
I
I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I
Yht. I josta työeläkettä
Keskieläke suhteessa keskipalkkaan

21. Eläketurvakeskus 21
0
5
10
15
20
25
30PROSENTTIA
2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 2080
TyEL-meno ja -maksu, prosenttia palkkasummasta
I I
I I I I I I I I I
I
I I I
I
I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I
O
O
O
OO
OOOOOO
OOO
OOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOO
Meno I Maksu O Maksu ta. Maksu 53+ Maksu 53-

22. Sopeutuminen elinajan pitenemiseen
• Sopeutumiskeinoja ovat maksun korottaminen, eläkkeen
pienentäminen tai eläkkeelläoloajan lyhentäminen
• Suomen vaihtoehtoina lähinnä eläkeikärajojen tarkistus tai
alkavien eläkkeiden taso (elinaikakerroin)
• Arvioinnin työkalut: makrotarkastelut (esim. Lassila 2013) ja
elinkaarimalliin perustuvat esimerkkilaskelmat (Määttänen
2013), ETK:n jakauman, mm. sosioekonomiset erot (sp,
koulutus) huomioiva mikrosimulointimalli
• Miten painotetaan vaikutuksia (Pekkarisen työryhmä 2013)
– julkisen talouden tasapainoon
– työllisyyteen
– työttömyyteen
– Eläketasoon ja eläkeläisten tuloeroihin
– joustavuuteen yksilöllisissä valinnoissa
• Yhdistelmällä vaikutuksia voi hallita monipuolisimmin
• Eläkepolitiikassa selvitään harvoin yhdellä muutoksella

23. Elinajan
pitenemiseen
sopeutuminen
eräissä maissa
Eläketurvakeskus 23
EU-15 Elinaikakerroin
tai vastaava
eläketasoon
vaikuttava
mekanismi
Elinajanodottee
seen kytketty
eläkeikä
Eläkeiän
päätösperus-
teinen nosto
Alankomaat
Belgia
Britannia
Espanja
Irlanti
Italia
Itävalta
Kreikka
Luxemburg
Portugali
Ranska
Ruotsi
Saksa
Suomi
Tanska
X (?)
X
X
X
X
X
X
X (HE)
X (?)
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
Muut maat
Latvia
Norja
Puola
Sveitsi
Japani
X
X
X
X
X
X
X
X
X
Lähde: Vidlund ja Mielonen 2013.
• Kytkemiseen liittyy
usein sitä edeltävä
päätösperusteinen
eläkeiän nosto.
• Eläketason
sopeuttamista ei
ole yhdistetty
kytkemiseen (E?).

24. Vanhuuseläkeiän sitominen elinajanodotteeseen,
esimerkki (Lassila ym. 2013; vrt. Barr 2013)

25. Toinen esimerkki: päätösperusteinen ikärajanosto,
sitten sitominen elinajanodotteeseen (Lassila ym. 2013)

26. Jos vanhuuseläkeikä sidotaan elinajan odotteeseen,
on karttumat tai elinaikakerroin mietittävä toisin
Lähde: Lassila ym. 2013.

27. Lisätietoa uudistuksesta ja
Eläketurvakeskuksen arviointityöstä
• www.etk.fi
• www.etk.fi/julkaisut
• www.elakeuudistus.fi
• Twitter: @Mikko_Kautto
• Blogi: elaketutka.fi
Eläketurvakeskus 27