Päihdepäivät 2022: Toimivia menetelmiä nuorten kohtaamiseen
•
0 gefällt mir•57 views
Järjestäjä: NUMPA - Nuorten mielenterveys- ja päihdetyö: tutkittua tietoa yhteistyön ja käytäntöjen kehittämiseen (Nuorisotutkimusseura, A-klinikkasäätiö, MIELI Suomen Mielenterveys ry, Suomen Punaisen Ristin Nuorten Turvatalotoiminta), Päivyt, Kuntaliitto, Kohtaamiskoulutus Seminaarissa pohditaan nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen saavutettavuuden esteitä sekä esitellään joitakin nuorten mielenterveys-, päihde- ja sosiaalityön toimivia käytäntöjä ja menetelmiä. Nuorten hyvinvointi on puhuttanut niin mediassa, politiikassa kuin tutkimuksessakin viimeisten vuosien aikana. Aiemman tutkimuksen perusteella tiedämme, että osa nuorista voi huonosti eikä ei saa välttämättä apua siinä muodossa kuin itse haluaisi: huumeita käyttävien nuorten osuus on kasvanut, alaikäisten nuorten alkoholinkäytön vähentymisen kehitys on pysähtynyt ja pieni joukko nuoria syyllistyy entistä vakavampiin rikoksiin. Koronapoikkeustila on lisännyt nuorten kokemaa ahdistuneisuutta, masennusta ja yksinäisyyttä. Tarvitaan aktiivisia, nuorisoystävällisiä ja moniammatillisia toimia nuorten yhdenvertaisuuden ja osallisuuden vahvistamiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Seminaari on suunnattu kaikille nuorten kanssa työskenteleville ja nuorten hyvinvoinnin tukemisesta kiinnostuneille. 12.00 Seminaarin avaus Seminaarin puheenjohtaja Jussi Suojasalmi (Päivyt) 12.05 Nuorten päihdepalveluiden saatavuus ensimmäisellä hakukerralla Tutkijat Alix Helfer, Susanna Jurvanen & Annastiina Mäkelä (Nuorisotutkimusseura) 12.30 Palveluihin hakeutumisen esteistä ja chattipalvelun eduista - tarkastelussa nuorten Sekasin-chat. Tutkijat Helena Huhta (Nuorisotutkimusseura) & Janne Takala (A-klinikkasäätiö 12.55 Monialaiset palvelut nuoren tukena – case Jyväskylän Nuorten talo Hankepäällikkö Tuija Kautto (Jyväskylän kaupunki) 13.20 Yhteisöreportteri-malli Asiantuntija Ville Nieminen (Kuntaliitto) ja lehtori Hanna Kirjavainen (Turun amk) 13.40 Kohtaamisen työkalupakki -malli Nuoret kokemusasiantuntijat 14.00 Seminaarin päättäminen
Empfohlen
Empfohlen
Weitere ähnliche Inhalte
Ähnlich wie Päihdepäivät 2022: Toimivia menetelmiä nuorten kohtaamiseen
Ähnlich wie Päihdepäivät 2022: Toimivia menetelmiä nuorten kohtaamiseen (20)
Mehr von EHYT
Mehr von EHYT (20)
Päihdepäivät 2022: Toimivia menetelmiä nuorten kohtaamiseen
- 2. Nuorten päihdepalveluiden saatavuus ensimmäisellä hakukerralla Susanna Jurvanen, Alix Helfer & Annastiina Mäkilä, Nuorisotutkimusseura Päihdepäivät 11.5.2022 Toimivia menetelmiä nuorten kohtaamiseen
- 3. 3 Polkuja päihdepalveluihin -hanke Polkuja päihdepalveluihin -tutkimushankkeessa tarkasteltiin ensimmäistä hakeutumista päihdepalvelujen piiriin ja palvelujen saamiseen liittyviä tekijöitä. Tutkimushankkeessa selvitettiin päihdepalvelujen saatavuuteen liittyviä kysymyksiä erityisesti hoitoon hakeutumisen alkuvaiheessa. Selvitys kohdistui elämänvaiheista nuoreen aikuisuuteen. Nuori aikuisuus on elämänvaihe, jolloin nuori tekee monia tärkeitä ratkaisuja perheen, opintojen, työn, elämäntavan ja yhteiskuntaan integroitumisen osalta, joten oikea-aikaisilla palveluilla on keskeistä merkitystä pitkälle aikuisuuteen. Jurvanen & Helfer
- 4. 4 Tutkimuskysymykset •Minkälaisista poluista asiakkaat ohjautuvat ensimmäistä kertaa päihdehuollon erityispalveluihin? •Vastaako apu asiakkaan tarpeita ja osataanko palveluita järjestää elämänvaiheet huomioon ottaen? o Saavatko asiakkaat apua silloin kun tarvitsevat? o Minkälaisia palveluja asiakkaat kokevat tarvitsevansa? o Mitkä ovat asiakkaiden tavoitteita palveluissa? Kuullaanko niitä? o Ymmärretäänkö asiakkaita palveluissa? o Kokevatko asiakkaat tulevansa kohdatuiksi? •Kokevatko asiakkaat yhdenvertaisuutta? Miten erilaiset (kulttuuri/kieli) vähemmistöryhmät otetaan huomioon palveluissa? •Mitkä asiat auttavat asiakasta sitoutumaan päihdehoitoon? •Miten asiakkaan näkökulmasta näyttäytyy eri ammattilaisten ja eri palveluntarjoajien yhteistyö sekä palvelukentän rakenne? Jurvanen & Helfer
- 5. 5 Aineisto ja menetelmät • Asiakkaiden haastattelut (n=15) • Työntekijähaastattelut (n=6) • Haastattelut toteutettiin kuudella eri paikkakunnalla 7.–29.10.2021 puolistrukturoituina teemahaastatteluina • Haastatteluteemoina olivat tämänhetkinen päihdehoito, palvelupolku päihdehoitoon, muut tuen tarpeet sekä palvelupolulla kohdatut mahdolliset ennakkoluulot. • Taustatiedot ja resilienssikysely (CD-risc10) lomakkeella Jurvanen & Helfer
- 6. 6 Tulokset ja policy brief Jurvanen & Helfer
- 7. 7 Päihdeosaamisen vahvistaminen eri yhteiskunnan sektoreilla Asiakkaan kunnioittava kohtaaminen vaatii syvempää päihdeongelmien tuntemusta erityisesti terveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa. Vaikka sairaudet tai jotkut johtuu aina vaan siitä käyttämisestä, et mä oon ihan luulosairas varmaan sitte. Jos mulla on jotain ongelmia, niin sit se ei voi olla mitään muuta kun sitä ikinä. Jurvanen & Helfer
- 8. 8 Päihdepalveluihin ja päihdeongelmiin liittyvän häpeän ja leimaamisen vähentäminen Päihdepalvelun ja päihdeongelmiin liittyvän leimaamisen vähentämiseen ja päihteitä käyttävien ihmisten yhdenvertaisuuden lisäämiseen palveluihin pääsyssä tulee panostaa valtakunnallisesti. Mut kai joitakin ihmisiä tuntuu hävettävän se, että on päihdehoidossa, ei kehtaa puhua. Saisko siihen jotenkin sit muutosta? En mäkään alkuun halunnu puhua siitä, että mä oon ollu laitoshoidossa. Mut siinä on jollain tosi suuri kynnys sit ylipäätään mennä siihen, et saako joku tietää. Nimettömyys tai joku sellanen vois olla paljon tarkempaa. Jurvanen & Helfer
- 9. 9 Mielenterveyspalveluiden ja neuropsykiatrisen hoidon takaaminen ihmiselle, jolla on päihdeongelma Päihdeongelma ei saa olla este diagnoosin ja hoidon saamiselle mielenterveyden häiriöön tai neuropsykiatrisiin oireisiin. No varsinkin niissä mielenterveyspuolen jutuissa, niissä on kovat ennakkoluulot. Mut se [paikkakunnan] oma nuorisotyö, mistä täältä ohjattiin, niin siinä kohdattiin kyllä ihan ihmisenä. Et niillä ei ollut selkeästikään mitään ennakkoluuloja. Mutta aikalailla noissa kaikissa depressiohoitajilla ja psykologeilla mitä oon käynyt, niin se on pelkästään niiku sitä et sulla on päihdeongelma, et ei siinä pureuduta yhtään mihinkään muuhun. Vaan se päihdeongelma oot sinä. Mut niin se ehkä onkin, ennen kuin siitä irti pääsee. Jurvanen & Helfer
- 10. 10 Oikea-aikaisen avun saaminen ihmisen omissa arjen ympäristöissä Päihdepalvelut voivat olla asiakkaalle vaikeasti hahmotettavia. Monipuolista päihdehuoltoa saataville arjen ympäristöihin, kuten koulu-, oppilaitos- ja opiskelijaterveydenhuoltoon sekä työterveyteen. No siis niin oon opiskelija niin varmaan YTH[S] ois se ensimmäinen kontakti. Mut sit en. Siel on niin kauheet resurssipulaa koko ajan, et ei mun niinku ees huvita koittaa päästä sinne varata niin kun koittaa päästä sinne hoitoon tai niinku koitta hankkii mitään kontaktii sieltä, koska tuntuu et siin on kauheet jonot just aina. Jurvanen & Helfer
- 11. 11 Tiedonvälityksen vahvistaminen eri toimijoiden välillä asiakasta leimaamatta Osa pitkäjänteisyyttä ja yksilön kokonaisvaltaista kohtaamista on hyvä tiedon välitys eri toimijoiden välillä. Parempi tiedon kulku ei saa kuitenkaan olla vahingollista asiakkaalle itselleen. Mun täytyy sanoo, et mul on aika vähän siis meijän kilpailijoist mitään tietoo. siis mä en oikeesti oo hirveen tietonen heistä ja mä en tiedä miten, et aika samantyyppisii palveluit he ehkä saattaa tarjota, mutta, et sielt tietty googlettamalla nyt varmasti löytyy, et mitä he tarjoo […] Jurvanen & Helfer
- 12. 12 Asiakkaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin turvaaminen Päihdeongelma kiinnittyy ihmisen kokonaistilanteeseen. Ennaltaehkäisevää päihdetyötä, sekä lasten, nuorten ja perheiden palveluja vahvistettava. Lastensuojelun sijaisperheestä: No, siis sellasta niin kun lyttäämistä, sillon kun on ollu just jotain 11-12. Et on huoriteltu, ja sanottu, et mä oon manipuloiva, ja. […] Ja sit just, jos teki jonkun pienen virheen, just joku lasi meni astianpesukoneeseen niin kun huonosti, niin kauhee huuto. Niin mulla oli ehkä jotenkin, niin, et mä oon silleen aika herkkä sellasille, miten sanois, negatiiviselle arvostelulle. Jurvanen & Helfer
- 13. 13 Asiakasryhmien oman äänen huomioon ottaminen palveluissa ja palveluiden suunnittelussa Päihdepalvelujen työntekijöillä on oltava tietotaitoa: A. Päihdekohtaisista kulttuureista. B. Juuri kyseisessä päihdepalvelussa kohdattavien asiakkaiden elämänkaaren vaiheesta (lapsuus, nuoruus, nuori aikuisuus, keski-ikä, vanhuus) ja näihin keskimäärin liittyvistä elämänvaiheista ja elämäntilanteista. Se [työntekijä] on vähän luvannu siellä jotain naisten- tai tyttöjeniltoja, että käydään semmosessa yhessä, että kun mulla on vähän kynnys yksin lähtee johonkin aika iso. Niin, se helpottas, että aluksi jonkun kaa kävisi. Ja siellä vois saaha oikeesti semmosia kavereita, jotka sitten tukee sitä omaa raittiutta. Jurvanen & Helfer
- 14. 14 Asumispalveluiden kehittäminen Asumispalveluihin pääsy on taattava tarpeen vaatiessa myös päihdeongelmien yhteydessä. Siinä mun rapussa sitten asuu muutama käyttäjä, niin siksi mä oon päässy siihen [asumispalveluun], että vähän rauhallisempaan taloyhtiöön, että se tukis sitten sitä mun kuiville pääsyä. Onhan niitä käyttäjiä vähän joka puolella, mutta josko sitä kuitenkin löytäis semmosen paikan, jossa mua ei ainakaan niin hyvin tunneta ja sitten ei ihan jokainen tiiä, missä mä asun. Omassa kodissa pitäis kuitenkin tuntea olevansa sitten kotona ja sillee niin, ettei pitäis ahistaa niin paljoo. Jurvanen & Helfer
- 15. 15 Palvelujen pysyvyyden ja pitkäjänteisyyden turvaaminen asiakkaan voimavaroista riippumatta Asiakkuuden pitkäjänteisyys on tärkeä tavoite päihdepalveluiden toiminnan suunnittelussa. Maksusitoumukset ja näin ollen hoito- ja kuntoutusjaksot tarpeeksi pitkiksi. En mä tiedä, kuukausi on aika pieni aika sanoa. Ei musta tunnu et mä oon selvennyt yhtään vielä. Et vieläkin ihan sekaisin. -- Ei oo vielä oikein selvennyt yhtään, vaikka onkin selvä ollut. Jurvanen & Helfer
- 16. 16 Rakenteellinen pitkäjänteisyys ja tunnettuus Pitkäjänteisyys ja tunnettuus tukevat sekä palvelun työntekijöitä että palveluihin hakeutumista. ”Mutta se voi olla se pelko sitten, että ei halua niitä palveluita, että pelkää mimmonen työntekijä. Ja se kynnys ylipäätään soittaa tai hakeutua mihinkään ainakin itellä on tosi paha. Ja tiiän, että monilla on paha kans se, että soittaa tai lähteä mihinkään.” Jurvanen & Helfer
- 17. 17 Maantieteellisen yhdenvertaisuuden parantaminen Päihdepalveluihin pääsy olisi taattava myös suurten kaupunkien ulkopuolella ja maaseudulla asuville. Valtakunnallisten palveluiden tarjoaminen harvinaisempien hoitomuotojen kohdalta vahvistaa yhdenvertaisuutta. ”Siinä kesti puoli vuotta, eikä mitään kuulunu vieläkään, niin mulla meni sitte hermo, mä en jaksanu sitte oottaa. Sitte mä tulin tänne, ja täällä mä pääsin tosi äkkiä siihen hoitoon, ja se alotettiin sitte tuolla [toisella paikkakunnalla] sillä osastolla. Kaks viikkoo katottiin se annos kuntoon, ja sitte mä tulin tänne.” Jurvanen & Helfer
- 18. 18 Palveluiden laadun varmistaminen kaikissa päihdepalveluissa Asiakashaastattelujen perusteella erityisesti laitosmuotoisen katkaisuhoidon ja vieroitushoidon sisältöön kiinnitettävä huomiota. [Katkaisuhoidosta:] ”No, mä koin, että mua vähän sivuutettiin, tai silleen, et jos mä menin, niin sit saatettiin sanoo, et joo, mut sit ei niin kun näkyny sitä työntekijää enää, et se oli vähän silleen.” ”Oli, just silleen kylmät lattiat ja semmonen, mun mielestä se on laitosmainen. [Haastattelija kysyy millaisia tiloja asiakas toivoisi.] No vähän jotenkin kodikkaampi, silleen jotakin aktiviteettejä. [Haastattelija kysyy, millaisia aktiviteetteja asiakas kaipaisi.] No varmaan semmosta rentoa, koska ei sitä jaksa kuitenkaan hirveesti tehä, kun on niin huono olo sielläkin, mut en mä oikein tiijä. Mut jotain semmosia ryhmiä […] pitää silleen, että pystys jakamaan omia kokemuksia ja kuuntelee muitten juttuja varmaan. [Haastattelija kysyy, oliko siellä paljon ihmisiä ja löysikö asiakas sellaisia ihmisiä, joiden kanssa puhua.] En mä, ei siellä tainnu olla oikein. […] Ja sitte kaikki vaan makaa omassa huoneessa sielläkin, tai yhteisissä huoneissa, jos on yhteinen huone.” Jurvanen & Helfer
- 19. 19 Kiitos! Selvitys löytyy verkkosivulta: Polkuja päihdepalveluihin -selvitys Jurvanen & Helfer
- 22. MONIALAISET PALVELUT NUOREN TUKENA ■ Mikään toimija yksin ei ratkaise nuorten hyvinvoinnin kysymyksiä ■ Ammattilaisten välinen yhteistyö avainasemassa ■ Tavoitteena sujuvammat palvelupolut Jyväskylän kaupunki / Nuorten talo -hanke
- 23. JYVÄSKYLÄN NUORTEN TALO ■ Kaikille 13-29-vuotiaille nuorille ■ Samassa paikassa monta toimijaa ▪ Ohjaamo ▪ Nuorisovastaanotto ▪ J-Nappi ▪ Etsivä nuorisotyö ▪ Työllisyyspalvelut ■ Palvelut avoinna ajanvarauksella joka arkipäivä klo 8-16 ja walk in – periaatteella ma-to klo 12-17 Jyväskylän kaupunki / Nuorten talo -hanke
- 24. NUORTEN OSALLISUUS ■ Osallisuus tärkeää suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa ■ Nuorten talon kehittämisessä reilun vuoden aikana ollut yli 200 nuorta ■ Palvelumuotoiluprojektit, sosiaalisen median kanavat, ryhmä- ja yksilöhaastattelut, viestiseinät, Mikä vituttaa –ilta, työntekijöiden kertomukset, opinnäytetyöt ja tutkimukset Jyväskylän kaupunki / Nuorten talo -hanke
- 25. KIITOS! WWW.JYVASKYLA.FI/NUORTENTALO @JYVASKYLANNUORTENTALO #NUORTENTALOJKL Tuija Kautto Nuorten talo –hanke (esr) tuija.kautto@jyvaskyla.fi Twitterissä @KauttoTuija
- 27. Yhteisö- reportterimalli Hanna Kirjavainen & Ville Nieminen
- 28. Yhteisöreportteritoiminta • Digitaalisen tarinankerronnan metodi • Taustalla kansalaisten osallistaminen ja kuuleminen • "Aito ääni", kokemukset, ikkuna toisen ihmisen maailmaan • Vertaisuus ja matala kynnys hyödyntämiseen • Tavoitteena voimauttaa, haastaa vallitsevia oletuksia ja muuttaa maailmaa • Ideana kerätä ihmisten tarinoita jostakin teemasta
- 29. Yhteisöreportteritoiminta • Käytetty usein yhteiskehittämisessä • Palvelujen ja organisaatioiden kehittäminen, yhteisön rakentaminen, tutkimus • Tarinoiden analysointi ja eteenpäinvieminen tärkeää • https://communityreporter.net/ • https://cosie.turkuamk.fi/uploads/2021/05/412fb459- lived_experience_toolkit_final.pdf
- 30. CoSIE ja yhteisöreportterit • Tavoitteena lisätä ymmärrystä Turkulaisten NEET-nuorten arjen haasteista ja palvelutarpeista • Koulutettiin 5 sosionomiopiskelijaa yhteisöreporttereiksi • Opiskelijat keräsivät haastateltavia kadulta, somesta ja omista verkostoistaan • 21 videota, joissa nuoret kertovat elämästään • https://communityreporter.net/search/explor e?f%5B0%5D=location%3A92360 • Videoita analysoitiin yhdessä asiantuntijoiden ja haastattelijoiden kanssa • Aineistosta muodostetut profiilit toimivat tarkastelun pohjana yhteiskehittämisen työpajoissa • Opas yhteiskehittämisestä: https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2021/2110- kuinka-onnistua-yhteiskehittamalla
- 32. Profiilin kuvaus: Jumittajat Profiilille tyypillistä Merkityksettömyyden tunne Merkityksel- lisyyden tunne Selvärajaisia haasteita Monialaisia haasteita Santeri 23 vuotta Santeri on käynyt lukion, mutta ei ole hakeutunut sen jälkeen jatko- opintoihin. Hän ei tiedä, mitä haluaisi opiskella ja päivät täyttyvät tietokonepeleistä ja Netflixin katsomisesta. Hän asuu omassa yksiössä. Sieltä hän poistuu vain käydäkseen kaupassa. Taloudellisesti hän pärjäilee, sillä menot ovat pienet. Kaikki kaverit ovat jatkaneet opiskelemaan ja löytäneet uudet ympyrät. Santeria hävettää oma tilanne ja hän kokee yksinäisyyttä. Hän toivoisi löytävänsä ystäviä, mutta ei keksi mistä niitä löytyisi. Kouluun hakeutuminen voisi olla ratkaisu, mutta kun ei tiedä mikä kiinnostaa... Oman elämän suunta on hukassa, mikä aiheuttaa ahdistusta. Ahdistusta on helppo paeta virtuaalimaailmaan. Monilla taustalla on koulukiusaamista ja itsetunto-ongelmia. Yksinäisyys on yleistä.
- 33. Hyödyt ja riskit • Kevyt tapa lisätä ymmärrystä ja vastapainoa datalle • Matala kynnys • Vuoropuhelussa nousee parhaimmillaan aitoja asioita ja haasteita • Asettaa osapuolet tasavertaiseen asemaan • Kuvaa aitoja tilanteita ja ihmisiä sekä heidän elämäänsä • Tarinat usein koskettavia tai vaikuttavia • Vie aikaa • Haastateltavien puheen tulkinta voi aina vääristää tulosta • Ei vastaa tieteellistä tutkimusta • Eettiset haasteet ▪ Miten jaetaan? ▪ Miten hyödynnetään? ▪ Ymmärtääkö haastateltava, mihin lupautuu?
- 34. Mitä kannattaa pitää mielessä yhteisöreportterimallia hyödynnettäessä • Ole aina avoin, aito ja kiinnostunut haastateltavan elämästä • Jokaisen tarina on tärkeä – oli se totta tai ei. • Pelkällä aidolla vuoropuhelulla voi olla merkitystä • Eri kohderyhmät tuottavat hyvinkin eri määriä asiaa • Haastateltavan tehtävä voi olla ”lypsää” tai ohjata oikeaan aiheeseen • Aina asiassa pysyminen ei ole tärkeää • Tee selväksi mihin haastatteluja käytetään ja miten • Kuka on paras henkilö haastattelemaan kyseistä kohderyhmää