Hyviä käytäntöjä on, mutta miten ne saadaan juurtumaan? Yhteisötason ehkäisevän työn haasteet ja ratkaisut Antti Maunu, tutkijatohtori, Turun yliopisto

1. Hyviä käytäntöjä on, mutta
miten juurruttaa ne?
Yhteisötason ehkäisevän työn
haasteet ja ratkaisut
Antti Maunu
VTT, tutkijatohtori
Turun yliopisto, Koulutussosiologian tutkimuslaitos RUSE
Tmi Antti Maunu
maunuan@gmail.com
www.anttimaunu.fi

2. 1. Mikä on yhteisö?
Erilaisista käsityksistä seuraa erilaista toimintaa
• Yhteisö on koneisto
• Selkeät rakenteet ja mallit, joiden mukaan toimitaan (esim. organisaatiot)
• Ehkäisevä työ (ET) koodaa koneistoon oikeat parametrit (lait, proseduurit...)
• Yhteisö on kulttuuri
• Yhdessä toimivilla ihmisillä muodostuu yhteisiä toiminnan ja ymmärryksen tapoja
• ET on kohderyhmien tuntemusta, osallistamista ja usein pitkäkestoista dialogia
• Yhteisö on kahle tai kontrollin lähde
• Ihminen on luonnostaan autonominen ja autenttinen yksilö
• ET suojelee yksilöitä haitallisilta yhteisöiltä ja niiden vaikutuksilta (esim. sosiaalinen paine,
humalajuomisen tai puhumattomuuden kulttuuri)
Yhteisö on ihmisen luonnonmukainen olotila
• Ihminen kasvaa omaksi itsekseen ja yhteiskunnan jäseneksi vain yhdessä toisten kanssa
• ET huolehtii siitä, että kaikilla on mahdollisuudet osallistua yhteiseen kasvuun – ja ohjaa
kasvua oikeisiin suuntiin

3. 2. Oppilaitokset yhteisöinä
• Oppilaitoksissa on piirteitä kaikista em. yhteisökäsityksistä
• Tarkoin määritellyt opetussuunnitelmat, tulostavoitteet, työehtosopimukset…
• Epävirallisten ammatti-, työyhteisö-, nuoriso- ja paikalliskulttuurien
näyttämöitä
• Sisältää kontrolloivia elementtejä (savuttomuus ym. päihteiden kielto)
• Oppilaitokset ovat keskeisiä sosialisaation instituutioita, ja niihin sisältyy myös
ehkäisevän työn elementtejä päihdevalistuksesta osallisuuden tukemiseen
• Avaa ehkäisevälle työlle paljon mahdollisuuksia, mutta samalla haasteita
ja kitkapaikkoja, koska oppilaitosyhteisöissä tehdään paljon muutakin kuin
ET:tä

4. Oppilaitosyhteisöt muutoksessa
• Oppilaitosorganisaatiot perinteisesti työntekijävetoisia.Työntekijöiden
autonomia, sitoutuminen ja ammattitaito ovat kansainvälistä huippua
• Kääntöpuolena vähäinen vuorovaikutus ja korkeat tonttirajat ammattikuntien ja
usein yksittäisten työntekijöidenkin välillä
• 2000-luvulla runsaasti hallintolähtöisiä muutoksia, jotka hankaloittavat
työntekijöiden omaehtoista toimintaa
• Ammattioppilaitoksissa reformi ja toistuvat organisaatiouudistukset
• Korkeakouluissa korostuva tulos- ja talousvetoisuus seurauksineen
• Arkivaje:Työntekijöiden arki hajoaa ja muutoksista tulee kaoottisia, kun ne
eivät vedä samaan suuntaan arjen kanssa
• Kierteen vaara, kun arjen ulkopuolelta tulevat muutokset eivät tuota haluttuja
tuloksia, ja keksitään uusia muutoksia toteuttamaan tavoitteita
• Taustalla myös organisaatioiden yleinen taipumus: muutokset esitetään
tavoitteina, mutta sivuutetaan konkreettiset keinot ja prosessit, joilla
tavoitteisiin päästään

5. Seuraus: työntekijöillä on paljon hyviä
tavoitteita – myös ehkäisevän työn osalta
– mutta vähän konkreettisia keinoja tuoda
niitä arjen työprosesseihin
’Pitäisi’- ja ’joku muu hoitaa’ -ajattelu jäävät
helposti voimaan. Lisäksi vahvistuu ’ei tässä voi’ -
ajattelu

6. 4. Case: Ryhmäilmiö-malli ammatillisiin oppilaitoksiin
• Ryhmäilmiö (RI) on käytännöllinen työkalupakki nuorten kanssa
työskenteleville aikuisille ryhmien ja yhteisöjen rakentamiseen
jokapäiväisessä arjessa
• STM:n rahoituksella pidettiin 80 RI-koulutusta ammattioppilaitosten
henkilökunnalle v. 2017-18. Osallistujia yhteensä 1799
• Arvioinnissa koottiin:
1. Numeerista ja laadullista palautetta kaikilta koulutukseen osallistuneilta
koulutuksen jälkeen (n=429)
2. Neljä fokusryhmähaastattelua eri puolilla Suomea RI:n käyttöönotosta pari
kuukautta koulutuksen jälkeen (n=18)
3. Ryhmähaastatteluiden tulosten pohjalta laajempi kysely RI:n käyttöönotosta
(n=79)

7. Ryhmäilmiö-palautteiden ka 3,96 (asteikolla 1-5)
79 % (78 %) antoi arvosanan 4 tai 5 (n=429)
Arvosana 4 tai 5 muihin arviointi kysymyksiin
• Koulutus oli selkeä ja johdonmukainen: 84,2 %
• Koulutus ja kirja motivoivat minua kiinnittämään uutta tai erityistä huomiota
ryhmän ohjaamiseen: 74,1 %
• Sain koulutuksesta ja kirjasta uusia valmiuksia ja ideoita ryhmän ohjaamiseen:
69,5 %
RI:tä ja käyttöönottokoulutusta pidettiin varsin hyvinä

8. RI-kyselyn avovastaukset: Mikä oli hyvää?
• Hyvät ja ammattitaitoiset kouluttajat
• Koulutustilanteen selkeys, toiminnallisuus ja osallistuva ote
• Konkreettisuus, käytännönläheisyys
• ”Ryhmäytyminen ilmiönä on minulle uusi ja vielä teoreettisella tasolla. Koen toistaiseksi kaiken
konkreettisen, ryhmäytymiseen liittyvän tärkeänä tietona”
• ”Käytännön esimerkit ja teorian soveltaminen”
• Asiasisällön tärkeys – virittää tärkeinä pidettyjä asioita työntekijöiden arkeen
• ”Koulutus todella tarjosi mukavan levähdys- ja lataushetken syksyyn. Opin myös työkavereistani
uusia asioita. Ryhmäilmiö on todellinen myös opettajien keskuudessa!”
RI puhuu arjen kieltä
RI tavoittaa opiskelijoiden lisäksi oppilaitosyhteisön omia prosesseja

9. Loistava malli, mutta..
1. Mitä vaikutuksia RI:llä on ollut omassa oppilaitoksessasi? (n = 79)
• En ole havainnut vaikutuksia: 34 %
• Työyhteisön ymmärrys opiskelijaryhmistä ja ryhmäilmiöistä on vahvistunut: 29 %
• Oman opiskelijaryhmäni tai -ryhmieni ryhmähenki tai yhteistyökyky on
vahvistunut: 25 %
Työyhteisöfokus jopa tärkeämpi kuin opiskelijafokus: kertoo
työntekijöiden yhteistyön ja koordinaation tarpeesta

10. Oletko itse käyttänyt tai soveltanut RI:tä?
• Olen käyttänyt Ryhmäilmiö-kirjan menetelmiä tai keskustelunaiheita opiskelijoiden
kanssa: 30 %
• Olen keskustellut työkavereiden, esimiesten tai alaisten kanssa Ryhmäilmiö-kirjan
tai -koulutuksen teemoista: 30 %
• Olen käyttänyt Ryhmäilmiö-koulutuksessa käytyjä menetelmiä opiskelijoiden
kanssa: 27 %

11. Mikä auttaisi RI:n käyttöönottoa ja juurtumista?
• Ryhmäilmiön käyttöönotto koko työyhteisössä (eikä yksittäisten opettajien omana
valintana): 48 %
• Ryhmäilmiön käyttöönotto ohjattuna, pitkäkestoisena prosessina (eikä
yksittäisenä koulutuksena): 35 %
• Työntekijöiden keskinäinen yhteistyö ja tuki käyttöönotossa: 35 %
Ryhmäilmiön käyttöönotto edellyttäisi koko työyhteisön
koordinointia ja vahvempaa yhteistyötä

12. 4. Mikä hankaloittaa RI:n käyttöönottoa?
• Kiire, ajan puute ja arkityön lisääntyvät paineet (arkivaje): 70 %
• ”Jos mä nyt aattelen [omaa alaa] ni tai meillä 14 tuntia per ospi [osaamispiste], ja sitte on aika paljo
asioita mitä käsitellään. Ni se on tosi haasteellista, että siihen ryhmäyttämiseen käyttäis kovin
montaa tuntia. Et ku sit vaa on edettävä siinä asiassa”
• ”Tää on vähän sama homma, niinku mennää jonnekki terveyskeskukseen ja sairaalaan. Ei siellä
hoitajat enää kerkee niitä potilaitakaan hoitamaa, ku ne näpyttelee tietokoneille mitä ne aikoo
hoitaa ja mitä ne ei kerenny hoitaa. Meil on vähä sama ongelma, et meijän pitää mahottomasti
kirjottaa tietokoneelle kaiken maailman juttuja ja suunnitelmia. Kaikki se aika on pois siitä
vuorovaikutuksesta opiskelijoitten kanssa.”
• Opiskelijoiden ja opiskelijaryhmien lisääntyvä monimuotoisuus ja joustavuus (esim.
jatkuva haku) 39 %
• Opiskelijoiden haasteet ja ongelmat 32 %

13. Mitä RI-arviointi kertoo?
• RI on hyvä ja toimiva käytäntö
• On muitakin, ks. esim. SAKU ry:n Arjen arkki: http://arjenarkki.fi/
• Kuitenkin mallien käyttöönotto ja juurtuminen arkeen on yhteisöjen omien
toimintatapojen ja olosuhteiden vuoksi hankalaa
• Muutokset ovat aiheuttaneet arkivajeen ja työntekijät kaipaavat pysyviä, pitkäkestoisia
kehittämisprosesseja
• Työntekijöiden oma asenne on tärkeä ja sitä pitää tukea, mutta se ei aina riitä
koko oppilaitosyhteisön muuttamiseen
• Muutoksiin tarvitaan pitkäkestoista koordinointia ja kehittämistä, joka kuuluu
oppilaitosorganisaatioissa johdon vastuulla
Ehkäisevän työn seuraava askel on oppilaitosten kehittämistyön
koordinointi ja fasilitointi – kumppanuudet muutosprosessien suunnittelussa
ja toteuttamisessa
(= hyvinvoinnin strategisessa ja operatiivisessa johtamisessa)

14. 4. Keinoja vaikuttaa oppilaitosyhteisöihin
• Oppilaitosyhteisö organisaationa ja ’koneistona’
• Tarkoituksenmukaisten toimintatapojen esiintuonti ja markkinointi oppilaitosten johdolle
• Hyvinvoinnin johtaminen ja koordinointi uutena työpakettina: nosto näkyväksi toiminnaksi
• Raha puhuu: hyvinvointi-indikaattorit tulosrahoitukseen!
• Oppilaitosyhteisö arjen työ- ja toimintakulttuurina
• Arkivaje ja muutoskaaos huutavat koordinoinnin työkaluja. Jos ET:n toimijat voivat tarjota näitä, ne
otetaan ilomielin vastaan
• Esim. SAKU ry:n hyvinvoinnin vuosikello: http://arjenarkki.fi/hyvinvointia/hyvinvoinnin-vuosikello
• Tiimiorganisaatiot nousussa ainakin amm. peruskoulutuksessa.Tämä tarvitsee valtavasti
valmennusta ja koulutusta ja avaa ET:n toimijoille paikkoja
• Opettajuuden muutos ohjaavampaan suuntaan – ET:n ammattilaiset usein ohjausalan ammattilaisia
• Oppilaitosyhteisö kontrolloijana
• Toimivia vanhoja ja uusia työkaluja päihdekasvatuksen perustyöhön
• Näitä voi käyttääTroijan hevosena myös laajempien näkökulmien markkinointiin
• Oppilaitosyhteisö ihmisen luonnonmukaisena olotilana ja sosialisaation agenttina
• Toiminnan oikeutus: hyvinvoinnin edistäminen on oppimisen ja kasvun edellytyksistä huolehtimista

15. KIITOS!
Antti Maunu
maunuan@gmail.com
www.anttimaunu.fi