Päihdepäivät 2018, seminaari 17: Kataja

Äidin raskausajan psyykkinen
hyvinvointi ja sen merkitys lapsen
kehitykselle
EEVA-LEENA KATAJA 22.05.2018
PsM, perhepsykoterapeutti, väitöskirjatutkija
FINNBRAIN RASKAUSKOHORTTITUTKIMUS
© Eeva-Leena Kataja

FinnBrain -raskauskohorttitutkimus
• Turun seudulta ja Ahvenanmaalta kerätty raskauskohortti, n = 3808
perhettä (www.finnbrain.fi)
• Tutkitaan lapsen kehitystä raskausajasta lähtien, erityisenä
kiinnostuksenkohteena raskausajan stressi ja lapsen aivojen ja
itsesäätelyn kehitys ja kehitystä suojaavat tekijät
• Lomakkeita: rv. 14/24/34; 3/6/12/24kk/4v/5v…
• Näytteitä ja kokeellisia tutkimuksia
• ”Child Development and Parental Functioning Lab”, 8kk – 2,5v – 5v – ...
• Tutkitaan lapsen itsesäätelyn kehitystä vauvaiästä alkaen varhaisen stressin
kontekstissa

Raskausaika –
Ainutlaatuinen siirtymävaihe
• Vanhemmuus alkaa jo raskausaikana
• Hormonaaliset, muut fysiologiset muutokset kehossa
• Rakenteelliset muutokset aivoissa
• Liittyvät äidin kokemus- ja tunnemaailmaan:
1. Motivaatioon, äitiyden palkitsevuuteen
2. Stressinsäätelyyn
3. Kognitiivisiin toimintoihin
4. Psyykkiseen vointiin
➢ Herkistävät äitiä vanhemmuuteen – tukevat itsesäätelyssä
➢ Evoluution tapa varmistaa lapsen eloonjäänti

Raskausaika –
ongelmat sopeutumisessa
• Muutosten aika herkistää myös ongelmille sopeutumisprosessissa!
• Raskausajan masennus- ja ahdistusoireet ovat yleisiä
• Oireilua 20–40%
• Diagnoosikriteerit täyttäviä 5–10%
• Uusien masennusten ilmaantuvuus kolminkertainen perinataalikaudella!
• Ahdistuneisuutta tutkittu vähemmän, mutta esiintyvyys vähintään samaa luokkaa
• Synnytyksen jälkeinen masennus ja ahdistus
• Esiintyvyys ~10% (Suomessa noin 6000 per vuosi)
• Korrelaatio raskausajan oireisiin ~ 60–70%
• Kroonisuus ~ 50–70% (erit. uudelleen aktivoituminen muutos-/kriisitilanteissa)
• Voimakkaimmillaan 1,5–3kk synnytyksestä, oireita kuitenkin usein jo raskausaikana
Andersson, Sundstrom-Poromaa, Wulff, Astrom, & Bixo, 2006; Kingston ym., 2015; Pereira ym., 2014; Sarkkinen, M.

Riskitekijöitä sopeutumiselle
• Geneettiset tekijät ovat yhteydessä äidin psyykkisen oireilun riskiin perinataalikaudella:
• Herkkyys hormonaalisille muutoksille (estrogeeni ja progesteroni, kortisoli)
• Unirytmin muutoksille
• Ruokailurytmin muutoksille
• Energiatason vaihteluille
• Aiemmat psyykkiset oireet/häiriöt (merkittävällä osalla aiempi historia)
• Sosiaaliset suhteet (lähtöperhe, puoliso), sosiaalinen tukiverkosto
• Ajankohtainen elämäntilanne, työtilanne, sosioekonominen tilanne
• Aiemmat elämänkokemukset, omat hoivokokemukset, traumat, menetykset
• Lasten lukumäärä (uudelleensynnyttäjillä suurempi riski)
• Nuori ikä
• Raskauteen liittyvät todelliset haasteet, riskit ja huolet, hankalat synnytyskokemukset
➢ Jokaisen tilanne on yksilöllinen, mutta usein haasteet tärkeissä ihmissuhteissa
ovat keskeisiä

Raskausaika –
ongelmat sopeutumisessa
• Raskausajan psyykkiset oireet siis hyvin yleisiä
• Raskausajan masennusoireilu ja ahdistuneisuus merkittäviä riskitekijöitä
synnytyksen jälkeiselle masennukselle
• Alidiagnosoituja?
• Masennusta seulotaan, mutta ahdistuneisuusoireita ei?
• Raskausspesifi ahdistuneisuus oma alatyyppinsä (sopeutumiseen liittyvä?)
• Oireiden kulku voi vaihdella merkittävästi perinataalikaudella
• Tunnistamisen haasteet
• Äidin häpeä, syyllisyys, hämmennys
• Alihoidettuja?
• Vain pieni osa esim. kliinisen masennuksen diagnoosikriteerit täyttävistä
raskaanaolevista äideistä ohjautuu hoitoon (Muzik & Borovska, 2010), oireilevista vielä
pienempi osa

Miksi äidin raskausajan psyykkisen voinnin
tukeminen on erityisen tärkeää?
Mitä tapahtuu
raskausaikana..
Voi vaikuttaa
terveyteen
myöhemmin..

Äidin psyykkisen hyvinvoinnin yhteys lapsen
kehitykseen
• Yhteyksiä löydetty lapsen tunnereaktio- ja säätelyjärjestelmiin:
• HPA akseli (mm. Van den Bergh ym. 2005)
• Amygdala (Buss ym. 2015)
• Hippokampus (Bennett ym. 2015)
• Frontaalialueet, ACC (Buss ym., 2010; Davis ym., 2013)
• Temperamentti, erityisesti negatiivinen reagoivuus
→ Korkeampi stressireaktiivisuus, impulsiivisuus, heikompi inhibitio,
työmuisti, tarkkaavaisuus… (Bridgett ym., 2015; Van den Bergh et al., 2017)

Äidin psyykkisen hyvinvoinnin yhteys lapsen
kehitykseen
• Korkea reaktiivisuus ja heikot säätelykeinot altistavat ongelmille
itsesäätelyssä – tunteiden, toiminnan ja käyttäytymisen säätelyssä
→ Nämä tekijät yhteydessä korkeampaan riskiin mielenterveyden
ongelmille
→ Pojilla enemmän kognitiivisia ongelmia, ylivilkkautta,
käytösoireita?
→ Tytöillä enemmän tunne-elämän ongelmia, mielialaoireita?
(Glover, 2011, Van den Bergh, et al. 2017)

Raskausajan stressi –
raskaudenaikainen ohjelmoituminen
Glover & Capron, 2017 © Eeva-Leena Kataja

Bridgett, Burt, Edwards, & Dieter-Deckard, 2015 © Eeva-Leena Kataja

Ei vain raskausajan stressi vaan lapsen
varhaiset kokemukset muutenkin
• The three-hit concept of resilience and vulnerability
(Daskalakis, Bagot, Parker, Vinkers, & de Kloet, 2013):
1. Geeniperimä, ”geneettinen herkkyys”
2. Varhainen kasvuympäristö, kohtu ja varhaislapsuus, riskin vahvistuminen
tai heikkeneminen
3. Myöhempi kehitysympäristö
➢ Vahvistuminen
➢ Haavoittuvuus

Loman & Gunnar, 2010

Loman & Gunnar, 2010
Äidin omat hoivakokemukset,
Kiintymyssuhde:
- Kyky asettua hoivasuhteeseen
- Integroida äitiys osaksi
laajempaa ympäristöä
- Itsesäätely, stressinsäätely
Lapsen itsesäätelyn kehitys
- Hyvät, johdonmukaiset
kokemukset hoivasta
- Turvallinen kiintymyssuhde
- Toimiva stressinsäätely

Raskausajan stressi –
yhteys lapsen kehitykseen
• HUOM:
• Lapsen kehityksen kannalta saattaa keskeistä olla mm. oireiden:
• Voimakkuus
• Ajoitus
• Kroonisuus
• Syntymän jälkeiset olosuhteet
• Perimä, joka toimii vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa
Lapsen
optimaalinen
kehitys

Väliyhteenveto:
• Äidin (ja perheen) psyykkinen vointi on tekijä, jota voimme tukea
• Varhainen puuttuminen edellyttää:
• Riskien varhaista tunnistamista
• Mahdollisuuksia tukitoimiin jo raskausaikana
• Raskausaika otollinen aika pyrkiä vahvistamaan äitiyttä:
• Aivojen muovautuvuus suurta hormonaalisten muutosten vuoksi
• Äidillä itsellään (ja puolisolla) on usein motivaatio muutokseen
• Suomalainen neuvolajärjestelmä on kattava ja tavoittaa odottavat
äidit hyvin
• Panostaminen varhaisvaiheisiin on yhteiskunnallinen sijoitus!
© Eeva-Leena KatajaGalbally & Lewis, 2017

The Heckman Curve
Heckman, 2000

Jotta voimme tukea varhaisvaiheita…
… on tärkeää ymmärtää mitä muutoksia
äidissä tapahtuu raskausaikana ja miksi

Motivaatio hoitaa vauvaa –
Aivojen palkkiojärjestelmän merkitys äitiydessä
• Aivoalueet ja toiminnot, jotka liittyvät asioiden palkitsevuuteen
keskeisiä äitiydessä – ”halu ja motivaatio” hoitaa vauvaa
• Raskausaika herkistää äidin aivoja ”vauvaärsykkeille”;
• Näkö- ja kuuloärsykkeet, myöhemmin hajuärsykkeet, tuntoaisti
• Syntyy halu hoitaa - evoluution tapa varmistaa vauvan eloonjääminen
1. Halu tutustua syntyvään lapseen
2. Mielihyvä tulevasta äitiydestä
3. Halu suojella kohtuvauvaa
varhaisimpia merkkejä vanhemmuuden laadusta
Galbally & Lewis, 2017; Rutherford, Maupin, Landi, Potenza, & Mayes, 2016

Stressinsäätelyjärjestelmien muovautuminen
– kyky säädellä itseä ja vauvaa
• HPA -akseli yksi tärkeimmistä stressinsäätelyjärjestelmistä
• Raskausaikana äidin kortisolitasot tyypillisesti laskevat – HPA –akselin
toiminta vaimenee - kunnes nousevat taas radikaalisti juuri ennen
synnytystä
• Stressinsäätelyllä on tärkeä merkitys äitiydessä:
• Raskausaikana ”rauhoittuminen”
• Synnytyksen jälkeen valpastuminen suojelemaan vauvaa
• Havainnoimaan sekä ympäristöä että vauvan viestejä
1. Raskausajan stressi
2. Vanhemmuuden stressi
tekijöitä, joilla merkitystä lapsen kehitykseen ja vanhemmuuteen

Kognitiiviset muutokset
• Äitiys vaatii runsaasti uusien toimintamallien oppimista
• ”Vanhempana toimiminen”
• Lapsen hoitotoimenpiteet vaativat muistia, havaintokykyä, tarkkaavaisuutta,
totuttujen toimintamallien ehkäisyä ja uusien käyttöönottoa…
• ”Vanhempana oleminen”
• Vauvan mielen ymmärtäminen; tarpeet, tunteet, toiminta
• Mentalisaatiokyky
• Empatiakyky
1. Eri ihmiset voivat tarvita erilaista tiedonantoa, ohjausta
2. Kognitiiviset ongelmat voivat aiheuttaa lisästressiä vanhemmuuteen

Mitä tiedämme ongelmista, jotka liittyvät
äitiyteen valmistautumiseen?
Voisimmeko tunnistaa riskejä jo
aiemmin?

Ongelmat raskausajan sopeutumisessa
• Äidin omat lapsuuden hoivakokemukset yhteydessä niiden
aivoalueiden toimintaan, jotka reagoivat vauvaärsykkeisiin:
• Hyvä lapsuuden hoiva positiivisessa yhteydessä emootioprosessoinnista
vastaavien alueiden kokoon ja aktivaatioon
(Moses-Kolko, Horner, Phillips, Hipwell, & Swain, 2014)
• Äidin omat kiintymyssuhdemallit yhteydessä ajankohtaisiin sosiaalisiin
suhteisiin sekä äiti-lapsi –suhteen muodostumiseen
• Riittävän hyvä kiintymyssuhde lapsuudessa – toimivampi ja tukevampi
sosiaalinen verkosto aikuisuudessa
• Yhteydessä vähäisempään ahdistuneisuuteen
• Turvaton kiintymyssuhde – otsalohkon voimakas aktivaatio vauvaärsykkeisiin–
negatiivisten tunteiden ylisäätely?

• Psyykkisten oireiden taustalla usein ongelmia varhaisissa
hoivasuhteissa ja kiintymyssuhteessa, mm. raskausajan
masennusoireilu usein yhteydessä traumataustaan (Glover & Capron,
2017) = Ylisukupolviset ongelmat
• Psyykkinen oireilu voi heikentää tavallisia äitiyden aivovasteita jo
raskausaikana
➢ Raskaus herkistää tietoisuuteen omista puutteellisista hoivakokemuksista?
➢ Omat emootiojärjestelmät kehittyneet poikkeavasti?
• Äidin raskausajan masennusoireet yhteydessä heikompaan
tunnesuhteeseen vauvan kanssa synnytyksen jälkeen (Rossen et al., 2016)
• Tunnesuhde voi olla joustamaton, puuttua kokonaan tai se on sisällöltään negatiivinen tai
etäinen

• Synnytyksen jälkeisen masennuksen on havaittu olevan yhteydessä
• Heikompaan motivaatiojärjestelmän aktivaatioon äidin kuullessa oman lapsen
vs vieraan lapsen itkuääniä
• Heikompaan tunnesuhteeseen vauvan kanssa synnytyksen jälkeen (Rossen et al.,
2016)
➢ ”Hyporeaktiivisuus” vauvaärsykkeille ja niiden palkitsevuudelle?
➢ Haasteet vuorovaikutuksessa lapsen kanssa; vetäytyvyys,
vähäisempi positiivinen tunneilmaisu – lisääntynyt negatiivinen
tunneilmaisu
➢ Myös lapsen ominaisuudet voivat vaikeuttaa kontaktia ja suhdetta!

• Äidit, joilla masennus-/ahdistusoireita raskausaikana voivat kärsiä
erilaisista kognitiivisista ongelmista, kuten muistin ja
tarkkaavaisuuden pulmat (Kataja et al., 2017)
• Tämä voi johtaa siihen, että odottavan äidin on vaikeampi sitoutua
terveellisiin, kehittyvän lapsen terveyttä tukeviin elämäntapoihin
• Tupakointi (13% alkuraskaus, heistä 36% vähensi; Kataja, Karlsson, Kemppainen, &
Karlsson, 2017)
• Alkoholi (20% alkuraskaudessa käyttäneistä vähensi, ei lopettanut; 4% huolissaan puolison
alkoholinkäytöstä; Kataja, Karlsson, Kemppainen, & Karlsson, 2017)
• Huom. Päihdekäyttö, psyykkiset ongelmat ja unihäiriöt kasautuvia
• Voi johtaa myös parisuhde-/ihmissuhdeongelmiin, kasaantuvaan
stressiin?

• Psyykkiset häiriöt yhteydessä stressinsäätelyn ongelmiin/HPA akselin
poikkeavaan toimintaan?
• Heikompi kortisolin eritys - heikommat aivovasteet oman lapsen
sosiaalisemotionaalisiin viesteihin
(Moses-Kolko, Horner, Phillips, Hipwell, & Swain, 2014)
• Odottavan äidin omat lapsuudenkokemukset tärkeitä HPA –akselin
toiminnan säätelijöitä: turvaton kiintymyssuhde ja lapsuuden
traumakokemukset yhteydessä heikommin toimivaan stressinsäätelyyn
• Vanhemmuuden vaatimukset ja hoivan tarjoaminen saattavat muuttua
ylivoimaisiksi haasteiksi – tavallisesti palkitseva asia muuttuukin
stressinlähteeksi!

Mitä voimme tehdä varhaisen tuen eteen?
• Monille raskausaika pääosin positiivista aikaa - ambivalentit tunteet yleisiä,
normaaleja
• Sopeutumisprosessi, joka valmistaa äitiä lähestyvään synnytykseen, omaan
tulevaan rooliinsa, sekä lapsen vastaanottamiseen omana yksilönään
➢ Aivojen plastisiteetti suurta – mahdollisuus tukea positiivista muutosta
• Äidin (ja isän) valmistautuminen vanhemmuuteen raskausajasta alkaen
➢ Tiedonanto raskausajan sopeutumisesta ja sen mahdollisista haasteista
➢ Hyvinvointia edistävien toimintatapojen edistäminen (uni, rentoutuskeinot, ravinto)
➢ 4D ultra
➢ Kognitiivis-behavioraalinen terapeuttinen tuki; ongelmanratkaisu, itsesäätely, stressinsäätely
➢ Joogainterventiot
➢ Äiti-ryhmät
➢ LAAJA-ALAINEN TUKI USEIN TARPEEN!

• Osa äideistä kärsii merkittävistä psyykkisistä oireista, ja ne vaikeuttavat
hänen valmistautumistaan vanhemmuuteen sekä aiheuttavat riskin lapsen
aivojen ja säätelyjärjestelmien kehitykselle ja vuorovaikutukselle äidin
kanssa
➢ Tunteiden ja huolten säännöllinen kartoitus ja kuuleminen ja niihin vastaaminen
➢ Ymmärryksen luominen, miten äidin oireilu heijastuu hänen arjen toimintakykyynsä,
parisuhteeseen…
• Jos motivaatio-/palkitsemisjärjestelmän toiminta on poikkeavaa ja lapsi
muodostuu stressin lähteeksi:
• Ymmärtää häpeä ja hämmennys, jota tähän liittyy
• Terapeuttiset interventiot, jotka tukevat äidin stressinsäätelyä
• Sekä ihmissuhteiden ongelmia
• Oksitosiinin merkitys hoivakäyttäytymisen vahvistamisessa?
• Ongelmien kasautuminen – miten hoidetaan monialaisia ongelmia?

• Vakaus elämäntilanteessa ja sosiaalinen tuki edistävät emotionaalista
hyvinvointia myös raskausaikana
• Yksilöllisen elämäntilanteen ja tukiverkoston kartoitus
• Luonnollisen sosiaalisen verkoston vahvistaminen
• Pari- ja perheterapeuttiset interventiot
• Psyko-sosiaalisen tuen järjestäminen

Kiitos!
eeva-leena.kataja@utu.fi
www.finnbrain.fi

Päihdepäivät 2018, seminaari 17: Kataja

Empfohlen

Empfohlen

Weitere ähnliche Inhalte

Ähnlich wie Päihdepäivät 2018, seminaari 17: Kataja

Ähnlich wie Päihdepäivät 2018, seminaari 17: Kataja (20)

Mehr von EHYT

Mehr von EHYT (20)

Päihdepäivät 2018, seminaari 17: Kataja