Nuoret vaikenevat usein masennuksestaan – entä verkossa?: Mervi Issakainen, tutkija

1. NUORET VAIKENEVAT
MASENNUKSESTAAN – ENTÄVERKOSSA?
Mervi Issakainen
Yliopistonlehtori, sosiaalipsykologia
Itä-Suomen yliopisto, yhteiskuntatieteiden laitos
mervi.issakainen@uef.fi
Päihdepäivät 17.5.2018

2. MIKSI NUORIVAIKENEE ?
Nuori ei välttämättä halua avautua mielenterveyteen liittyvistä
huolistaan tai hakea niihin ammattiapua (esim. McCann ym. 2011;
Issakainen 2016; Issakainen 2017)
Monenlaisia syitä, kuten:
• pelko vähättelevästä tai tuomitsevasta suhtautumisesta
• halu välttää läheisten ihmisten/ihmissuhteiden kuormittamista
• pyrkimys välttää synkkyyteen vajoamista
• avun hakemisen voi myös estää ajatus siitä, että niukkojen resurssien
keskellä apua ansaitsevat ne, joilla on “suurempia ongelmia”

3. AVAUTUMISEENVAIKUTTAVIA SEIKKOJA
NUORI
Yksilölliset kokemukset,
näkemykset, mahdollisuudet,
valmiudet jne.
KULTTUURISET MALLIT JA KÄSITYKSET
Avautumisesta (verkossa) / Masennuksesta
SOSIAALISET
VERKOSTOT
Kasvokkain
Verkossa
VUOROVAIKUTUSYMPÄRISTÖ
Edut
Rajoitukset

4. MURROSIÄN KUOHUNTATARINA
www.pixabay.com

5. MORAALINEN TARINA
www.pixabay.com

6. HULLUUSTARINA
www.pixabay.com

7. BIOMEDIKAALINEN TARINA
www.pixabay.com

8. ELÄMÄN STRESSI -TARINA
www.pixabay.com

9. JOHTOPÄÄTÖKSET 1/2
• Nuoret tarvitsevat tilaa ja tukea masennuksestaan ja siihen liittyvistä
kokemuksistaan avautumiseksi
• Verkossa keskusteltaessa luovitaan etujen ja varjopuolten keskellä
• Nuorille tulisi olla tarjolla mahdollisimman paljon erilaisia tapoja ja väyliä
keskustella mielenterveyteen liittyvistä huolistaan – sekä kasvotusten että
verkossa – jotta jokainen löytäisi itselleen sopivan

10. JOHTOPÄÄTÖKSET 2/2
• Erilaiset masennuskäsitykset ovat osa kulttuurista tarinavarantoa (Hänninen
1999), jonka avulla nuoret pyrkivät ymmärtämään “pahaa oloaan”
• Monet kulttuuriset käsitykset masennuksesta näyttävät edesauttavan (nuoren
omia tai toisten ihmisten) tapoja reagoida henkiseen pahoinvointiin tavoilla,
jotka ovat enemmän haitaksi kuin avuksi
→ tietoisuus ja tilaisuudet reflektoida erilaisia masennuskäsityksiä olisi
hyödyllistä sekä nuorille että kaikille niille, joiden kanssa he pahasta olostaan
keskustelevat

11. LÄHTEET
Hänninen,V. 1999. Sisäinen tarina, elämä ja muutos. Acta Universitatis Tamperensis 696.
Tampere: Juvenes Print.
Issakainen, M. 2016. Youth depression:Young people’s distress in relation to the cultural conceptions
of depression. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Social
Sciences and Business Studies, No 126.
Issakainen, M. 2017. Nuoruusiän masennus: nuorten kärsimys suhteessa kulttuurisiin
masennuskäsityksiin. Lectio Praecursoria. Psykologia, 05/2017, 407–410.
McCann,T.V., Lubman, D.I. & Clark, E. 2011.The experience of young people with depression:
A qualitative study. Journal of Psychiatric and Mental Health Nursing, 19 (4), 334–340.

12. KIITOS!