Kysely päihdetyöntekijöille: Ovatko sosiaalihuoltolain välineet käytössä? Kerromme tuloksia kesällä 2017 tehdystä kyselystä, jossa selvitettiin sosiaalihuoltolain tunnettuisuutta ja sen tarjoamien välineiden käyttöä päihdehuollon asiakkaiden oikeuksien toteuttamiseksi. Paransiko laki tilannetta? Laura Kalliomaa-Puha apulaisprofessori OTT, Tampereen yliopisto Katja Kuusisto, yliopiston lehtori YTT, dosentti, Tampereen yliopisto

1. Kysely päihdetyöntekijöille: Ovatko
sosiaalihuoltolain välineet käytössä?
Katja Kuusisto & Laura Kalliomaa-Puha
Päihdepäivät
16.5.2018

2. Tutkimushanke:
Päihdeasiakkaan asema ja oikeudet – mitä sosiaalihuoltolain uudet
välineet tarkoittavat päihdehuollossa?
Ensimmäinen julkaisu tulossa:
Kuusisto, Katja & Kalliomaa-Puha, Laura (arvioinnissa).
Päihdeongelmaisen asiakkaan asema ja oikeudet - Mitä
sosiaalihuoltolain uudet välineet tarkoittavat päihdehuollossa?
Pehkonen, Kekoni & Kuusisto (toim). Oikeus hoitoon päihdeongelmissa.
Päihdepäivät
16.5.2018

3. Kysyimme
• Tunnetaanko ja käytetäänkö sosiaalihuoltolain
(1301/2014) tarjoamia uusia välineitä edistää
asiakkaiden etua?
• Miten sosiaalityöntekijät kokivat uudistetun
sosiaalihuoltolain vaikuttavan
päihdeongelmaisten asiakkaiden tilanteisiin,
oikeuksiin ja asemaan?
Päihdepäivät
16.5.2018

4. Alustavia tuloksia
Päihdepäivät
16.5.2018

5. Taulukko 3. SHL:n käsitteiden tunnettuus ja mahdollisuudet lain sisältöjen omaksumiseen (N=164).
n %
Tunnettuus
Erityistä tukea tarvitseva asiakas 152 93
Oikeus ilmoittaa sosiaalihuollon tarpeesta 132 81
Velvollisuus ilmoittaa sosiaalihuollon tarpeesta 156 95
Hoidon ja huolenpidon turvaava päätös 62 38
Määräajat sosiaalihuollon toteuttamiselle 136 83
Saanut koulutusta uudesta SHL:sta 118 72
Saanut käyttää työaikaa uusien normien omaksumiseen 76 46
Päihdepäivät
16.5.2018

6. Erityistä tukea tarvitsevat asiakkaat SHL 3 §
• Sosiaalityöntekijöistä valtaosa (82 %) tunnisti päihdeongelmaiset
asiakkaansa erityistä tukea vaativiksi
• Vain vajaa puolet heistä (46 %) koki, että tästä tunnistamisesta
on hyötyä asiakkaan tukemisessa ja kolmannes (37 %) koki
etteivät mahdollisuudet päihdeongelmaisen, erityistä tukea
vaativan, asiakkaan tukemiseksi ole uuden lain myötä
lisääntyneet; Viranomaisyhteistyö oli parantunut työntekijöiden
mukaan vajaalla kolmanneksella (28 %), kun asiakkaan erityistä
tukea vaativan status oli tunnistettu
➢ Tulos kertonee siitä, että lain tarkoitus ei täysin täyty
Päihdepäivät
16.5.2018

7. • 6 % sosiaalityöntekijöistä ilmoitti, että heillä ei ole erityistä tukea
vaativia päihdeongelmaisia asiakkaita
• 12 % sosiaalityöntekijöistä ei osannut sanoa onko heillä erityistä
tukea vaativia päihdeongelmaisia asiakkaita
➢ Erityistä tukea tarvitsevan päihdeasiakkaan tunnistamisen ongelmat?
Päihdepäivät
16.5.2018

8. Omatyöntekijä SHL 42 §
• Vain 53 % oli sitä mieltä, että päihdeongelmaisen asiakkaan
omatyöntekijäksi oli nimetty sosiaalityöntekijä
• Hieman alle puolet (49 %) kertoi sosiaalityöntekijän vastaavan
päihdeongelmaisen asiakkaan päätöksistä
• Asiakassuunnitelmaan ei näytetä kirjattavan asiakkaan palveluita
erityisen huolella; vain 24 % sosiaalityöntekijöistä kertoi kirjauksen
olevan muita tarkempaa
• SHL 46§ mukaisia välttämättömiä palveluita kirjattiin niukasti (12 %)
• Kun asiakkaan erityistä tukea tarvitsevan status oli tunnistettu,
viranomaisyhteistyö oli parantunut vain vajaalla kolmanneksella (28 %)
• Sosiaalityöntekijöistä vain harva (7 %) koki, että asiakkaan status on
vaikuttanut palvelujen saantiin positiivisesti
➢ Erityistä tukea vaativan status ei näytä tarjoavan parempaa pääsyä
palveluihin päihdeongelmaisten asiakkaiden kohdalla
Päihdepäivät
16.5.2018

9. Rakenteellinen sosiaalityö SHL 7 ja 8 §
• Asiakasryhmän palveluiden seuranta ja kehittäminen oli niukkaa,
vain joka kymmenes sosiaalityöntekijä (12 %) ilmoitti
työskentelykunnassaan seurattavan ja kehitettävän asiakasryhmän
hyvinvointia ja palveluita
➢ Päihdeongelmaisen asiakasryhmän aseman parantamista tapahtuu
niukasti siitäkin huolimatta, että laki tätä vaatii
Päihdepäivät
16.5.2018

10. Monialainen yhteistyö SHL 41 §
• Ainoastaan neljännes (24 %) sosiaalityöntekijöistä koki, että heidän
koordinoiva roolinsa tuli ymmärretyksi muiden viranomaisten taholta
• 27 % koki, että muut viranomaiset eivät sosiaalityön roolia
ymmärtäneet
• Liki puolet (49 %) vastasi “en osaa sanoa”
• Sosiaalityöntekijöistä 38 % koki, että viranomaisyhteistyötä tehdään
sosiaalityön vetäessä työskentelyä omatyöntekijän roolissa
• Yhteistyön vaikeutta koki 13 % vastaajista
• Jälleen niiden vastaajien määrä, jotka eivät osanneet yhteistyön
tekemiseen vastata, oli varsin suuri (49 %)
➢ Yhteistyön vaikeutta koki varsin moni sosiaalityöntekijä
prosessinjohtajan tehtävästä huolimatta
Päihdepäivät
16.5.2018

11. Oikeus ja velvollisuus ilmoittaa
sosiaalihuollon tarpeesta SHL 35 §
• Sosiaalityöntekijöistä 33 % mukaan huoli-ilmoitusten määrä
päihdeongelmaisista asiakkaista oli lisääntynyt
• 23 % näki lisäystä tapahtuneen tietyn viranomaisen taholta
• Ilmoitukset olivat lisääntyneet erityisesti Kelasta (18 %)
• Myös hätäkeskuslaitoksen (13 %), pelastuslaitoksen (9 %) ja poliisin (10 %) sekä
työ- ja elinkeinoviranomaisten (7 %) ilmoitusten nähtiin lisääntyneen suhteellisen
paljon
• Sosiaalityön moniammatillista yhteistyötä tehdään jo mm. terveydenhuollon,
sosiaalikuraattorien, sosiaali- ja opetustoimen, päivähoidon, rikosseuraamuslaitoksen
kanssa
• Huoli-ilmoitukset myös tavallisilta kansalaisilta koettiin lisääntyneen
➢ Tuskin kertoo kansalaisten tietoisuuden kasvusta, vaan ennemminkin
päihdeongelmien vaikeutumisesta, hoitomahdollisuuksien
kapeutumisesta ja niiden tulemisesta näkyvämmäksi ihmisten arjessa
➢ Näin ollen näkyy myös eri viranomaisten toiminnassa enemmän
Päihdepäivät
16.5.2018

12. Hoidon ja huolenpidon turvaavat
päätökset SHL 46 §
• Sosiaalityöntekijöistä 50% työpaikassa tehtiin / saatettiin
tehdä hoidon ja huolenpidon turvaavia päätöksiä
päihdeongelmaisille asiakkaille
• Kun tarkasteltiin näitä vastaajia, vain viidesosa (21 %)
oli varma, että tällaisia päätöksiä kunnassa tehdään
• Loput eivät osanneet sanoa
➢ Kertoo ainakin siitä, että itse he eivät tällaisia
päätöksiä olleet tehneet
➢ Riskit sille, että erityistä tukea tarvitsevien
asiakkaiden tilanne vaikeutuu?
Päihdepäivät
16.5.2018

13. Hoidon ja huolenpidon turvaavien päätösten
vaikutukset ”tavallisiin” päätöksiin
Hyödyt
• Valtaosa sosiaalityöntekijöistä (81 %) oli sitä mieltä, että
muutosta aiempaan ei ollut tapahtunut
• Näistä sosiaalityöntekijöistä viidennes (19 %) arvioi, että
lain 45 § mukaiset tavalliset päätökset ovat vähentyneet
➢ Tässä voi olla kyse siitä, että 46 § mukaiset päätökset
ovat korvanneet ”tavallisia” 45§ päätöksiä
➢ Palvelupäätösten kokonaismäärästä tästä ei voi vetää
johtopäätöksiä
Päihdepäivät
16.5.2018

14. Haitat
• Liki viidennes sosiaalityöntekijöistä (18 %) arvioi, että
muiden kuin erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden
tilanne on vaikeutunut
• Lain tarkoitus oli myös ennaltaehkäistä – mitä tapahtuu
tälle tavoitteelle?
• Kolmasosa (31 %) näki, että hoidon ja huolenpidon
turvaavat päätökset eivät ole vaikuttaneet muihin
asiakkuuksiin
Päihdepäivät
16.5.2018
Hoidon ja huolenpidon turvaavien päätösten
vaikutukset ”tavallisiin” päätöksiin

15. Määräajat sosiaalihuollon toteuttamiselle
SHL 36 ja 45 §
• Määräaikojen heikko tunnettuus
• kolmannes sosiaalityöntekijöistä (35 %) ei osannut sanoa
noudatetaanko määräaikoja
• Liki puolet sosiaalityöntekijöistä (48 %) katsoi
määräaikoja noudatettavan useimmiten
• Noin joka seitsemännen (14 %) mukaan käytännössä
aina
• Vain yksi vastaaja ilmoitti, ettei määräaikoja noudateta
lainkaan ja kolme vastaajaa, että niitä noudatetaan
harvemmin
Päihdepäivät
16.5.2018

16. • Liki puolet työntekijöistä (50 %) arvioi palveluiden
aloituksessa olevan ongelmia
➢ Tulosten valossa näyttää siltä, että palvelut eivät aina ole
asiakkaan saatavilla kolmen kuukauden kuluessa asiakkuuden
alusta
• Haasteita esiintyi palveluprosessin eri vaiheissa:
• asiakasta ei ehditä tavata määräajassa (21 %),
• palvelutarpeen arviointi (28 %),
• asiakassuunnitelman tekeminen (36 %) tai
• päätöksenteko palveluista (26 %) kesti liian kauan
➢ Varsinaiseen sosiaalityöntekijän päätöksentekoprosessiin liittyi
haasteita, jotka heijastunevat palvelujen konkreettiseen
viivästymiseen
Päihdepäivät
16.5.2018

17. • Avovastausten perusteella merkittävimmät esteet
määräaikojen noudattamiselle
1. Resurssien riittävyys
• hoidon tarpeen arviointijärjestelmään liittyvä sekavuus ja
• henkilöstöresurssit
2. Moniammatillisen työskentelyn haasteet
3. Asiakkaasta johtuvat syyt, kuten saapumatta jättäminen
sovittuihin palavereihin
➢ Haasteena määräaikojen tunnettuus ja prosessin kriittiset
kohdat
Päihdepäivät
16.5.2018

18. Taulukko 4. SHL:n tavoitteiden toteutuminen (N=164).
n %
Onko uusi sosiaalihuoltolaki parantanut päihdeongelmaisten asiakkaittesi asemaa
Pääsääntöisesti kyllä 20 12
Vain joidenkin asiakkaitteni kohdalla 35 21
Ei lainkaan 36 22
EOS 73 45
Onko uusi sosiaalihuoltolaki tarjonnut käyttökelpoisia työvälineitä työskentelyssä
päihdeongelmaisten asiakkaitten parissa
Kyllä 26 16
Ei 45 27
EOS 93 57
Onko uusi sosiaalihuoltolaki muuttanut tekemääsi työtä päihdeasiakkaiden parissa
Kyllä 29 18
Ei 99 60
EOS 36 22
Päihdepäivät
16.5.2018

19. SHL:n tavoitteiden toteutuminen
• Ainoastaan joka seitsemäs sosiaalityöntekijä koki lain parantaneen hänen
tähän asiakasryhmään kuuluvien asiakkaidensa asemaa
• Yli puolet ei osaa sanoa, onko laki tarjonnut käyttökelpoisia työvälineitä
tämän erityistarpeita omaavan asiakasryhmän kanssa työskentelyyn
• Vain reilu kuudennes kokee lain antaneen käyttökelpoisia välineitä
työskentelyyn
• SHL ei näytä tulevan optimaalisesti sovelletuksi, sillä
• Liki kaksi kolmesta sosiaalityöntekijöistä sanoo, ettei laki ole muuttanut heidän
tapaansa työskennellä päihdeongelmaisten asiakkaiden kanssa
• Lisäksi reilu viidennes ei osaa sanoa tai ole halunnut ottaa kantaa asiaan
• Vain alle viidennes toteaa lain muuttaneen heidän tapaansa työskennellä
➢ Syynä voi olla se, ettei SHL:n välineitä tunneta tai niihin ei juurikaan nojata
päihdeongelmaisten asiakkaiden kanssa työskennellessä
Päihdepäivät
16.5.2018

20. Koulutus & resurssit
• Vastaajista 72% oli saanut koulutusta uudesta SHL:sta
• Vain 46 % oli saanut käyttää työaikaa uusien normien
opiskeluun
• Vain hyvin harva oli sitä mieltä, että päihdeongelmaisten
perusoikeus palveluihin toteutuu paremmin kuin aiemmin
➢ Osaamista päivittävän koulutuksen tarve ilmeinen
➢ Kuntien taattava mahdollisuus osaamisen päivittämiseen
➢ Hoitomahdollisuudet turvattava, kun tarve avo- tai
laitoshoitoon tosiasiallisesti ilmenee
Päihdepäivät
16.5.2018

21. Hyväkään laki ei saa muutosta aikaan jos
sitä ei tunneta tai sovelleta
• ”[u]udistuksella halutaan parantaa kaikkein heikoimmissa
asemassa olevien henkilöiden asemaa ja
perusoikeuksien toteutumista” (HE 164/2014, 90)
• Oikeudellisen sääntelyn suunta muuttumassa?
• Yleislakien, kuten SHL, roolin korostuminen
➢Näyttää kuitenkin siltä, että nämä keinot ovat melko
huonosti tunnettuja ja vielä heikommin ne on otettu
käyttöön päihdeongelmaisten asiakkaiden kohdalla
Päihdepäivät
16.5.2018

22. • Huomioitava, että tutkimuksen tulokset syntyneet
tilanteessa, jossa voimassa sekä SHL että PHL
• Kysely koskenut SHL:a
***
• Kun SHL tunnetaan näin heikosti, suunnitelma
päihdehuoltolain mahdollisesta kumoamisesta huolestuttaa
• Voidaanko SHL:lla turvata päihdeongelmaisten palvelut?
• Vaikka tavoite yleispalveluiden soveltuvuudesta kaikille on
kannatettava, olisi vähintään SHL:n sanamuotoja
tarkistettava, jotta päihdeongelmaisten subjektiivinen
oikeus palveluihin säilyy selkeänä
• Myös kuntien tapa soveltaa lakia voi astua esteeksi hoidon
saamiselle (tarveharkinta, palveluvalikko)
Päihdepäivät
16.5.2018

23. Kiitos !
Katja Kuusisto
Dosentti, YTT, yliopistonlehtori
katja.n.kuusisto@uta.fi
+358 40 190 9846
@KatjaKuusisto
Laura Kalliomaa-Puha
Apulaisprofessori, OTT
laura.kalliomaa-puha@uta.fi
+358 40 828 8601
@Laura_Kalliomaa