Päihderiippuvuus ja mielenterveys äitien kuntoutumisessa: Tarja Hiltunen, KT, läheistyön kehittäjä, Sininauhaliitto

1. Päihderiippuvuus ja mielenterveys äitien
kuntoutumisessa
Tarja Hiltunen
tarja.hiltunen@sininauha.fi
www.sininauha.fi
Tarja Hiltunen
16.5.2018

2. Äitien haastattelu
www.sininauha.fi
12• äitiä, joista 7 haastateltu 2 x
Huostaanoton syyt
Äitien päihteiden käyttö (• 7)
Psyykkiset syyt (• 3) (lasten oireilut)
Parisuhdeväkivalta (• 2)
Tarja Hiltunen
16.5.18

3. Äidin ja lapsen suhde
www.sininauha.fi
Äidiksi tulo muuttaa naisen elämää•
Äidin ja lapsen suhdetta pidetään vuorovaikutussuhteista•
merkittävimpänä
Suhde alkaa jo ennen lapsen syntymää, ja jatkuu läpielämän,•
kunnes jompikumpi kuolee
Suhde on tärkeä myös äitiysidentiteetin rakentumisessa•
Lapsen ja äidin välinen suhde on myös sosiaalinen, mentaalinen ja•
fyysinen lämmin ja läheinen tai sitten se ei tätä ole
Tarja Hiltunen
16.5.18

4. Haavoittuneen äidin erityispiirteitä
www.sininauha.fi
• Lapsen tuomaan mielihyvään kiinni pääseminen on usein päihteitä käyttävillä
äideillä esteiden takana. Esteinä voivat olla myös äidin omat varhaislapsuuden
ristiriitaiset kokemukset, turvallisuutta uhkaavat sosiaaliset suhteet, köyhyys,
syyllisyys ja näiden aiheuttama stressitila. (Pajulo & Kalland 2008.)
• Haavoittuneen äidin riski sijoittaa omia negatiivisia hoivakokemuksiaan
suhteessa omaan lapseensa, on suuri. Mielikuvien ja voimakkaiden
tunnekokemusten palautuminen mieleen voi olla äidille erityisen ahdistavaa,
koska kyky käsitellä ja säädellä omaa tunnetilaa on usein keskimääräistä
heikompi. (Kalland & Pajulo 2008)
• Lapsen mukautuminen päihdeperheessä vallitseviin olosuhteisiin uhkaa hänen
kehitystään. (Haugland 2003.)
Tarja Hiltunen
16.5.18

5. Päihde- ja mielenterveydestä kärsivät äidit
www.sininauha.fi
Ristiriitaiset perhe1. - ja ihmissuhteet esim. sairaudet, väkivalta, päihteet
Yksinhuoltajuus2. → Vaikeus toimia määrätietoisesti lasten kanssa
Äitien menneisyyden tiedostamattomat, käsittelemättömät, vaikeat3.
kokemukset haittasivat heidän äitinä toimimista
Riittävä ja oikeanlaisen tuen puute esim. kodinhoitajan käynnit eivät4.
yksistään riittäneet traumoista, mielenterveydestä, päihteistä tai
väkivaltaisuudesta kärsiviä perheitä
Lasten isien aiheuttamat traumat lapsilleen5.
Lähtökohdat äitiyteen olivat erittäin vaikeat.6.
Lapsen huostaanoton jälkeen äitien itsemurhayritykset7.
Tätä ei välttämättä huomioida lastensuojelussa eikä muissakaan palveluissa8.
palveluissa
Tarja Hiltunen
16.5.18

6. Äitiys huostaanoton jälkeen
www.sininauha.fi
•Lasten huostaanoton jälkeen, tukea äitiyteen on tarjolla vähän
•Äitien traumaattiset kokemukset lapsen huostaanotosta,
heidän terveytensä ja jaksamisensa, äitien näkökulmasta
katsottuna, näyttä siltä, ettei heidän elämänsä kiinnosta ketään
•Jos aikoo saada lapsensa takaisin, äideiltä edellytetään
parempaa äitiyttä, kuin mitä keskimäärin muilta äideiltä
•Äidin taloudelliset kysymykset
(nämä tiedetään, mutta tilanteeseen ei puututa tarpeeksi)
Tarja Hiltunen
16.5.18

7. Rankat lapsuudenkokemukset
Lapsuuden rankat kokemukset ja laiminlyönnit (vanhempien väkivaltaisuus myös•
lapsiin kohdistuva, päihde- ja mielenterveyspulmat)
Hyväksikäytöt, raiskaukset ja erilaiset kaltoinkohtelut, hylkäämiset, läheisten•
itsemurhayritykset ja vankilatuomiot
Vaikeat kokemukset heijastuivat moninkertaistuen heidän omassa perheessä•
Samaa välinpitämättömyyttä, hylkäämistä, lasten huolenpidon laiminlyöntejä,•
päihdeteidenkäyttöä, rikollisuutta ja väkivaltaa esiintyi heidän aikuisiässään
omissa perheissään
Traumaattiset lapsuuden ja nuoruuden tapahtumat eivät tulleet heidän•
äitiytensä aikana esille, eikä niitä myöskään käsitelty
www.sininauha.fi
Tarja Hiltunen
16.5.18

8. Äitien heitteillejättö huostaanoton jälkeen
Lasten huostaanotto oli yksi traumaattinen kokemus lisää•
Tukitoimet romahtivat ympäriltä•
Äidit jäivät lapsen asioissa ulkopuolisiksi sivusta seuraajiksi•
Avunsaanti jäi äitien oman aktiivisuuden varaan•
Synnytyksen jälkeinen masennus•
Kukaan ei multa• kysyny, mitä sulle kuuluu, kuinka sä voit, kuinka sä jaksat
(äiti)
Päihteitä käyttävät naiset ja varsinkin äidit, saavat erityisen helposti vahvan•
negatiivinen leiman ja tulevat huonosti kohdelluiksi yhä edelleen (40 Enska
2/2018
www.sininauha.fi
Tarja Hiltunen
16.5.18

9. Sijaisvanhempien rooli vanhempien tukemisessa
Sijaisvanhempien ja biologisten äitien välistä suhdetta tulisi tukea niissä•
tapauksissa kun se on mahdollista. Tätä ihmissuhdetta ei ole riittävästi
huomioitu lastensuojelussa.
Sijaisvanhempien suhtautuminen äiteihin tuki hyvissä tapauksissa merkittävästi•
heidän äitiyttään. Syntyi ystävyydenkaltaisia suhteita
Sijaisvanhempien ja äitien välinen suhde auttoi äitejä sopeutumaan•
tilanteeseen, osallisuus lapsen elämään toteutui paremmin, äitien
ulkopuolisuuden tunne väheni ja he pääsivät vaikuttamaan lapsensa asioihin
Eräs äiti kertoi sijaisperheen äidin olleen ainoa ihminen maailmassa, joka osoitti•
kiinnostusta perheeseen sijoitetun lapsen lisäksi myös äidin hyvinvoinnistaan
Toinen äiti totesi, että ei parempia sijaisvanhempia voi lapselle olla.•
www.sininauha.fi
Tarja Hiltunen
16.5.18

10. Yhteenveto
www.sininauha.fi
Arvostava kohtaaminen•
Äitien vanhemmuuden tukeminen•
Äidin ja lapsen suhteen tukeminen•
Äidin osallisuuden vahvistaminen lapsen elämässä•
Tilaa tulla näkyväksi•
Rankan lapsuuden vaikutukset äitiyteen•
Äitien heitteillejättö lapsen huostaanoton jälkeen•
Sijaisperheen roolia äitien tukemisessa tulisi vahvistaa•
Vahvojen tunteiden noustessa pintaan, lastensuojeluviranomaiset saattavat•
tulkita tunnemyrskyn äitien heikkoudeksi ja haitaksi lapselle (kuka ei reagoisi,
jos lapset otetaan huostaan, kuka ei puolustaisi itseään omia oikeuksiaan?)
Tarja Hiltunen
16.5.18