Huumeidenkäyttäjät heitteillä koulutus Tampereella 14.12.18
•
1 gefällt mir•389 views
Huumeiden ongelmakäyttäjien määrä on kasvanut, kaduilla on aiempaa enemmän huonokuntoisia ihmisiä ja huumeiden käyttöön liittyvät lieveilmiöt näkyvät julkisessa tilassa aiheuttaen turvattomuuden tunnetta. Asenteet huumeita käyttäviä ihmisiä kohtaan ovat kovia. Seminaarissa pohditaan Tampereen huumehoidon tilannetta ja annetaan välineitä päihteitä käyttävän ihmisen kohtaamiseen. Miten me kohtaamme päihteitä käyttävän ihmisen eri paikoissa? Terveydenhuollossa, päihdepalveluissa ja julkisessa tilassa? Auttavatko kamerat, sanktiot, vartiointi, poliisi ja valvonta? Miten päihteitä käyttävä ihminen tulee kohdatuksi arvostetusti ja inhimillisesti? Huumeita käyttävistä ihmisistä puhutaan usein järjestyshäiriönä, vaikka heidät tulisi nähdä avun tarvitsijoina. Palveluihin pääsy on liian hidasta ja vaikeaa. Hoitoon pääsyn vaikeus heijastuu suoraan katukuvaan. Seminaarin puheenjohtajana toimii EPT-verkoston puheenjohtaja ja Sininauhaliiton toiminnanjohtaja Teemu Tiensuu.
Empfohlen
Empfohlen
Weitere ähnliche Inhalte
Was ist angesagt?
Was ist angesagt? (17)
Ähnlich wie Huumeidenkäyttäjät heitteillä koulutus Tampereella 14.12.18
Ähnlich wie Huumeidenkäyttäjät heitteillä koulutus Tampereella 14.12.18 (20)
Mehr von EHYT
Mehr von EHYT (20)
Huumeidenkäyttäjät heitteillä koulutus Tampereella 14.12.18
- 1. HUUMEIDEN KÄYTTÄJÄT HEITTEILLÄ? TAMPEREEN HUUMEHOIDON TILANNE JAVÄLINEITÄ PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄN IHMISEN KOHTAAMISEEN 14.12.2018 TAMPERE
- 2. OHJELMA 8:45 Aamukahvi 9:00 Seminaarin puheenjohtajan tervehdys,TeemuTiensuu, Sininauhaliiton toiminnanjohtaja, EPT-verkoston puheenjohtaja 9:05 Avauspuheenvuoro, Tampereen huumetilanne - etsitäänkö syyllistä vai ratkaisua? Petra Karinen,YADYouth Against Drugs ry 9:20 Huumeita käyttävän ihmisen inhimillinen kohtaaminen,Tero Hohenthal, YADYouth Against Drugs ry 10:00 Apua kaduille ja kujille, etsivä ja jalkautuva työ tukee asunnottomia päihde- ja mielenterveysongelmaisia, Jenny Kaasinen-Wickman ja Maria Komula Helsingin diakonissalaitos 10:45 Miksi käyttäjät ovat kadulla? Huumehoidon tilannekuva, Minna Minkkinen, kaupunginvaltuutettu 11:30 Ammattilaisen ja asiakkaan näkökulma päihteiden käyttöön ja päihdehoitoon. Keijo Laapas,Villa Hockey 12:30-13:00 Keskustelua ja puheenjohtajan puheenvuoro
- 3. EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÖVERKOSTO EPT-verkostoon kuuluu 48 valtakunnallista järjestöä, jotka tekevät ehkäisevää työtä eri tavoin Verkostoon kuuluu päihdejärjestöjä (mm. A-klinikkasäätiö, Irti Huumeista, Suomen Lumme, YAD), lastensuojelujärjestöjä (mm. MLL, Barnavårdsföreningen, NuortenYstävät), potilasjärjestöjä (Syöpäjärjestöt, Psoriasisliitto), hyvinvointiin liittyviä järjestöjä (Pohjois- Karjalan kansanterveyden keskus, Mielenterveyden keskusliitto, SOSTE) ja monia muita. Verkosto järjestää koulutuksia, kampanjoita ja järjestöjen yhteisiä vaikuttamistoimia. Verkosto on pyrkinyt vaikuttamaan esimerkiksi alkoholilakiin, sote-uudistukseen, puolueiden eduskuntavaaliohjelmiin jne. Verkoston tunnetuimpia tuotteita ovat Tipaton tammikuu, Päihdepäivät ja Ehkäisevän päihdetyön viikko. Huumeiden käyttäjät heitteillä- seminaarin järjestää verkoston huumetyöryhmä.
- 4. Tampereen huumetilanne -etsitäänkö syyllistä vai ratkaisua? Petra Karinen / YAD Youth Against Drugs ry
- 5. ”Tulee välillä sellainen häpeä, kun puhuu omasta toipumisesta, ja samalla tajuaa, ettei tässä kaupungissa ole enää muilla samaan mahdollisuutta” YAD ry:n kokemusasiantuntija 2017 Meidän toimijoiden ja yhteistyökumppanien kautta näkyvät ongelmat: - Katkolle ei pääse muutoin kuin pitkän odottelun kautta - Lääkkeettömään hoitoon on vaikea päästä → perusteet hoidon eväämiselle ovat abstrakteja - Ylipäätään hoitoon on vaikea päästä, jos huumeongelma liittyy johonkin muuhun kuin opioideihin - Varhaiset palvelut puuttuvat - Työntekijät eivät tiedä minne ohjata nuoria päihdeasiakkaita - Asiakasohjauksen ketjut eivät toimi, vaan muodostavat kehiä, joissa asiakas siirtyy luukulta toiselle
- 8. Huumeongelman tilannekuva ja haittojen ennaltaehkäisy ”Aikuissosiaalityössä koetaan jonkin verran ongelmalliseksi se, että päätöksenteko on delegoitu sosiaalityöntekijöille, mutta budjettiseuranta ja hoitopaikkojen valitseminen tapahtuu asiakasohjauksessa, mistä voi seurata eriävä näkemys asiakkaan palvelutarpeesta. ”
- 9. Päihteiden ongelmakäytöltä suojaavat ja altistavat tekijät Turvallinen, huolehtiva ja rakastava perhe ja kasvuympäristö Hyvät sosiaaliset taidot ja verkostot Pärjääminen jossain asiassa ja onnistumiset Terveellä tavalla hyvä itsetunto ja positiivishenkinen minäkuva Keinot löytää ihan päihteetöntäkin mielihyvää Lähiyhteisön vastuullinen suhtautuminen päihteisiin Tupakoimattomuus & raittius / vain vähäiset päihdekokeilut Kiinnittyminen yhteisöihin (perhe, koulu, työpaikka, harrastusryhmä jne.) Turvattomuus ja kriisit kasvuiässä Yksinolo ja valvomaton vapaa-aika Ongelmat koulunkäynnissä ja oppimisessa Impulsiivisuus, kouhkaaminen ja päätä pahkaa asioihin loikkiminen Luotettavien aikuisten puute Biologinen ja sosiaalinen perimä Runsas päihteiden käyttö lähiympäristössä ja päihteiden helppo saatavuus Varhain aloitetut päihdekokeilut Toistuva altistus päihteiden vaikutuksille
- 10. Miksi huumeita käyttävä on on ongelma? Turvattomuus Kustannukset Huoltosuhde Läheisten kärsimys Terveyshaitat Tartuntataudit Rikokset Uteliaisuus, kokeilunhalu Rentoutuminen, stressin purku Itselääkintä (kivut, MT-ongelmat, uniongelmat Mielekkään ajanvietteen puuttuminen Kuuluminen/ liittyminen / yhteenkuuluvuus Pahoinvoinnin siirtäminen/ peittäminen/ helpottaminen Miksi huumeita käytetään? Toimenpiteillä haetaan usein vastauksia tähän Mutta kun fyysiset vieroitusoireet ovat ohi, käyttäjä tarvitsisi tukea myös näihin
- 11. Taikakeinoja huumeiden ongelmakäytön ehkäisyyn - Parantaa nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuutta ja varhaista tunnistamista - Lisätä lapsiperheiden ja vanhemmuuden tukea, matalan kynnyksen palveluita ja lasten ja nuorten viiteryhmissä toimivien aikuisten ja kodin välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta - Mahdollistaa nuorille mielekkäitä vapaa-ajan harrastuksia ja toimintoja - Ymmärtää päihdekasvatus osana yleistä kasvatusta, joka on mukana sekä kodin että koulun arjessa, ei vain ulkoistettuna teemapäiviin, päihdeputkiin ja muihin arjesta irrallaan oleviin toimintoihin - Tarjota nuorille ja nuorille aikuisille varhaisen vaiheen päihdepalveluja, jossa voi pohtia ja kartoittaa omaa päihteidenkäyttöään jo ennen hoitoa vaativan päihdeongelman kehittymistä
- 12. Taikakeinoja huumehaittojen ehkäisyyn - Stigman purkaminen - Perheiden ja läheisten riittävä tukeminen - Saavutettavat mielenterveyspalvelut ja varhainen tunnistaminen - Oikea-aikaiset ja riittävästi resursoidut palvelut eri vaiheessa - Asiakkaan inhimillinen kohtaaminen - Asiakkaan yksilöllisten tarpeiden huomiointi hoidon suunnittelussa ja toteuttamisessa - Asiakkaan toimeentulon ja asumisen turvaaminen - Päihdeongelman luonteen ymmärtäminen → ei voida hoitaa vain oiretta
- 13. Motivaatio ei ole ongelma vaan osa ratkaisua o Motivaatio ei ole sisäsyntyinen tila joka ihmisessä joko on tai ei ole o Motivaatio syntyy ja kasvaa vuorovaikutuksessa o Motivaatio on aktiivista MUUTOKSEN TODENNÄKÖISYYDEN kasvattamista o Motivaation työpari on minäpystyvyys → on merkittävästi helpompi panostaa sellaiseen asiaan, jonka uskoo voivansa ratkaista kuin sellaiseen, jonka edessä kokee olevansa täysin voimaton o Uskomalla asiakkaansa onnistumiseen työntekijä vahvistaa ainakin kahden henkilön motivaatiota → asiakkaan ja omaansa
- 24. Jenny Kaasinen-Wickman & Maria Komula 14.12.2018 DÖSÄ-Tukialus työote -Aktiivisen kohtaamisen malli
- 25. • Jalkautuminen aloitettiin 23.10.2017 • Työryhmässä Lähihoitaja/Neuropsykiatrinen valmentaja, Sosionomi AMK, Sairaanhoitaja/Terveydenhoitaja AMK ja Vertaistyöntekijät erilaisilla koulutuksilla sekä taustoilla. ’ • Jalkautumisen kohteet Malmi, Kurvi, Ydinkeskusta, Kontula, Itäkeskus ja tarpeen mukaan muut kohteet. • Jalkauduttu myös arkipyhinä ja festareille. • Konkreettista jalkautumista 20-30 tuntia viikossa kaduille. • Muu aika menee yksilötapaamisiin, erilaisiin siirtymisiin, päivän purkuihin/aloituksiin, tiimipalavereihiin työnohjaukseen ja verkostotyöskentelyyn. • Työaika ma-pe klo 10-18, mutta tarpeen mukaan yksittäisissä tapauksissa aloitettu päivä aikaisemmin tai lopetettu myöhemmin. Pääsääntöisesti oltu tällöin tukihenkilönä mukana jossakin muussa palvelussa.
- 26. DÖSÄ-Tukialus, tästä on kyse: Aktiivisen Kohtaamisen malli • Lähtökohtana tuomitsemattomuus • Ihmisen itsensä hyväksyminen • Ihmisarvon kunnioittaminen • Sopeutuminen ja joustavuus • Mielenkiinto • Halu auttaa • Empatia • Pyyteettömyys Palvelun vastaanottaminen perustuu vapaaehtoisuuteen
- 27. Kohtaamisista • Surveypal tilastot väliltä 23.10.2017 – 23.11.2018 • Vähin kriteeri joka laskettu kohtaamiseksi ihmisen kanssa on tilanne jossa annetaan hankkeen yhteystiedot ja kerrotaan mitä tukea voidaan tarvittaessa tarjota tai hoidetaan pidemmällä kaavalla asioita puhelimitse. • Lähes poikkeuksetta kerätyt luvut perustuvat työparin arvioon. • Palvelua on tarjottu ilman minkäänlaisia tunnistetietoja. • Kerätyistä tiedoista ei ole mahdollista erottaa yksittäistä asiakasta.
- 28. • Miehiä 66,48% • Naisia 33,41% • Muun sukupuolisia 0,11% • Alle 10v 0,00% • 10-14v 0,39% • 15-17v 2,29% • 18-23v 14,69% • 23-29v 15,98% • 29-40v 34,13% • 41-50v 22,18% • 50-65v 9,5% • Yli 65 0,84% • Kohtaamisia 1 959 kpl • Uusia kohtaamisia 49,16% • Aiemmin kohdattuja 50,84%
- 29. Aktiivisen kohtaamisen mallilla rakennetaan ja luodaan luottamusta • Huomioimalla ihminen osoitetaan arvostusta ja tunnustetaan ihmisen olemassaolo • Stigma -Ihmisiä käsitellään ongelmina Aktiivisen kohtaamisen mallissa kohdataan IHMISIÄ • Jokaisella on tarve tulla kohdatuksi ja että joku kuulee ja kuuntelee aidosti, sekä näkee ihmisenä. Aktiivisen kohtaamisen mallissa osoitetaan aktiivisesti kiinnostusta ihmistä ja hänen kertomaansa, vallitsevaa elämäntilannetta ja ihmistä itseään kohtaan. Kuunnellaan ja kuullaan
- 32. Case ”Viivi” • Kohdattujen haasteet monenlaisia; tärkeää kunnioittaa ihmisen omia toiveita ja tukea tavoitteissa, sekä tunnistaa ja huomioida työskentelyssä ihmisellä mahdollisesti olemassa olevia toiminnanohjauksen haasteita (esim. traumakertymän vaikutukset yms.) • Yksilöllisyys • Yhteistyö eri yhteistyöverkostojen kanssa • Aktiivisen kohtaamisen mallissa on pyrkimys tavoittaa ihminen ja luoda pohjaa luottamuksen rakentumiselle. • Tavoitteena tukea ihmistä hänen omissa tarpeissaan. • Vahvistaa kokemusta oikeudesta saada apua ja tulla kuulluksi, ja näin rohkaista ihmistä ottamaan & hakemaan apua olemassa olevista, tarpeenmukaisista palveluista. • Kohtaamalla ja kuulemalla tunnustetaan ihmisarvoa ja ihmisyyttä
- 33. ”Viivi” 18v. Ja DÖSÄ yhteistyö Terveys neuvonta työ Ruoka Psyk.sos. tuki +ohjaus Matalankyn nyksen palvelutEnsimmäinen kohtaaminen rautatieasemalla – DÖSÄ lähestyy”Viiviä” Toimeen tulo Ruoka Henkkarit Poliisi Valokuvat Terveys neuvonta työ Psyk.sos. tuki +ohjaus Toinen tapaaminen sovitaan ”Viivin” toiveesta Asumis- asiat Hki sos.työ Asumis- asiat Psyk.sos. tuki +ohjaus Tapaamiset jatkuvat Terveys neuvonta työ Seri keskus Terveys neuvonta työ Psyk.sos. tuki +ohjaus Hätämajoitus Tapaamiset ja yhteydenpito jatkuvat Oman kunnan jälkihuolto Tiivis yhteydenpito asiakkaan ja verkostojen kanssa Ei halukkuutta päihdehoitoihin Motivaatio päihdehoitokontaktiin herää → saatetaan asiakas kunnan palveluihin Terveys neuvonta työ Asumisen haasteet Psyk.sos. tuki +ohjaus Jälkihuollon tukitoimet Haasteet pari- ja lähisuhteissa Haasteet pari- ja lähisuhteissa Haasteet pari- ja lähisuhteissa
- 34. • Positiivinen 69,33% • Kiittää saamastaan tuesta/yhteydenotosta, antaa positiivista palautetta työryhmälle, toivoo yhteistyön jatkuvan, kehuu ja kokee saaneensa apua, toivoo palvelun jatkuvan, halaa, haluaa pitää yhteyttä työntekijöihin, kokee olonsa turvalliseksi, tyytyväinen tapaamiseen, peukuttaa jne… Kokemus kohtaamisesta, asiakas • Neutraali 30,03% • Ei palautetta tällä kertaa, ei palautetta, ei negatiivista tai positiivista, kiitti tavaroista, asiakas erittäin päihtynyt, lyhyt kohtaaminen tutun asiakkaan kanssa jne… • Negatiivinen 0,62% • Tuttu asiakas päihtynyt ja erittäin huonolla tuulella, pitää palvelua arvomaailmaansa sopimattomana, käyttäytyy uhkaavasti, haukkuu työntekijää koska otettu puheeksi huoli asiakkaan lapseen liittyen, on sitä mieltä ettei kukaan pysty häntä hänen elämäntilanteessa auttaamaan jne…
- 35. Yhteistyössä on voimaa ja välittämistä Tärkeintä ovat ihmiset, joita on kohdattu ja pystytty auttamaan. Tavoitteena ei ole tehdä yksin, vaan vahvistaa ja kehittää yhteistyötä ja sen malleja kohdattujen ihmisten eduksi.
- 36. Kiitos! 14.12.2018 facebook.fi/diakonissalaitos@HDLsaatio Jenny & Maria jenny.kasinen-wickman@hdl.fi@hdl.fi +358 50 337 1879
- 37. HUUMETILANNE TAMPERE MIKSI KÄYTTÄJÄT OVAT KADULLA? OVATKO HE? HUUMEHOIDON TILANNEKUVA
- 38. • MIKSI TÄSTÄ PUHUTAAN? • KENESTÄ PUHUTAAN? • TAMPEREEN MALLI JA PALVELUT • TYÖNTEKIJÖIDEN NÄKEMYKSIÄ • UUSIN TUTKIMUSTIETO
- 39. MIKSI TÄSTÄ PUHUTAAN? • 2015 KONSULTTIFIRMA KÄYNNISTI TAMPEREEN KAUPUNGIN TOIMEKSIANNOSTA SELVITYSTYÖN. YRITYS TAVOITTAA ASIAKKAAT JA OMAISET, SIINÄ ONNISTUMATTA. • 2017 ALKOI KOKONAISUUDISTUS. TAVOITE OLI HYVÄ, PARANTAA KORVAUSHOITOA JA TEHDÄ SIITÄ ASIAKASLÄHTÖISTÄ. TAVOITTEENA RÄÄTÄLÖIDÄ JOKAISELLE ASIAKKAALLE OMA POLKUNSA. • HAASTEET ON YLLÄTTÄNYT VIRANHALTIJAT. VIELÄ HAETAAN RATKAISUJA MONIIN ONGELMIIN. • PALJON YHTEYDENOTTOJA PÄIHDEASIAMIEHEEN • RAJU PALAUTE MEDIASSA HUUMEHOITOON PÄÄSYN VAIKEUDESTA
- 41. ARVIOITA SUOMEN HUUMETILANTEESTA • 20 PROSENTTIA SUOMALAISISTA ON KÄYTTÄNYT JOTAKIN LAITONTA PÄIHDETTÄ • 250000 HENKILÖÄ ON KÄYTTÄNYT HUUMEITA VIIMEISEN VUODEN AIKANA • 90000 HENKILÖÄ ON KÄYTTÄNYT HUUMEITA VIIMEISEN KUUKAUDEN AIKANA • AMFETAMIINIEN JA OPIOIDIEN ONGELMAKÄYTTÄJIÄ ON 18000-30000 • SUONENSISÄISESTI HUUMEITA KÄYTTÄVIÄ ON AINAKIN N. 14000 • ENSIHOITOON JOHTANEITA HUUMEMYRKYTYKSIÄ ON N. 10000 VUODESSA (2014) • YLEISIMMÄT KÄYTETYT HUUMEET KANNABIS JA AMFETAMIINI • LÄHDE: MUUNTOHUUMEHANKE. THL
- 42. KENESTÄ PUHUTAAN? • PÄIHDEHUOLLON HUUMEHOIDON ASIAKKAIDEN YLEISIMMÄT ONGELMAPÄIHTEET OLIVAT OPIOIDIT (77 %), STIMULANTIT (55 %) JA KANNABIS (52 %). YLEISIN OPIOIDI OLI KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄKIN KÄYTETTY BUPRENORFIINI JA STIMULANTEISTA ENITEN KÄYTETTIIN AMFETAMIINIA. • ASIAKKAISTA 81 PROSENTTIA MAINITSI VÄHINTÄÄN KAKSI ONGELMAPÄIHDETTÄ. • ALLE 3 VUOTTA PISTÄMÄLLÄ HUUMEITA KÄYTTÄNEISTÄ VAIN NOIN VIIDESOSA ON SAANUT C-HEPATIITTITARTUNNAN. • PÄIHDEHUOLLON HUUMEASIAKKAAT OLIVAT PÄÄOSIN MIEHIÄ (69 %) JA VALTAOSIN 20–39-VUOTIAITA (72 %). ASIAKKAISTA 53 % OLI ENINTÄÄN PERUSKOULUN KÄYNEITÄ. TYÖSSÄ TAI OPISKELEMASSA OLI 22 PROSENTTIA ASIAKKAISTA. ASUNNOTTOMIA OLI 10 PROSENTTIA. SUURIN OSA (86 %) HUUMEHOIDON ASIAKKAISTA OLI OLLUT JO AIEMMIN PÄIHDEHOIDOSSA JA KÄYTTÄNYT HUUMEITA MYÖS PISTÄMÄLLÄ (81 %). (THL 2017) • HUUMEKUOLEMIEN MÄÄRÄ ON KASVANUT. VUONNA 2012 TILASTOKESKUKSEN KUOLINSYYTILASTON MUKAAN HUUMEISIIN KUOLI 213 HENKILÖÄ, KUN VUONNA 2011 VASTAAVA LUKU OLI 197. (THL 2015)
- 43. SOSIAALINEN ASEMA VAIHTELEE • YHTEISKUNTAAN INTEGROITUNEET KÄYTTÄJÄT: - USEIN TYÖ TAI OPISKELUPAIKKA, PERHE, PARISUHDE - EI SUONENSISÄISTÄ KÄYTTÖÄ - KÄYTETTYJÄ AINEITA ERITYISESTI KANNABIS, KOKAIINI JA EKSTAASI • MARGINALISOITUNEET KÄYTTÄJÄT: - ENEMMÄN TYÖTTÖMYYTTÄ, KOULUTTAMATTOMUUTTA, PIENITULOISUUTTA JA PERHEETTÖMYYTTÄ - SUONENSISÄINEN KÄYTTÖ YLEISTÄ - KÄYTETTYJÄ AINEITA ERITYISESTI OPIOIDIT, BENTSODIATSEPIINIT JA AMFETAMIINIT LÄHDE: MUUNTOHUUMEHANKE. PITKÄNEN TUULI, PERÄLÄ JUSSI & TAMMI TUUKKA: HUUMEIDEN KÄYTTÄJIÄ ON MONENLAISIA: KAHDENSADAN HELSINKILÄISEN HUUMEIDEN AKTIIVIKÄYTTÄJÄN ELÄMÄNTILANNE JA PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ. TIETOPUU: TUTKIMUSSARJA 1/2016. A-KLINIKKASÄÄTIÖ, HELSINKI.
- 44. MONINAINEN KÄYTTÖKULTTUURI • KÄYTTÖKULTTUURIT OVAT MONINAISTUNEET: NOUSEVINA ILMIÖINÄ ON SAATU TIETOA AINAKIN PSYKEDEELIEN ITSELÄÄKINTÄKÄYTÖSTÄ, MIESTEN VÄLISEEN SEKSIIN KYTKEYTYVÄSTÄ CHEMSEX-ILMIÖSTÄ SEKÄ KOGNITIIVISEN SUORITUSKYVYN LISÄÄMISEEN TÄHTÄÄVÄSTÄ NS. AIVODOPINGISTA • HUUMEIDEN KÄYTTÖÖN AJAVA ROHKEUS JA RISKINOTTO OVAT NYKY-YHTEISKUNNASSA ARVOSTETTUJA PIIRTEITÄ • NS. SEKAKÄYTTÖ MIELLETÄÄN MELKO YHTENÄISEKSI JA MONIONGELMAISEKSI KÄYTTÖKULTTUURIKSI, MUTTA TODELLISUUS ON PALJON MONIMUOTOISEMPI
- 45. SEKAKÄYTÖN MUODOT EROTETTAVISSA ON AINAKIN NELJÄ KÄYTETYILTÄ AINEILTAAN, ANNOSTELUTAVOILTAAN, KULTTUUREILTAAN, MOTIIVEILTAAN JA RISKELTÄÄN TOISISTAAN POIKKEAVAA SEKAKÄYTÖN MUOTOA: 1) VIIHDEKÄYTTÖ 2) ITSETUTKISTELU 3) NS. JATKUVA SÄÄTÄMINEN 4) RIIPPUVUUS LÄHDE: MUUNTOHUUMEHANKE. KATAJA, KATI; VÄYRYNEN, SANNA; HAKKARAINEN, PEKKA; KAILANTO, SANNA; KARJALAINEN, KAROLIINA; KUUSSAARI, KRISTIINA; TIGERSTEDT, CHRISTOFFER: RISKINOTTO, HALLINTA JA KÄYTTÄJÄIDENTITEETIT HUUMEIDEN SEKAKÄYTÖSSÄ. ANALYYSI SEKAKÄYTTÖEPISODEISTA. YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 81 (2016):1
- 46. HUUMETYÖRYHMÄN TILANNEKUVA • LAAJA-ALAISTA TILANNEKUVAA KÄYTTÄJÄMÄÄRISTÄ, PALVELUNTARPEESTA JA HAITOISTA EI OLE KELLÄÄN. • MEILLÄ ON LISTAUS PALVELUISTA, MUTTA EI TILANNEKUVAA MITÄ KENTÄLLÄ/KADULLA TAPAHTUU JA VASTAAKO PALVELUT PALVELUTARPEESEEN? • HUUMEIDENKÄYTTÖ VESISTÖTUTKIMUKSISSA NOUSSUT. VAI KÄYTTÄÄKÖ SAMAT IHMISET ENEMMÄN? • TUNNISTETTIIN HUUMEIDENOSTON SIIRTYNEEN ENENEVÄSSÄ MÄÄRIN KADULTA VERKKOON • TEHTIIN LUKUISIA TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA JOIHIN VALTUUSTO MYÖNSI RAHAA
- 47. TILASTOJA TAMPEREELTA 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 2015 2016 2017 Haittoja vähentävässä testaus 2015-2017 S-HIV S-HCV PikaHiv Postiviiset S-HSV vastaukset
- 48. • SUOMEN C-HEPATIITTISTRATEGIAN ONNISTUMINEN EDELLYTTÄÄ ENNALTAEHKÄISEVÄÄ TYÖTÄ (SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ 2016,13). SEKÄ TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISTEN ETTÄ RISKIRYHMIEN TIETOISUUTTA HCVINFEKTIOSTA TULISI LISÄTÄ (MUNUAIS- JA MAKSALIITTO, MSD FINLAND, ABBVIE FINLAND & A-KLINIKKASÄÄTIÖ 2015). (2018, JOKELAINEN SUVI, HOLM MERVI, AHONEN JUKKA & PITKÄNEN TUULI)
- 49. TAMPERE Kaikki muut paitsi Matalan luku 2016 ovat eri asiakkaita, ei esim. hoitojaksoja tai maksusitoumuksia.
- 50. JÄTEVESITUTKIMUS • KANSAINVÄLISESTI VERRATTUNA HUUMEIDENKÄYTTÖ ON KOHTUULLISELLA TASOLLA SUOMESSA. EUROOPAN HUUMAUSAINEIDEN SEURANTAKESKUKSEN VERTAILUISSA (SIIRRYT TOISEEN PALVELUUN) EROTTUVAT KUITENKIN TAMPERE JA EKSTAASI: KAUPUNGISSA KÄYTETTIIN YHDEKSÄNNEKSI ENITEN EKSTAASIA VUODEN 2017 VERTAILUSSA. • TOSIN SIJOITUKSET JA MÄÄRÄT VAIHTELEVAT ERI VUOSINA. ESIMERKIKSI VUONNA 2014 OULU OLI SEITSEMÄS EKSTAASINKÄYTÖSSÄ. • ESIMERKIKSI VUONNA 2014 TAMPEREEN JÄTEVEDESTÄ LÖYTYI EKSTAASIA 9,7 MILLIGRAMMAA TUHATTA ASUKASTA KOHDEN PÄIVÄSSÄ. TÄNÄ VUONNA MÄÄRÄ OLI 44,5 MILLIGRAMMAA. KOKAIINIA LÖYTYI VUONNA 2014 KESKIMÄÄRIN YKSI MILLIGRAMMA JA VIIME VUONNA 16,3 MILLIGRAMMAA TUHATTA ASUKASTA KOHDEN. • MYÖS METAMFETAMIININ MÄÄRÄT OVAT LISÄÄNTYNEET JÄTEVEDESSÄ VUODESTA 2014. TUOLLOIN METAMFETAMIINIA LÖYTYI TAMPEREEN JÄTEVEDESTÄ 1,5 MILLIGRAMMAA JA VIIME VUONNA 24,9 MILLIGRAMMAA. • AINOA HUUMAUSAINE, JONKA MÄÄRÄ EI OLE LISÄÄNTYNYT JÄTEVEDESSÄ, ON AMFETAMIINI. SITÄ LÖYTYI JÄTEVEDESTÄ NELJÄ VUOTTA SITTEN KESKIMÄÄRIN 41,9 MILLIGRAMMAA JA VIIME VUONNA 42,9 MILLIGRAMMAA. • LÄHTEET: YLE, TAMPERELAINEN
- 52. TAMPEREEN PALVELUT • AVOPALVELUT: TERVEYSKESKUS, TYÖTERVEYSHUOLTO, ENSIO, KONSTI, BREIKKI, JEESI, OPISKELIJA-JA KOULUTERVEYDENHUOLTO, HUOLTSU, A-KLINIKKASÄÄTIÖN KATUKLINIKKA • ASUMISPALVELUT: ASUNTO ENSIN, TASTU, VÖLJY, ASUMISPALVELUYKSIKÖT • LAITOSPALVELUT: KATKO + ERIKSEEN HAETTAVA LAITOSKUNTOUTUS • PERHEILLE: PPÄIVÄPERHO • JÄRJESTÖT: NA, AA, FIMFAMI, IRTI HUUMEISTA YMS. • SELVIÄMIS-JA KATKAISUHOITOASEMA VAIN JOS PÄIHTEENÄ ALKOHOLI • NUORILLE: PERHEPISTE NOPEA, ETSIVÄ-HUUMETYÖ EHTA • LÄHES KAIKISSA PALVELUKUVAUKSISSA ARVIOIDAAN JA OHJATAAN ETEENPÄIN. JEESISSÄ JA BREIKISSÄ EI.
- 53. TAMPERE.FI PÄIHDEPALVELUISTA • TAMPEREEN KAUPUNKI PAINOTTAA PÄIHDEHOIDOSSA AVOHOITOA JA PYRKII VÄHENTÄMÄÄN LAITOSHOIDON TARVETTA. AVOHOITO ON ENSISIJAISESTI TARJOTTU PALVELUMUOTO. KUNTOUTUS TUKEE ASIAKKAAN TAVOITTEELLISTA MUUTOSTYÖTÄ. KUNTOUTUMINEN PERUSTUU HOITO- JA KUNTOUTUSSUUNNITELMAAN, JOKA SISÄLTÄÄ NE TAVOITTEET JA KEINOT, JOIDEN AVULLA ASIAKAS VOI SAAVUTTAA RIITTÄVÄN ELÄMÄNHALLINNAN JA TOIMINTAKYVYN. • LAITOSHOITOJAKSOLLE TARVITAAN LÄHETTEEKSI ASIAKKAAN TERVEYDENTILAA JA LÄÄKEHOITOA KUVAAVA LÄÄKÄRIN HOITOYHTEENVETO JA SOSIAALITYÖNTEKIJÄN TEKEMÄ PÄIHDEPALVELUPYYNTÖ. LAITOSHOITOON HAKEUDUTAAN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSPALVELUIDEN ASIAKASOHJAUSYKSIKÖN KAUTTA. SUUNNITELMA LAITOSHOIDON JÄLKEISISTÄ TUKITOIMISTA TEHDÄÄN YHTEISTYÖSSÄ OMAN SOSIAALITYÖNTEKIJÄN KANSSA.
- 54. PÄIHDEHUOLLON LAITOSHOITOON OHJAAMISEN KRITEERIT KATKAISU- JA/TAI VIEROITUSHOITOA JA KUNTOUTTAVAA LAITOSHOITOA VOIDAAN MYÖNTÄÄ HENKILÖLLE, JOLLA ON TODENNETTU PÄIHDERIIPPUVUUS JA JOKA ON ITSE OSOITTANUT SITOUTUMISTA JA MOTIVAATIOTA KUNTOUTUMISTAAN KOHTAAN. • TÄMÄN LISÄKSI ARVIOIDAAN SEURAAVIA KRITEEREITÄ: • ASIAKAS ON JO KÄYTTÄNYT MONIPUOLISESTI PÄIHDEHOIDON AVOPALVELUJA, MUTTA TÄSTÄ ASIAKKAAN TILA ON HUONONTUNUT TAI PYSYNYT MUUTTUMATTOMANA. • ASIAKAS EI KYKENE SITOUTUMAAN PÄIHDEHOIDON AVOPALVELUIHIN RUNSAAN PÄIHTEIDEN KÄYTÖN VUOKSI. • ASIAKAS ON RASKAANA JA TARVITSEE LAITOSMUOTOISTA PÄIHDEHOITOJAKSOA SIKIÖN SUOJELEMISEKSI • ASIAKAS ON NUORI AIKUINEN TAI LAPSIPERHEEN VANHEMPI. • ASIAKAS TARVITSEE MYÖS YMPÄRIVUOROKAUTISTA HOITOA/HOIVAA. • ASIAKKAAN TAVOITTELEE TÄYSPÄIHTEETTÖMYYTTÄ. • ASIAKAS ON OHJATTU KELAN TYÖ- JA TOIMINTAKYVYN ARVIOINTIIN. ARVIOINNISSA VAADITAAN TODENNETTAVAA PÄIHTEETTÖMYYTTÄ EIKÄ SITÄ OLE KYETTY AVOHOIDOSSA TODENTAMAAN. • ASIAKKAALLA ON TILANTEESEEN VAIKUTTAVIA MUITA FYYSISIÄ TAI PSYYKKISIÄ SAIRAUKSIA, JOIDEN VUOKSI LAITOSHOITO ON AINOA RIITTÄVÄ HOITOMUOTO.
- 55. PALAUTE PALVELUISTA TYÖNTEKIJÖILTÄ • KORVAUSHOIDOSSA OLEVAT HUONOSSA KUNNOSSA JA PUTOAVAT HOIDOSTA VAIKKA NÄENNÄISESTI OVAT HOIDOSSA • MISSÄ HOIDETAAN MUUT KUN OPIOIDIRIIPPUVAISET? • HOITOA SAA VAIN 1,55KK SISÄLTÄEN KATKON JA KUNTOUTUKSEN. PALAUTE ON, ETTÄ TÄMÄ EI RIITÄ • SAAKO ENÄÄ PÄIHTEETTÖMYYTEEN TÄHTÄÄVÄÄ HOITOA? • ONKO KORVAUSHOITO ENSISIJAINEN VAI VIIMESIJAINEN HOITO? • PALVELUTARVETTA ARVIOIDAAN JOKA PAIKASSA VAIKKA OLISI JO AMMATTILAISKONTAKTI OLEMASSA JA HOITOA SUOSITELTAISIIN • HÄMMENNYSTÄ KÄYPÄHOITOSUOSITUKSEN SOVELTAMISESTA • KRIITTISYYTTÄ ASUMISPALVELUITA KOHTAAN • KAUPUNGIN ASUMISPALVELUTYÖNTEKIJÖITÄ KEHUTTU
- 56. KÄYPÄHOITOSUOSITUKSEN PÄIVITYS TEHTY KEVÄÄLLÄ • PÄIVITETTY HUUMEONGELMAISEN HOIDON KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS KOROSTAA PSYKOSOSIAALISIA MENETELMIÄ HUUMEONGELMIEN HOIDON PERUSTANA. SUOSITUKSEN TAVOITTEENA ON HOIDON SELKEYTTÄMINEN, MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN PARANTAMINEN JA ASENTEISIIN VAIKUTTAMINEN. POTILAAN OHELLA MYÖS LÄHEISTEN HYVINVOINTIIN ON KIINNITETTÄVÄ HUOMIOTA. • HTTP://WWW.KAYPAHOITO.FI/WEB/KH/SUOSITUKSET/SUOSITUS?ID=HOI50041
- 57. TUTKITTUA TIETOA PALVELUTARPEESTA - SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JA RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN PALVELUIDEN EI TULISI OLLA TOISISTAAN ERILLISIÄ KOKONAISUUKSIA, VAAN NIIDEN TULISI KEHITTÄÄ YHTEISTYÖTÄ JA YHTEISIÄ TYÖSKENTELYTAPOJA. ERITYISESTI TULISI KIINNITTÄÄ HUOMIOTA NIVELVAIHEESEEN, JOSSA VANGIN RANGAISTUS PÄÄTTYY JA HÄN PALAA KOTIKUNTAAN. (TIETOPUU 2017) - EI NÄKEMYKSENI MUKAAN TAPAHDU TAMPEREELLA
- 58. TYÖNTEKIJÖIDEN NÄKEMYS KORVAUSHOIDOSTA • A-KLINIKKASÄÄTIÖN TUTKIMUS: - TÄMÄN KYSELYN PERUSTEELLA TYÖNTEKIJÖIDEN ASENTEET KORVAUSHOITOA KOHTAAN OVAT JÄLLEEN KÄÄNTYNEET TIUKEMPAAN SUUNTAAN, JA NE VASTAAVAT TIETYISSÄ KYSYMYKSISSÄ VUODEN 2002 TULOKSIA. EDELLISEEN KYSELYYN VERRATTUNA VASTAAJAT KOROSTAVAT ENEMMÄN MUUN MUASSA PSYKOSOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN, LÄÄKKEETTÖMIEN HOITOJEN JA PÄIHTEIDEN OHEISKÄYTTÖÖN PUUTTUMISEN MERKITYSTÄ HOIDOSSA. - VAIKUTTAISI SILTÄ, ETTÄ VUODEN 2008 KORVAUSHOITOASETUKSEN TAVOITTEET ESIMERKIKSI HAITTOJA VÄHENTÄVÄN HOIDON JA TERVEYSKESKUKSIIN SIIRTYMISEN OSALTA EIVÄT OLE OSOITTAUTUNEET REALISTISIKSI. TULKINNASSA ON KUITENKIN OTETTAVA HUOMIOON, ETTÄ KYSELYT EIVÄT OLE SUORAAN VERRATTAVISSA KESKENÄÄN.
- 59. KORVAUSHOIDOSSA PSYKIATRINEN HOITO TÄRKEÄÄ • KORVAUSHOITOPOTILAAT OLIVAT PÄIHTEIDEN KÄYTÖN JA SOSIAALISEN SYRJÄYTYMISEN NÄKÖKULMASTA MONIONGELMAISIA. LAAJA-ALAISET ONGELMAT OLIVAT ALKANEET JO NUORUUSIÄLLÄ. PSYYKKINEN OIREILU OLI HYVIN YLEISTÄ, SAMOIN OLIVAT ITSENÄISET PSYKIATRISET HÄIRIÖT. VAKAVIA ITSETUHOAJATUKSIA OLI OLLUT LÄHES PUOLELLA JA ITSEMURHAYRITYKSIÄ JOKA NELJÄNNELLÄ. ITSETUHOISUUS SEKÄ AJATUSTEN ETTÄ • KÄYTÖKSEN TASOLLA LIITTYI PSYYKKISEEN SAIRASTAVUUTEEN. TUTKITTAVIEN OLI VAIKEAA EROTELLA PÄIHDE-EHTOISTA OIREHDINTAA ITSENÄISIIN PSYYKKISIIN SAIRAUKSIIN LIITTYVÄSTÄ OIREILUSTA, MIKÄ KOROSTAA JÄRJESTELMÄLLISEN PSYKIATRISEN DIAGNOSTIIKAN TARPEELLISUUTTA. PSYYKKINEN SAIRASTAVUUS EI VAIKUTTANUT TUTKITTAVIEN KOKEMUKSIIN KORVAUSHOIDON TUOMASTA HYÖDYSTÄ MILLÄÄN KYSYTYISTÄ ELÄMÄNALUEISTA. (2012, LEVOLA, J., HOLOPAINEN, A. & PITKÄNEN, T.)
- 60. JOHTOPÄÄTÖKSET • HALUTTU UUDISTAA HUUMEHOITO, MUTTA UUDISTETTU VAIN KORVAUSHOITO • MUU HUUMEHOITO UNOHTUNUT TYYSTNI. MONI HALUAA MYÖS RAITISTUA. • MUUHUN KUN KORVAUSHOITOONPÄÄSY KOETAAN VAIKEAKSI. • UUDISTUKSESSA EI OLLUT TIEDOSSA HUUMEIDENKÄYTÖN KOKONAISKUVA JA MÄÄRÄT, MM. EXTASIN KÄYTTÖ • TAMPEREELLA KASVANEESEEN HUUMEIDENKÄYTTÖÖN EI PYSTYTÄ VASTAAMAAN • RESURSSIT EI VASTAA ODOTUKSIIN JA TARPEISIIN. YKSILÖLLINEN HUUMEHOITO ON VAATIVAA RESURSSEILTA JA AMMATILLISUUDELTA. PSYKOSOSIAALINEN KUNTOUTUS KEVYTTÄ. • AVOHOITO-USKOMUS VAHVANA • VOIKO RAITISTUMISTA HOITAA SAMASSA PAIKASSA KUN HAITTOJA VÄHENTÄVÄÄ TYÖTÄ JA TERVEYSNEUVONTAA? EI MINUSTA. • LUVATTU MT-PÄIHDE INTEGRAATIO EI TOTEUDU. HUUMEIDENKÄYTTÄJILLE MT-PALVELUT EIVÄT AUKEA • MOTIVOIDAANKO JÄRJESTELMÄÄ OTTAMAAN ASIAKAS HOITOON, VAI MOTIVOIDAANKO ASIAKASTA HOITOON?
- 61. LINKIT JA LÄHTEET • HTTPS://WWW.A-KLINIKKA.FI/TIEDOSTOT/TUTKITTUA/TIIMI_517.PDF • HTTPS://WWW.A-KLINIKKA.FI/TIEDOSTOT/TIETOPUU_KATSAUKSIA_4_2017.PDF • HTTPS://KESKUSTSTO.A-KLINIKKA.FI/TIETOPUU/TUTKIMUSTOIMINTA/3072 • HTTPS://THL.FI/FI/TILASTOT-JA-DATA/TILASTOT-AIHEITTAIN/PAIHTEET-JA-RIIPPUVUUDET/HUUMEET/PAIHDEHUOLLON-HUUMEASIAKKAAT • HTTPS://THL.FI/FI/TILASTOT-JA-DATA/TILASTOT-AIHEITTAIN/PAIHTEET-JA-RIIPPUVUUDET/HUUMEET • HTTPS://WWW.TAMPERE.FI/MATERIAL/ATTACHMENTS/UUTISKESKUS/TAMPERE/H/9FEUW4CBP/HUUMEONGELMAN_TILANNEKUVA_JA_HAITTOJEN_LOPPURAPORTTI_2018.PDF • HTTPS://WWW.YOUTUBE.COM/WATCH?V=N5SNTVNWFRM • HTTPS://WWW.A-KLINIKKA.FI/TIEDOSTOT/TIETOPUU_KATSAUKSIA_2_2018_JOKELAINEN_YM_041218.PDF • HTTPS://AREENA.YLE.FI/1-4315107?UTM_CAMPAIGN=UNSPECIFIED&UTM_CONTENT=UNSPECIFIED&UTM_MEDIUM=EMAIL&UTM_SOURCE=APSIS-ANP-3 • HTTP://WWW.KAYPAHOITO.FI/WEB/KH/SUOSITUKSET/SUOSITUS?ID=HOI50041 • HTTPS://WWW.TAMPERE.FI/SOSIAALI-JA-TERVEYSPALVELUT/MIELENTERVEYS-JA-PAIHDEPALVELUT.HTML • HTTPS://WWW.DUODECIMLEHTI.FI/LEHTI/2017/13/DUO13805 • HTTPS://THL.FI/FI/TUTKIMUS-JA-KEHITTAMINEN/TUTKIMUKSET-JA-HANKKEET/JATEVESITUTKIMUS • HTTPS://WWW.HEL.FI/STATIC/KANSLIA/JULKAISUT/2018/PAIHDE_JA_MIELENTERVEYSPALVELUJEN_RAPORTTI_2017.PDF
- 63. A BN O Y O Y EST. 1961 VILLA HOCKEY Villa Hockey on 16-paikkainen, kodinomainen huumekuntoutuskoti, joka tarjoaa lääkkeetöntä kuntoutusta 18-30-vuotiaille nuorille.Villa Hockey sijaitsee Ylöjärven Kurussa Seitsemisen kansallispuiston kupeessa vanhassa Länsi-Aureen kyläkoulussa. Villa Hockeyn kuntoutusperustuu lääkkeettömyyteen, yhteisöllisyyteen, ammatillisuuteen ja toiminnalisuuteen. KUNTOUTUSVILLA HOCKEYSSÄ Villa Hockeyssä kuntoutusta toteutetaan henkilökohtaisen kuntoutussuunnitelman ja viikko- ohjelman mukaisesti. Kuntoutuksessa ei käytetä korvaushoito- tai keskushermostoon vaikut- tavia lääkkeitä. Mikäli asiakkaalla on päihderiippuvuuden lisäksi joku toinen psyykkinen- tai somaattinen sairaus, hän käyttää siihen lääkärin määräämiä lääkkeitä aivan normaalisti. Villa Hockeyn kuntoutukseen voi tulla myöskaksoisdiagnoosinuoria. Mikäli asiakkaalla on päihde- riippuvuuden lisäksi joku toinen psyykkinen -tai somaattinen sairaus, hän käyttää siihen lääkärin määräämiä lääkkeitä aivan normaalisti.
- 64. Villa Hockeyn viikko- ohjelma 44 MAANANTAI 29.10.2018 Alfred, Urmas xxxasiointipäivä Ø Klo 8.00 Aamupala Ø Klo 8.15 ”Tupatarkastus” Ø Klo 8.45 Aamurinki Ø Klo 10.00 Rastiryhmä Ø klo 11.00 Hoitoryhmä Ø Klo 12.00 Lounas Ø klo 12.45 Vastuualueet + huoneet Ø klo 14.00 Liikunta Ø klo 16.00 Päivällinen Ø NA-Keijo Ø klo 16.30 Kaupat Ø Klo 19.45 Iltapala Ø Klo 20.30 Iltarinki TIISTAI 30.10.2018 Elia Uudet labraan Ø Klo 8.00 Aamupala Ø Klo 8.15 ”Tupatarkastus” Ø Klo 8.45 Aamurinki Ø Klo 10.00 Rastiryhmä Ø Klo 11.00 HoitoryhmäT/P Ø Klo 12.00 Lounas Ø Klo 12.45 Työiltapäivä Ø Klo 14.15 Kahvit Ø Klo 14.45 Tehtäväryhmä Ø Klo 16.30 Päivällinen Ø Avanto/Keijo Ø Klo 19.45 Iltapala Ø Klo 20.30 Iltarinki KESKIVIIKKO31.10.2018 Arttu,Arto,Artturi Uusi asiakas Ø Klo 8.00 Aamupala Ø Klo 8.15 ”Tupatarkastus” Ø Klo 8.45 Aamurinki, keskiviikon soittolista Ø Klo 10.00 Rastiryhmä Ø Klo 11.00 Hoitoryhmä Ø Klo 12.00 Lounas Ø Klo 12.45 Vastuualueet Ø Klo 13.45 Tarkastus Ø Klo 14.15 Yhteisökokous Ø Klo 16.30 Päivällinen Ø Klo 17.30-19.30 Soitot Ø Klo 19.45 Iltapala Ø Klo 20.30 Iltarinki TORSTAI 1.11.2018 Pyry, Lyly xxxjaxxxharjoitteluun Klo 8.00 Aamupala Ø Klo 8.15 ”Tupatarkastus” Ø Klo 8.45 Aamurinki Ø Klo 10.00 Rastiryhmä Ø Klo 11.00 Hoitoryhmä Ø Klo 12.00 Lounas Ø Klo 12.45 Työiltapäivä Ø Klo 14.15 Kahvit Ø Klo 14.45 Tehtäväryhmä Ø Klo 16.30 Päivällinen Ø NA-Katja Ø Klo 19.45 Iltapala Ø Klo 20.30 Iltarinki PERJANTAI 2.11.2018 Topi, Topias xxxjaxxxharjoittelusta Ø Klo 8.00 Aamupala Ø Klo 8.15 ”Tupatarkastus” Ø Klo 8.45 Aamurinki, sunnuntain soitot Ø Klo 10 Hoitoryhmä Ø Klo 11.00 Rastiryhmä Ø Klo 12.00 Lounas Ø Klo 12.45 Vastuualueet + omat huoneet Ø Klo 13.45 Tarkastus Ø Klo 14.00 Liikunta Ø Klo 16.00 Päivällinen Ø Klo 18.00 Huumeisiin kuollei- denmuistotilaisuus/Kauppa LAUANTAI 3.11.2018 Pyhäinpäivä Terho Ø Klo 9.00 Aamupala Ø Klo 9.15 ”Tupatarkastus” Ø Klo 9.45 Päivän ohjelman läpi- käynti yhteisissä tiloissa Ø NA–Yhdessäpystymme SUNNUNTAI 4.11.2018 Hertta Ø Klo 9.00 Aamupala Ø Klo 9.15”Tupatarkastus” Ø Klo 11- 16 Vierailijat Ø Klo 11- 16 Soitot Ø Klo 14.00 Päivällinen Ø Klo 16- 17.30 NA-Villa Ø Klo 17.30-19.30 Sauna Ø Klo 19.45 Iltapala Ø Klo 20.30 Iltarinki Viikko-ohjelmaan saattaa tulla muu- toksia. Jokaisen päivän ohjelma vah- vistetaanaamuringissä. Hiljaisuusklo23.00.
- 65. Kenelle? ■ Villa Hockey on kodinomainen 18 - 30- vuotiaille nuorille suunnattu huumekuntoutuskoti. ■ Villa Hockeyssä on kokemusta myös kaksoisdiagnosoitujen nuorten kuntoutuksesta, jota toteutetaan yhteistyössä eri psykiatristen tahojen kanssa. ■ Villa Hockeyn arvoja ovat lääkeettömyys, toiminnallisuus, ammatillisuus ja yhteisöllisyys. ■ Hoitomotivaatio asiakkaalla saattaa löytyä vasta kuntoutuksen aikana.
- 66. Kuntoutus ■ Kuntoutuksen kesto on 1-5 kuukautta. ■ Asiakkaan kanssa tehdään henkilökohtainen kuntoutumissuunnitelma. ■ Kokonaisvaltainen viikko-ohjelma. ■ Lääkäripalvelut. ■ Omaohjaaja keskustelut. ■ Itsehoitoryhmissä käynti. ■ Vertaistuki. ■ Yksilöllinen kotiutumissuunnitelma. ■ Asunnon hankinnassa auttaminen. ■ Läheisten huomioiminen kuntoutuksen aikana. ■ Jälkihuolto.
- 67. Henkilökunta ■ Villa Hockeyn työryhmä koostuu moniammatillisesta sosiaali –ja terveydenhuollon ammattilaisista. ■ Henkilökuntaan kuuluu mm. Sairaanhoitajia, sosionomi, yhteisöpedagogi sekä lähihoitajia. ■ Henkilökunta kouluttautuu säännöllisesti erilaisilla täydennyskoulutuksilla. ■ Villa Hockeyssä työskentelee myös kokemusasiantuntijoita. ■ Ruokahuollosta päävastuu on Villa Hockeyn emännällä. ■ Villa Hockeyssä henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden.
- 68. Tilastoja 1.9.2017–31.8.2018 ■ Sovitusti kuntoutuksen kävi 35/59 eli 60% ■ Raittiina sovitusti käyneistä 19/35 eli 54% ■ Raittiina kaikista 19/59 eli 32% ■ Raittiudet ovat kestäneet 1 - 12kk, kun tilastoa laskettiin. Keskeyttäneistä puolet keskeyttää ensimmäisen viikon jälkeen ja lopuista puolet ensimmäisen kahden viikon aikana. Kaikista keskeyttäneistä siis n. 75% keskeyttää ensimmäisen kahden viikon aikana.
- 73. ANNA PALAUTETTA Anna palautetta koulutuksesta ja voita muumimuki https://my.surveypal.com/Huumeidenkayttajat- heitteilla-seminaarin-palaute-14.12%2E