5. seminaari ehkaisevan paihdetyon ja mielenterveyden edistamisen liitto paihdepaivat 2021
•
1 gefällt mir•118 views
Jaana Markkula, kehittämispäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Neuvotteleva virkamies Elina Kotovirta & erityisasiantuntija Erja Koponen, STM Erikoissuunnittelija Saara Rapeli, THL & hyvinvointikoordinaattori Anna Koski, Ylöjärvi Erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo, THL Johtava asiantuntija Hanne Kalmari, THL
Empfohlen
Empfohlen
Weitere ähnliche Inhalte
Was ist angesagt?
Was ist angesagt? (20)
Ähnlich wie 5. seminaari ehkaisevan paihdetyon ja mielenterveyden edistamisen liitto paihdepaivat 2021
Ähnlich wie 5. seminaari ehkaisevan paihdetyon ja mielenterveyden edistamisen liitto paihdepaivat 2021 (20)
Mehr von EHYT
Mehr von EHYT (20)
5. seminaari ehkaisevan paihdetyon ja mielenterveyden edistamisen liitto paihdepaivat 2021
- 1. Päihteet, mieli ja nuorten hyvinvointi
- 2. Seminaari 5. Ehkäisevän päihdetyön ja mielenterveyden edistämisen liitto. Kohti samoja päämääriä. 14.30 Puheenjohtajan avaussanat Jaana Markkula, kehittämispäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos I OSIO. Yhteisellä asialla 14.35 Ehkäisevä päihdetyö ja mielenterveyden edistäminen: Päihde- ja riippuvuusstrategia sekä Mielenterveysstrategia integraatiota tukemassa Neuvotteleva virkamies Elina Kotovirta & erityisasiantuntija Erja Koponen, STM 14.55 Yhteisiä säveliä ehkäisevän päihdetyön ja mielenterveyden edistämisen kehittämisessä: esimerkkinä kunnassa tehtävä työ Erikoissuunnittelija Saara Rapeli, THL & hyvinvointikoordinaattori Anna Koski, Ylöjärvi 15.20 Kunnan ja alueen tietoperustaisen johtamisen malli: ehkäisevä päihdetyö ja mielenterveyden edistäminen käsi kädessä projektipäällikkö Raija Harju-Kivinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, EPT tiedolla johtamisen -hanke II OSIO. Katse nuoriin 15.45 Nuorten päihteiden käyttö ja mielenterveys tutkimusten valossa Erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo, THL 16.00 Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus ja Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma: ehkäisevä päihdetyö ja mielenterveyden edistäminen osana nuorten palvelupolkua Johtava asiantuntija Hanne Kalmari, THL 16.20 Puheenjohtajan päätössanat
- 3. Ehkäisevän päihdetyön ja mielenterveyden edistämisen liitto- Kohti samoja päämääriä-seminaari 19.5.2021 Päihdepäivät 3 • Mene tietokoneellasi tai älylaitteellasi (puhelin / tabletti) osoitteeseen: answergarden.ch/1948790 • Kirjoita vastaus “Ehkäisevän päihdetyön ja mielenterveyden edistämisen liitto?” -laatikkoon ➢ Voit halutessasi : 1. laittaa ajatuksia mitä tulee mieleen ehkäisevän päihdetyön ja mielenterveyden edistämisen liitosta? 2. kertoa esimerkin miten ehkäisevä päihdetyö ja mielenterveyden edistäminen yhdistyvät työssäsi käytännössä? ➢20 merkkiä käytettävissä, mutta vastauksia voi olla useita! • Kootaan yhteen heränneet ajatukset ja esimerkit seminaarin loppuyhteenvedossa!
- 5. Päihde- ja riippuvuusstrategia sekä Mielenterveysstrategia integraatiota tukemassa Elina Kotovirta Erja Koponen 19.5.2021
- 6. Strategioiden taustat • Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhin ehkäisyohjelma 2020–2030 julkaistiin 11.2.2020 • Strategian valmistelussa oli mukana laaja asiantuntijajoukko, minkä lisäksi sisällöistä järjestettiin kuulemiskierros ja lausuntokierros. • Kansallinen päihde- ja riippuvuusstrategia julkaistiin 9.4.2021 • Valmistelu tehtiin koronan varjossa virtuaalisesti, viimeistelyssä myös ministeri mukana • Strategioiden valmistelu tehtiin yhdessä ja toimeenpanoa tehdään yhdessä • Molemmat strategiat tarkastelevat aihepiiriään laajalla näkökulmalla ja antavat suuntaviivat pitkäjänteiselle kehittämistyölle vuoteen 2030 asti • Toimeenpano etenee suunnitelmallisesti ja sen painotusta kohdennetaan hallituskausittain suunniteltavilla toimilla
- 8. Yhteistyötä toiminnan eri tasoilla • Mielenterveysstrategiaa ja päihde- ja riippuvuusstrategiaa viedään eteenpäin rinnakkain toiminnan eri tasoilla • Valmistelevien virkamiesten yhteistyö (STM) • Mielenterveysellipsi (STM, THL, TTL) • THL:lla päihde- ja mielenterveysosaaja, jonka työpanos suuntautuu 50/50 molemmille osa-alueille • Aluehallintovirastoissa ehkäisevän päihdetyön vastuuvirkamiehet, joiden vastuulla on myös hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ml. mielenterveyden edistäminen • Esim. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, MIEPÄVÄKI-ryhmä ja tuki kunnille • Alueellisia malleja ja toimintaa • Neljä tuulen malli (päihteet, rahapelit, mielenterveys, lähisuhdeväkivalta) tuottaa välineitä ammattilaisten työskentelyyn ja johtamiseen Päijät-Hämeessä • Ehkäisevän päihdetyön ja edistävän mielenterveystyön koordinaattorit Pohjois- Savossa ja Pohjois-Karjalassa • Kunnissa tehtävä integraatiotyö (esim. päihde- ja mielenterveyssuunnitelmat)
- 9. Juurisyyt – riskitekijät Sosioekonomiset tekijät Eriarvoisuus Syrjintä Terveysongelmat Stressi Yksinäisyys Väkivalta Turvattomuus Lapsena koettu kaltoinkohtelu Lapsuuden perheen riippuvuus- tai mielenterveysongelmat Perintötekijät Päihde- ja riippuvuus- ongelmat Mielenterveys- ongelmat
- 10. Vaikuttamisen keinot – suojaavien tekijöiden vahvistaminen Köyhyyden vähentäminen Yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisääminen Tietoisuuden lisääminen Asenteisiin vaikuttaminen Tietopohjan kehittäminen Laaja-alaiset, yhteen sovitetut ja saavutettavat palvelut Kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävä työ Lasten ja perheiden tukeminen Työ- ja toimintakyvyn edistäminen työpaikoilla Hyvinvointia edistävät arkiympäristöt Kaikkien toimijoiden kehittämistyö ja yhteistyö (ml. järjestöt, harrastustoiminta, uskonnolliset yhteisöt) Hyvinvointijohtaminen Ehkäisevä päihdetyö Varhainen puuttuminen Päihde- ja riippuvuuspolitiikka (esim. saatavuuden rajoittaminen) Mielenterveyden edistämisen menetelmät
- 11. • Yhteistyötä tehdään laajasti jo nyt • Yhteistyön vahvistaminen tukee tavoitteiden saavuttamista • Strategioiden yhteistyönä erityisesti • Kielteisen leiman vähentäminen • Osaamisen ja johtamisen vahvistaminen • Palveluiden kehittäminen • Yhteisiä areenoita on kaikkialla • Hytetu-työ kunnissa ja hyvinvointialueilla • Yhteiset palveluketjut • Yhteinen viestintä • Yhteinen tekeminen voi olla monenlaista – pienistä puroista kasvaa suuri virta • Mitä Sinä voit tehdä yhteistyön vahvistamiseksi – mitä voimme tehdä yhdessä? Lopuksi
- 14. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Yhteisiä säveliä ehkäisevän päihdetyön ja mielenterveyden edistämisen kehittämisessä Saara Rapeli 19.5.2021
- 15. Ehkäisevä päihdetyö • Tavoitteena • Ehkäistään ja vähennetään haittoja • Lisätään ymmärrystä päihteiden käytöstä ja niihin liittyvistä ilmiöistä • Perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen • Päävastuu ehkäisevästä päihdetyöstä kuuluu kunnalle • Tavoitteet kohdistuvat niin yksilöihin kuin yhteisöihin Rapeli, THL 15 Alkoholi Tupakka ja nikotiinituotteet Huumausaineet Muut päihtymiseen käytettävät aineet Haitallinen rahapelaaminen
- 16. Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen Ehkäisevä työ osana kokonaisuutta Rapeli, THL Valikoitu ehkäisy Kohdennettu ehkäisy Mini-interventio Hoito ja tuki Kuntoutus Yleinen ehkäisy Riskiehkäisy Ehkäisevä päihdetyö 16 Lähde: Markkula, Karlsson, Kesänen, Ollila, Rapeli. THL 2021, luonnos 13.4.2021 Päihde- ja muiden riippuvuuksien hoito Haittojen vähen- täminen Varhainen puheeksiotto ja tunnistaminen
- 17. Mielenterveyden edistäminen • Hyvän mielenterveyden toteutuminen • Vahvistavien ja suojaavien tekijöiden lisääminen • Yhteisön positiivisen mielenterveyden lisääminen ➢Mielenterveyden häiriöitä ehkäisevä vaikutus Rapeli, THL 17
- 18. Mielenterveyttä edistetään • Yksilötasolla ➢ itsetunnon ja elämänhallinnan vahvistaminen • Yhteisötasolla ➢ sosiaalinen tuki ja osallisuus ➢ lähiympäristöjen viihtyisyys ja turvallisuus • Rakenteissa ➢ taloudellinen toimeentulo, asuminen • Yhteiskunnalliset päätökset ➢ syrjintää ja epätasa-arvoa Rapeli, THL 18
- 19. Suojaavat ja riskitekijät mielenterveyden edistämisessä ja ehkäisevässä päihdetyössä Suojaavat tekijät • Työ ja koulu • Toimeentulo ja asuminen • Osallisuus • Turvallisuus • Päihteiden saatavuuden rajoittaminen • Luotettava vanhemmuus • Sosiaaliset verkostot • Voimavarat, kyvyt Rapeli, THL 19 Riskitekijät • Työttömyys • Köyhyys ja asunnottomuus • Kuulumattomuus • Tuvattomuus • Päihteiden saatavuus ja altistuminen päihteiden käytölle • Epävarmat kasvuolosuhteet • Yksinäisyys • Persoonallisuus ja perintötekijät
- 20. Kohtaamisen ja kehittämisen paikkoja kunnassa Rapeli, THL 20 Yhteisöt Koulut ja oppilaitokset Elinympäristöt Nuorisotyö
- 22. Mielenterveysstrategian hankkeissa teemat yhdistyvät • Ikäihmiselle suunnatut toiminnat • Koulutukset ja osaamisen vahvistaminen • Jalkautuva työ, osallisuutta vahvistava työ • Kokemusasiantuntijatoiminta • Matalankynnyksen palvelut Rapeli, THL 22
- 23. Mielenterveys ja ehkäisevä päihdetyö kuuluu kaikille www.thl.fi Rapeli. THL 23 Miten Ylöjärvellä yhdistyy ehkäisevä päihdetyö ja mielenterveyden edistäminen?
- 24. Kiitos! Lähteitä ja lisätietoja: • European prevention curriculum • Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma • Päihde- ja riippuvuusstrategia • Mielenterveysstrategia • www.thl.fi Rapeli, THL 24
- 26. Kunnan ja alueen tietoperustaisen johtamisen malli: ehkäisevä päihdetyö ja mielenterveyden edistäminen käsikädessä projektipäällikkö Raija Harju-Kivinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, EPT tiedolla johtamisen -hanke
- 28. • Painopiste promootiossa: hyvinvoinnin ja terveyden vahvistaminen • Kokonaisvaltainen hyvinvointikäsitys • Sosioekologinen-malli muutoksen ajurina (vrt. systeeminen muutos) • Ehkäisevä päihdetyö ja mielen hyvinvointi yhdessä ja erottamattomina • Hyvinvointialueella ja kunnissa käytettävät indikaattorit: päihdeavain- ja sola-indikaattorit • Hyvinvointialueen / kunnan painopisteet joka neljäs vuosi, tarkistus vuosittain. Voi sisältää yli valtuustokausien ulottuvia tavoitteita • Perustyökalut: yhteisödialogi, kypsyysanalyysi, sola- laskentapohjat, polku mielenterveyden edistämiseen ja päihteettömyyteen - verkkotyökalu, kuntakoordinaattorin käsikirja, kansalliset ohjelmat • Lakiin pohjautuva rakenne sekä selkeä vastuun- ja tehtävänjako
- 30. RAKENNE SEM SOLA HYVÄ ELÄMÄ TIETO PROSESSI SEUTU/ KUNTA HYVINVOIN- TIALUE SOTE- KESKUS SOLA PROMOOTIO • Päihdeavainindikaattorit • SOLA-indikaattorit • Nykytila ja haasteet -raportti • SOLA-matriisi ja –ennakointityökalu • Säästöpotentiaalilaskelma (sikiövaurio)
- 31. RAKENNE SEM SOLA HYVÄ ELÄMÄ TIETO PROSESSI SEUTU/ KUNTA HYVINVOIN- TIALUE SOTE- KESKUS SOLA PROMOOTIO • EPT-kypsyysanalyysi • Tulosperusteinen viitekehys • Yhteisödialogi • Polku mielen hyvinvointiin ja päihteettömyyteen –verk- kotyökalu
- 32. RAKENNE SEM SOLA HYVÄ ELÄMÄ TIETO PROSESSI SEUTU/ KUNTA HYVINVOIN- TIALUE SOTE- KESKUS SOLA PROMOOTIO • EPT-laki 523/2015 • Tehtävä- ja vastuunjako- taulukot (Pirsote) • Terveydenhuollon jär- jestämissuunnitelma • K-S hyvinvointisuunnitelma • K-S Turvallisuussuunnitelma
- 33. Ihmiskäsitys • Muutos yhdellä osa- alueella vaikuttaa muihin osa-alueisiin. • Perustarpeet Päihdeavainindikaattorit: ennakoivat tekijät, saatavuus ja käyttö, vaikutukset hyvinvointiin Yhteiskunnan sosiaalisen laadun malli: ympäröivä yhteiskunta ja hyvä elämä
- 35. 24.05.2021 Raija Harju-Kivinen EPT koordinaatiorakenne ja tehtävät asukasyh distykset SEUTU / KUNTA Kunnan EPT-toimielin, monitoimijainen ryhmä sekä yhdyshenkilö tai koordinaattori • Kuntastrategia • Hyvinvointikertomus • EPT-suunnitelma • EPT-lain mukaiset tehtävät HYVINVOINTIALUE: Maakunnallinen EPT-yhteistyöryhmä + koordinaattori • Tiedolla johtaminen • Järjestämissuunnitelma: ept • Hyvinvointikertomus: ept • Asiantuntijatuki kunnille sote-keskus • Riskiehkäisy • lyhytneuvonta Kokemus asiantun- tijat seurakun nat Järjestöt Sivistys- palvelut yritykset AVI THL YHTEISÖ • Yhteensovittava verkostotyö • Yhteisödialogi (vrt. Islannin malli: evidence-community- dialogue) STM elinvoima palvelut poliisi Strateginen johto EPT-suunnitelma ja toimeenpano VUOSI KELLO Päihdeilmiö – Keski-Suomen maakunnallinen verkosto Facebook-ryhmä Hyvät käytännöt: PAKKA Polku mielen hyvinvointiin ja päihteettömyyteen EPT-kypsyysanalyysi PROMOOTIO: YHTEISÖN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN
- 36. HALUTTU MUUTOS Tavoite / osatavoitteet (täsmälliset ja mitattavat) Toimenpiteiden valinta (kohde: yksilö, läheiset, lähiympäristö, yhteiskunta) Toimenpiteiden vastuutahot (kunta, hyvinvointialue, järjestö, THL…) Aikataulu (toiminta, seuranta, arviointi) Päätöksenteko (suunnitteluasiakirjat, talousarvio, valtuusto, hallitus, lautakunta) TOIMINTA Vaikuttavuus, kustannukset, säästöt HYVÄ ELÄMÄ läheisyys, vapaus valita, merkityksellisyys, toisten hyväksi toimiminen 1. Perehdytään ilmiöön 2. Keskustellaan yhdessä mitä tämä meille tarkoittaa 3. Päätetään muutostavoite 4. Määritellään tavoitteet ja mittarit 5. Valitaan työmenetelmät 6. Määritellään vastuut ja aikataulu 7. Viedään päätöksentekoon 8. Seurataan, arvioidaan ja viestitään 9. Tehdään tarvittavat korjausliikkeet SOSIOEKONOMINEN TURVALLISUUS – SOSIAALINEN VALTAISTUMINEN – SOSIAALINEN OSALLISUUS – KOHEESIO - Vaikuttaminen näihin osa-alueisiin edistää asukkaiden hyvinvointia ja vähentää päihteiden käyttöä ja haittoja - Toimenpidekortit tavoitellun muutoksen saavuttamiseksi
- 37. Hyvinvoinnin vahvistaminen on vaikuttavinta ehkäisevää päihdetyötä • Promootio • Mielen hyvinvointi ja ehkäisevä päihdetyö käsikädessä • Selkeä viitekehys: yhteisön sosiaalinen laatu ja hyvän elämän perustarpeet • Systeeminen ajattelu ja sosioekologinen malli: muutos systeemin yhdessä osassa aiheuttaa vääjäämättä muutoksia toisaalla • Muutostavoitteet, toimenpiteet ja toiminta rakentuvat yhteisödialogissa • Työkalut: nykytilan ja kustannusten arviointiin, tulevaisuuden ennakointiin ja työn suunnitteluun. ”Polku mielen hyvinvointiin ja päihteettömyyteen” –menetelmätyökalu. • Mallin toteuttaminen edellyttää riittävää resurssia hyvinvointialueella ja kunnissa
- 39. Nuorten päihteiden käyttö ja mielenterveys tutkimusten valossa Päihdepäivät 2021 Kirsimarja Raitasalo 19.5.2021
- 40. 1. Mielenterveys- ja päihdehäiriöt nuorilla Kirsimarja Raitasalo ➢ Mielenterveys- ja päihdehäiriöt aiheuttavat pääosan nuorten ja nuorten aikuisten terveyshaitoista ja ne ovat merkittävä syrjäytymisen ja pitkäaikaisen työkyvyttömyyden riskitekijä. ➢ Nuorista aikuisista noin 15 prosenttia kärsii ajankohtaisesta mielenterveys- tai päihdehäiriöstä. ➢ Noin 40 prosentilla on ollut jokin elämänaikainen psykiatrinen häiriö, yleisimmin masennus (18 %), päihdehäiriö (14 %) tai ahdistuneisuushäiriö (13 %). ➢ Mielenterveyden häiriöille on tyypillistä kahden tai useamman mielenterveys- ja päihdehäiriön yhtäaikaisuus.
- 41. Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus, % THL / Kouluterveyskysely 2019 Tytöt Pojat
- 42. Ollut huolissaan mielialastaan kuluneen 12 kuukauden aikana, % THL / Kouluterveyskysely 2019 Tytöt Pojat
- 43. Alkoholia käyttäneiden 15-16 -vuotiaiden osuudet 1995–2019, % THL: ESPAD 1995-2019
- 44. Vähintään kuusi annosta kerralla juoneiden 15-16 – vuotiaiden osuudet 1995–2019, % THL: ESPAD 1995-2019
- 45. Jotain huumetta elinaikanaan käyttäneiden 15-16 – vuotiaiden osuudet 1995–2019, % THL: ESPAD 1995-2019
- 46. Kannabista käyttäneiden 15-16 -vuotiaiden osuudet 1995–2019, % THL: ESPAD 1995-2019
- 47. Lääkkeitä päihtymistarkoituksessa elinaikanaan käyttäneiden 15-16 –vuotiaiden osuudet 1995–2019, % THL: ESPAD 1995-2019
- 48. Nuorten huumekokeiluissa pitkän ajan trendi on melko tasainen THL / Kouluterveyskysely 20 % 17 % 21 % 16 % 17 % 14 % 12 % 10 % 11 % 9 % 7 % 0 5 10 15 20 25 2000/ 2001 2002/ 2003 2004/ 2005 2006/ 2007 2008/ 2009 2010/ 2011 2013 2015 2017 2019 % AOL pojat AOL tytöt Lukio pojat Lukio tytöt PK pojat PK tytöt
- 49. Nuorten kannabiskokeilut yleistymässä? 19% 16% 20% 15% 17% 14% 12% 10% 10% 8% 7% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 2000/ 2001 2002/ 2003 2004/ 2005 2006/ 2007 2008/ 2009 2010/ 2011 2013 2015 2017 2019 Kokeillut marihuanaa tai hasista ainakin kerran, % AOL pojat AOL tytöt Lukio pojat Lukio tytöt PK pojat PK tytöt THL / Kouluterveyskysely
- 50. Huumeiden käyttö iän ja sukupuolen mukaan, 1992-2018 THL / Huumekysely 1992-2018 8% 18% 22% 10% 2% 11% 1% 3% 0% 1% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 1992 1996 1998 2002 2006 2010 2014 2018 8% 19% 23% 10% 2% 3% 11% 12% 1% 4% 0% 1% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 1992 1996 1998 2002 2006 2010 2014 2018 Miehet 15-24 Miehet 25-34 Miehet 35-44 Miehet 45-69 Naiset 15-24 Naiset 25-34 Naiset 35-44 Naiset 45-69 Huumeet viim. 12 kk aikana Kannabis viim. 12 kk aikana
- 51. Yhteenveto Kirsimarja Raitasalo o Nuorten kokemat mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet viime vuosina erityisesti tytöillä, yleisimpiä ongelmat ovat lukiolaisilla. o Alkoholi on nuorten yleisimmin käyttämä päihde ➢ Alaikäisten nuorten alkoholinkäyttö on vähentynyt viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. ➢ Vuonna 2019 yli kaksi kolmasosaa peruskoulun 9. –luokkalaisista oli joskus käyttänyt alkoholia ja joka viides oli juonut itsensä humalaan viimeisen kuukauden aikana. o Laittomista päihteistä yleisin on kannabis ➢ Käyttö on viime vuosina lisääntynyt erityisesti nuorilla aikuisilla. ➢ Vuonna 2019 pojista 13 % ja 9 % tytöistä (9. luokkalaiset) oli joskus kokeillut kannabista. o Muiden huumeiden kuin kannabiksen käyttö on alaikäisillä nuorilla harvinaista ➢ Vuonna 2019 noin 3 % 9. luokkalaisista oli joskus kokeillut jotain muuta huumetta kuin kannabista. KIITOS!
- 53. Ehkäisevä päihdetyö ja mielenterveyden edistäminen osana nuorten palvelupolkua Kehittämistyötä Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus - ja Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa (LAPE) Hanne Kalmari
- 54. • Lapsi- ja perhepalveluiden kehittäminen Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman kokonaisuudessa • Nostoja alueellisesta kehittämistyöstä ➢ Nuorten hyvinvointia rakennetaan yhteistyössä > yhteisövaikuttavuus kehittämistyön viitekehyksenä ➢ Palveluketjujen ja –kokonaisuuksien kehittäminen ➢ Toimintamalleja ja menetelmiä Puheenvuoron sisältö 24.05.2021 54 | Hanne Kalmari
- 55. Lapsi- ja perhepalveluiden kehittäminen Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman kokonaisuudessa 24.05.2021 55 | 1. Sähköinen perhekeskus 2. OT-keskukset 3. Lasteri-hanke Lastensuojelun monialainen kehittäminen 2020-2022 1. Perhekeskukset ja tuki arkeen 2. Matalan kynnyksen miepä-palvelut LAPE-muutos- ohjelma Hanne Kalmari Peruspalveluiden kehittäminen
- 56. Nostoja alueellisesta kehittämistyöstä Nuorten hyvinvointia vahvistetaan koko kasvuyhteisön voimin!
- 57. Lasten ja nuorten hyvinvointia vahvistetaan koko kasvuyhteisön voimin 24.05.2021 57 | Hanne Kalmari
- 58. • Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja pärjäävyyden edistämiseksi tarvitaan laaja joukko toimijoita • Yhteisövaikuttavuus on viitekehys, jonka avulla yhteistyötä voidaan tehdä tavoitteellisesti yhdessä toimialoista riippumatta • Yhteisövaikuttavuus-viitekehyksessä hyödynnetään systeemiajattelua ihmisten ja yhteiskunnan kompleksisten ja monialaista yhteistyötä vaativien ongelmien ratkaisemiseksi vrt. syrjäytyminen, hyvinvoinnin eriarvoistuminen • Lue lisää yhteisövaikuttavuudesta ja Itlan oppimisverkostosta https://itla.fi/yhteisovaikuttavuus/ Yhteisövaikuttavuus nuorten pärjäävyyden turvaajana 24.05.2021 58 | Itlan oppimisverkostossa mukana Oulun ja Tampereen kaupungit sekä Pohjois-Karjalan ja Keski-Pohjanmaan sote-kuntayhtymät Hanne Kalmari
- 59. Oulussa on käytössä yhteisövaikuttavuus-malli Kaakkurin palvelualueella (laajentumassa Tuiran alueelle) 24.05.2021 59 | Lapset puheeksi -toimintamalli!
- 61. • Ilmiöpohjaisia palveluketjuja valmistellaan yhteiskehittämällä: tavoitteena on löytää yhteinen tietoon perustuva lähestymistapa ilmiöön • Palveluketjujen kuvaukset konkretisoivat yhteisen lähestymistavan • Palveluketjuissa määritellään: palvelutasot tarvelähtöisesti sekä sovitaan määritellyille palvelutasoille keskeiset toimenpiteet ja tavoitteet, kuvataan kriittisimmät palvelut, eri toimijoiden roolit ja vastuut sekä keskeiset seurannan indikaattorit ja mittarit • Kuvauksia hyödynnetään yhteisten kehittämistoimenpiteiden määrittelyyn: palveluaukot, pullon kaulat, osaamisen kehittämisen tarpeet, yhteistyön kitkakohdat tai katkokset? ➢ Lasten ja nuorten mielenterveyden palveluketju ➢ Lähisuhdeväkivalta sekä päihteet ja riippuvuudet lapsiperheessä –palveluketjut • Hehku-tiimi esimerkkinä ilmiöpohjaisen palveluketjun yhteiskehittämisen tuloksista: ➢ Yhdistetään lastensuojelun, nuorisopalveluiden ja erikoissairaanhoidon ammattilaisista koostuvan ydintiimin tueksi perusopetuksen ja muiden verkostojen resurssia ja osaamista. ➢ Arjen muokkaaminen lapselle ja nuorelle turvalliseksi ja vahvuuksia tukevaksi laaja-alaisena yhteisenä työnä. ➢ Jalkaudutaan lapsen/nuoren arjen kehitysympäristöihin Ilmiöpohjainen palveluketjujen kehittämistyö Helsingissä 24.05.2021 61 | Palveluketjuja ja – kokonaisuuksia kehitetään myös monilla muilla alueilla! Hanne Kalmari
- 63. • PEPP-toimintamallin kehittäminen alkoi vuonna 2018 ja on nykyään Pohjanmaalla toimivan Nykterhetsförbundet hälsa och trafikin ydintoimintaa • Tavoitteena oli kehittää yhteinen ehkäisevän päihdetyön malli Pohjanmaalle. Nyt käytössä eri puolilla Suomea. • Etelä-Pohjanmaalla toteutettu PEPP-koulutuksia Vaasan alueen kouluissa ajatuksella, että parasta ehkäisevää päihdetyötä on kun EPT viedään koulun arkeen, jossa tutut henkilöt sitä toteuttavat. Tavoitteena on tuoda ehkäisevä päihdetyö luontevaksi osaksi kaikkea opetusta ja oppiaineita • Syksyn 2021 koulutukseen osallistuvat 5. ja 6. luokkien opettajat sekä koulujen muu henkilökunta. • Koulutuksen tuotoksena kouluille luodaan ehkäisevän päihdetyön toimintasuunnitelman runko 5.-6. luokan toimintaan • Koulutuksiin on oltu tyytyväisiä, materiaali koettu toimivaksi ja helposti käytettäväksi. • Lue lisää PEPP-toimintamallista https://www.pepp.fi/koti Ehkäisevän päihdetyön toimintamalli PEPP käyttöön Etelä-Pohjanmaalla 24.05.2021 63 | Hanne Kalmari
- 64. • Nuuska-agentti-toimintamallissa nuoret ovat itse ehkäisevän päihdetyön tekijöitä ja vertaisosaajia nuorten keskuudessa • Mallin tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten tietoisuutta nuuskasta, pohtia nuuskan käytön vaikutuksia sekä ehkäistä kokeiluja ja käyttöä • Vaalassa nuuska-agentti –toiminta on integroitu opetussuunnitelmaan, ehkäisevän päihdetyön suunnitelmaan sekä hyvinvointikertomukseen • Lue lisää http://smokefree.fi/nuuska-agentti/ Nuuska-agentit Vaalassa Pohjois-Pohjanmaalla 24.05.2021 64 | Hanne Kalmari
- 65. • Mielen tuki -toiminta on tarkoitettu alle 18v nuorille, joilla on psyykkistä oireilua, vakavia koulunkäyntiin liittyviä vaikeuksia, runsasta päihteiden käyttöä tai vaara syrjäytyä. Kohderyhmä on tiiviisti rajattua, jotta asiakasmäärät saadaan pidettyä maltillisina ja työskentely asiakkaiden kanssa on mahdollista toteuttaa intensiivisesti sekä yksilöllisiä palveluja räätälöiden, vaikuttavasti. • Tarkoituksena on lisätä nuoren elämänhallintaa, vahvistaa psyykkisiä voimavaroja sekä ehkäistä syrjäytymistä erilaisin menetelmin (mm. keskustelut, eläinavusteiset ohjauskäynnit, luonnon hyödyntäminen) Pääsääntöisesti työtä tehdään työparityönä, joista toinen on aina omatyöntekijä • Toimintamallin vaikuttavuus pohjautuu uudenlaiseen tapaan yhdistää sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaisten työtä ja osaamista, työparina toimii sosiaaliohjaaja ja psykiatrinen sairaanhoitaja. Tiivis yhteistyö tarvittaessa erikoissairaanhoidon kanssa, mm. konsultaatiotuen hyödyntäminen • Mielen tuen –mallissa pyritään konkreettisen toiminnan ja näyttöön perustuvien menetelmien avulla nuoren omaan ympäristöön jalkautuen tukemaan nuorta kokonaisvaltaisesti pienin askelin eteenpäin elämässään Nuorten mielen tuki –toimintamalli (MieTu)/ Oulunkaaren kuntayhtymä, Pohjois-Pohjanmaa 24.05.2021 65 | Hanne Kalmari
- 66. Kiitos! Hanne Kalmari, THL Johtava asiantuntija, projektipäällikkö LAPE-muutosohjelma etunimi.sukunimi@thl.fi