13. seminaari rangaistuksen aikainen paihdekuntoutus ja kuntoutusjatkumot paihdepaivat 2021

Päihteet, mieli ja nuorten hyvinvointi

VANKEUSAIKAINEN
PÄIHDEKUNTOUTUS
Päihdepäivät 20.5.2021
Erityisohjaaja Teija Nurmiluoto
Helsingin vankila
Lyhytaikaisvankien osasto

Tavoite uusintarikollisuuden ehkäisy
Keinoina vapausrangaistuksen lisäksi Risen toteuttama kuntoutus
Mahdollisimman moni vanki, edellytysten täyttyessä, vapautuu
mahdollisimman avoimissa olosuhteissa
Siviilitoimijoiden kanssa suunnitellaan, varsinkin vankeuden
loppuaikaa, niin että vanki pääsee kiinnittymään yhteiskunnan
normaaleihin palveluihin jo vankeusaikana
Tavoitteena lisätä koevapauksia ja ulkopuolisia sijoituksia, myös
sijoituksia suoraan siviilistä päihdekuntoutukseen

Päihdekuntoutus vankilassa
Vankiterveydenhuolto (THL)
- vieroitukset ja lääkehoito
- korvaushoidon arviointi ja aloitus vankisairaalassa
- lähetteet
Rikosseuraamuslaitos
- päihdetyön erityisohjaajat
- kuntoutusosastot
- avovankilat

Päihdekuntoutus vankilan ulkopuolella
489 vankia vuonna 2020
Päihdekuntoutus on hyvä aloittaa vankeusaikana, koska moni ei ole
valmis vapauduttuaan lähtemään uuteen laitokseen
Valvottu koevapaus
- laitospäihdekuntoutus, asuminen kuntoutuslaitoksessa
- avopäihdekuntoutus, asuminen kotona tai päihteettömässä tuetussa
asumisessa
- pantavalvonta ja päihteettömyyden valvonta
Ulkopuolinen sijoitus
- päihdekuntoutuslaitoksessa
- myös korvaushoidon aloitukset sairaalassa

Lyhytaikaisvanki
vankeusvanki alle 6kk tai sakkovanki
n. 40% kaikista vangeista
Haasteita:
- asunnottomuus, päihteidenkäyttö, fyysiset- ja psyykkiset ongelmat,
rikkinäiset perheet, varhain alkanut rikos- ja laitoskierre, alhainen
koulutustaso, työelämän kokemuksen puute, ei henkilöpapereita, ei
verkkopankkitunnuksia / tiliä / pankkikorttia, katuvelat
- voi olla useita yrityksiä sosiaali- ja päihdepalveluissa; vaikea tavoittaa ja ajat
unohtuu
- avoimet poliisitutkinnat, eri oikeusasteissa odottavat tuomiot ja
sakonmuunnot
- kaoottisen elämäntilanteen vuoksi monet tulevat poliisin tuomana suljettuun
vankilaan suoraan kadulta

Myönteistä:
- useimmilla lyhytaikais- ja sakkovangeilla on halu muuttaa
elämäntilannettaan, keinot puuttuvat
- tavallisin toive on päästä päihdehoitoon
- motivoivia tekijöitä ovat mm. perhesuhteet, asunto, terveys,
työ, opiskelu ja halu päästä vankilakierteestä
- vaikka kuntoutus keskeytyisi, kuntoutuksen jälkeen käyttö
alkaisi uudelleen tai tulisi uusia rikoksia, voi siitä olla hyötyä
- verkostotyöstä on erittäin hyviä kokemuksia

Työskentelystä
- sosiaali- terveys ja päihdepalvelua ei voi erottaa toisistaan
- aloite työntekijältä
- tiedon antaminen matalalla kynnyksellä
- verkostotyö ja palvelujatkumot keskiössä
- vankilassa selvinpäin ja tavoitettavissa
- vankeusaikana aloitettu työskentely siviilitoimijoiden kanssa
alentaa kynnystä jatkaa palvelussa myös vapautumisen jälkeen

Kokemuksia
lyhytaikaisvankien
päihdekuntoutusjaksoista
Ridasjärvellä
Timo Rautavuori
Ridasjärven päihdehoitokeskus

Ridasjärven päihdehoitokeskus
Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä
19 jäsenkuntaa
54 asiakaspaikkaa miehille, naisille, pariskunnille
38 työntekijää (+ pappi, siviilipalvelusmies,
vertaisohjaajat)
Kuntoutusyhteisöt: Silmu, Tammi, Setri, Paju
Vieroitusyhteisö Kerkkä

Vankikuntoutujien kokemuksia
kuntoutusjaksoistaan
 4 haastattelua viikolla 16 huhtikuussa 2021. Kaksi miestä
ja kaksi naista.
 Positiivinen vaihtoehto vankilalle (3 vastaajaa)
Pois vankilaroolista: avun hakemisen häpeällisyys.
Ridiksellä voi olla omana itsenä.
Kiitollisuus: ”paratiisi verrattuna vankilaan”, ”vangille
tosi tärkeää”, ”paras paikka”
Neutraali vaihtoehto (1 vastaaja)
Samankaltaista kuin avovankilassa (mistä tuli
Ridasjärvelle)

Suhde vankistatukseen
Avoin: luontevasti suhtauduttu; nuorempaa olen
valistanut; asia muiden joukossa; puhun jos tulee
puheeksi
Salaisuus: häpeä (miten muut suhtautuisivat, jos
tietäisivät? Tukipartion käynnit)

Päihdekuntoutus
Jokaisella aiempiakin päihdehuollon
laitoskuntoutusjaksoja
Ridasjärvellä sama kuntoutusohjelma kuin
muillakin kuntoutujilla
Avohoitokontaktit ja/tai tukiverkostot olemassa

Sosiaaliohjaajien kokemuksia
vankikuntoutujista
Yhteydenpito vankilaan
 Viikko-ohjelmat
 Vankiloiden työntekijöitä tullut tutuksi
 Eri vankiloiden erilaiset toimintatavat / -kulttuurit
Koevapaus vs. sakkojen muuntorangaistus
 Koevapaudet suunniteltuja
 Sakkojen muuntorangaistukset: usein kaoottinen elämäntilanne
Yksilökohtainen työskentely voi korostua
vankikuntoutujilla

Vapautuvien asumisen
yhteistyömalli ja
asiakkaat
Mia Juselius
asiantuntija, vapautuvien asuminen
Päihdepäivät 2021

Asiantuntija, vapautuvien asuminen
Asumisen asiantuntija toimii vankilan, vangin kotikunnan sekä
järjestöjen välisenä palveluohjaajana ja asiantuntijalinkkinä.
Kohderyhmiä: vangit, joita uhkaa vapautuminen ilman asuntoa,
sekä rikostaustaiset asunnottomat.
Työskentelyn tarkoituksena
• levittää realistista tietoa asumisvaihtoehdoista ja -käytänteistä
• löytää asiakkaalle hänen tarpeitaan vastaava asumismuoto
yhteistyössä asiakkaan, lähettävän tahon, kuten vankilan ja
asiakkaan kotikunnan sekä muun palveluverkoston kanssa.

Lyhytaikaisvangit ja asuminen
Lyhytaikaisvankien elämäntilanne usein epävakaa.
Asunnottomuus ja runsas päihteidenkäyttö ovat keskeisimpiä ongelmia, jotka
vaikuttavat asiakkuuden muotoutumiseen.
Opinnäytetyössä määritellään asunnottomina vapautuvien
lyhytaikaisvankien erityispiirteitä, joista yleisin haaste on asunnottomuus.
Asunnottomana vangeista vapautuu yli kolmasosa ja tutkimuksessa kuvattu
työskentelytapa keskittynyt pääasiassa asumisen kysymyksiin.
Työskentelyn tavoitteena katkaista asunnottomuudesta, rikollisuudesta ja
vankilasta muodostuva kierre.

Työmuoto Lyva-osastolla, arviointi
Theseus: Mia Juselius, 2020;
Lyhytaikaisvankien kanssa toteutetun työn arviointia;
”Se on hänen matka”
- Alkanut 2016
- Yhteistyö vankilassa ja sen jälkeen
- Asiakasprosessien arviointi tehty 01/2016-01/2019
- Asiakkaita yhteensä 105 em. aikana

Asiakastyypit
Katoajat
Pyöröoviasujat
Raittiuskipuilijat
Piipahtajat
Asettujat

Asiakastyyppien kuvaukset
Asiakkuuksien erityispiirteet kiteyttävät vapautuneen lyhytaikaisvangin olennaisimmat tavat kiinnittyä
tarjottuun työskentelymalliin:
Katoajat katoavat tuen piiristä melko lailla heti vapauduttuaan.
Piipahtajat tulevat ja menevät, heillä on usein halua sitoutua työskentelyyn, mutta vapauduttuaan
siviilielämä ja realismi astuvat kuvioon. Siviilielämän ja vankilaelämän välinen kuilu on suuri.
Raittiuskipuilijat ovat vielä vaiheessa elämänsä suunnan ja päihteiden käytön suhteen, mikä vaikuttaa
suunnitelmien toteutumiseen. He saattavat käyttää päihteitä hyvinkin ongelmaisesti, mutta eivät koe
päihdestatusta omakseen, eivätkä koe olevansa ”kuin ne muut.”
Pyöröoviasujat ovat asuneet jo useassa paikassa, mutta eivät asetu. He yrittävät erilaisia palveluja ja
tuettua asumista, mutta jäävät pyörimään näiden palvelujen väliin.
Asettujat kirjaimellisesti asettuvat asumaan valitsemaansa asumismuotoon ja kokevat sen omakseen.
He tunnistavat asuvansa oikeassa, heille sopivassa paikassa ja haluavat pysyä siinä.

Tulokset
Lyhytaikaisvangit hyötyvät pysyvästä, pitkäaikaisesta ja
kokonaisvaltaisesta työskentelystä, jonka kautta he kiinnittyivät
paremmin asiakkuuteen.
Keskeistä työssä:
→ Aito itsemääräämisoikeus ja asiakaslähtöisyys
→ Asiakkaan elämän perustarpeiden turvaaminen, vahvaan itsemääräämiseen
perustuva motivointi omien asioiden hoitamiseen sekä tuki yhteiskuntaan
integroitumisessa.
Toiminnan tuottama muutos: asiakkaiden kiinnittyminen työskentelyyn. Seuranta
pitkäaikaista, eikä ole välttämättä päättynyt, joten asiakas on voinut palata
työskentelyn piiriin tarpeen mukaan.
Työmallia on mahdollista hyödyntää muissa vankiloissa ja osastoilla sekä muilla sosiaalityön alueilla,
joissa työskennellään erityisen haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden kanssa.

NAISVANKIEN
PSYKIATRINEN
SAIRASTAVUUS
SUOMESSA
8.3.2019 © Marja Salomaa ja Niina Venetjoki, 2019

SUOMALAISTEN VANKIEN TERVEYSTUTKIMUKSET
1985 JA 1992

SUOMALAISTEN VANKIEN TERVEYSTUTKIMUKSET
1985 JA 1992
Rikosseuraamusasiakkaiden terveys, työkyky ja hoidontarve
(Rikosseuraamuslaitoksen julkaisuja 1/2010); Matti Joukamaa ja työryhmä

WATTU III -TUTKIMUS

Joukamaa ja työryhmä, 2010
MV: Miesvangit
NV: Naisvangit
SV: Sakkovangit
EV: Elinkautisvangit ja
pakkolaitokseen eristetyt
YSR: Yhdyskuntapalvelua
suorittavat

Knocking on prison’s door:
a 10-fold rise in the number of psychotic prisoners in Finland during
the years 2005–2016
(Nordic Journal of Psychiatry 2017; Alo Jüriloo, Lauri Pesonen, Hannu Lauerma)

Female Additional Manual:
Additional guidelines to the HCR-20 assessing risk for violence in
women
(FAM)

women
(FAM)
Vivienne de Vogel, Michiel de Vries

women
(FAM)
Vivienne de Vogel, Michiel de Vries
• Naisvankien kanssa työskennelleitä ja heitä tutkineita hollantilaisia psykologeja

NAISVANKIEN ERITYISPIIRTEITÄ

• Synnytyksen jälkeinen herkistyminen (Baby Blues), jopa 80 %

• Depressio, n. 10–20 %

• Puerperaalipsykoosi, 1–2 tapausta/ 1000 synnytystä

• Puerperaalipsykoosi, 1–2 tapausta/ 1000 synnytystä
• Münchhausen by Proxy -syndrooma

NAISVANKIEN ERITYISPIIRTEITÄ 2

• Uhrin asema

• Uhrin asema
• Laiminlyöntejä ja seksuaalista hyväksikäyttöä

• Uhrin asema
• Prostituutio

• Uhrin asema
• Prostituutio
• Ongelmat lapsista huolehtimisessa

• Uhrin asema
• Prostituutio
• puuttuvat taidot

• Uhrin asema
• Prostituutio
• yksinhuoltajuus

• Uhrin asema
• Prostituutio
• yksinhuoltajuus
• rajoitettu yhteys lapsiin

• Ongelmalliset parisuhteet

• Ongelmallisten suhteiden toistaminen

• Raskaus nuorena

• Raskaus nuorena
• Suisidaalisuus korreloi toisiin kohdistuvan väkivallan kanssa

• Raskaus nuorena
• Epäsuora ja peitelty aggressiivisuus

• Raskaus nuorena
• Epäsuora ja peitelty aggressiivisuus
• Matala itsetunto

• Vanhemmuuden vaikeudet ja

• väkivaltaisuus omia lapsia kohtaan

• väkivaltaisuus kumppania kohtaan

• yleinen rikollinen käyttäytyminen

• Vanhemmuuden aiheuttama stressi: oikeutus väkivaltaan
toista kohtaan

• Vanhemmuuden aiheuttama stressi: oikeutus väkivaltaan
toista kohtaan
• Kumppanin puuttuva tuki vahva yhteys rikollisuuteen

Rangaistuksen aikainen
päihdekuntoutus ja
kuntoutusjatkumot
- yhteistyö korvaushoitoasioissa
Rea Keskinen
Päihdepalvelut

Toipumisorientoitunut palvelujärjestelmä
• Päihdepalvelujen toiminnan viitekehyksenä on toipumisorientoitunut
palvelujärjestelmä
• Päihdepalvelut toimivat osana terveys- ja hyvinvointikeskuksia.
• Toimintamallissa asiakkaat ryhmitellään palvelutarpeen mukaan.
• Korvaushoidon asiakkaat kuuluvat palvelutarpeensa mukaan pääsääntöisesti
paljon palvelua tarvitsevien tuen piiriin ja heille nimetään palveluita
koordinoiva yhteyshenkilö
• Tavoitteena on joustavat, verkostomaiset palvelut osana asiakkaiden
elinympäristöä heidän muutosvaiheensa huomioiden.
• Kokemusasiantuntijat mukana palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä.
20.5.2021 Rea Keskinen 66

• Korvaushoitoa toteutetaan neljällä päihdepoliklinikalla ja palvelujärjestelmää
täydennetään ostopalveluilla.
• Korvaushoidossa perustason palveluissa on n. 900 asiakasta, joista
ostopalveluissa asioi noin puolet.
• Lisäksi Helsingissä sijaitsee erikoissairaanhoidon korvaushoitopoliklinikka
sekä hiv+ asiakkaille kohdennettu Auroran päiväkeskus.
• Korvaushoidon tarpeen arviointiin on ohjautunut viime vuosina n. 200
asiakasta ja heistä hoidon aloittaa n. 80-90 asiakasta vuosittain.

”Asiakkaalle palvelu, joka
auttaa toipumaan, koostuu
sujuvasta hoidosta,
kattavasta tukiverkostosta ja
arvostavasta kohtaamisesta”
68

• Hyvin suunnitellut hoitojatkumot
• Kokonaisvaltainen suunnitelma varhaisessa vaiheessa
• Vankiterveydenhuollon, rikosseuraamuslaitoksen ja kunnan välinen yhteistyö
• Kun vapautumista aletaan suunnittelemaan
• Korvaushoidon järjestäminen edellyttää lääkärin lähetettä
• Erityisesti silloin kun korvaushoito on aloitettu vankeuden aikana
• Lähetteen perusteella arvioidaan asiakkaalle soveltuvin hoitopaikka
• Mitä korvaushoidon lisäksi?
• Päihdekuntoutus?
• Asumispalvelut?
• Sosiaalityö?
• …

Väyliä korvaushoitoon
• Ennen tai jälkeen vankeustuomion (asiakkaan arvioitu hyötyvän
korvaushoidosta – hoitosuositus tehty)
• Jos vankeustuomion ajankohta tiedossa, on pyrkimyksenä aloittaa
korvaushoito ennen vankeustuomiota.
• Mahdollista myös vankeustuomion jälkeen, mikäli vankeuden aikana hoitoa ei
ole mahdollista aloittaa.
• Hoidon aloitus ja päihdekuntoutus osana rangaistuksen suorittamista?
• Vankeustuomioon keskeytynyttä korvaushoidon tarpeen arviointia mahdollista
jatkaa vankeuden jälkeen.
• Vankeuden päättyessä on mahdollisuus ohjata korvaushoidon tarpeen
arviointiin
• Ensikäynti vankeuden aikana, vähintään ajanvaraus

Naiset palveluiden käyttäjinä
• Helsingissä korvaushoidon asiakkaista n. 30 % naisia
• Korvaushoidon tarpeen arvioinnin asiakkaista n. 28 % naisia
• Ikäjakauma 18-60 v.
• Helsinkiläisistä naisvangeista vain yksittäisiä yhteydenottoja
• Naiserityiset palvelut
• Avohoidon ryhmätoiminta
• Päihdekuntoutus
• Asumispalvelut

4
Mielenterveys
Psyykkinen
hyvinvointi, stressi,
keskusteluapu
n. 13%
3
Raha-asiat
Velkaneuvonta,
päivittäiset raha-asiat
n. 11% kysymykseen
vastanneista
2
Elämänhallinta
Muut viranomaiset,
toimiminen arjessa
n. 14%
1
Sosiaaliset suhteet
Uusien ystävien
löytäminen, läheisten
kanssa kommunikointi,
harrastukset
n. 17 %
5 a)
Raittius
Lisätuki
päihteettömyyteen
n. 6%
5 b)
Työllistyminen
Koulutusta, apua
työnhakuun, matalan
kynnyksen paikat
n. 6%
5 c)
Asuminen
Asunnon löytäminen
ja pitäminen
n. 6%
6
Vanhemmuus
Huostaanotto
kysymykset,
riippuvuus ja
vanhemmuus
n. 2%
Yksittäisiä
vastauksia:
- Kivut
- Terveys
- Nukahtaminen/
nukahtamislääk
keet
- Lääkäri ei ota
tosissaan
- Kuinka eroon
väkivaltaisesta
miehestä
- Yhteiskuntaan
mukaan pääsy
- Saan lääkkeet
oikeaan aikaan
- Kaikkeen
Toivoisin tukea näillä elämän osa-alueilla:

Kiitos!
Yhteystiedot
rea.keskinen@hel.fi
73

13. seminaari rangaistuksen aikainen paihdekuntoutus ja kuntoutusjatkumot paihdepaivat 2021

Empfohlen

Empfohlen

Weitere ähnliche Inhalte

Ähnlich wie 13. seminaari rangaistuksen aikainen paihdekuntoutus ja kuntoutusjatkumot paihdepaivat 2021

Ähnlich wie 13. seminaari rangaistuksen aikainen paihdekuntoutus ja kuntoutusjatkumot paihdepaivat 2021 (20)

Mehr von EHYT

Mehr von EHYT (20)

13. seminaari rangaistuksen aikainen paihdekuntoutus ja kuntoutusjatkumot paihdepaivat 2021