1. ArctiChildren InNet
2011-2012
Sosiaalisen median mahdollisuudet kouluikäisten
terveysviestinnässä tavoitteena nuorten
osallisuuden ja elämänhallintataitojen
edistäminen

2. ArctiChildren InNet -hanke toteutetaan osana Lapin Innovaatio
-ohjelman Hyvinvoinnin Lappi - Lasten, nuorten ja perheiden
hyvinvoinnin edistämistoimintaa (koostuu ihmisten arjen
hallinnan tutkimus- ja tukiohjelmasta sekä sosiaalisen
median ja nettiterveyden kehittämishankkeista).
LAPIN KORKEAKOULUKONSERNISTA MUKANA OVAT…
• Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu; Terveys- ja sosiaaliala
• Lapin yliopisto; KTK, luokanopettajakoulutus ja
mediapedagogiikkakeskus, YTK, sosiaalityön oppiaine ja TTK
• Rovaniemen ammattikorkeakoulu; Terveys- ja liikunta-ala
HANKKEEN PILOTTIKUNNAT OVAT…
• Inari, Ranua, Salla, Kemin kaupunki ja Rovaniemen kaupunki

3. Sosiaalisella medialla tarkoitetaan sovelluksia, jotka perustuvat
joko kokonaan käyttäjien tuottamaan sisältöön tai joissa käyttäjien
tuottamalla sisällöllä ja käyttäjien toiminnalla on merkittävä rooli
sovelluksen tai palvelun arvon lisääjänä. Maailman suurin
sosiaalinen media on yhä sähköposti.
Tunnettuja sosiaalisen median palveluita ovat mm. Facebook, IRC-
Galleria ja Twitter. Vuonna 2009 sosiaalisen median palvelut
jaettiin genreihin seuraavasti: sisällön luominen ja julkaiseminen
(blogit), sisällön jakaminen (YouTube), sosiaaliset
verkostoitumispalvelut (Facebook, MySpace), yhteistuotannot
(Wikipedia), virtuaalimaailmat (Habbo Hotel) ja lisäsovellukset.
(Suominen ym. 2009)

4. Hankkeen kehitystavoite
Tuottaa kouluikäisten terveysviestintäsivusto palvelemaan
moniammatillisessa yhteistyössä tapahtuvaa lasten ja nuorten
terveyden ja hyvinvoinnin edistämistoimintaa lappilaisissa
(pilotti)kunnissa
Lisäksi…
Hankkeen arviointi- ja tutkimustuloksia tullaan hyödyntämään
kehitettäessä uusia sosiaalisen median työmenetelmiä sosiaali- ja
terveydenhuollon koulutukseen

5. Hankkeen erityistavoite
1. Tarjota kuntien moniammatillisille lasten ja nuorten parissa
toimiville työntekijäryhmille (koulu, sosiaali- ja terveystoimi,
nuorisotyö, seurakunta, poliisi, järjestöt) ajankohtaista tietoutta
sosiaalisen median mahdollisuuksista terveyden
edistämistoiminnassa näkökulmana nuorten osallisuuden ja
elämänhallintataitojen lisääminen
2. Kartoittaa valtakunnallisia kouluikäisten terveysviestinnän
sosiaalista mediaa hyödyntäviä hyviä käytäntöjä, mm. Helsingin
kaupungin Verkkoterkkari- ja Netari.fi-hankkeet

6. 3. Kartoittaa pilottikuntien lasten ja nuorten parissa toimivien
työntekijöiden, oppilaiden ja vanhempien toiveet ja tarpeet
kehittämistyölle
4. Tuottaa kouluikäisten terveysviestintäsivusto, joka muodostuu
seuraavista osioista
A. Terveysviestinnän uudet käytännöt ammatti- henkilöstön
ja oppilaiden välillä
B. Terveysviestinnän uudet vuoropuhelukäytännöt kodin ja koulun
välillä (oppilaat, vanhemmat, isovanhemmat, ammattihenkilöstö)

7. Lähtökohtia hankkeen
kehittämistoiminnalle

8. Suomalaisten lasten koulumenestys on kansainvälisesti hyvää
esimerkiksi PISA –tutkimusten valossa, mutta pahoinvointia
esiintyy edelleen runsaasti.
Kouluterveyskyselyn 2010 mukaan lappilaisten nuorten
keskuudessa koulukiusaamista esiintyy yhtä yleisesti kuin
vuosikymmenen alussa. Myös nuorten masentuneisuus on pysynyt
yhtä yleisenä läpi 2000-luvun. Huolestuttavaa kehitystä on
havaittavissa huumekokeilujen, erityisesti kannabistuotteiden
käytön lisääntymisessä.

9. ”Koulun tehtävän pitäisi olla laajempi kuin vain tietojen ja taitojen
välittäminen – koulun tehtäviin pitäisi kuulua myös nuoren kasvun
ja hyvinvoinnin tukeminen entistä laaja-alaisemmin.”
”Koulun yhteydessä pystyttäisiin tarjoamaan nuorille laajempaa
elämänhallinnan tukea ja motivaatiota.”
(Lapsiasiavaltuutettu Maria-Kaisa Aula)

10. Syrjäytymisen ehkäisemisellä pyritään osallisuuden
lisääntymiseen.
Osallisuus on tunnetta ja tietoisuutta siitä, että on tärkeä osa
suurempaa kokonaisuutta, ryhmää, yhteisöä ja yhteiskuntaa.
Vaikuttaminen on yksi osa osallisuutta. Yksilön kannalta on
tärkeää tunne siitä, että omalla panoksella on mahdollisuus
vaikuttaa ryhmän toimintaan, sekä laajemminkin yhteisöjen ja
yhteiskunnan kehittämiseen.
Osallisuutta on myös se, että tulee nähdyksi ja kuulluksi omana
itsenään.
(Lasten ja nuorten hallitusohjelma 2011–2015)

11. Osallisuus ArctiChildren InNet – hankkeessa
Pilottikuntien / -koulujen kouluikäisten nuorten, vanhempien sekä
lasten ja nuorten parissa toimivien työntekijöiden
asiantuntijuuden käyttöönotto
= KEHITTÄJÄNUORET, -VANHEMMAT JA -TYÖNTEKIJÄT
• ovat osallisina hankkeen kehittämisprosessissa yhdessä Lapin
korkeakoulukonsernin opiskelijoiden, tutkijoiden ja
opetushenkilöstön kanssa (=hanketoimijat);
• aitoa vuoropuhelua; ideointia, yhteissuunnittelua, testausta,
kokemusten vaihtoa
• tiedon välittäjiä pilottikuntien/-koulujen (esim. pilottikoulun
oppilaat) ja hanketoimijoiden välillä

12. Sosiaalinen markkinointi pyrkii muutoksen maksimointiin, eli
motivoimaan kohderyhmää todellisiin elämäntapamuutoksiin ja
valintoihin, jotka edistävät omaa tai yhteistä hyvinvointia. Siksi
sosiaalisen markkinoinnin tärkein voimavara on sen välittämät
arvot.
Kehittämistyön oleelliseksi ja haasteelliseksi kysymykseksi nousee
tällöin miten arvoihin vaikutetaan viestinnän keinoin eli miten
tehdä "parempi vaihtoehto" näkyväksi ja houkuttelevaksi.

13. Sosiaalisen markkinoinnin perusidean voi
kiteyttää siten, että terve elämäntapa pitää
tehdä ihmisille hauskaksi, helpoksi ja
suosituksi.
Tavoitteena on haastaa ja rohkaista ihmisiä
muuttamaan elintapojaan vähän kerrallaan.

14. 13-17 -vuotiaista nuorista joka kolmas hakee apua
keskustelupalstoilta, joissa apua ei ole tarjoamassa koulutettu
ammattilainen vaan muut keskustelupalstan käyttäjät. Vertaistuki
ei aina vastaa ammattiauttajien tarjoamaa auttamisen
asiantuntijuutta.
Tulevaisuudessa asiantuntijuus edellyttää entistä enemmän
verkon kautta tapahtuvaa ja verkkoa hyödyntävää
tiedontuotantoa.

15. Verkossa nuorella ei ole kasvojen menettämisen pelkoa, mikä
myös edistää vuorovaikutusta. Täten voidaan sanoa, että nuorten
osallisuus omien asioiden hoitoon on verkossa parempaa kuin
kasvokkaisissa kohtaamisissa.
Lapsille ja nuorille osallistuminen omien asioiden hoitamiseen voi
antaa kokemuksia siitä, että tuulee kuulluksi, omat mielipiteet ja
ajatukset ovat arvokkaita ja asioihin voi vaikuttaa. Tältä pohjalta
syntyneet suunnitelmat ja päätökset voi kokea ”omiksi” ja tämä
on sinänsä voimaannuttavaa. (Oranen 2007)

16. ”Jos haluat rakentaa laivan, älä rummuta
ihmisiä kokoon puutavaraa keräämään, äläkä
jaa heille tehtäviä ja töitä, vaan opeta heidät
mieluummin ikävöimään merelle.”
-Antoine de Saint-Exepery-