Alueellista demokratiaa pihlaja_sandberg_2012
•Als PPS, PDF herunterladen•
0 gefällt mir•273 views
Empfohlen
Weitere ähnliche Inhalte
Andere mochten auch
Andere mochten auch (20)
Ähnlich wie Alueellista demokratiaa pihlaja_sandberg_2012
Ähnlich wie Alueellista demokratiaa pihlaja_sandberg_2012 (20)
Alueellista demokratiaa pihlaja_sandberg_2012
- 1. ALUEELLISTA DEMOKRATIAA? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Selvitystyö, huhti-kesäkuu 2012 Ritva Pihlaja ja Siv Sandberg 19.9.2012
- 2. Selvitystyön tarkoitus Tuottaa tietoa demokratian sekä kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämisestä • lainsäädäntötyön pohjaksi, • avuksi muuhun valmistelu- ja kehittämistyöhön sekä • käytännön toiminnan kehittämiseen kunnissa. Pihlaja & Sandberg 18.9.2012
- 3. Selvitysraportin sisältö OSA I 1. Johdanto 2. Alueelliset toimielimet Suomessa 3. Kahdeksan esimerkkipaikkakuntaa, yksitoista alueellista toimielintä 4. Havaintoja ja pohdintaa esimerkkien pohjalta 5. Demokratian alueelliset toimintamallit Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa 6. Ehdotukset OSA II 7. Osallistuva budjetointi Pihlaja & Sandberg 18.9.2012
- 4. Alueelliset toimielimet: monenkirjava joukko • 63 alueellista toimielintä • 59 kunnassa • 23 eri nimikkeellä • kaikkialla Suomessa • eniten Kainuussa ja Lapissa • kaikenkokoisissa kunnissa Pihlaja & Sandberg 18.9.2012
- 5. Alueellinen osallistuminen ja vaikuttaminen Selvitystyö käsittelee alueellisia toimielimiä 1 2 Vapaa Alueelliset toimielimet kansalais- ja järjestötoiminta Keskustelufoorumi Päätösvaltainen toimielin Alueellinen toimielin, jolla on myös Asukkaiden ja kunnan välinen päätös- ja toimivaltaa Esimerkiksi informaation jakamisen ja tekee kunnalle aloitteita ja esityksiä kaupunginosa- vuorovaikutuksen foorumi antaa lausuntoja yhdistykset ja tekee kunnalle aloitteita ja esityksiä tuo asukkaiden näkemykset kunnan kyläyhdistykset antaa lausuntoja tietoon toimivat suhteessa tuo asukkaiden näkemykset kunnan osallistuu alueen kehittämiseen kuntaorganisaatioon tietoon lisäksi käyttää kunnan sille vapaamuotoisemmin mahdollisesti myöntämää päätös- ja toimivaltaa ja itsenäisemmin osallistuu alueen kehittämiseen mm. kuin alueelliset mobilisoi alueen toimijoita palvelujen suunnittelussa ja toimielimet järjestää tilaisuuksia ja toimintaa järjestämisessä usein monipuolista mahdollisesti taloudellista päätösvaltaa taloudellista päätösvaltaa yhteistyötä ja järjestöjen avustuksissa palveluissa vuorovaikutusta pienimuotoisessa paikallisessa järjestöjen avustuksissa kunnan kanssa kehittämisessä paikallisessa kehittämisessä Tärkeää huomata: Monet kunnallisen demokratian kehittämisen kannalta tärkeät osallistumis- ja vaikuttamistavat jäävät selvityksen ulkopuolelle! Pihlaja & Sandberg 18.9.2012
- 6. Suurin osa toimielimistä on keskustelufoorumeita 90 % keskustelufoorumeita • informaation jakamista, keskustelua, aloitteita, esit yksiä, lausuntoja • näistä vajaalla puolella on taloudellista päätösvaltaa, pääasiassa kylätoiminta-avustuksista 10 %:lla päätös- ja toimivaltaa • em.tehtävien lisäksi kunnan myöntämää päätös- ja toimivaltaa • taloudellinen päätösvalta mittavampaa ja monialaisempaa Pihlaja & Sandberg 18.9.2012
- 7. Kahdeksan esimerkkipaikkakuntaa, yksitoista alueellista toimielintä toimielin asukkaita kuntatyyppi vaalipiiri toimielin perustettu 2001 Vantaa 201.001 kaupunki Uusimaa aluetoimikunnat (7) (2007) maaseutu- alueelliset yhteistyöryhmät 1978 Oulu 143.909 kaupunki Oulu (16, vuoden 2013 alusta 22) (2001) aluelautakunnat maaseutu- Rovaniemi 60.637 kaupunki Lappi (1, vuoden 2013 alusta 6) ja 1993 kylien neuvottelukunta maaseutu- Varsinais- Salo 55.283 kaupunki Suomi aluetoimikunnat (5) 2009 aluejohtokunnat maaseutu- 2001 Mikkeli 48.907 kaupunki Etelä-Savo (2, vuoden 2013 alusta 4) ja 2007 kylien neuvottelukunta maaseutu- Suomussalmi 8.943 kunta Kainuu kyläparlamentti 2001 maaseutu- Pohjois- aluelautakunta ja 1989 Sonkajärvi 4.600 kunta Savo kyläparlamentti 2011 maaseutu- Posio 3.818 kunta Lappi kyläneuvosto 2011 Pihlaja & Sandberg 18.9.2012
- 8. Vantaa: aluetoimikunnat • 7 aluetoimikuntaa ja Svenska Kommittén Kivistö 7.900 as. • suuralueet keskenään erilaisia Myyrmäki 51.200 as. • keskeisin tehtävä aluerahasta päättäminen, 1 €/as. • noin viisi kokousta vuodessa • lausuntoja mm. kaava- ja tieasioista, asukastilaisuuksia • valtuusto nimittää • aluetoimikuntien pj:nä valtuutettu → ei silti tavoita eikä kiinnosta päättäjiä • asukkaat tuntevat heikosti • kaupunki resursoinut vahvasti: aluepalvelupäällikkö ja 6 aluekoordinaattoria • ei alueen kehittämisroolia Pihlaja ja Sandberg 5.6.2012
- 9. Oulu: alueelliset yhteistyöryhmät ja asukastuvat • Oulussa pitkät perinteet asukastoiminnan kehittämisessä, pidetään toimivana esimerkkinä • alueelliset yhteistyöryhmät 16 suuralueella, jotka keskenään erilaisia 2-13 kaupunginosaa 600-20.000 as. • kaikille avoimia, kokous kerran kuukaudessa • aloitteita, lausuntoja, tiedottamista • päätösvaltaa toimintarahan jakamisessa 0,70 €/as. • eivät kiinnosta luottamushenkilöitä eivätkä asukkaita • selkiintymätön identiteetti: yhteistyöryhmä ↔ asukasyhdistykset • kaupunki resursoinut vahvasti: yhteisötoiminnan päällikkö ja 5 aluetyöntekijää • asukastupatoimintaa 15 suuralueella: kaupunki tarjoaa tilat, asukasyhdistykset vastaavat kaikesta muusta Pihlaja ja Sandberg 5.6.2012
- 10. Rovaniemi: aluelautakunnat • Yläkemijoen aluelautakunta esimerkki todellisen päätös- ja toimivallan siirtämisestä paikalliselle tasolle • yhdeksän kylän alue, noin 1.000 as. • kaupungin tilaajalautakunta • tehtävänä järjestää 2,1 milj. € budjetilla perusopetus-, kulttuuri-, liikunta-, nuoriso-, terveysneuvonta-, päivähoito- ja kotihoidon palvelut • valtuusto vahvistaa jäsenet kyläkokousten esityksestä • Rovaniemen kaupunki päättänyt 4/2012 aluelautakuntatoiminnan laajentamisesta kaikille Rovaniemen palvelukylille vuoden 2013 alusta • aluelautakunta toimii 1 palvelujen järjestäjänä/tilaajalautakuntana, 2 alueen kehittäjänä • akilleen kantapää suunnittelu ja resursointi Pihlaja ja Sandberg 5.6.2012
- 11. Salo: aluetoimikunnat • viisi aluetoimikuntaa • alueet Salon keskustasta lähtevien pääliikenneväylien mukaan ↔ pyrittiin eroon vanhoista kuntarajoista • tehtävät määritelty väljästi: esityksiä, aloitteita, yhdyslinkki • vastuun pallo ei selvästi kaupungilla eikä aluetoimikunnilla • ei ole eikä haluta päätösvaltaa • raskaat kokousmenettelyt, ”kunnallishallinnollinen” toimintakulttuuri • kytkös alueiden asukkaisiin ja järjestöihin on ainakin ulospäin heikko • kaupunki lakkauttaisi nykymuotoisena, aluetoimikunnat haluaisivat jatkaa • kaupunki haluaa kuulla asukkaita, mutta miten? Pihlaja ja Sandberg 5.6.2012
- 12. Mikkeli: aluejohtokunnat ja kylien neuvottelukunta • useita kuntaliitoksia: Anttola 2001, Mikkelin mlk 2001, Haukivuori 2007, Ristiina 2013, Suomenniemi 2013 • rinnakkain kaksi erilaista toimielintä: o kylien neuvottelukunta Mikkelin mlk:ssa, o aluejohtokunnat Anttolassa ja Haukivuorella, 2013 myös Ristiinassa ja Suomenniemellä • aluejohtokunnilla 8-11 kokousta vuodessa • aluejohtokunnilla ratkaisuvaltaa yhteispalvelupisteen, kirjaston ja koulun asioissa sekä toimintamäärärahan jakamisessa (Anttola 47.000 €, Haukivuori 70.000 €) • kylien neuvottelukunta kokoontuu vain noin kerran vuodessa; tiedottamista, keskustelua • kaupunki ei ota mukaan jo asioiden suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa Pihlaja ja Sandberg 5.6.2012
- 13. Suomussalmi: kyläparlamentti • kyläparlamentti toiminut vuodesta 2001 • kokoontuu kaksi kertaa vuodessa • kylien väki ja kunnan johtoryhmä sekä hallituksen ja valtuuston puheenjohtajat • yksinkertainen tavoite: koota kylien edustajat yhteen käymään debattia kunnan päättäjien kanssa ja tuoda kunnan valmistelu ja päätöksenteko lähemmäs kylien ja kuntalaisten arkea • käydään yhdessä läpi mitä toisaalta kyliin ja mitä toisaalta kuntaan kuuluu • kunnan viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden asenne on ratkaiseva • kunnan johto jalkautuu kylille myös muuten • hyvä esimerkki käytännössä toimivasta deliberatiivisesta demokratiasta • kylien väestö ikääntyy Pihlaja ja Sandberg 5.6.2012
- 14. Sonkajärvi: aluelautakunta ja kyläparlamentti • Sukeva on toinen Sonkajärven kunnan taajamista Sukeva 1000 as. • 25 km kuntakeskuksesta Sonkajärvi 4600 as. • Sukevan aluelautakunta on yksi Sonkajärven kunnan lautakunnista (1989) • aluelautakunta vastaa Sukevan aluetoimistosta ja palvelupisteestä (kirjasto, posti, Kela, kalastusluvat, nettipiste, 90 kävijää/vrk) • budjetti: o aluehallinto 54.000 € mm.aluesihteerin palkka o alueen kehittäminen 15.000 € mm.ladut ja luistinrata o postipalvelut, tuotto 8.000 € • kokouksia tärkeämpää on normaali arkinen toiminta, osallisuus ja vireys, positiivinen kehä • Sonkajärven kyläparlamentti (2011): jo nyt esim. sote- kysymykset Pihlaja ja Sandberg 5.6.2012
- 15. Posio: kyläneuvosto • perustettu 2011, vasta kaksi kokousta • kunnanhallituksen alainen • kunta ja erityisesti kunnanjohtaja olleet aloitteellisia • tehtävät ja toimintasääntö tulleet kylille kunnan taholta annettuna • jäsen- ja vastuukysymykset sekä tehtävät vielä täsmentymättömät: mikä on kunnan, kylien, maakuntaliiton hankkeen ja leader-toimintaryhmän hankkeen rooli? • kunta toivoo säännöllistä yhteydenpitoa kylien kanssa, kylien kehittämishankkeiden koordinointia, ideointia ja suunnittelua • kylät kriittisiä vastikkeellisuusajattelua kohtaan: kunta asetti kyläneuvoston jäsenyyden ehdoksi laajan palvelukartoituksen tekemisen Pihlaja ja Sandberg 5.6.2012
- 16. Kahdeksan esimerkkipaikkakuntaa, yksitoista alueellista toimielintä Vahvuuksia Heikkouksia/kehitettävää + pitkään toimineilla aluelauta- - kuntaorganisaatio ei osaa kunnilla vahva asema alueensa hyödyntää eikä ottaa mukaan toimijana ja kehittäjänä - alueelliset toimielimet ja (Sukeva & Yläkemijoki) kuntaorganisaatio toimivat + kanava rekrytoida uusia toisistaan irrallaan päättäjiä - alueellinen toimintatapa usein + monipuolistavat tapoja ristiriidassa kunnan osallistua johtamisjärjestelmän kanssa + konkreettinen rajapinta - toimielimen tehtävien ja kolmannen sektorin toimijoihin hallinnon epätasapaino + kyky huomioida kuntalaisille - toimielimiä tunnetaan huonosti tärkeitä asioita, jotka ovat "liian - toimielinten elinkaari usein lyhyt, pieniä" tavalliselle myös kehittäminen lyhytjänteistä päätöksentekokoneistolle Pihlaja & Sandberg 18.9.2012
- 17. Keskeisimpiä johtopäätöksiä 1. Kuntakoon kasvaessa kuntien sisäiset alueelliset erot kasvavat ja edustuksellinen demokratia ohenee 2. Julkinen sektori ei selviä haasteista yksin: asukkaat ja alueet mukaan suunnitteluun, päätöksentekoon ja tekemiseen 3. Maan eri osat, alueet, kunnat ja toimintakulttuurit kovin erilaisia 4. Asukkaiden ja alueiden osallistumisen nuori kulttuuri: ei osata, ei ymmärretä, yhteinen kieli 5. Kuntien johtamisjärjestelmät eivät tue pyrkimyksiä lisätä asukkaiden ja alueiden osallistumista 6. Nykyisen kuntalain ei nähdä velvoittavan tarpeeksi Pihlaja & Sandberg 18.9.2012
- 18. Selvitystyön perusteella tehtävät ehdotukset 1. Kukoistava kansalaisyhteiskunta 2. Vahva aluelautakunta 3. Lähikunta Malli 1 olisi lain minimivaatimus. Se tulisi toteuttaa kaikissa kunnissa, ja myös silloin, kun kunnassa otetaan käyttöön vapaaehtoiset mallit 2 tai 3. Pihlaja & Sandberg 18.9.2012
- 19. 1. Kukoistava kansalaisyhteiskunta Lähtökohta Lähi- ja paikallisyhteisöjä sekä kansalaisyhteiskuntaa on vahvistettava. Vain siten ne toimivat ja ottavat vastuuta. Kuntalaki Lisätään ja kehitetään kunnan, kuntalaisten ja kunnan osa- alueiden vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Lain tulee velvoittaa nykyistä suunnitelmallisempaan ja vuorovaikutuksellisempaan yhteistyöhön. Käytännössä Kuntalaisten uudenaikaista osallistumista, yhteissuunnittelua, vie stintää ja tiedotusta, jalkautumista, kunta- Pihlaja & Sandberg 18.9.2012 järjestö –työnjakoa, raja-aitojen
- 20. 2. Vahva aluelautakunta Lähtökohta Asukkailla on todellista valtaa omaa aluettaan koskevassa suunnittelussa, päätöksenteossa ja kehittämisessä. Kuntalaki Kunnanvaltuusto päättää aluelautakuntien perustamisesta, omasta aloitteestaan tai alueen asukkaiden aloitteesta. Laki ei velvoita vaan määrittelee raamit. Aluelautakunnan tehtävistä ja toimintaperiaatteista sovitaan paikallisesti, yhteistyössä kunnan ja alueen asukkaiden kesken. Käytännössä Aluelautakunta vastaa palveluista esim. laajan mallin, lähipalvelumallin, inframallin tai vapaa-aikamallin mukaisesti. Myös kehittäjä ja tekijä. Pihlaja & Sandberg 18.9.2012
- 21. 3. Lähikunta Lähtökohta On tehtäviä, jotka on järkevää ja tehokasta hoitaa paikallisesti, kuten lähipalvelut ja paikallistuntemusta edellyttävä kehittäminen. Kuntalaki Kunnalle annetaan mahdollisuus kuntaliitoksen jälkeen jatkaa lähikuntana. Lähikunnan tehtävillä ja palveluilla on selvä paikallinen logiikka. Laki mahdollistaa, ei velvoita. Laki velvoittaa kuitenkin käymään läpi alueelliseen vaikuttamiseen ja palvelujen saavutettavuuteen liittyvät kysymykset kunnan eri osien ja asukkaiden kannalta. Käytännössä Lähikunnan perusrahoitus suurkunnan budjetista, ei omaa verotusoikeutta. Itsenäinen päätösvalta. Vaaleilla valittava lähivaltuusto. Pihlaja & Sandberg 18.9.2012