Tässä esityksessä hahmotellaan uutta innovaatiopolitiikkaa, joka lähtee verkottumisesta ja kestävistä ratkaisuista.

1. Uudistuva innovaatiopolitiikka
Tekes 23.4.2014
Ph.D. Antti Hautamäki
Professori emeritus
Konsultointi Kestävä Innovaatio

2. Kohti horisontaalista yhteiskuntaa
• Vertikaaliset rakenteet heikkenevät ja menemme kohti horisontaalista
yhteiskuntaa, jossa ihmiset ovat tasavertaisia ja mahdollinen asema
perustuu arvostukseen, ei asemaan (L.M.Friedman)
• Marina Gorbis: Amplified individuals—people empowered with
technologies and connections to each other
• Syntyy emergenttejä (ennalta aavistamattomia) talouden,
päätöksenteon, tutkimuksen, palvelujen ja demokratian rakenteita. Niiden
hahmo ja tulokset ovat vielä epäselviä.
• Nähtävissä:
• Verkottunut talous, lokaalisti ja globaalisti: arvoverkot
• Kumppanuusmallit ja allianssit
• Avoimet ja julkiset innovaatiot
• Vertaistoiminta ja sosiaalinen media
• Teknologian demokraattisuus
• Lawrence M. Friedman: The Horizontal Society, Yale University Press,
1999
• Marina Gorbis: The Nature of Future: Dispaches from the socialstructured
world, Free Press 2013.

3. Talouden ekosysteemit
• Ekosysteemit ovat orgaanisia järjestelmiä,
joiden elementit ruokkivat ja edellyttävät
toisiaan mutta samalla kamppailevat
elintilasta
• Hautamäki & Oksanen: Innovaatioiden
ekosysteemi on innovaatioita synnyttävä,
dynaaminen, vuorovaikutteinen verkosto
• Innovaatiopolitiikassa ekosysteemi-ajattelu on
edelleen heikkoa (vrt. Inka-rahoitus)

4. Spontaanit innovaatiot
• Innovaatiot syntyvät yhä useammin yritysten ulkopuolella,
epävirallisissa verkostoissa ja ekosysteemien sopukoissa.
• Niiden takana ovat luovat yksilöt ja heidän yhteisönsä.
• Niillä ei useinkaan inspiroi taloudellinen voitto vaan
merkityksellisyys ja yhteisöllisyys.
• Mutta ne johtavat myös uuteen liiketoimintaan (ml.
yhteiskunnalliset yritykset ja osuuskunnat).
• Innovaatiopolitiikan toiminta- ja rahoitusmallit eivät kohtaa näitä
tulevaisuuden riippumattomia innovaattoreita
• Joukkorahoitus merkittävä tulevaisuuden rahoitusmuoto

5. Ilkeät ongelmat
• Ilkeät ongelmat ovat haastavia, monimutkaisia ja monia
toimijoita koskevia yhteisiä ongelmia:
• Ilmaston muutos, luonnonvarojen niukkuus, polarisaatio, kaupungistuminen,
ruoka, terveys, vesi, oppiminen, turvallisuus jne.
• Ilkeiden ongelmien ratkaisuille on akuutti paikallinen ja
planetaarinen tarve sekä kasvavat markkinat.
• Ilkeiden ongelmien ratkaisemisesta täytyy tehdä t&k&i-
politiikkaa organisoiva prinsiippi:
• Uushumboldtilainen yliopisto: monitieteisyys ja ratkaisukeskeisyys
• EU:n Horizon2020 ohjelma
• Triple Helix –yhteistyö
• Kehittyvien talouksien ”reverse innovation” ja ”frugal engineering”
Hautamäki & Ståhle (2012): Ristiriitainen tiedepolitiikkamme
Hautamäki & Oksanen (2012): Suuntana innovatiokeskittymä

6. Digiajan innovaatiopolitiikka
• Digiajan innovaatiopolitiikkaa ei ole vielä määritelty!
• Digitalisaatio on vasta kehityksensä alkutaipaleella (vrt. Castells:
informationalismi).
• Informaatio on keskeinen voimavara.
• Sosiaalisen median laajeneminen.
• Esineiden internet ja teollinen internet.
• Robotiikka ja työn automaatio.
• Big data ja social physics.
• Open data ja open science.
• Innovaatioteknologia (innovaatioprosessia tehostavat
teknologiat).
D.Weinberger (2011): Too Big to Know.

7. Teknologian paluu
• Suomessa on oivallettu asiakaskeskeisyys (design,
palvelut ym.) mutta laiminlyöty teknologian
uudelleenarviointi
• Teknologia on mukana kaikissa innovaatioissa
• Teknologia ei ole erillään ongelmien ratkaisuista vaan
kyseessä on co-evoluutio
• teknologia <-> ratkaisut
• Teknologia kehittyy tilaisuuslokeroiden avautumisen
kautta; teknologia synnyttää itse tilaisuuslokeroita
(Brian Arthur: Teknologian luonne)
• Uudenlaisen teknologisen osaamisen turvaaminen

8. Innovaatiopolitiikan uusia
toimintamalleja
• Kokeileva innovaatiotoiminta:
• Uusien käytäntöjen luominen ja juurruttaminen
• Kokeiluihin perustuva lainsäädäntö
• Riskien ottaminen ja luottamus tekijöihin
• Ohjauksen sijaan hands-on osallistuminen
• Nopeat ad-hoc rahoitusinstrumentit, jotka
reagoivat joustavasti aloitteisiin ja
emergoituviin tarpeisiin vs. ohjelmien
byrokraattisuus ja hitaus (siemenrahoitus)

9. Innovaatiopolitiikan muuttuva
legitimaatio
• Innovaatiopolitiikka on jäämässä ajankohtaisten tehtävien
varjoon (elinkeino- ja työllisyyspolitiikka ja kestävyysvaje
dominoivat).
• Innovaatiopolitiikalta on odotettu vaikutuksia tuottavuuteen.
Kilpailukyky edellyttää kuitenkin luovaa uudistumista.
• Innovaatiopolitiikan interventioita on perusteltu
markkinapuutteilla. Tulevaisuudessa interventioiden tulisi
kohdistua ”verkostopuutteiden” korjaamiseen.
• Laaja-alainen innovaatiopolitiikka on oikeasti
yhteiskuntapolitiikkaa (julkinen hallinto, kansalaisyhteiskunta,
hyvä elämä).
• Innovaatioissa on kysymys ratkaisuista emergoituviin ilkeisiin
ongelmiin, joita ei voi jättää ratkaisematta ja joiden ratkaisuilla
on valtava yhteiskunnallinen ja taloudellinen potentiaali.

10. Mitä uutta Piilaaksosta?
• From B2B to B2C:
• Ihminen keskiössä: quantified self, terveys,
hyvinvointi, DNA:n hyödyntäminen
• Kuluttaja on tärkeä: kuluttajasuuntautuneen
liiketoiminnan vallankumous (arki)
• Cognitive computing: machine learning, big
data (IBM)
• Wearable technology; kuluttajat, ammatit,
mobiilin uudet muodot (Google glasses)
• VC: consumer markets, Apps; ei cleantech

11. Cognitive computing (IBM)
• Cognitive computing systems learn and interact
naturally with people to extend what either humans or
machine could do on their own. They help human
experts make better decisions by penetrating the
complexity of Big Data.
• Kognitiivinen laskenta yhdistää koneoppimisen ja
tekoälyn hyödyntäen suurta dataa
• Uusi tekoäly ja robotiikka rakentuu ihminen-kone-
vuorovaikutuksen ja työnjaon varaan

12. Innovaatiopolitiikan vaiheet
Mukaillen Hautamäki & Ståhle 2012 ja Niinikoski 2011
Innovaatiopolitiikan vaihe Uusi teema, käsite tai organisaatio
Kehkeytyminen (1985–1995) Teknologinen innovaatio
Innovaatiojärjestelmä
Tiede- ja teknologianeuvosto
Vakiintuminen (1995–2005) Palveluinnovaatiot, teollinen muotoilu
Porterin klusterimalli
teollisuuspolitiikassa
Systeeminen innovaatiopolitiikka
Globalisaation analyysi
Laajentuminen (2005–2010) Sosiaaliset innovaatiot, laaja-alainen
innovaatiopolitiikka, kysyntä- ja
käyttäjälähtöisyys
Tutkimus- ja innovaationeuvosto
Strategisen huippuosaamisen keskittymät
Yliopistoreformi ja Aalto-yliopisto
Uudistuminen 2010-2020 Ekosysteemikeskeisyys
Ilkeät ongelmat t&k&i-toiminnan
jäsentelyperiaatteena
Kokeileva uudistaminen
Riippumattomat innovaattorit
Digiajan ilmiöt (big data, robotit,
teollinen internet, quantified-self)
Verkostopuutteiden korjaaminen